Huoltovarmuus

Samses

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#1
Kiinnostava artikkeli huoltovarmuudesta HS:ssä.

Liittyy läheisesti täälläkin vilkkaana käyvään keskusteluun kokonaismaanpuolustuksesta, joten modet heittäkää tarpeen mukaan tämä sopivampaan ketjuun.

En laita tänne koko artikkelia koska on maksullisten artikkelien alueella, mutta 5 juttuahan saa lukea viikossa ihan ilmatteeksi.

Pari huomiota:

- viljaa on jemmassa vuodeksi
- monia lääkkeitä on varastossa 3-10 kk tarpeisiin
- tiettyjä maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta oleellisia tarvikkeita (mm. rokotteet ja tulitikut) ei tehdä Suomessa lainkaan.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#kotimaa/Viljaa+piilossa+pahan+p%C3%A4iv%C3%A4n+varalle/a1364097108811
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#2
Samses kirjoitti:
Kiinnostava artikkeli huoltovarmuudesta HS:ssä.

Liittyy läheisesti täälläkin vilkkaana käyvään keskusteluun kokonaismaanpuolustuksesta, joten modet heittäkää tarpeen mukaan tämä sopivampaan ketjuun.

En laita tänne koko artikkelia koska on maksullisten artikkelien alueella, mutta 5 juttuahan saa lukea viikossa ihan ilmatteeksi.

Pari huomiota:

- viljaa on jemmassa vuodeksi
- monia lääkkeitä on varastossa 3-10 kk tarpeisiin
- tiettyjä maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta oleellisia tarvikkeita (mm. rokotteet ja tulitikut) ei tehdä Suomessa lainkaan.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#kotimaa/Viljaa+piilossa+pahan+p%C3%A4iv%C3%A4n+varalle/a1364097108811
Seuraava artikkeli sanoo, että öljyä on maahantuojilla vähintään 2kk:n varasto.
 

Samses

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#3
SJ kirjoitti:
Samses kirjoitti:
Kiinnostava artikkeli huoltovarmuudesta HS:ssä.

Liittyy läheisesti täälläkin vilkkaana käyvään keskusteluun kokonaismaanpuolustuksesta, joten modet heittäkää tarpeen mukaan tämä sopivampaan ketjuun.

En laita tänne koko artikkelia koska on maksullisten artikkelien alueella, mutta 5 juttuahan saa lukea viikossa ihan ilmatteeksi.

Pari huomiota:

- viljaa on jemmassa vuodeksi
- monia lääkkeitä on varastossa 3-10 kk tarpeisiin
- tiettyjä maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta oleellisia tarvikkeita (mm. rokotteet ja tulitikut) ei tehdä Suomessa lainkaan.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#kotimaa/Viljaa+piilossa+pahan+p%C3%A4iv%C3%A4n+varalle/a1364097108811
Seuraava artikkeli sanoo, että öljyä on maahantuojilla vähintään 2kk:n varasto.
Plus valtion öljyvarastot, joiden koko lienee hys-hys.
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
#4
Tärkeä asia, ehdottomasti. Mutta mitä me voidaan tästä(kään) oikeasti tietää? Täydellisempiä listoja aiheesta ei ole kuin jossain hys-hys, eihän tuo lehtijuttukaan niitä ruvennut listaamaan. Kriittisiä tuotteita ja tarvikkeita voidaan ilmoittaa täällä tråådilla ja kärvistellä jollain nippelitiedolla kuten että "miksei sähkö-, kaapeli- ja kaivinkonefirmat varastoi tyypin 400 KV-HD muuntajaa tarvikkeineen jokaisessa rautatien risteyksessä".

Olisikohan oleellisempaa suunnata keskustelua siihen kokonaismaanpuolustuksen järjestelyihin tai kysymyksiin.
Onko Huoltovarmuuskeskus jäänne 70-luvulta, jolloin yhteiskunnassa oli suurempi omavaraisuus (??) ja samalla enemmän valtaa tuotantoon ja toimittajiin?
Onko tuo organisaation nimi "Huoltovarmuus" jo tavallaan yliluvattu? Lienee enemmän "huoltokriisin ennustus- ja seurantakomitea" ??
Mikä on sotilaallisen maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden suhde? Miksi ne on ihan eriillään jos nykyajan ValmPr/Mek kuitenkin on täysin riippuvainen hyvin monesta tuontitavarasta, joita ei edes haluta/kannata varastoida?
Mihin suuntaan maailma ja ilmasto on menossa, ja voiko EU-liiketoimintaympäristössä varastoida kattavasti yhden talven selviämistä varten välttämättömiä tarvikkeita?
Menemättä yksityiskohtiin, noihin en osaa sanoa kuin MUTU-mielipiteen. Että en tunne asiaa läheskään tarpeeksi, ja epäilen että "kansalaista hieman sumutetaan". Lieneekö tiivistä yhteenvetoa missään julkisuudessa?
 

Samses

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#5
OldSkool kirjoitti:
Tärkeä asia, ehdottomasti. Mutta mitä me voidaan tästä(kään) oikeasti tietää? Täydellisempiä listoja aiheesta ei ole kuin jossain hys-hys, eihän tuo lehtijuttukaan niitä ruvennut listaamaan. Kriittisiä tuotteita ja tarvikkeita voidaan ilmoittaa täällä tråådilla ja kärvistellä jollain nippelitiedolla kuten että "miksei sähkö-, kaapeli- ja kaivinkonefirmat varastoi tyypin 400 KV-HD muuntajaa tarvikkeineen jokaisessa rautatien risteyksessä".

Olisikohan oleellisempaa suunnata keskustelua siihen kokonaismaanpuolustuksen järjestelyihin tai kysymyksiin.
Onko Huoltovarmuuskeskus jäänne 70-luvulta, jolloin yhteiskunnassa oli suurempi omavaraisuus (??) ja samalla enemmän valtaa tuotantoon ja toimittajiin?
Onko tuo organisaation nimi "Huoltovarmuus" jo tavallaan yliluvattu? Lienee enemmän "huoltokriisin ennustus- ja seurantakomitea" ??
Mikä on sotilaallisen maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden suhde? Miksi ne on ihan eriillään jos nykyajan ValmPr/Mek kuitenkin on täysin riippuvainen hyvin monesta tuontitavarasta, joita ei edes haluta/kannata varastoida?
Mihin suuntaan maailma ja ilmasto on menossa, ja voiko EU-liiketoimintaympäristössä varastoida kattavasti yhden talven selviämistä varten välttämättömiä tarvikkeita?
Menemättä yksityiskohtiin, noihin en osaa sanoa kuin MUTU-mielipiteen. Että en tunne asiaa läheskään tarpeeksi, ja epäilen että "kansalaista hieman sumutetaan". Lieneekö tiivistä yhteenvetoa missään julkisuudessa?
Hyviä kysymyksiä. http://www.huoltovarmuuskeskus.fi on tietysti täysin julkinen saitti, mutta yhtä lailla itsestäänselvästi, eipä sieltä mitään numeroita tai muita tarkkoja tietoja löydy. Ja hyvä niin, olisin varsin huolestunut jos löytyisi...:a-rolleyes:
 
#6
Kuluttaako suomalaiset vähemmän viljaa kuin aiemmin vai miksi varmuusvarastoja aiotaan pienentää?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/viljan-varmuusvarastoja-karsitaan-1.39055
 
#7
Globalisaatio haastaa huoltovarmuuden
Eemeli Peltonen | Julkaistu 24.10.2013 | Muokattu 24.10.2013

‹›

Soneran julkishallinnosta vastaavan johtajan Krister Kaipion mukaan työ huoltovarmuuden ylläpitämiseksi mielletään yrityksissä arvokkaaksi.
Kuva Puolustusvoimat , Konsta Linkola / Combat Camera

Valtio ja elinkeinoelämä tekevät tiivistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. Yritykset saavat konkreettista hyötyä osallistumisestaan.

Talouden kansainvälistyminen on tuonut uusia haasteita suomalaiselle huoltovarmuudelle. Valtion on entistä enemmän pyrittävä yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa uusien haasteiden ja uhkien torjumiseksi ja kotimaan huoltovarmuuden turvaamiseksi.

– Huoltovarmuus riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin pystymme sopeutumaan nykyiseen, uuteen maailmanjärjestykseen ja kuinka osaavia ja kilpailukykyisiä olemme tässä maailmassa, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja
Ilkka Kananen.

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä ylläpitää yhteiskunnan keskeisiä toimintoja ja väestön elinmahdollisuuksia vakavissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Suomessa vastuu huoltovarmuuden ylläpidosta, kehittämisestä ja rahoituksesta on Huoltovarmuuskeskuksella. Suomalaisen huoltovarmuuden erityispiirre on huoltovarmuuden perustuminen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle.

– Pääomasijoittajat ja tytäryhtiötalous ovat esimerkkejä globalisaation aiheuttamista uhista, jotka vaikeuttavat huoltovarmuuden järjestelemistä. Pääomasijoittajat eivät ole kiinnostuneet pitkän aikavälin teollisesta kehittämisestä, vaan lyhyestä voitontavoittelusta, Kananen kuvailee

Tytäryhtiötaloudessa Kanasen mukaan päätöksenteko karkaa Suomesta, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti huoltovarmuuden kannalta keskeisen infrastruktuurin ylläpitoon ja toimivuuteen.


Globalisaatio tuo vaihtoehtoja

Globalisaatiota ei kuitenkaan voida nähdä vain negatiivisena asiana Suomen huoltovarmuudelle. Kansainvälistyminen luo uusia mahdollisuuksia toteuttaa ja järjestellä huoltovarmuutta.

– Kansainvälistymisellä on se positiivinen puolensa, että se tarjoaa lisää erilaisia toimintamalleja ja hankintakanavia verrattuna tilanteeseen, jossa toimintaa olisi vain yhdessä maassa, Kananen tiivistää.

Valtio on lainsäädännöllä asettanut kriittisille aloille varautumisvelvoitteita, jolloin yritysten on käytännössä pakko huolehtia huoltovarmuudesta. Silti suurin osa valtion ja elinkeinoelämän yhteistyöstä perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Mikä saa yrityksen panostamaan aikaa ja rahaa yksittäisen valtion huoltovarmuuteen?

– Työ huoltovarmuuden parissa koetaan yritysmaailmassa arvokkaaksi ja tärkeäksi. Huoltovarmuuden sateenvarjon alla nähdään mahdollisuus kehittää palvelujen laatua ja toiminnan jatkuvuutta, jotka ovat yrityksille elintärkeitä asioita, Soneran julkishallinnosta vastaava johtaja Krister Kaipio kertoo.

Huoltovarmuustyön seurauksena yritykset oppivat toimimaan isojenkin katkosten ja häiriötilanteiden edessä. Tämä on niin kuluttajan, kuin yrityksenkin etu.

– Erilaiset häiriötilanteet ovat osa normaalia liiketoimintaa, joihin täytyy suunnitelmallisesti varautua. Palveluiden pitää toimia poikkeustilanteissakin, Kaipio jatkaa.


Omistajuudella on merkitystä

Sonera on yksi huoltovarmuuden kannalta kriittisistä yrityksistä. Sen tärkeästä roolista kertoo myös yhtiön oma panostus huoltovarmuuden eteen.

– Suomen organisaatiossamme on useita työntekijöitä, jotka kokopäivätoimisesti tekevät työtä huoltovarmuuden ja sitä kautta jatkuvuuden kehittämisen parissa. Konsernitasolla heitä on vielä enemmän, Kaipio kertoo.

Kanasen mielestä on selvää, että yritysten tulee saada jotkin konkreettista yhteistyöstä valtion kanssa huoltovarmuusasioissa. Yritykset eivät enää uhraa aikaa ja resursseja asialle pelkässä isänmaallisuuden hengessä. Entäpä jos yritys onkin täysin kansainvälisessä omistuksessa?

– En näe mitään syytä sille, mikseivät olisi mukana tässä toiminnassa. Huoltovarmuustyö on voimavara yrityksille, Kaipio vastaa. Kanasen mukaan erityisen tärkeillä aloilla valtion omistajuus on kuitenkin edelleen ehdottoman
tärkeää, jotta huoltovarmuus säilyisi.

– Joissakin tapauksissa valtion omistajuus on perusteltua huoltovarmuuden turvaamiseksi. Näin on esimerkiksi kaasu-, sähkö- ja öljyhuollossa. Käytännössä valtionomistus on aina viimekätinen keino turvata huoltovarmuus, Kananen
summaa.
http://www.puolustusvoimat.fi/fi/Ru...i/Puolustusvoimat.fi/Ruotuvaki-lehti/Etusivu/


Globalisaatio uhkana huoltovarmuudelle
Julkaistu: 25.10.2013

Talouden kansainvälistyminen on tuonut uusia ongelmia suomalaiselle huoltovarmuudelle. Valtion on entistä enemmän hakeuduttava kompromisseihin elinkeinoelämän kanssa kotimaan huoltovarmuuden turvaamiseksi.

”Huoltovarmuus riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin pystymme sopeutumaan nykyiseen, uuteen maailmanjärjestykseen ja kuinka osaavia ja kilpailukykyisiä olemme tässä maailmassa”, sanoi Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen uusimassa Ruotuväki-lehdessä.

”Pääomasijoittajat ja tytäryhtiötalous ovat esimerkkejä globalisaation aiheuttamista uhista, jotka vaikeuttavat huoltovarmuuden järjestelemistä. Pääomasijoittajat eivät ole kiinnostuneet pitkän aikavälin teollisesta kehittämisestä, vaan lyhyestä voitontavoittelusta”, hän toteaa.

Kansainväliset suuryritykset eivät lähtökohtaisesti uhraa aikaa ja rahaa kotimaiseen huoltovarmuuteen, ”isänmaallisuuden hengessä”.

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä ylläpitää yhteiskunnan oleellisia toimintoja, infrastruktuuria ja väestön selviytymismahdollisuuksia vakavissa poikkeustilanteissa. Huoltovarmuuskeskuksella on vastuu huoltovarmuuden ylläpidosta, kehittämisestä ja rahoituksesta Suomessa.

Onkin ilmeistä, että nykyisessä haavoittuvassa yhteiskunnassa monenlaiset varautumis- ja selviytymiskoulutukset ovat saaneet suurempaa suosiota kuin aikaisemmin, etenkin kaupunkiväestön keskuudessa. Yksinkertaisten varautumis- ja selviytymistaitojen pitäisi kuulua jokaisen perustaitoihin, mutta valitettavasti tiedostaminen ja osaaminen ovat heikentyneet viime aikoina.


Lähde: Ruotuväki
http://www.patriootti.com/globalisaatio-uhkana-huoltovarmuudelle/