Hyvää Itsenäisyyspäivää

Teräsvilla

Kapteeni
Enkö osannut hakea vai eikö ole. Maailma menee kikkareen lailla päin tuuletinta ja jokainen valittaa oloansa. Ukit ja mummit on elämänsä uhranneet, jotta täällä olis hyvä ja jatkossakin puolustamisen arvoinen yhteiskunta.

Hyvää Itsenäisyyspäivää! 103 vuotta on nykymaailmassa suoritus. Sitä tullaan meiltä vielä vaatimaan pois monin keinoin.

Pysykää vahvana ja nauttikaa siitä hienosta mitä meillä on!
 

Rajajääkäri

Ylipäällikkö
Enkö osannut hakea vai eikö ole. Maailma menee kikkareen lailla päin tuuletinta ja jokainen valittaa oloansa. Ukit ja mummit on elämänsä uhranneet, jotta täällä olis hyvä ja jatkossakin puolustamisen arvoinen yhteiskunta.

Hyvää Itsenäisyyspäivää! 103 vuotta on nykymaailmassa suoritus. Sitä tullaan meiltä vielä vaatimaan pois monin keinoin.

Pysykää vahvana ja nauttikaa siitä hienosta mitä meillä on!
Se on huima saavutus sekopäisen häirikkökarhun kyljessä.
 

H.A

Kersantti

Tänään tulee lomittaja taas duuniin. Jätkä on straight out of Petrozavodsk.
Meinasin jättää sille navetan tietsikalle finlandian youtubesta eteen mutta olisi se ollut vähän tyhmä veto... Antaa toisen tehdä töitään rauhassa. Tiedä miten kovaa tuokin lyö...

Hyvää itsenäisyyspäivää.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille ja onnittelut ylennetyille.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Itsenäistä itsenäisyyspäivää!

Ja tuokiokuvio erilaisilta ajoilta.

1607255543146.png

ILMESTYS – hyväntahtoinen taruolento tuhansien vuosien takaa – sellaiseksi joulupukki koettiin, kun satuhahmo pöllähti Inarijärven ohjusjäälle vuonna 1985. Elettiin kahden toisiinsa vakavasti suhtautuvan liittoutuman, Naton ja Varsovan liiton, maailmassa. Osapuolten välissä seisoi rautaesirippu, jonka läpi ei tieto juuri kulkenut. Risteilyohjuksia pidettiin uhkana. Joulun 1984 jälkeen Nato-maa Norja raportoi ohjuksen tipahtaneen Suomeen. Kun Neuvosto-ohjus saatiin Inarijärvestä nostettua, paikalla oli runsaasti kansainvälistä mediaa. Tämän militaristisen joukkotapahtuman keskelle joulupukki saapui kuin queer-tyylinen ilmestys. Pukki otti selkeän roolin maailmanpolitiikan liennyttäjänä.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007664594.html

Hiekanjyvä Suomen suomettuneessa tukisukassa​

Kauko Kare oli maamme halveksituin ja syrjityin journalisti, jota nyt on aika kunnioittaa. Kauko Kare (1914-1996) oli tuottelias kääntäjä, kriitikko ja mielipidekirjailija, josta muotoutui ”Kekkoslovakian” kovasanainen arvostelija. Vasta nyt – mutta onneksi – hän on saanut elämänkertansa. Umpikujaan hänet ajoi sotien jälkeisen Suomen henkinen ilmapiiri. Kare toi esille presidentti Urho Kekkosen palvonnan järjenvastaisia ilmentymiä. Hänen mielipiteilleen syntyi vähitellen houkutteleva, kasautuva tilaus. Kareen Nootti-lehti ja Tähän on tultu –mielipidekirja herättivät tunteita ja kansakunnan henkistä tilaa häpeilevää ihmettelyä.

Historiantutkija Jukka Tarkka on jälkikäteen todennut, että Kauko Kareen Tähän on tultu –teosta muistutti paljolti puolitoista vuosikymmentä myöhemmin ilmestynyt Tamminiemen pesänjakajat (1981), joka oli saman ilmentymän jatkumo. Journalistien ivallinen vastaanhangoittelu johti irtisanomisiin. Kare sai kenkää Suomalaisesta Suomesta (Kanavan edeltäjä) ja HS:n Aarno Laitinen itseltään Aatos Erkolta. Suhtautuminen noihin levottomiin painotuotteisiin oli maamme ”virallisissa” piireissä yhtäläinen: halveksimalla todistit olevasi yhteisen hyminän hyräilijä. Tämän osoitti muun muassa WSOY:n pääjohtaja Hannu Tarmio paljastamalla pesänjakajien nimet: joukko HS:n poliittisia toimittajia! Tänään noita kahta Kekkosta ja hänen hoviaan ivailevaa kirjaa on syytä pitää sankaritekoina.

Eri mieltä –teokseen on koottu enemmän kuin tarpeeksi Kekkosen ajan kummallisia tapahtumia. Niiden uudelleen luettelointi auttaa muistamaan, miten tekopyhässä ilmapiirissä valtakuntamme eli. Esimerkiksi kuinka Tamminiemeen presidentin luokse menneet kokoomusnuoret kysyvät päämieheltämme: ”Eroaisimmeko kokoomuksesta?” Mihin presidentti: älkää. Tai kun kirjan ulkopuolella vuosituhannen vaihteessa kumarretaan jo uutta auktoriteettia: HS:n päätoimittaja ja konsernin omistaja kysyvät Venäjän johtoon nousseelta Vladimir Putinilta: ”Mitä Suomen tulisi nyt tehdä?” Aivan kuten Pilli ja Pulla Pekka Töpöhännän keljulta Monnilta.

Osa tuosta maailmasta ei ole vieläkään kadonnut. Yhä – tänä päivänäkin – löytyy tuoreita muisteluksia siitä, miten auvoista oli elää ns. ”kotiryssien” siipien suojeluksessa ja laverrella näille kaikki paha, minkä tutuistaan vain tiesi: samalla rukoillen armoa ja hovikelpoisuutta.

https://www.verkkouutiset.fi/hiekanjyva-suomen-suomettuneessa-tukisukassa/#313238b3
 

pstsika

Haukka
Pikemminkin menetetyn itsenäisyyden muistopäivä!

Surullista miten halvalla taistelemalla vuonna 1918 hankittu ja vuosina 1939-1945 pidetty itsenäisyys on luovutettu Liittovaltion alttarille suurten eurooppalaisten sortajien käsiin.

Kävin sankarihaudoilla muistamassa henkensä vapauden ja itsenäisyyden puolesta antaneita. Nyt ajattelin ottaa lasillisen tai kaksi hyvää viskiä heidän muistolleen.

Ei tässä nykyisessä "itsenäisyydessä" ole mitään juhlimisen arvoista eikä se, että maailmassa on pahempiakin loukkoja tee Suomesta mitenkään erinomaista.

Surullinen päivä kaikenkaikkiaan eikä minulla löydy lainkaan juhlamieltä vaan ainoastaan melankolinen kaipuu menneeseen, sillä tiedän, että asiat voisivat olla myös toisin.
 
Top