Hyvä pääkirjoitus Iltalehdessä.

Kapiainen

Respected Leader
baikal kirjoitti:
Tätä taustaa vasten minun on vaikea uskoa, että suomalainen tst-koulutus ei toimisi hyvänä pohjana ns. "vaativiin kv-tehtäviinkin".
Sen tiedon valossa mitä meillä on käytettävissä, näyttää vahvasti siltä, että koulutuksessa on perusasioiden osalta onnistuttu erittäin hyvin.
Ehkäpä se suurempi haaste onkin sitten eri tason johtajien koulutuksessa kun verrataan tilannetta jossa vastassa on sotilaskoulutuksen saanut panssarijoukko tai että vastassa on hieman toisenlaisen koulutuksen saanut "kapinallisjoukko".

Tästä kevyenä aasinsiltana... Tulin tässä miettineeksi, sitä että onhan historia täynnä esimerkkejä joissa konventionaaliseen sodankäyntiin koulutetut joukot ovat kyenneet mukautumaan erilaisiin "sissisotiin" suhteellisen nopeastikin. Esim Saksalaiset Itärintamalla ja Amerikkalaiset Vietnamissa..joten sitä taustaa vasten toimintojen sopeuttaminen näyttäisi kyllä tarvittaessa onnistuvan.
Yksi asia, joka tapahtui sekä Itärintamalla ja esim Jugoslaviassa ja Kreikassa/Kreetalla, että Vietnamissa on Afganistanissa vielä tapahtumatta..Irakissakin se on jo tapahtunut. Nimittäin useimmiten kun perinteiseen sodankäyntiin koulutetut joukot ovat joutuneet mukautumaan "sissisotaan", on toimintatavat muuttuneet enemmin tai myöhemmin hyvin raaoiksi ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta katsoen vähintäänkin arveluttaviksi. Irakissahan siviilit ovat saaneet osansa aina silloin tällöin + sotavankien kohtelu on mennyt jonkin rajan yli jne. Afganistanissakin tätä on jo osin tapahtunut..mutta on karmivalla tavalla mielenkiintoista odotella, koska näihin "ylilyönteihin" sortuvat Afganistanissa esim Ruotsalaiset tai Suomalaiset joukot. Historian valossa asia on vain ajankysymys ja ei edellytä toteutuakseen muuta kuin sopivanlaisen tapahtumaketjun, jolloin "ylilyönti" tapahtuu.
Lainausmerkkejä käytän tässä yhteydessä siksi, että kotimaassa on helppo arvioida jokin teko tai tapahtumaketju ylilyönniksi..paikanpäällä elettynä ja koettuna moni asia näyttää hyvin toisenlaiselta. Hankaluus tässä vain on se, että kansainvälinen mielipite..kotimainenkin mielipide ja oikeusistuimet katsovat asiaa juuri sieltä kotimaan turvallisten olosuhteiden näkökulmasta. Sen vuoksi olisi äärimmäisen epämiellyttävää nähdä esim oikeudenkäynti Ruotsissa tai Suomessa, jossa syytetyn penkillä istuu Ruotsalainen tai Suomalainen sotilas siviileihin kohdistuneen tarpeettoman väkivallan vuoksi. Toivottavasti näin ei koskaan käy..mutta historiankin valossa mahdollisuudet sellaiseenkin ovat ja tavallaan kasvavat päivä päivältä.
 

baikal

Supreme Leader
Turha meidän toisaalta on jeesustella lintukodosta käsin mitä sotakentillä maailmalla tapahtuu. Ja tämä koskee myös sitä lempiaihetta Israel vastaan kaikki maailman arabit jne. Olen susi1:ssä joskus kirjoittanut, että sota avaa eräänlaisen Pandoran lippaan, joka tuo väkisin esille ihmisen pimeimmät puolet...ainoa vastalääke näille kauhunäkymille on se, että sotia ei aloiteta. Nimittäin missä soditaan, siellä tapahtuu kauheuksia, näin on ollut ja on oleva eteenkinpäin.

Onkin pelottavaa, että sodasta on pystytty esittämään kuva, joka tarjoilee näyttämön, jossa erilaiset tekniset lirputtimet hoitaa homman ja joku vääntelee konsolia ja painelee nappeja... näytetään se mitä halutaan, tiedotusjoukot suorastaan upottavat toimittajat "siistiin" materiaaliin. Ja toimittajat pääosin pääsevät helpolla, tili juoksee helposti, kun armeijan pojat suoltaa materiaalia. Sitten joku pirulainen joskus ujuttaa jotain TODELLISUUDESTA. Ja voi perhana, että syntyy mekkala: EI VOI OLLA TOTTA, EI MEIDÄN OMAT POJAT TÄMMÖSIÄ....JA NAISETKIN VIELÄ. Ihan helvetin tekopyhää ja valetta valeen päälle.
 

Kapiainen

Respected Leader
baikal kirjoitti:
Turha meidän toisaalta on jeesustella lintukodosta käsin mitä sotakentillä maailmalla tapahtuu. Ja tämä koskee myös sitä lempiaihetta Israel vastaan kaikki maailman arabit jne. Olen susi1:ssä joskus kirjoittanut, että sota avaa eräänlaisen Pandoran lippaan, joka tuo väkisin esille ihmisen pimeimmät puolet...ainoa vastalääke näille kauhunäkymille on se, että sotia ei aloiteta. Nimittäin missä soditaan, siellä tapahtuu kauheuksia, näin on ollut ja on oleva eteenkinpäin.

Onkin pelottavaa, että sodasta on pystytty esittämään kuva, joka tarjoilee näyttämön, jossa erilaiset tekniset lirputtimet hoitaa homman ja joku vääntelee konsolia ja painelee nappeja... näytetään se mitä halutaan, tiedotusjoukot suorastaan upottavat toimittajat "siistiin" materiaaliin. Ja toimittajat pääosin pääsevät helpolla, tili juoksee helposti, kun armeijan pojat suoltaa materiaalia. Sitten joku pirulainen joskus ujuttaa jotain TODELLISUUDESTA. Ja voi perhana, että syntyy mekkala: EI VOI OLLA TOTTA, EI MEIDÄN OMAT POJAT TÄMMÖSIÄ....JA NAISETKIN VIELÄ. Ihan helvetin tekopyhää ja valetta valeen päälle.
Sehän on juuri noin..mutta näkeekö media ja keskivertokansalainen asian noin?
Vastaus lienee yksinkertainen: eipä näe..ja siksi veikkaankin, että epämiellyttäviä otsikoita ja uutisointia tullaan vielä näkemään Suomenkin mediassa koskien omien sotilaiden toimintaa. Sama tullaan näkemään myös Ruotsissa..ennemmin tai myöhemmin.
Se onkin muuten sitten se toinen juttu..sinkkiarkkujen lisäksi..missä koetellaan kovasti kansan mielipidettä operaatioon osallistumisen oikeutuksesta.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Kapiainen kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Tätä taustaa vasten minun on vaikea uskoa, että suomalainen tst-koulutus ei toimisi hyvänä pohjana ns. "vaativiin kv-tehtäviinkin".
Sen tiedon valossa mitä meillä on käytettävissä, näyttää vahvasti siltä, että koulutuksessa on perusasioiden osalta onnistuttu erittäin hyvin.
Ehkäpä se suurempi haaste onkin sitten eri tason johtajien koulutuksessa kun verrataan tilannetta jossa vastassa on sotilaskoulutuksen saanut panssarijoukko tai että vastassa on hieman toisenlaisen koulutuksen saanut "kapinallisjoukko".

Tästä kevyenä aasinsiltana... Tulin tässä miettineeksi, sitä että onhan historia täynnä esimerkkejä joissa konventionaaliseen sodankäyntiin koulutetut joukot ovat kyenneet mukautumaan erilaisiin "sissisotiin" suhteellisen nopeastikin. Esim Saksalaiset Itärintamalla ja Amerikkalaiset Vietnamissa..joten sitä taustaa vasten toimintojen sopeuttaminen näyttäisi kyllä tarvittaessa onnistuvan.
Yksi asia, joka tapahtui sekä Itärintamalla ja esim Jugoslaviassa ja Kreikassa/Kreetalla, että Vietnamissa on Afganistanissa vielä tapahtumatta..Irakissakin se on jo tapahtunut. Nimittäin useimmiten kun perinteiseen sodankäyntiin koulutetut joukot ovat joutuneet mukautumaan "sissisotaan", on toimintatavat muuttuneet enemmin tai myöhemmin hyvin raaoiksi ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta katsoen vähintäänkin arveluttaviksi. Irakissahan siviilit ovat saaneet osansa aina silloin tällöin + sotavankien kohtelu on mennyt jonkin rajan yli jne. Afganistanissakin tätä on jo osin tapahtunut..mutta on karmivalla tavalla mielenkiintoista odotella, koska näihin "ylilyönteihin" sortuvat Afganistanissa esim Ruotsalaiset tai Suomalaiset joukot. Historian valossa asia on vain ajankysymys ja ei edellytä toteutuakseen muuta kuin sopivanlaisen tapahtumaketjun, jolloin "ylilyönti" tapahtuu.
Lainausmerkkejä käytän tässä yhteydessä siksi, että kotimaassa on helppo arvioida jokin teko tai tapahtumaketju ylilyönniksi..paikanpäällä elettynä ja koettuna moni asia näyttää hyvin toisenlaiselta. Hankaluus tässä vain on se, että kansainvälinen mielipite..kotimainenkin mielipide ja oikeusistuimet katsovat asiaa juuri sieltä kotimaan turvallisten olosuhteiden näkökulmasta. Sen vuoksi olisi äärimmäisen epämiellyttävää nähdä esim oikeudenkäynti Ruotsissa tai Suomessa, jossa syytetyn penkillä istuu Ruotsalainen tai Suomalainen sotilas siviileihin kohdistuneen tarpeettoman väkivallan vuoksi. Toivottavasti näin ei koskaan käy..mutta historiankin valossa mahdollisuudet sellaiseenkin ovat ja tavallaan kasvavat päivä päivältä.
Öh ja köh! Tuli taas "karmivaa", "raakuutta" ja "ylilyöntiä". Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Nämä keinot tulee valita lopputulosta ajatellen. Miljoonan ihmisen murha tai yksittäisen ihmisen silpominen kuuluvat kummatkin mahdolliseen valikoimaan. Siltä väliltä löytyy runsaasti kaikenlaista tehokasta. Sotilaat nämä keinot useimmiten keksivät taistelukentällä. Eivät ne perimätietoa ole. Harva voittonsa avaimista kehtaa puhua. Jokainen sukupolvi löytyy samat raakuudet yhä uudestaan. Siihen romuttuu jokainen humaani ja inhimillinen sota.

Useimmiten historiassa voittaja on ollut vahvempi ja julmempi. Historiankirjoissa tosin häviäjä saa tämän roolin. Kirjoissa voittaja voitti sankarillisen ja urhean taistelun ansiosta.

Voittaaksemme Afganistanissa, tulisi meidän toimia riittävän raa-asti. Sitä sotaa ei ikinä tulla voittamaan satukirjojen (kulkevat nimellä historiankirja) opeilla. Voitto vaatii väestön täydellistä hävittämistä laajoilta alueilla. Ymmärrettävästi silloin ei voi olla puhettakaan niistä näennäisistä sodankäynnin säännöistä, joita länsimaiden välille on kehitetty.

Poliittista valmiutta raakuuteen ei ole. Siksi voitosta on turha unelmoida. Toivottavasti Afganistanissa olevat joukkomme tämän ymmärtävät. Heidän tehtävänsä on ainostaan lipun heiluttaminen ja hengissä selviäminen. Jokainen uhri Afganistanissa on täysin turha.
 

Hejsan

Alokas
BAN
baikal kirjoitti:
Hejsan voisi joskus suomennettuna postata norjalaisen varusmieskoulutuksen ohjelmistoa.
Minä? mun Suomi on niin huono että minä en edes iten ymmärrä mitä mä kirjoitaan:D

Joo, minä voin katsoa, tuota varusmieskoulutuksen ohjelma?? (mitä se merkitsee?, kun pitkä se on tai mitä?)
Kirjoitanko minä myös Ruotsin uus vapaaehtoinen puolustusvoimat?
(mutta se ei ole valmis mutta voin kirjoitaa mitä mä tiedän, siis kokoonpano, esim kun monta pataljoona y m ja missä ne sijaitse)

Ehkä Adam7 voi autta??:)
 

Peiper

Kapteeni
JOKO kirjoitti:
Voittaaksemme Afganistanissa, tulisi meidän toimia riittävän raa-asti. Sitä sotaa ei ikinä tulla voittamaan satukirjojen (kulkevat nimellä historiankirja) opeilla. Voitto vaatii väestön täydellistä hävittämistä laajoilta alueilla. Ymmärrettävästi silloin ei voi olla puhettakaan niistä näennäisistä sodankäynnin säännöistä, joita länsimaiden välille on kehitetty.

Poliittista valmiutta raakuuteen ei ole. Siksi voitosta on turha unelmoida. Toivottavasti Afganistanissa olevat joukkomme tämän ymmärtävät. Heidän tehtävänsä on ainostaan lipun heiluttaminen ja hengissä selviäminen. Jokainen uhri Afganistanissa on täysin turha.
No helvetin hyvä että ei ole. Jokainen kuollut afganistanilainen on todellakin täysin turha uhri.
 

juhapar

Kenraali
JOKO kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Tätä taustaa vasten minun on vaikea uskoa, että suomalainen tst-koulutus ei toimisi hyvänä pohjana ns. "vaativiin kv-tehtäviinkin".
Sen tiedon valossa mitä meillä on käytettävissä, näyttää vahvasti siltä, että koulutuksessa on perusasioiden osalta onnistuttu erittäin hyvin.
Ehkäpä se suurempi haaste onkin sitten eri tason johtajien koulutuksessa kun verrataan tilannetta jossa vastassa on sotilaskoulutuksen saanut panssarijoukko tai että vastassa on hieman toisenlaisen koulutuksen saanut "kapinallisjoukko".

Tästä kevyenä aasinsiltana... Tulin tässä miettineeksi, sitä että onhan historia täynnä esimerkkejä joissa konventionaaliseen sodankäyntiin koulutetut joukot ovat kyenneet mukautumaan erilaisiin "sissisotiin" suhteellisen nopeastikin. Esim Saksalaiset Itärintamalla ja Amerikkalaiset Vietnamissa..joten sitä taustaa vasten toimintojen sopeuttaminen näyttäisi kyllä tarvittaessa onnistuvan.
Yksi asia, joka tapahtui sekä Itärintamalla ja esim Jugoslaviassa ja Kreikassa/Kreetalla, että Vietnamissa on Afganistanissa vielä tapahtumatta..Irakissakin se on jo tapahtunut. Nimittäin useimmiten kun perinteiseen sodankäyntiin koulutetut joukot ovat joutuneet mukautumaan "sissisotaan", on toimintatavat muuttuneet enemmin tai myöhemmin hyvin raaoiksi ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta katsoen vähintäänkin arveluttaviksi. Irakissahan siviilit ovat saaneet osansa aina silloin tällöin + sotavankien kohtelu on mennyt jonkin rajan yli jne. Afganistanissakin tätä on jo osin tapahtunut..mutta on karmivalla tavalla mielenkiintoista odotella, koska näihin "ylilyönteihin" sortuvat Afganistanissa esim Ruotsalaiset tai Suomalaiset joukot. Historian valossa asia on vain ajankysymys ja ei edellytä toteutuakseen muuta kuin sopivanlaisen tapahtumaketjun, jolloin "ylilyönti" tapahtuu.
Lainausmerkkejä käytän tässä yhteydessä siksi, että kotimaassa on helppo arvioida jokin teko tai tapahtumaketju ylilyönniksi..paikanpäällä elettynä ja koettuna moni asia näyttää hyvin toisenlaiselta. Hankaluus tässä vain on se, että kansainvälinen mielipite..kotimainenkin mielipide ja oikeusistuimet katsovat asiaa juuri sieltä kotimaan turvallisten olosuhteiden näkökulmasta. Sen vuoksi olisi äärimmäisen epämiellyttävää nähdä esim oikeudenkäynti Ruotsissa tai Suomessa, jossa syytetyn penkillä istuu Ruotsalainen tai Suomalainen sotilas siviileihin kohdistuneen tarpeettoman väkivallan vuoksi. Toivottavasti näin ei koskaan käy..mutta historiankin valossa mahdollisuudet sellaiseenkin ovat ja tavallaan kasvavat päivä päivältä.
Öh ja köh! Tuli taas "karmivaa", "raakuutta" ja "ylilyöntiä". Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Nämä keinot tulee valita lopputulosta ajatellen. Miljoonan ihmisen murha tai yksittäisen ihmisen silpominen kuuluvat kummatkin mahdolliseen valikoimaan. Siltä väliltä löytyy runsaasti kaikenlaista tehokasta. Sotilaat nämä keinot useimmiten keksivät taistelukentällä. Eivät ne perimätietoa ole. Harva voittonsa avaimista kehtaa puhua. Jokainen sukupolvi löytyy samat raakuudet yhä uudestaan. Siihen romuttuu jokainen humaani ja inhimillinen sota.

Useimmiten historiassa voittaja on ollut vahvempi ja julmempi. Historiankirjoissa tosin häviäjä saa tämän roolin. Kirjoissa voittaja voitti sankarillisen ja urhean taistelun ansiosta.

Voittaaksemme Afganistanissa, tulisi meidän toimia riittävän raa-asti. Sitä sotaa ei ikinä tulla voittamaan satukirjojen (kulkevat nimellä historiankirja) opeilla. Voitto vaatii väestön täydellistä hävittämistä laajoilta alueilla. Ymmärrettävästi silloin ei voi olla puhettakaan niistä näennäisistä sodankäynnin säännöistä, joita länsimaiden välille on kehitetty.

Poliittista valmiutta raakuuteen ei ole. Siksi voitosta on turha unelmoida. Toivottavasti Afganistanissa olevat joukkomme tämän ymmärtävät. Heidän tehtävänsä on ainostaan lipun heiluttaminen ja hengissä selviäminen. Jokainen uhri Afganistanissa on täysin turha.
Voittaaksemme? Mitä ihmettä me siellä oikein teemme? Se sota ei ole meidän sotamme.
 

baikal

Supreme Leader
juhapar kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Tätä taustaa vasten minun on vaikea uskoa, että suomalainen tst-koulutus ei toimisi hyvänä pohjana ns. "vaativiin kv-tehtäviinkin".
Sen tiedon valossa mitä meillä on käytettävissä, näyttää vahvasti siltä, että koulutuksessa on perusasioiden osalta onnistuttu erittäin hyvin.
Ehkäpä se suurempi haaste onkin sitten eri tason johtajien koulutuksessa kun verrataan tilannetta jossa vastassa on sotilaskoulutuksen saanut panssarijoukko tai että vastassa on hieman toisenlaisen koulutuksen saanut "kapinallisjoukko".

Tästä kevyenä aasinsiltana... Tulin tässä miettineeksi, sitä että onhan historia täynnä esimerkkejä joissa konventionaaliseen sodankäyntiin koulutetut joukot ovat kyenneet mukautumaan erilaisiin "sissisotiin" suhteellisen nopeastikin. Esim Saksalaiset Itärintamalla ja Amerikkalaiset Vietnamissa..joten sitä taustaa vasten toimintojen sopeuttaminen näyttäisi kyllä tarvittaessa onnistuvan.
Yksi asia, joka tapahtui sekä Itärintamalla ja esim Jugoslaviassa ja Kreikassa/Kreetalla, että Vietnamissa on Afganistanissa vielä tapahtumatta..Irakissakin se on jo tapahtunut. Nimittäin useimmiten kun perinteiseen sodankäyntiin koulutetut joukot ovat joutuneet mukautumaan "sissisotaan", on toimintatavat muuttuneet enemmin tai myöhemmin hyvin raaoiksi ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta katsoen vähintäänkin arveluttaviksi. Irakissahan siviilit ovat saaneet osansa aina silloin tällöin + sotavankien kohtelu on mennyt jonkin rajan yli jne. Afganistanissakin tätä on jo osin tapahtunut..mutta on karmivalla tavalla mielenkiintoista odotella, koska näihin "ylilyönteihin" sortuvat Afganistanissa esim Ruotsalaiset tai Suomalaiset joukot. Historian valossa asia on vain ajankysymys ja ei edellytä toteutuakseen muuta kuin sopivanlaisen tapahtumaketjun, jolloin "ylilyönti" tapahtuu.
Lainausmerkkejä käytän tässä yhteydessä siksi, että kotimaassa on helppo arvioida jokin teko tai tapahtumaketju ylilyönniksi..paikanpäällä elettynä ja koettuna moni asia näyttää hyvin toisenlaiselta. Hankaluus tässä vain on se, että kansainvälinen mielipite..kotimainenkin mielipide ja oikeusistuimet katsovat asiaa juuri sieltä kotimaan turvallisten olosuhteiden näkökulmasta. Sen vuoksi olisi äärimmäisen epämiellyttävää nähdä esim oikeudenkäynti Ruotsissa tai Suomessa, jossa syytetyn penkillä istuu Ruotsalainen tai Suomalainen sotilas siviileihin kohdistuneen tarpeettoman väkivallan vuoksi. Toivottavasti näin ei koskaan käy..mutta historiankin valossa mahdollisuudet sellaiseenkin ovat ja tavallaan kasvavat päivä päivältä.
Öh ja köh! Tuli taas "karmivaa", "raakuutta" ja "ylilyöntiä". Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Nämä keinot tulee valita lopputulosta ajatellen. Miljoonan ihmisen murha tai yksittäisen ihmisen silpominen kuuluvat kummatkin mahdolliseen valikoimaan. Siltä väliltä löytyy runsaasti kaikenlaista tehokasta. Sotilaat nämä keinot useimmiten keksivät taistelukentällä. Eivät ne perimätietoa ole. Harva voittonsa avaimista kehtaa puhua. Jokainen sukupolvi löytyy samat raakuudet yhä uudestaan. Siihen romuttuu jokainen humaani ja inhimillinen sota.

Useimmiten historiassa voittaja on ollut vahvempi ja julmempi. Historiankirjoissa tosin häviäjä saa tämän roolin. Kirjoissa voittaja voitti sankarillisen ja urhean taistelun ansiosta.

Voittaaksemme Afganistanissa, tulisi meidän toimia riittävän raa-asti. Sitä sotaa ei ikinä tulla voittamaan satukirjojen (kulkevat nimellä historiankirja) opeilla. Voitto vaatii väestön täydellistä hävittämistä laajoilta alueilla. Ymmärrettävästi silloin ei voi olla puhettakaan niistä näennäisistä sodankäynnin säännöistä, joita länsimaiden välille on kehitetty.

Poliittista valmiutta raakuuteen ei ole. Siksi voitosta on turha unelmoida. Toivottavasti Afganistanissa olevat joukkomme tämän ymmärtävät. Heidän tehtävänsä on ainostaan lipun heiluttaminen ja hengissä selviäminen. Jokainen uhri Afganistanissa on täysin turha.
Voittaaksemme? Mitä ihmettä me siellä oikein teemme? Se sota ei ole meidän sotamme.
Ammotenkin, kun voittojen luku ei lopu tähän yhteen. Luulevatko herrat, että Afganistanin olojen vakiinnuttua (kun näkis) sodat ovat jotenkin mystisesti loppu? Tämähän on valittu linja, jonka mukaan otamme oikeuden puuttua syystä tai toisesta muiden asioihin. Kohteita maailma on väärällään, ne eivät lopu, kun tällä linjalla jatketaan.

Sen verran olen pasifisti, että ehdoin tahdoin en soisi yhdenkään sodan alkavan. Ihan turhaa on jankuttaa siitä, että "eikö sit niiku pitäis puuttua kansanmurhiin jne.blaaa" - hyvinpä nuo on näköjään estetty tähänkään asti, sillä asialla on ihan turha jeesustella. Tai että viedään valoa keskiajan pimeyteen? Hhhah. Onhan se loihakka valo, kun huolella kiillotettu täsmäohjussarja tulla jymähtää jonkin ikiaikaisen kylän tonttiin pistäen asujamiston ikuisuuteen....ja minkäköhän tason terroristijohtajia näillä iskuilla saadaan pyydystettyä? Sielläkö ne päätekijät on jemmassa tuhannen vuoren välissä kamelinhajuisessa loukossa? Eppäillä tuota soppii ja lujasti.

Pakistan, Pakistan, Pakistan. Tuohon kiteytyy Afganistanin sotilaallisen ongelman ns. ratkaisu. Niin kauan, kun Muhajedit saavat tukialueensa Pakin puolella pitää, niin kauan tilanne säilyy tällaisena. Tasan.
 

Kapiainen

Respected Leader
JOKO kirjoitti:
Voittaaksemme Afganistanissa, tulisi meidän toimia riittävän raa-asti.
"Voittaaksemme"????
Ensinnäkin: Se ei ole meidän sotamme, se ei ole edes NATO:n sota..Se on USA:n sota ja näinollen USA on ainoa, joka voi tavoitella "voittoa" siinä sodassa!

Jos sitten pohditaan sodan voittamisen psykologiaa yleisemmin, niin historia (joka ei ole satua, eikä satukirjojen tarinoita) on opettanut, että usko siihen, että voittaminen vaatii riittävää raakuutta ei ole juuri koskaan johtanut voittoon, vaan tappioon!
Hommahan on mennyt keskimäärin niin, että armeijat ryhtyvät raakuuksiin vasta sitten, kun voiton avaimet on jo menetetty. Turvautuminen tarpeettomaan raakuuteen on ilmeisesti jonkinlainen viimeinen oljenkorsi, johon häviön häämöttäessä takerrutaan uskoen sen olevan voiton avain. Se ei kuitenkaan ole. Valitettavasti Afganistanissa tilanne on se, että sotaa on käyty jo kymmenisen vuotta..voitosta ei ole tietoakaan. Jos historia toistaa itseään, se hetki ei ole kaukana, että ruohonjuuritasolla se "viimeinen oljenkorsi" on tarttumisetäisyydellä. Ihme, ettei siihen ole jo aiemmin suuremmin tartuttu.

Eilen viimeksi uutisissa oli lyhyt juttu siitä, miten Afganistanilaiset..siis tällä kertaa ei välttämättä Taleban-mieliset Afgaanit.. osoittivat mieltään ulkomaalaisia joukkoja vastaan sen johdosta, että jälleen kerran oli tapettu sivullisia siviilejä.
Hyvä osoitus siitä, että "väärään maaliin" osuva tappaminen ja raakuus kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan. Jokainen kuollut sivullinen kääntää todennäköisesti kuolleen siviilin perheen ja suvun pääosin Talebanin kannattajiksi.
Jos tuon kaltainen sota halutaan "voittaa", on sen voiton avain on nimenomaan siinä, kumman puolelle alueen paikallisväestö kääntyy. Raakuudella se väestö kääntyy vastustajan puolelle..ja silloin peli on menetetty.

No, operaation uusi komentaja ilmeisesti sai Irakissa jonkinlaista positiivista kehitystä aikaan nimenomaan sillä periaatteella, että voiton avaimet ovat paikallisväestön ja miehittäjän väleissä..eikä niitä välejä hoideta tappamalla ja raakuuksilla. Mielenkiintoista nähdä, miten hän toimii nykyisessä tehtävässään?!
 

baikal

Supreme Leader
Yhdysvaltain vapaussodan tiimellyksen jälkeen eräs kokenut brittisotilas sanoi:

ensin armeija alkaa hirttää vastustajan siviilejä, sitten se hirttää sotavankeja ja ketä sattuu, sitten se alkaa hirttää omia sotilaita ja sota onkin jo hävitty.

En tiedä voiko tuota mitenkään sovittaa nykyisiin sotiin? Saattaa siinä jotain ollakin vaikka tähänkin päivään, ihmiset kun käsitykseni eivät paljonkaan muutu, jos yhtään, ja asiat sitä mukaa.
 

3JK

Kersantti
Hejsan kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Hejsan voisi joskus suomennettuna postata norjalaisen varusmieskoulutuksen ohjelmistoa.
Minä? mun Suomi on niin huono että minä en edes iten ymmärrä mitä mä kirjoitaan:D

Joo, minä voin katsoa, tuota varusmieskoulutuksen ohjelma?? (mitä se merkitsee?, kun pitkä se on tai mitä?)
Kirjoitanko minä myös Ruotsin uus vapaaehtoinen puolustusvoimat?
(mutta se ei ole valmis mutta voin kirjoitaa mitä mä tiedän, siis kokoonpano, esim kun monta pataljoona y m ja missä ne sijaitse)

Ehkä Adam7 voi autta??:)
jos Adam7 on too busy voi myös 3Jk, vanhana partiolaisena, yrittää auttaa mahdollisissa käännöshommissa...
 

adam7

Respected Leader
baikal kirjoitti:
Yhdysvaltain vapaussodan tiimellyksen jälkeen eräs kokenut brittisotilas sanoi:

ensin armeija alkaa hirttää vastustajan siviilejä, sitten se hirttää sotavankeja ja ketä sattuu, sitten se alkaa hirttää omia sotilaita ja sota onkin jo hävitty.

En tiedä voiko tuota mitenkään sovittaa nykyisiin sotiin? Saattaa siinä jotain ollakin vaikka tähänkin päivään, ihmiset kun käsitykseni eivät paljonkaan muutu, jos yhtään, ja asiat sitä mukaa.
noinhan sakemanneille kävi päättyen -45. ei nyt ihan 45, mutta kuitenkin.
 

adam7

Respected Leader
3JK kirjoitti:
jos Adam7 on too busy voi myös 3Jk, vanhana partiolaisena, yrittää auttaa mahdollisissa käännöshommissa...
google kääntää aika hyvin.

jos chrome on käytössä, ja ugri kielenä, se jopa ehdottaa käännöksiä muunkielisistä sivuista. mulle toki ehdottaa omaa äidinkieltä ja toista kansalliskieltä (=sama)

teillähän on ollut ruotsi skolessa, pitääkö periä koulutuskulut takaisin ;-)
 
Top