Hyvä Suomi. Hyvä Nokia.
http://www.zdnet.com/article/think-...kia-to-show-off-tech-thats-1000-times-faster/
Hyviä uutisia Suomesta - kansallista "hyvä me" -selkääntaputtelua
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Suomalaista sotataitoa ja perinteitä (Reserviläinen):
Kuva: http://www.imgrum.net/user/mighty_finland_/2039819189
Kuva: http://www.imgrum.net/user/mighty_finland_/2039819189
Viimeksi muokattu:
Tässä pari varsin positiivista.
Raportti: Suomi houkuttelevin EU-maa investoinneille
http://www.taloussanomat.fi/yrityks...uttelevin-eu-maa-investoinneille/201610223/12
Ja tämä on varsin mielenkiintoinen. Vapo alkaa tekemään suoturpeesta aktiivihiiltä ja muuta korkean lisäarvon hiiltä.
Turvetuotantoon keskittynyt valtionyhtiö Vapo suunnittelee noin 50 miljoonan euron investointia teknistä hiiltä tuottavaan tehtaaseen.
http://www.talouselama.fi/uutiset/i...-suomeen-uusi-tehdas-tyollistaisi-200-6588040
Ensimmäinen teknisten hiilten tuotantoyksikkö työllistäisi valmistuttuaan yhteensä noin 200 henkilöä jalostuksessa ja raaka-aineketjussa ja lisäksi rakennusvaiheessa satoja henkilötyövuosia. Laitos tuottaisi vuodessa teknistä hiiltä kymmeniä tuhansia tonneja.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...esta-hiilesta-nousi-leijonan-luolasta-6588073
Vapo hakee uusia keinoja käyttää turvetta. Yritys ryhtyy tekemään teknistä hiiltä itse kehittämällään menetelmällä.
– Tätä on kehitelty meillä useampi vuosi, sanoo johtaja Mia Suominen Vapo Venturesista.
– Idea teknisestä hiilestä nousi ideapankistamme ja sai hyvät pisteet. Sen jälkeen se on mennyt siellä jo pitkän matkaa meidän Leijonan luola -mallisessa prosessissamme.
Vapon tuotekehitysyksikkö Vapo Ventures on ollut olemassa vasta 21 kuukautta. Viime keväänä Ventures kertoi turvekuituinnovaatiosta, nyt vuorossa on tekninen hiili.
– Kun Ventures laitettiin käyntiin, päätimme, että meillä ei ole rajoitteita. Kehittämiemme tuotteiden ei tarvitse esimerkiksi liittyä energiaan, Suominen sanoo.
Suominen on hyvin vaitonainen hiilen tuotantomenetelmästä.
Teknistä hiiltä valmistetaan yleisimmin öljystä tai kivihiilestä koksaamalla eli nostamalla raaka-aineen lämpötilaa hapettomissa olosuhteissa 900 asteeseen. Kuumennettaessa raaka-aineesta poistuu vetyä, happea ja typpeä sisältäviä yhdisteitä ja hiili rikastuu.
Vapo aikoo kuitenkin käyttää koksausta energiatehokkaampaa menetelmää, joka tekee tuotteista tasalaatuisempia ja vähätuhkaisempia. Lisäksi tuotteisiin on mahdollista tuoda kemiallisia erityisominaisuuksia.
– Emme kommentoi menetelmää tarkemmin. En ota kantaa patenttiasiaankaan, Suominen sanoo.
Täyden kokoluokan laitos
Vapo perustaa uutta liiketoimintaa varten Vapo Carbons -yksikön.
Vapo Carbons aikoo rakentaa tekniselle hiilelle 50 miljoonan euron tuotantolaitoksen mahdollisesti Seinäjoelle, Ilomantsiin tai Haapavedelle. Rakentaminen voisi alkaa jo ensi vuonna.
Ennen tehtaan käynnistämistä yritys tekee vielä erilaisia markkinaselvityksiä.
– Me olemme menossa markkinaan, jossa emme ole aiemmin olleet, uudella tuotteella ja uudella tuotantotavalla. Se on iso juttu meille, Suominen sanoo.
Kyse ei ole mistään pienestä koetehtaasta, vaan täyden kokoluokan laitoksesta. Laitos tuottaa teknistä hiiltä kymmeniä tuhansia tonneja vuodessa.
– Se on silti pelkästä teknisen hiilen markkinan kasvusta vain pieni osa.
Suominen uskoo turpeesta tehdyn teknisen hiilen kilpailukykyyn.
– Meillä on osaamista, raaka-aine lähellä ja oma tuotantomenetelmä. Lisäksi kyseessä on tuote, jolla tehdään hyvää, esimerkiksi puhdistetaan ilmaa.
Tarkoittaako uusi aluevaltaus, että Vapo voisi jossain vaiheessa luopua kokonaan turpeen poltosta?
– No se on aika pitkälle menevä ajatus, mutta jokainen uusi innovaatio tuo jotain uutta.
Tekninen hiili
Teknisellä hiilellä tarkoitetaan muun muassa aktiivihiiltä, hiilikuitua ja hiilimustaa.
Aktiivihiiltä voidaan käyttää vesien ja kaasujen puhdistamisessa, hiilikuitua erilaisissa keveissä ja lujissa rakenteissa kuten urheiluvälineissä ja hiilimustaa esimerkiksi väriaineena.
Tekniset hiilet markkina kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia. Maailmanmarkkina on noin 40 miljardia euroa.
Raportti: Suomi houkuttelevin EU-maa investoinneille
http://www.taloussanomat.fi/yrityks...uttelevin-eu-maa-investoinneille/201610223/12
Ja tämä on varsin mielenkiintoinen. Vapo alkaa tekemään suoturpeesta aktiivihiiltä ja muuta korkean lisäarvon hiiltä.
Turvetuotantoon keskittynyt valtionyhtiö Vapo suunnittelee noin 50 miljoonan euron investointia teknistä hiiltä tuottavaan tehtaaseen.
http://www.talouselama.fi/uutiset/i...-suomeen-uusi-tehdas-tyollistaisi-200-6588040
Ensimmäinen teknisten hiilten tuotantoyksikkö työllistäisi valmistuttuaan yhteensä noin 200 henkilöä jalostuksessa ja raaka-aineketjussa ja lisäksi rakennusvaiheessa satoja henkilötyövuosia. Laitos tuottaisi vuodessa teknistä hiiltä kymmeniä tuhansia tonneja.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...esta-hiilesta-nousi-leijonan-luolasta-6588073
Vapo hakee uusia keinoja käyttää turvetta. Yritys ryhtyy tekemään teknistä hiiltä itse kehittämällään menetelmällä.
– Tätä on kehitelty meillä useampi vuosi, sanoo johtaja Mia Suominen Vapo Venturesista.
– Idea teknisestä hiilestä nousi ideapankistamme ja sai hyvät pisteet. Sen jälkeen se on mennyt siellä jo pitkän matkaa meidän Leijonan luola -mallisessa prosessissamme.
Vapon tuotekehitysyksikkö Vapo Ventures on ollut olemassa vasta 21 kuukautta. Viime keväänä Ventures kertoi turvekuituinnovaatiosta, nyt vuorossa on tekninen hiili.
– Kun Ventures laitettiin käyntiin, päätimme, että meillä ei ole rajoitteita. Kehittämiemme tuotteiden ei tarvitse esimerkiksi liittyä energiaan, Suominen sanoo.
Suominen on hyvin vaitonainen hiilen tuotantomenetelmästä.
Teknistä hiiltä valmistetaan yleisimmin öljystä tai kivihiilestä koksaamalla eli nostamalla raaka-aineen lämpötilaa hapettomissa olosuhteissa 900 asteeseen. Kuumennettaessa raaka-aineesta poistuu vetyä, happea ja typpeä sisältäviä yhdisteitä ja hiili rikastuu.
Vapo aikoo kuitenkin käyttää koksausta energiatehokkaampaa menetelmää, joka tekee tuotteista tasalaatuisempia ja vähätuhkaisempia. Lisäksi tuotteisiin on mahdollista tuoda kemiallisia erityisominaisuuksia.
– Emme kommentoi menetelmää tarkemmin. En ota kantaa patenttiasiaankaan, Suominen sanoo.
Täyden kokoluokan laitos
Vapo perustaa uutta liiketoimintaa varten Vapo Carbons -yksikön.
Vapo Carbons aikoo rakentaa tekniselle hiilelle 50 miljoonan euron tuotantolaitoksen mahdollisesti Seinäjoelle, Ilomantsiin tai Haapavedelle. Rakentaminen voisi alkaa jo ensi vuonna.
Ennen tehtaan käynnistämistä yritys tekee vielä erilaisia markkinaselvityksiä.
– Me olemme menossa markkinaan, jossa emme ole aiemmin olleet, uudella tuotteella ja uudella tuotantotavalla. Se on iso juttu meille, Suominen sanoo.
Kyse ei ole mistään pienestä koetehtaasta, vaan täyden kokoluokan laitoksesta. Laitos tuottaa teknistä hiiltä kymmeniä tuhansia tonneja vuodessa.
– Se on silti pelkästä teknisen hiilen markkinan kasvusta vain pieni osa.
Suominen uskoo turpeesta tehdyn teknisen hiilen kilpailukykyyn.
– Meillä on osaamista, raaka-aine lähellä ja oma tuotantomenetelmä. Lisäksi kyseessä on tuote, jolla tehdään hyvää, esimerkiksi puhdistetaan ilmaa.
Tarkoittaako uusi aluevaltaus, että Vapo voisi jossain vaiheessa luopua kokonaan turpeen poltosta?
– No se on aika pitkälle menevä ajatus, mutta jokainen uusi innovaatio tuo jotain uutta.
Tekninen hiili
Teknisellä hiilellä tarkoitetaan muun muassa aktiivihiiltä, hiilikuitua ja hiilimustaa.
Aktiivihiiltä voidaan käyttää vesien ja kaasujen puhdistamisessa, hiilikuitua erilaisissa keveissä ja lujissa rakenteissa kuten urheiluvälineissä ja hiilimustaa esimerkiksi väriaineena.
Tekniset hiilet markkina kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia. Maailmanmarkkina on noin 40 miljardia euroa.
miheikki
Greatest Leader
Vieläkö löytyisi joku ilmataistelupeli, jossa suomalaiset olisivat maailman parhaita.
John Hilly
Ylipäällikkö
Taloustieteen Nobel -palkinto Suomeen.
Missäs v*tussa ne investoijat viivyttelee ? ??
Vuodesta toiseen suomi on paras siinä ja siinä, puhumattakaan tuosta ja tästä, täyttä paskaa nuo raportit tms. Propaganda jota suolletaan valtamediasta. Vittu, vale on koko Suomen paremmuus.
Turun telakka solmi taas aiesopimuksen kahdesta uudesta risteilijästä:
http://www.ts.fi/uutiset/talous/2956931/Turun+telakalle+kaksi+suurta+laivatilausta
http://www.ts.fi/uutiset/talous/2956931/Turun+telakalle+kaksi+suurta+laivatilausta
Suomi ei pääse siitä mihinkään, että Euroopassa olemme kaukana meren takana syrjässä ja pieni. Esim. Pohjoismaissa Ruotsi on kv-yrityksille "luonnollinen" lokaatio. Tietysti poikkeuksia on, mutta pitää pelata omilla vahvuuksilla.
Ei, ei se ole vale. Tämän paremmuuden markkinointi ja kaikenlainen kulisseissapelaaminen on se meidän akilleen kantapää. Ei tarjoilla verodiilejä, vedetä suhteilla yms. täysin normaalia kv-toiminnassa tapahtuvaa kotiinpäin vetämistä. KV-yritykset käytännössä sattumalta heräävät Suomen toimintaympäristön hyvyyteen esim. henkilökohtaisten kokemusten ja linkkien kautta. Kukaan ei ole kutsumassa ja kädestä pitäen konsultoimassa, miten hommat menee. Että vaikka ette ymmärrä tätä salakieltä, niin ei hätää! Onnistuu myös englanniksi ja ne ruskeat kirjekuoret voi jättää kassakaappiin.
Jos maiden velka-asteeseen huomioidaankin myös saatavat ja näin Suomi kyseessäollen myös eläkerahastot niin olemmekin tasapainon suhteen euroopan kärkimaita. Yllättävä tase mutta näin se todellakin on. Ei tietenkään poista sitä rekenteellista uudistustarvetta joka nyt tuottaa velkaa mutta tarkoittaa toki, että olemme suhteellisen vahvalla pohjalla. Vertaa vaikka todellisuus Venäjällä jossa eläkerahastoilla on mm sodittu tässä jo useampi vuosi.
Kun sitten ajattelemme omia puolustuksemme hankkeita niin yhdestä euroopan kärkeen kuuluvista ilmavoimista emme ole tinkimässä vaan uudet hävittäjät ovat suunnitelmissa eikä mittari muutu mihinkään - niillä pitää pärjätä itäkalustolle.
Samaan aikaan osin omavaraisesti uudistamme laivastoamme joten merelläkin ainakin tyydyttävä iskukyky tullee turvatuksi.
Yhteistyö läntisten kumppanien kanssa puolustusteknologiassa ja harjoittelussa pitää yhdessä tiiviimmän kertausharjoitusrytmin kanssa myös maavoimien iskukykyä yllä. Entisestään se tehostuu pyrkimyksillä parempaan ja nopeampaan valmiuteen jota varten myös lakeja on muutettu. Samaa valmiutta parantaa tiedustelun valtuuksien lakihankkeet.
Maavoimien pienin askelin ja tosin käytetyin mutta järkevin kalustotäydennyksin myös tämä osa-alue näkyy olevan kehittelyn kohteena. Liikkuvuuteen kiinnnitetään yhä enemmän huomiota. Varmasti jossakin vaiheessa myös ilmapuolustus saa tarvittavat puuttuvat palasensa.
Kaiken kaikkiaan monella eri osa-alueella puolustus kehittyy varsin kunnianhimoisin askelin ja yhdessä mittavan reservimme myötä voimme lunastaa mainettamme pohjolan Spartana. Toivottavasti myös kansainväliset operaatiot elpyvät osaltamme ja kannamme nykyistä suuremman roolin kriisialueiden hallintatehtävissä tuoden sieltä myös tietotaitoa varusmiestemme hyväksi.
Aika hyvin vai kuinka. Patrian omistusjärjestelyt ja yhteistyökanavat läntisiin johtaviin aseteknologian valmistajiin ei ole sekään pahasta monen muun iskukykyisen suomalaisyrityksen ohella kuten ammukset, panokset ja räjähteet, suojavarusteet, tietotekniikka ja tulenjohtojärjestelmät jne. Ehkä Holming tmv voisi vielä kehittää meille rannikon pienoissukellusveneet niin ei jäisi tämäkään palanen puuttumaan.
No osa projekteistä vie aikaa mutta kaikki tämä kertoo myös siitä millä asenteella näihin asioihin nyt tänäänkin suhtaudutaan.
Kun sitten ajattelemme omia puolustuksemme hankkeita niin yhdestä euroopan kärkeen kuuluvista ilmavoimista emme ole tinkimässä vaan uudet hävittäjät ovat suunnitelmissa eikä mittari muutu mihinkään - niillä pitää pärjätä itäkalustolle.
Samaan aikaan osin omavaraisesti uudistamme laivastoamme joten merelläkin ainakin tyydyttävä iskukyky tullee turvatuksi.
Yhteistyö läntisten kumppanien kanssa puolustusteknologiassa ja harjoittelussa pitää yhdessä tiiviimmän kertausharjoitusrytmin kanssa myös maavoimien iskukykyä yllä. Entisestään se tehostuu pyrkimyksillä parempaan ja nopeampaan valmiuteen jota varten myös lakeja on muutettu. Samaa valmiutta parantaa tiedustelun valtuuksien lakihankkeet.
Maavoimien pienin askelin ja tosin käytetyin mutta järkevin kalustotäydennyksin myös tämä osa-alue näkyy olevan kehittelyn kohteena. Liikkuvuuteen kiinnnitetään yhä enemmän huomiota. Varmasti jossakin vaiheessa myös ilmapuolustus saa tarvittavat puuttuvat palasensa.
Kaiken kaikkiaan monella eri osa-alueella puolustus kehittyy varsin kunnianhimoisin askelin ja yhdessä mittavan reservimme myötä voimme lunastaa mainettamme pohjolan Spartana. Toivottavasti myös kansainväliset operaatiot elpyvät osaltamme ja kannamme nykyistä suuremman roolin kriisialueiden hallintatehtävissä tuoden sieltä myös tietotaitoa varusmiestemme hyväksi.
Aika hyvin vai kuinka. Patrian omistusjärjestelyt ja yhteistyökanavat läntisiin johtaviin aseteknologian valmistajiin ei ole sekään pahasta monen muun iskukykyisen suomalaisyrityksen ohella kuten ammukset, panokset ja räjähteet, suojavarusteet, tietotekniikka ja tulenjohtojärjestelmät jne. Ehkä Holming tmv voisi vielä kehittää meille rannikon pienoissukellusveneet niin ei jäisi tämäkään palanen puuttumaan.
No osa projekteistä vie aikaa mutta kaikki tämä kertoo myös siitä millä asenteella näihin asioihin nyt tänäänkin suhtaudutaan.
Viimeksi muokattu:
Rauhantekijä
Greatest Leader
Suomi on varmasti kärkipäätä siinä kun tarkastellaan valtioita verrannollisina keskenään, mutta irrallaan kartasta. Tuotannollista investointia voi ajatella sellaisesta raaka-aineesta joita meillä täällä on, mutta senhän ovat jo suomalaiset firmat jo käynnistäneet vaikka olisivatkin nykyään monikansallisia.
Logistinen sijainti on yksi tekijä mikä karkottaa muut investoijat. Markkinoille ei ole niin helppo toimittaa täältä, kuin sellaisista paikoista, mitkä ovat lähempänä kuhinaa. Meidän kannattaa vaan keskittyä totteisiin joita pystymme valmistamaan ja joiden tuotekehitys etenee täällä muuta maailmaa paremmin. Erilaiset metsäteollisuuden tuotteet komposiittisidonnaisina ovat hyvää edistystä, laminodut puutuotteet rakennusteollisuudelle ja paperitehtaiden kääntö pakkausteollisuuden tarpeisiin ovat hyviä oivalluksia. Se uniikki tuote - "uusi nokia" - ehkä vielä odottaa ilmestymistään, mutta kehittämällä nukuisiä valmisteita voisimme hyvinkin onnistua.
Myyjiä ulkomaille, sitä tarvitaan. Markkinathan ovat valtavat kunhan vaan esim Eurooppalaiset saadaan tajuamaan suomalaisten tuotteidet edut verrattuna perinteisiin (rakennusmateriaaleihin).
.
Sellainen kommentti tuohon viimeiseen, että Suomi on about viimeisenä maana Euroopassa tajunnut puurakentamisen edut. Esim. Saksankielisessä Euroopassa on rakennettu CLT:llä jo 20 vuotta.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Kyllähän se noin on että kehittämisen ketteryydessä ei olla ihan oltu parhaita tässä männä vuosina. Puu-raakaainetta on toki osattu viedä mutta rakentamisen osaamista on Euroopassa ollut muillakin.
Tasaiseen menekkiin on ollut niin mukanva nojata takavuosina ja kehittäminen ei ole niin ollut tekemisen kärjessä. Mutta hyvä kuitenkin jos vihdoin on voitu ryhdistäytyä ja tälläkin alueella mennä mukaan kilpailuun.
Siitä meille "hyvä me" -selkääntaputtelua.
miheikki
Greatest Leader
Ja puuhuonekaluista
Aikoinaan olin töissä männystä liimalevyjä tekevässä yrityksessä. Paljon meni levyä Tanskaan, josta ne palautui sitten takaisin Suomeen huonekaluina.
John Hilly
Ylipäällikkö
Turun telakka sai taas kaksi uutta laivatilausta. Upea näköisiä!
Turun risteilijätilaukset: Telakalla suunnitellaan kelluvia luksuskaupunkeja
Telakkayhtiö Meyer Turku pyrkii suunnittelemaan Royal Caribbean Cruisesille kaksi risteilijäalusta, jotka valmistuessaan löisivät muut laivayhtiöt ällikällä.
11.10.2016 klo 20:20päivitetty 11.10.2016 klo 21:28
STX Europen Turun telakalla rakennettu Oasis of the Seas -risteilyalus testikierroksella Itämerellä syyskuussa 2009.Royal Caribbean / EPA
15
Meyer Turku toimittaa Royal Caribbean Cruisesille kaksi uuden sukupolven risteilyalusta, jotka aiesopimuksen mukaan toimitetaan vuosina 2022 ja 2024. Suunnittelutyöhön aiotaan nyt käyttää aiempaa enemmän aikaa, koska varsinainen alusten rakentaminen alkaa vasta vuosien päästä.
– Nyt ei kilpailla pelkällä hinnalla, vaan älyllisillä ratkaisuilla, mitä meillä on asiakkaalle tarjota, Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer toteaa.
Projekti-insinöörinä Turun telakalla toimiva Jere Oksman korostaa, että vaikka uusinta teknologiaa risteilijöistä tulee löytymään pilvin pimein, pitää suunnittelussa pitää myös pää kylmänä.
– Me emme suinkaan laita nippua insinöörejä pöydän ääreen kasaamaan laivaan kaikkea teknologiaa, jota vain pystymme keksimään, vaan kuuntelemme tarkasti asiakkaan toiveita. Uusien risteilijöiden suunnittelussa on nyrkkisääntö, että kolmasosa pitää olla yhtiön aiemmista laivoista tuttua, kolmasosa paranneltua ja kolmasosa jotain ihan uutta, Oksman summaa.
Wow-efekti on löydettävä apinoimatta
Tulevina vuosina Turun telakalla seurataan tarkasti, millaisia uusia risteilyaluksia maailmalla valmistuu. Risteilyalusten valmistuessa niiden on oltava alan huippua.
– Asiakkaamme ei tietenkään halua, että apinoimme muita laivayhtiöitä. Uusien risteilyalusten tulee olla Royal Caribbean Cruires -brändin mukaisia, ja niissä tulee olla vahvasti wow-efektiä, projekti-insinööri Jere Oksman kertoo.
Koko Turun telakan suunnitteluorganisaatio on mukana risteilyalustilauksen alkumetreiltä asti. Asiakas valitsee perinteisesti itse arkkitehtitoimistot, ja päättää milloin nämä astuvat mukaan suunnittelutiimin työhön. Suunnitteluvaiheessa tarvitaan lukuisien eri ammattilaisten näkemystä.
– Muotoilijat ja sisustusarkkitehdit ovat esimerkiksi vastuussa siitä, että laiva viestii jo ulkoapäin sitä, mitä sisällä on luvassa. Risteilijäalusten suunnittelu on huikean mielenkiintoista ja haastavaa, Turku Meyerin suunnittelujohtaja Jarno Soinila kertoo.
Esimerkkikuva havainnollistaa laivan konseptisuunnittelun tavoitteita. Valmiista laivasta ei tule kuvan kaltainen.Kimmo Gustafsson / Yle
Risteilijät kuin miljoonan palan palapelejä
Meyer Turun suunnittelujohtaja Jarno Soinila kuvaa tämän päivän risteilyaluksia älykkäiksi uiviksi kaupungeiksi, joiden luonnetta voidaan verrata kolmiulotteiseen palapeliin, joka koostuu kymmenestä miljoonasta osasesta. Jokainen osa tulee määritellä ja sijoittaa oikealle paikalleen laivan suunnittelun aikana.
– Laivan perussuunnittelun alkaessa telakalla on käytössä utuinen visio palapelin lopputuloksesta. Sen tulee kuitenkin olla sen verran selkeä, että uskallamme sitoutua kiinteään hintaan ja kiinteään toimitusaikaan, Soinila toteaa.
1500 omakotitalon kokoisia risteilijöitä
Tilattujen risteilijöiden kokoa ei ole vielä julkistettu. Suunnittelujohtaja Jarno Soinila kuitenkin hahmottelee yhden risteilijän pinta-alaksi noin 200 000 neliömetriä. Se vastaa 1 500:aa keskikokoista suomalaista omakotitaloa.
– Matkustajien yhteisessä käytössä olevia tiloja tulee 50–100 kappaletta. Esimerkiksi vuonna 2009 Turun telakalta luovutettuun Oasis of the Seas -alukseen rakennettiin 100 metriä pitkä ja 20 metriä leveä keskuspuisto, jossa pystyi käyskentelemään taivasalla. Puiston varrelle istutettiin 12 000 kasvia, Soinila kertoo.
http://yle.fi/uutiset/3-9222583
Turun risteilijätilaukset: Telakalla suunnitellaan kelluvia luksuskaupunkeja
Telakkayhtiö Meyer Turku pyrkii suunnittelemaan Royal Caribbean Cruisesille kaksi risteilijäalusta, jotka valmistuessaan löisivät muut laivayhtiöt ällikällä.
11.10.2016 klo 20:20päivitetty 11.10.2016 klo 21:28
STX Europen Turun telakalla rakennettu Oasis of the Seas -risteilyalus testikierroksella Itämerellä syyskuussa 2009.Royal Caribbean / EPA
15
Meyer Turku toimittaa Royal Caribbean Cruisesille kaksi uuden sukupolven risteilyalusta, jotka aiesopimuksen mukaan toimitetaan vuosina 2022 ja 2024. Suunnittelutyöhön aiotaan nyt käyttää aiempaa enemmän aikaa, koska varsinainen alusten rakentaminen alkaa vasta vuosien päästä.
– Nyt ei kilpailla pelkällä hinnalla, vaan älyllisillä ratkaisuilla, mitä meillä on asiakkaalle tarjota, Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer toteaa.
Projekti-insinöörinä Turun telakalla toimiva Jere Oksman korostaa, että vaikka uusinta teknologiaa risteilijöistä tulee löytymään pilvin pimein, pitää suunnittelussa pitää myös pää kylmänä.
– Me emme suinkaan laita nippua insinöörejä pöydän ääreen kasaamaan laivaan kaikkea teknologiaa, jota vain pystymme keksimään, vaan kuuntelemme tarkasti asiakkaan toiveita. Uusien risteilijöiden suunnittelussa on nyrkkisääntö, että kolmasosa pitää olla yhtiön aiemmista laivoista tuttua, kolmasosa paranneltua ja kolmasosa jotain ihan uutta, Oksman summaa.
Wow-efekti on löydettävä apinoimatta
Tulevina vuosina Turun telakalla seurataan tarkasti, millaisia uusia risteilyaluksia maailmalla valmistuu. Risteilyalusten valmistuessa niiden on oltava alan huippua.
– Asiakkaamme ei tietenkään halua, että apinoimme muita laivayhtiöitä. Uusien risteilyalusten tulee olla Royal Caribbean Cruires -brändin mukaisia, ja niissä tulee olla vahvasti wow-efektiä, projekti-insinööri Jere Oksman kertoo.
Koko Turun telakan suunnitteluorganisaatio on mukana risteilyalustilauksen alkumetreiltä asti. Asiakas valitsee perinteisesti itse arkkitehtitoimistot, ja päättää milloin nämä astuvat mukaan suunnittelutiimin työhön. Suunnitteluvaiheessa tarvitaan lukuisien eri ammattilaisten näkemystä.
– Muotoilijat ja sisustusarkkitehdit ovat esimerkiksi vastuussa siitä, että laiva viestii jo ulkoapäin sitä, mitä sisällä on luvassa. Risteilijäalusten suunnittelu on huikean mielenkiintoista ja haastavaa, Turku Meyerin suunnittelujohtaja Jarno Soinila kertoo.
Esimerkkikuva havainnollistaa laivan konseptisuunnittelun tavoitteita. Valmiista laivasta ei tule kuvan kaltainen.Kimmo Gustafsson / Yle
Risteilijät kuin miljoonan palan palapelejä
Meyer Turun suunnittelujohtaja Jarno Soinila kuvaa tämän päivän risteilyaluksia älykkäiksi uiviksi kaupungeiksi, joiden luonnetta voidaan verrata kolmiulotteiseen palapeliin, joka koostuu kymmenestä miljoonasta osasesta. Jokainen osa tulee määritellä ja sijoittaa oikealle paikalleen laivan suunnittelun aikana.
– Laivan perussuunnittelun alkaessa telakalla on käytössä utuinen visio palapelin lopputuloksesta. Sen tulee kuitenkin olla sen verran selkeä, että uskallamme sitoutua kiinteään hintaan ja kiinteään toimitusaikaan, Soinila toteaa.
1500 omakotitalon kokoisia risteilijöitä
Tilattujen risteilijöiden kokoa ei ole vielä julkistettu. Suunnittelujohtaja Jarno Soinila kuitenkin hahmottelee yhden risteilijän pinta-alaksi noin 200 000 neliömetriä. Se vastaa 1 500:aa keskikokoista suomalaista omakotitaloa.
– Matkustajien yhteisessä käytössä olevia tiloja tulee 50–100 kappaletta. Esimerkiksi vuonna 2009 Turun telakalta luovutettuun Oasis of the Seas -alukseen rakennettiin 100 metriä pitkä ja 20 metriä leveä keskuspuisto, jossa pystyi käyskentelemään taivasalla. Puiston varrelle istutettiin 12 000 kasvia, Soinila kertoo.
http://yle.fi/uutiset/3-9222583
Viimeksi muokattu:
Fremen
Greatest Leader
Eikös tossa ollut joku suomalaisen vakuutuskäytännön juttu taustalla, eli jos haluaa puurakenteiseen pienkerrostaloon palovakuutuksen niin pitää asentaa kallis sprinklerijärjestelmä, ja ottaa sitten kattava vesivahinkovakuutus samassa paketissa... ellei sitten valitse kuivavesisammutusjärjestelmää niinkuin Ylivieskan kirkossa..
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Metsä Groupin tuotteilla on rakennettu esim. Sevillassa. Miksi niin vähän Suomessa:
http://www.metsawood.com/fi/media/referenssit/pages/Metropol-parasol.aspx
http://www.metsawood.com/global/news-media/references/Pages/metropol-parasol-urban-centre.aspx
http://intransit.blogs.nytimes.com/...huge-wooden-structure-debuts-in-seville/?_r=0
Viikon taputukset tuolla alalla työskenteleville.