Erkki
Ylipäällikkö
"Loppuu tyämiehiltä tyä, kun tuollaasilla pirunvehkehillä ruvetaan maata möyrimähän." -Samuli Paulaharjun mukaan näin totesi eräs härmäläisisäntä, kun katseli paikkakunnan ensimmäistä hevosvetoista auraa.
Hyviä uutisia Suomesta - kansallista "hyvä me" -selkääntaputtelua
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Edullisemmin aikaansaatu tie tuo logistiikkaa syrjäkylillekin: konepajan kuljetuskustannukset putoavat, ambulanssi tulee nopeammin, asuntojen kysyntä kasvaa, verotulotkin nousevat jne.
arix
Respected Leader
Taitaa ainoastaan maaltamuutto kiihtyä ja työpaikat keskittyä kasvukeskuksiin kuten aiemminkin on käynyt...
Suomalaiskeksintö voittaa Googlen – tutkijat rikkoivat ennätyksen, johon teknologiajätit eivät yltäneet
Suomalaistutkijat ovat tehneet ennätyksen kubittien koherenssissa eli saaneet virheiden syntymisnopeutta pienemmäksi kuin kukaan muu.
Saako suomalainen puolustusyhtiö jättidiilin? Kurssi ampui ylös
Bittiumin ympärillä liikkuu huhuja mahdollisesta merkittävästä puolustussektorin tilauksesta Espanjasta.
John Hilly
Respected Leader
Amerikkalaislehti raportoi Suomen puolustuksesta: "Se on jokaisen asia" | Verkkouutiset
Amerikkalaislehti raportoi Suomen puolustuksesta: "Se on jokaisen asia" | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Kokonaisturvallisuuden malli herättää kiinnostusta maailmalla...
RMC mukana jättitarjouksessa – tavoitteena rakentaa jäänmurtajat Raumalla
Suomalaisyritykset kertovat aikovansa jättää tarjouksen kahden jäänmurtajan rakentamisesta Yhdysvalloille.
Toimittajalta ilm taas jäänyt oikoluku tekemättä: USA/Kanada. Tai sitten jenkeille myydään Kanadalle kehitettyä alusta.
Viimeksi muokattu:
RMC mukana jättitarjouksessa – tavoitteena rakentaa jäänmurtajat Raumalla
Suomalaisyritykset kertovat aikovansa jättää tarjouksen kahden jäänmurtajan rakentamisesta Yhdysvalloille.www.mtvuutiset.fi
Toimittajalta ilm taas jäänyt oikoluku tekemättä: USA/Kanada. Tai sitten jekeille myydään Kanadalle kehitettyä alusta.
Raumalta kaksi jäänmurtajaa Yhdysvaltojen rannikkovartiostolle
Neljä jäänmurto-osaajaa solmi kumppanuuden.
www.ts.fi
Bloomberg: Saksa tekee Patrian kanssa jopa viiden miljardin euron kaupat panssariajoneuvoista
Kaupan tarkoituksena on korvata Saksan vanhentuvia Fuchs-panssariajoneuvoja.
yle.fi
Suomalaiset tähtäsivät viisi EM-mitalia ja tekivät kolme ME-tulosta ampumaurheilun liikkuvan maalin päätöslajeista
Suomalaiset saalistivat keskiviikkona viisi mitalia liikkuvan maalin päätöslajissa sekajuoksuissa ampumaurheilun EM-kisoissa Ranskassa.
www.ess.fi
Edit; lisäys:
Suomelle valtaisa mitalisade EM-kisoissa!
Suomalaiset kahmivat mitaleita ja maailmanennätyksiä.
www.is.fi
Viimeksi muokattu:
Nyt olisi rikulla paikka iskeä, kun työnantajakapitalistit saatana näyttävät pärjäävän.
www.hs.fi
Suomen viennin vetureilla menee paremmin kuin kukaan olisi uskonut
Vienti|Suomen viennin vetureiden eli konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja tulokset kasvavat kovaa tahtia.
Merja Saarinen HS
1.8. 9:00
Lue tiivistelmä
Suomen suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat ja tulokset ovat kasvaneet odotettua paremmin alkuvuonna.
Konepajojen kysyntä on noussut erityisesti Euroopassa, mikä on paikannut Yhdysvaltojen hiipunutta kysyntää.
Näytä lisää
Suomessa tuskaillaan edelleen talouden synkkyyttä, mutta se ei ole koko totuus.
Tuoreet tulosraportit paljastavat, että osalla yrityksistä menee jo erittäin hyvin, jopa odotettuakin paremmin.
Näin on tilanne varsinkin Suomen talouden kannalta keskeisissä yrityksissä eli teknologiateollisuuden konepajayhtiöissä.
Viime viikkoina julkistetut osavuosikatsaukset kertovat, että pörssin suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja tulokset kasvavat.
Näin siitä huolimatta, että taloudessa vellovan epävarmuuden pitäisi olla pahinta myrkkyä juuri niille. Yleensä epävarmuus vähentää erityisesti uusia investointeja, joihin tarvittavia koneita ja laitteita suomalaiset konepajayhtiöt valmistavat.
Konepajojen uusien tilausten vyöry on kuitenkin ollut kevään ja kesän aikana kaikkia ennusteitakin kovempaa.
Konepajayhtiöt tunnetaan Suomen viennin vetureina, joten niiden menestyksellä on iso merkitys Suomen taloudelle ja sen kasvulle.
Kaikkiaan teknologiateollisuus, jonka merkittävä osa konepajat ovat, muodostaa yli puolet Suomen viennistä.
Suuria konepajoja Helsingin pörssissä ovat Hiab, Kalmar, Kone, Konecranes, Metso, Valmet ja Wärtsilä. Ne kaikki ovat julkistaneet parin viime viikon aikana toisen vuosineljänneksen eli huhti–kesäkuun tuloksensa
”Kyllähän tämä hyvältä näyttää. Jokainen yhtiö on parantunut jollakin tasolla, joko kasvattanut tulosta tai tilauksia”, arvioi OP:n Suomi-rahaston salkunhoitaja Teemu Salonen.
Etusivulle
Tilaajille
Kontteja Vuosaaren satamassa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Kuuntele juttu
Merja Saarinen HS
1.8. 9:00
Lue tiivistelmä
Suomen suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat ja tulokset ovat kasvaneet odotettua paremmin alkuvuonna.
Konepajojen kysyntä on noussut erityisesti Euroopassa, mikä on paikannut Yhdysvaltojen hiipunutta kysyntää.
Näytä lisää
Suomessa tuskaillaan edelleen talouden synkkyyttä, mutta se ei ole koko totuus.
Tuoreet tulosraportit paljastavat, että osalla yrityksistä menee jo erittäin hyvin, jopa odotettuakin paremmin.
Näin on tilanne varsinkin Suomen talouden kannalta keskeisissä yrityksissä eli teknologiateollisuuden konepajayhtiöissä.
Viime viikkoina julkistetut osavuosikatsaukset kertovat, että pörssin suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja tulokset kasvavat.
Näin siitä huolimatta, että taloudessa vellovan epävarmuuden pitäisi olla pahinta myrkkyä juuri niille. Yleensä epävarmuus vähentää erityisesti uusia investointeja, joihin tarvittavia koneita ja laitteita suomalaiset konepajayhtiöt valmistavat.
MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY
Konepajojen uusien tilausten vyöry on kuitenkin ollut kevään ja kesän aikana kaikkia ennusteitakin kovempaa.
Konepajayhtiöt tunnetaan Suomen viennin vetureina, joten niiden menestyksellä on iso merkitys Suomen taloudelle ja sen kasvulle.
Kaikkiaan teknologiateollisuus, jonka merkittävä osa konepajat ovat, muodostaa yli puolet Suomen viennistä.
Suuria konepajoja Helsingin pörssissä ovat Hiab, Kalmar, Kone, Konecranes, Metso, Valmet ja Wärtsilä. Ne kaikki ovat julkistaneet parin viime viikon aikana toisen vuosineljänneksen eli huhti–kesäkuun tuloksensa
”Kyllähän tämä hyvältä näyttää. Jokainen yhtiö on parantunut jollakin tasolla, joko kasvattanut tulosta tai tilauksia”, arvioi OP:n Suomi-rahaston salkunhoitaja Teemu Salonen.
MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY
Konepajayhtiöiden kehitys on Salosen mukaan ollut poikkeuksellisen vahvaa verrattuna muihin niin sanottuihin syklisiin eli suhdanneherkkiin yhtiöihin.
Myös salkunhoitaja Juha Varikselle konepajojen tulokset ovat olleet positiivinen yllätys. Varis vastaa S-pankin suomalaisosakkeisiin sijoittavasta rahastosta.
Kyse ei ole juuri tapahtuneesta käänteestä vaan konepajoilla on mennyt hyvin jo viime vuodesta lähtien, vaikka asiasta ei juuri ole julkisuudessa huudeltu. Nyt yhtiöiden vauhti on vain kiihtynyt lisää.
Mistä konepajojen hyvä veto tulee?
Koneita ja laitteita, eli niin sanottuja investointitavaroita, valmistavat suomalaiset konepajat ovat riippuvaisia siitä, miten teollisuusyritykset maailmalla uskaltavat tehdä uusia investointeja.
Nyt tilauskirjojen täyttymisessä näkyy Salosen mukaan se, että kysyntä Euroopassa on noussut paikkaamaan Yhdysvaltain epävarmuutta ja hiipunutta kysyntää.
”Parin–kolmen vaikean vuoden jälkeen Euroopassa on alkanut aktiivinen nousu. Sen ansiosta tilaukset ovat pysyneet vahvalla tasolla ja myös kasvaneet”, Salonen sanoo.
Saksassa ja muualla Euroopassa sovitut isot infra- ja puolustusteollisuuden investointipaketit kasvattavat nyt kysyntää. Valmistautuessaan tilaustensa kasvuun sikäläiset yritykset ovat alkaneet uusia ja päivittää koneitaan ja laitteitaan, jotka ovat vanhentuneet investointien oltua pitkään jäissä.
Tämä sataa suomalaisyritysten laariin.
Jo alkuvuonna suomalaisyritysten tilauskirjat täyttyivät odotettua paremmin. Tuolloin kuitenkin vielä epäiltiin, että kyse voisi tilapäisestä kysynnän kasvusta, kun asiakkaat ostavat tullisodan pelossa tavaraa varastoon.
Näin ei kuitenkaan ollut, vaan hyvä veto on jatkunut sen jälkeenkin.
Tullinokittelusta huolimatta asiakkaat ovat Salosen mukaan jatkaneet toimintaansa ”business as usual” eli normaaliin tapaan ja päättäneet katsoa, miten tulliveivauksessa lopulta käy.
”Hyvä, ettei tehty hätiköityjä päätöksiä, vaikka huhtikuun pörssiromahdus kertoi isoista peloista. Maailma onkin toiminut toisella tavalla, eikä epävarmuudesta johtuvaa isoa pysähdystä tullut.”
Myös Varis sanoi pelänneensä etukäteen, että toukokuussa voimaan tulleet Trumpin 10 prosentin tullit voisivat saada asiakkaat laittamaan investointinsa jäihin, mutta niin ei käynytkään.
Jo viime vuonna konepajat onnistuivat luovimaan heikossa suhdanteessa pitkien tilauskantojensa ansiosta. Myös palvelu- ja huoltotoiminnan merkityksen kasvu on tuonut niille suojaa. Ne ovat myös hyötyneet raaka-aineiden halpenemista, mikä puolestaan kurittaa perusteollisuuden yhtiöitä.
Tilausten kasvun lisäksi suomalaiset konepajat ovat onnistuneet pitämään kiinni kannattavuudestaan eli niiden tulokset ovat kasvaneet.
Hyvät tulokset kertovat Salosen mukaan siitä, että suomalaisyritykset ovat voineet siirtää kasvaneita tullikustannuksia hintoihin.
”Suomalaisilla konepajoilla näyttää olevan uskomattoman vahva hinnoitteluvoima”, myös Varis arvioi.
Eli asiakkaat ovat nielleet mukisematta hinnankorotukset.
Variksen mukaan tämä voi johtua siitä, että iso osa konepajojen myynnistä tulee palveluista ja niihin liittyvistä varaosien myynnistä. Niissä hinnankorotukset on helpompi viedä läpi.
Ylipäätänsä hinnankorotuksia voi olla helpompi tehdä, kun asiakkaina ovat kuluttajien sijasta yritykset, Varis arvioi. Asiakkaat eivät ihan helposti lähde vaihtamaan tavarantoimittajaansa halvempaan kiinalaiseen.
Positiivisimman yllätyksen on tarjonnut Wärtsilä, joka aiemmin ehti painia ongelmien kanssa muita pidempään. Nyt se on päässyt mukaan hyvään vetoon ja raportoi vahvasta tuloksesta.
Yhtiön tilauskertymä kasvoi huhti–kesäkuussa lähes viidenneksellä ja kasvua nähtiin myös liikevaihdossa ja liikevoitossa. Sen tilauskanta on nyt ennätystasolla.
Merenkulku- ja energiateknologian tuotteita valmistava Wärtsilä saa tilauksia erityisesti datakeskuksilta, joille se toimittaa voimalaitoksia.
Vienti|Suomen viennin vetureiden eli konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja tulokset kasvavat kovaa tahtia.
Merja Saarinen HS
1.8. 9:00
Lue tiivistelmä
Suomen suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat ja tulokset ovat kasvaneet odotettua paremmin alkuvuonna.
Konepajojen kysyntä on noussut erityisesti Euroopassa, mikä on paikannut Yhdysvaltojen hiipunutta kysyntää.
Näytä lisää
Suomessa tuskaillaan edelleen talouden synkkyyttä, mutta se ei ole koko totuus.
Tuoreet tulosraportit paljastavat, että osalla yrityksistä menee jo erittäin hyvin, jopa odotettuakin paremmin.
Näin on tilanne varsinkin Suomen talouden kannalta keskeisissä yrityksissä eli teknologiateollisuuden konepajayhtiöissä.
Viime viikkoina julkistetut osavuosikatsaukset kertovat, että pörssin suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja tulokset kasvavat.
Näin siitä huolimatta, että taloudessa vellovan epävarmuuden pitäisi olla pahinta myrkkyä juuri niille. Yleensä epävarmuus vähentää erityisesti uusia investointeja, joihin tarvittavia koneita ja laitteita suomalaiset konepajayhtiöt valmistavat.
Konepajojen uusien tilausten vyöry on kuitenkin ollut kevään ja kesän aikana kaikkia ennusteitakin kovempaa.
Konepajayhtiöt tunnetaan Suomen viennin vetureina, joten niiden menestyksellä on iso merkitys Suomen taloudelle ja sen kasvulle.
Kaikkiaan teknologiateollisuus, jonka merkittävä osa konepajat ovat, muodostaa yli puolet Suomen viennistä.
Suuria konepajoja Helsingin pörssissä ovat Hiab, Kalmar, Kone, Konecranes, Metso, Valmet ja Wärtsilä. Ne kaikki ovat julkistaneet parin viime viikon aikana toisen vuosineljänneksen eli huhti–kesäkuun tuloksensa
”Kyllähän tämä hyvältä näyttää. Jokainen yhtiö on parantunut jollakin tasolla, joko kasvattanut tulosta tai tilauksia”, arvioi OP:n Suomi-rahaston salkunhoitaja Teemu Salonen.
Etusivulle
- OMX Helsinki PI−1,15%
- Fortum−0,56%
- Kone−1,41%
- Neste−0,61%
- Nokia−3,29%
- Nordea Bank−1,33%
- Sampo−0,51%
- Nasdaq Composite−2,24%
- Alphabet−1,51%
- Amazon−8,27%
- Apple−2,50%
- Facebook−3,03%
- Microsoft−1,76%
- Tesla−1,83%
- OMX Helsinki PI−1,15%
- Fortum−0,56%
- Kone−1,41%
- Neste−0,61%
- Nokia−3,29%
- Nordea Bank−1,33%
- Sampo−0,51%
- Nasdaq Composite−2,24%
- Alphabet−1,51%
- Amazon−8,27%
- Apple−2,50%
- Facebook−3,03%
- Microsoft−1,76%
- Tesla−1,83%
Suomen viennin vetureilla menee paremmin kuin kukaan olisi uskonut
Vienti|Suomen viennin vetureiden eli konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja tulokset kasvavat kovaa tahtia.Tilaajille
Kontteja Vuosaaren satamassa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Kuuntele juttu
Merja Saarinen HS
1.8. 9:00
Lue tiivistelmä
Suomen suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat ja tulokset ovat kasvaneet odotettua paremmin alkuvuonna.
Konepajojen kysyntä on noussut erityisesti Euroopassa, mikä on paikannut Yhdysvaltojen hiipunutta kysyntää.
Näytä lisää
Suomessa tuskaillaan edelleen talouden synkkyyttä, mutta se ei ole koko totuus.
Tuoreet tulosraportit paljastavat, että osalla yrityksistä menee jo erittäin hyvin, jopa odotettuakin paremmin.
Näin on tilanne varsinkin Suomen talouden kannalta keskeisissä yrityksissä eli teknologiateollisuuden konepajayhtiöissä.
Viime viikkoina julkistetut osavuosikatsaukset kertovat, että pörssin suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja tulokset kasvavat.
Näin siitä huolimatta, että taloudessa vellovan epävarmuuden pitäisi olla pahinta myrkkyä juuri niille. Yleensä epävarmuus vähentää erityisesti uusia investointeja, joihin tarvittavia koneita ja laitteita suomalaiset konepajayhtiöt valmistavat.
MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY
Konepajojen uusien tilausten vyöry on kuitenkin ollut kevään ja kesän aikana kaikkia ennusteitakin kovempaa.
Konepajayhtiöt tunnetaan Suomen viennin vetureina, joten niiden menestyksellä on iso merkitys Suomen taloudelle ja sen kasvulle.
Kaikkiaan teknologiateollisuus, jonka merkittävä osa konepajat ovat, muodostaa yli puolet Suomen viennistä.
Suuria konepajoja Helsingin pörssissä ovat Hiab, Kalmar, Kone, Konecranes, Metso, Valmet ja Wärtsilä. Ne kaikki ovat julkistaneet parin viime viikon aikana toisen vuosineljänneksen eli huhti–kesäkuun tuloksensa
”Kyllähän tämä hyvältä näyttää. Jokainen yhtiö on parantunut jollakin tasolla, joko kasvattanut tulosta tai tilauksia”, arvioi OP:n Suomi-rahaston salkunhoitaja Teemu Salonen.
MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY
Konepajayhtiöiden kehitys on Salosen mukaan ollut poikkeuksellisen vahvaa verrattuna muihin niin sanottuihin syklisiin eli suhdanneherkkiin yhtiöihin.
Myös salkunhoitaja Juha Varikselle konepajojen tulokset ovat olleet positiivinen yllätys. Varis vastaa S-pankin suomalaisosakkeisiin sijoittavasta rahastosta.
Kyse ei ole juuri tapahtuneesta käänteestä vaan konepajoilla on mennyt hyvin jo viime vuodesta lähtien, vaikka asiasta ei juuri ole julkisuudessa huudeltu. Nyt yhtiöiden vauhti on vain kiihtynyt lisää.
Mistä konepajojen hyvä veto tulee?
Koneita ja laitteita, eli niin sanottuja investointitavaroita, valmistavat suomalaiset konepajat ovat riippuvaisia siitä, miten teollisuusyritykset maailmalla uskaltavat tehdä uusia investointeja.
Nyt tilauskirjojen täyttymisessä näkyy Salosen mukaan se, että kysyntä Euroopassa on noussut paikkaamaan Yhdysvaltain epävarmuutta ja hiipunutta kysyntää.
”Parin–kolmen vaikean vuoden jälkeen Euroopassa on alkanut aktiivinen nousu. Sen ansiosta tilaukset ovat pysyneet vahvalla tasolla ja myös kasvaneet”, Salonen sanoo.
Saksassa ja muualla Euroopassa sovitut isot infra- ja puolustusteollisuuden investointipaketit kasvattavat nyt kysyntää. Valmistautuessaan tilaustensa kasvuun sikäläiset yritykset ovat alkaneet uusia ja päivittää koneitaan ja laitteitaan, jotka ovat vanhentuneet investointien oltua pitkään jäissä.
Tämä sataa suomalaisyritysten laariin.
Jo alkuvuonna suomalaisyritysten tilauskirjat täyttyivät odotettua paremmin. Tuolloin kuitenkin vielä epäiltiin, että kyse voisi tilapäisestä kysynnän kasvusta, kun asiakkaat ostavat tullisodan pelossa tavaraa varastoon.
Näin ei kuitenkaan ollut, vaan hyvä veto on jatkunut sen jälkeenkin.
Tullinokittelusta huolimatta asiakkaat ovat Salosen mukaan jatkaneet toimintaansa ”business as usual” eli normaaliin tapaan ja päättäneet katsoa, miten tulliveivauksessa lopulta käy.
”Hyvä, ettei tehty hätiköityjä päätöksiä, vaikka huhtikuun pörssiromahdus kertoi isoista peloista. Maailma onkin toiminut toisella tavalla, eikä epävarmuudesta johtuvaa isoa pysähdystä tullut.”
Myös Varis sanoi pelänneensä etukäteen, että toukokuussa voimaan tulleet Trumpin 10 prosentin tullit voisivat saada asiakkaat laittamaan investointinsa jäihin, mutta niin ei käynytkään.
Jo viime vuonna konepajat onnistuivat luovimaan heikossa suhdanteessa pitkien tilauskantojensa ansiosta. Myös palvelu- ja huoltotoiminnan merkityksen kasvu on tuonut niille suojaa. Ne ovat myös hyötyneet raaka-aineiden halpenemista, mikä puolestaan kurittaa perusteollisuuden yhtiöitä.
Tilausten kasvun lisäksi suomalaiset konepajat ovat onnistuneet pitämään kiinni kannattavuudestaan eli niiden tulokset ovat kasvaneet.
Hyvät tulokset kertovat Salosen mukaan siitä, että suomalaisyritykset ovat voineet siirtää kasvaneita tullikustannuksia hintoihin.
”Suomalaisilla konepajoilla näyttää olevan uskomattoman vahva hinnoitteluvoima”, myös Varis arvioi.
Eli asiakkaat ovat nielleet mukisematta hinnankorotukset.
Variksen mukaan tämä voi johtua siitä, että iso osa konepajojen myynnistä tulee palveluista ja niihin liittyvistä varaosien myynnistä. Niissä hinnankorotukset on helpompi viedä läpi.
Ylipäätänsä hinnankorotuksia voi olla helpompi tehdä, kun asiakkaina ovat kuluttajien sijasta yritykset, Varis arvioi. Asiakkaat eivät ihan helposti lähde vaihtamaan tavarantoimittajaansa halvempaan kiinalaiseen.
Positiivisimman yllätyksen on tarjonnut Wärtsilä, joka aiemmin ehti painia ongelmien kanssa muita pidempään. Nyt se on päässyt mukaan hyvään vetoon ja raportoi vahvasta tuloksesta.
Yhtiön tilauskertymä kasvoi huhti–kesäkuussa lähes viidenneksellä ja kasvua nähtiin myös liikevaihdossa ja liikevoitossa. Sen tilauskanta on nyt ennätystasolla.
Merenkulku- ja energiateknologian tuotteita valmistava Wärtsilä saa tilauksia erityisesti datakeskuksilta, joille se toimittaa voimalaitoksia.
Vienti | Suomen viennin vetureilla menee paremmin kuin kukaan olisi uskonut
Suomen viennin vetureiden eli konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja tulokset kasvavat kovaa tahtia.
www.hs.fi
Etusivulle
Tilaajille
Kontteja Vuosaaren satamassa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Kuuntele juttu
Merja Saarinen HS
1.8. 9:00
Lue tiivistelmä
Suomen suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat ja tulokset ovat kasvaneet odotettua paremmin alkuvuonna.
Konepajojen kysyntä on noussut erityisesti Euroopassa, mikä on paikannut Yhdysvaltojen hiipunutta kysyntää.
Näytä lisää
Suomessa tuskaillaan edelleen talouden synkkyyttä, mutta se ei ole koko totuus.
Tuoreet tulosraportit paljastavat, että osalla yrityksistä menee jo erittäin hyvin, jopa odotettuakin paremmin.
Näin on tilanne varsinkin Suomen talouden kannalta keskeisissä yrityksissä eli teknologiateollisuuden konepajayhtiöissä.
Viime viikkoina julkistetut osavuosikatsaukset kertovat, että pörssin suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja tulokset kasvavat.
Näin siitä huolimatta, että taloudessa vellovan epävarmuuden pitäisi olla pahinta myrkkyä juuri niille. Yleensä epävarmuus vähentää erityisesti uusia investointeja, joihin tarvittavia koneita ja laitteita suomalaiset konepajayhtiöt valmistavat.
MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY
Konepajojen uusien tilausten vyöry on kuitenkin ollut kevään ja kesän aikana kaikkia ennusteitakin kovempaa.
Konepajayhtiöt tunnetaan Suomen viennin vetureina, joten niiden menestyksellä on iso merkitys Suomen taloudelle ja sen kasvulle.
Kaikkiaan teknologiateollisuus, jonka merkittävä osa konepajat ovat, muodostaa yli puolet Suomen viennistä.
Suuria konepajoja Helsingin pörssissä ovat Hiab, Kalmar, Kone, Konecranes, Metso, Valmet ja Wärtsilä. Ne kaikki ovat julkistaneet parin viime viikon aikana toisen vuosineljänneksen eli huhti–kesäkuun tuloksensa
”Kyllähän tämä hyvältä näyttää. Jokainen yhtiö on parantunut jollakin tasolla, joko kasvattanut tulosta tai tilauksia”, arvioi OP:n Suomi-rahaston salkunhoitaja Teemu Salonen.
MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY
Konepajayhtiöiden kehitys on Salosen mukaan ollut poikkeuksellisen vahvaa verrattuna muihin niin sanottuihin syklisiin eli suhdanneherkkiin yhtiöihin.
Myös salkunhoitaja Juha Varikselle konepajojen tulokset ovat olleet positiivinen yllätys. Varis vastaa S-pankin suomalaisosakkeisiin sijoittavasta rahastosta.
Kyse ei ole juuri tapahtuneesta käänteestä vaan konepajoilla on mennyt hyvin jo viime vuodesta lähtien, vaikka asiasta ei juuri ole julkisuudessa huudeltu. Nyt yhtiöiden vauhti on vain kiihtynyt lisää.
Mistä konepajojen hyvä veto tulee?
Koneita ja laitteita, eli niin sanottuja investointitavaroita, valmistavat suomalaiset konepajat ovat riippuvaisia siitä, miten teollisuusyritykset maailmalla uskaltavat tehdä uusia investointeja.
Nyt tilauskirjojen täyttymisessä näkyy Salosen mukaan se, että kysyntä Euroopassa on noussut paikkaamaan Yhdysvaltain epävarmuutta ja hiipunutta kysyntää.
”Parin–kolmen vaikean vuoden jälkeen Euroopassa on alkanut aktiivinen nousu. Sen ansiosta tilaukset ovat pysyneet vahvalla tasolla ja myös kasvaneet”, Salonen sanoo.
Saksassa ja muualla Euroopassa sovitut isot infra- ja puolustusteollisuuden investointipaketit kasvattavat nyt kysyntää. Valmistautuessaan tilaustensa kasvuun sikäläiset yritykset ovat alkaneet uusia ja päivittää koneitaan ja laitteitaan, jotka ovat vanhentuneet investointien oltua pitkään jäissä.
Tämä sataa suomalaisyritysten laariin.
Jo alkuvuonna suomalaisyritysten tilauskirjat täyttyivät odotettua paremmin. Tuolloin kuitenkin vielä epäiltiin, että kyse voisi tilapäisestä kysynnän kasvusta, kun asiakkaat ostavat tullisodan pelossa tavaraa varastoon.
Näin ei kuitenkaan ollut, vaan hyvä veto on jatkunut sen jälkeenkin.
Tullinokittelusta huolimatta asiakkaat ovat Salosen mukaan jatkaneet toimintaansa ”business as usual” eli normaaliin tapaan ja päättäneet katsoa, miten tulliveivauksessa lopulta käy.
”Hyvä, ettei tehty hätiköityjä päätöksiä, vaikka huhtikuun pörssiromahdus kertoi isoista peloista. Maailma onkin toiminut toisella tavalla, eikä epävarmuudesta johtuvaa isoa pysähdystä tullut.”
Myös Varis sanoi pelänneensä etukäteen, että toukokuussa voimaan tulleet Trumpin 10 prosentin tullit voisivat saada asiakkaat laittamaan investointinsa jäihin, mutta niin ei käynytkään.
Jo viime vuonna konepajat onnistuivat luovimaan heikossa suhdanteessa pitkien tilauskantojensa ansiosta. Myös palvelu- ja huoltotoiminnan merkityksen kasvu on tuonut niille suojaa. Ne ovat myös hyötyneet raaka-aineiden halpenemista, mikä puolestaan kurittaa perusteollisuuden yhtiöitä.
Tilausten kasvun lisäksi suomalaiset konepajat ovat onnistuneet pitämään kiinni kannattavuudestaan eli niiden tulokset ovat kasvaneet.
Hyvät tulokset kertovat Salosen mukaan siitä, että suomalaisyritykset ovat voineet siirtää kasvaneita tullikustannuksia hintoihin.
”Suomalaisilla konepajoilla näyttää olevan uskomattoman vahva hinnoitteluvoima”, myös Varis arvioi.
Eli asiakkaat ovat nielleet mukisematta hinnankorotukset.
Variksen mukaan tämä voi johtua siitä, että iso osa konepajojen myynnistä tulee palveluista ja niihin liittyvistä varaosien myynnistä. Niissä hinnankorotukset on helpompi viedä läpi.
Ylipäätänsä hinnankorotuksia voi olla helpompi tehdä, kun asiakkaina ovat kuluttajien sijasta yritykset, Varis arvioi. Asiakkaat eivät ihan helposti lähde vaihtamaan tavarantoimittajaansa halvempaan kiinalaiseen.
Positiivisimman yllätyksen on tarjonnut Wärtsilä, joka aiemmin ehti painia ongelmien kanssa muita pidempään. Nyt se on päässyt mukaan hyvään vetoon ja raportoi vahvasta tuloksesta.
Yhtiön tilauskertymä kasvoi huhti–kesäkuussa lähes viidenneksellä ja kasvua nähtiin myös liikevaihdossa ja liikevoitossa. Sen tilauskanta on nyt ennätystasolla.
Merenkulku- ja energiateknologian tuotteita valmistava Wärtsilä saa tilauksia erityisesti datakeskuksilta, joille se toimittaa voimalaitoksia.
Työntekijöitä Wärtsilän teknologiakeskuksessa Vaasan Vaskiluodossa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Metson Lokotrack-murskaimia. Kuva: Petri Huhtinen / Aamulehti
Hyvänä yllättäjänä voi pitää Valmetia, joka kertoi myös tilausten laaja-alaisesta ja odotettua suuremmasta kasvusta. Positiivista oli erityisesti paperi- ja sellusegmentin vahva tilausvirta toimialan heikkoudesta huolimatta. Valmetin tilauskertymä oli vuosineljänneksen lopussa lähes neljänneksen korkeampi kuin vuosi sitten.
Myös satamien käsittelylaitteita valmistavan Kalmarin uudet tilaukset kasvoivat viidenneksellä eli selvästi odotuksia enemmän. Hyvä meno näkyi myös tuloksen ja liikevaihdon kasvussa. Yhtiö kehui varsinkin Euroopan hyvää kysyntää.
Kuormakäsittelylaitteita valmistava Hiab eli entinen Cargotec varoitteli keväällä kysynnän hidastumisesta Yhdysvalloissa, mutta siitä huolimatta se onnistui kasvattamaan tilauskertymäänsä. Yhtiö teki kaikkiaan vahvan tuloksen ja nosti tämän vuoden tulosennustetta.
Myös nostureita valmistavan Konecranesin vahva tulos ja odotuksia suurempi tilauskertymä kertovat, että maailmalla konttiliikenne jatkuu korkealla tasolla kauppapoliittisesta epävarmuudesta huolimatta. Yhtiön hyvän vedon takana on ennen kaikkea sen satamaratkaisut-liiketoiminta, jonka tilaukset kasvoivat peräti 40 prosenttia.
Hissiyhtiö Koneen uusien tilausten määrä jäi hieman odotuksista ja heikkeni puoli prosenttia Kiinan heikon vedon takia, vaikka muilla markkinoilla menikin hyvin.
Myös Metsolla tilauskertymä oli hyvä, mutta epäsuotuisat valuuttakurssivaikutukset nakersivat ison osan tilausten kasvusta ja tulos jäi ennusteista. Metallien hintojen nousu lupailee kuitenkin hyvää jatkossa, sillä perinteisesti se lisännyt kaivosyhtiöiden investointeja ja sitä kautta uusia tilauksia Metsolle.
Hyvä meno näkyy myös konepajayhtiöiden pörssikursseissa. Niiden osakkeet ovat keulineet jo jonkin aikaa – muuta pörssiä vauhdikkaammin.
Konepajayhtiöiden sektori-indeksi on noussut vuoden alusta peräti 25 prosenttia, kun Helsingin pörssin yleisindeksi on noussut samassa ajassa 13 prosenttia.
Hurjimman nousuloikan on tänä vuonna ottanut 40 prosenttia vuoden alusta noussut Wärtsilän osake. Myös Valmetin osake on kirinyt 36 prosenttia ja useimmat muut yli 20 prosenttia.
Salosen mukaan kurssinousu on ollut perusteltua yhtiöiden hyvän kannattavuuden takia. Halpoja osakkeet eivät enää missään nimessä ole.
Voiko hyvä meno vielä jatkua vai tyssääkö presidentti Donald Trumpin EU:lle asettamat 15 prosentin tullit konepajojen hyvän vedon?
Yhtiöt itse kommentoivat tulleja varovaisesti tulosjulkistuksissaan, kun tietoa lopullisista tulliratkaisuista ei tuolloin vielä ollut.
Molemmat salkunhoitajat uskovat, että suomalaiset konepajat pystyvät vielä selviämään 15 prosentin tulleista. Hyvän hinnoitteluvoimansa ansiosta ne todennäköisesti pystyvät siirtämään tullit hintoihinsa aivan kuten keväälläkin voimaan tulleet 10 prosentin tullit.
Tullien lisäksi huolta tuo dollarin merkittävä heikentyminen, mikä voi jarruttaa konepajojen kehitystä.
Salkunhoitajilla riittää kuitenkin uskoa konepajojen tulevaisuuteen.
”Epävarmuuksista huolimatta uskon, että tästä vuodesta tulee kokonaisuudessaan hyvä”, Salonen sanoo.
”Tulevaisuus näyttää yllättävän hyvältä. En näe punaisten varoitusvalojen vilkkuvan missään”, Varis arvioi.
- OMX Helsinki PI−1,15%
- Fortum−0,56%
- Kone−1,41%
- Neste−0,61%
- Nokia−3,29%
- Nordea Bank−1,33%
- Sampo−0,51%
- Nasdaq Composite−2,24%
- Alphabet−1,51%
- Amazon−8,27%
- Apple−2,50%
- Facebook−3,03%
- Microsoft−1,76%
- Tesla−1,83%
- OMX Helsinki PI−1,15%
- Fortum−0,56%
- Kone−1,41%
- Neste−0,61%
- Nokia−3,29%
- Nordea Bank−1,33%
- Sampo−0,51%
- Nasdaq Composite−2,24%
- Alphabet−1,51%
- Amazon−8,27%
- Apple−2,50%
- Facebook−3,03%
- Microsoft−1,76%
- Tesla−1,83%
Suomen viennin vetureilla menee paremmin kuin kukaan olisi uskonut
Vienti|Suomen viennin vetureiden eli konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja tulokset kasvavat kovaa tahtia.Tilaajille
Kontteja Vuosaaren satamassa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Kuuntele juttu
Merja Saarinen HS
1.8. 9:00
Lue tiivistelmä
Suomen suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat ja tulokset ovat kasvaneet odotettua paremmin alkuvuonna.
Konepajojen kysyntä on noussut erityisesti Euroopassa, mikä on paikannut Yhdysvaltojen hiipunutta kysyntää.
Näytä lisää
Suomessa tuskaillaan edelleen talouden synkkyyttä, mutta se ei ole koko totuus.
Tuoreet tulosraportit paljastavat, että osalla yrityksistä menee jo erittäin hyvin, jopa odotettuakin paremmin.
Näin on tilanne varsinkin Suomen talouden kannalta keskeisissä yrityksissä eli teknologiateollisuuden konepajayhtiöissä.
Viime viikkoina julkistetut osavuosikatsaukset kertovat, että pörssin suurten konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja tulokset kasvavat.
Näin siitä huolimatta, että taloudessa vellovan epävarmuuden pitäisi olla pahinta myrkkyä juuri niille. Yleensä epävarmuus vähentää erityisesti uusia investointeja, joihin tarvittavia koneita ja laitteita suomalaiset konepajayhtiöt valmistavat.
MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY
Konepajojen uusien tilausten vyöry on kuitenkin ollut kevään ja kesän aikana kaikkia ennusteitakin kovempaa.
Konepajayhtiöt tunnetaan Suomen viennin vetureina, joten niiden menestyksellä on iso merkitys Suomen taloudelle ja sen kasvulle.
Kaikkiaan teknologiateollisuus, jonka merkittävä osa konepajat ovat, muodostaa yli puolet Suomen viennistä.
Suuria konepajoja Helsingin pörssissä ovat Hiab, Kalmar, Kone, Konecranes, Metso, Valmet ja Wärtsilä. Ne kaikki ovat julkistaneet parin viime viikon aikana toisen vuosineljänneksen eli huhti–kesäkuun tuloksensa
”Kyllähän tämä hyvältä näyttää. Jokainen yhtiö on parantunut jollakin tasolla, joko kasvattanut tulosta tai tilauksia”, arvioi OP:n Suomi-rahaston salkunhoitaja Teemu Salonen.
MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY
Konepajayhtiöiden kehitys on Salosen mukaan ollut poikkeuksellisen vahvaa verrattuna muihin niin sanottuihin syklisiin eli suhdanneherkkiin yhtiöihin.
Myös salkunhoitaja Juha Varikselle konepajojen tulokset ovat olleet positiivinen yllätys. Varis vastaa S-pankin suomalaisosakkeisiin sijoittavasta rahastosta.
Kyse ei ole juuri tapahtuneesta käänteestä vaan konepajoilla on mennyt hyvin jo viime vuodesta lähtien, vaikka asiasta ei juuri ole julkisuudessa huudeltu. Nyt yhtiöiden vauhti on vain kiihtynyt lisää.
Mistä konepajojen hyvä veto tulee?
Koneita ja laitteita, eli niin sanottuja investointitavaroita, valmistavat suomalaiset konepajat ovat riippuvaisia siitä, miten teollisuusyritykset maailmalla uskaltavat tehdä uusia investointeja.
Nyt tilauskirjojen täyttymisessä näkyy Salosen mukaan se, että kysyntä Euroopassa on noussut paikkaamaan Yhdysvaltain epävarmuutta ja hiipunutta kysyntää.
”Parin–kolmen vaikean vuoden jälkeen Euroopassa on alkanut aktiivinen nousu. Sen ansiosta tilaukset ovat pysyneet vahvalla tasolla ja myös kasvaneet”, Salonen sanoo.
Saksassa ja muualla Euroopassa sovitut isot infra- ja puolustusteollisuuden investointipaketit kasvattavat nyt kysyntää. Valmistautuessaan tilaustensa kasvuun sikäläiset yritykset ovat alkaneet uusia ja päivittää koneitaan ja laitteitaan, jotka ovat vanhentuneet investointien oltua pitkään jäissä.
Tämä sataa suomalaisyritysten laariin.
Jo alkuvuonna suomalaisyritysten tilauskirjat täyttyivät odotettua paremmin. Tuolloin kuitenkin vielä epäiltiin, että kyse voisi tilapäisestä kysynnän kasvusta, kun asiakkaat ostavat tullisodan pelossa tavaraa varastoon.
Näin ei kuitenkaan ollut, vaan hyvä veto on jatkunut sen jälkeenkin.
Tullinokittelusta huolimatta asiakkaat ovat Salosen mukaan jatkaneet toimintaansa ”business as usual” eli normaaliin tapaan ja päättäneet katsoa, miten tulliveivauksessa lopulta käy.
”Hyvä, ettei tehty hätiköityjä päätöksiä, vaikka huhtikuun pörssiromahdus kertoi isoista peloista. Maailma onkin toiminut toisella tavalla, eikä epävarmuudesta johtuvaa isoa pysähdystä tullut.”
Myös Varis sanoi pelänneensä etukäteen, että toukokuussa voimaan tulleet Trumpin 10 prosentin tullit voisivat saada asiakkaat laittamaan investointinsa jäihin, mutta niin ei käynytkään.
Jo viime vuonna konepajat onnistuivat luovimaan heikossa suhdanteessa pitkien tilauskantojensa ansiosta. Myös palvelu- ja huoltotoiminnan merkityksen kasvu on tuonut niille suojaa. Ne ovat myös hyötyneet raaka-aineiden halpenemista, mikä puolestaan kurittaa perusteollisuuden yhtiöitä.
Tilausten kasvun lisäksi suomalaiset konepajat ovat onnistuneet pitämään kiinni kannattavuudestaan eli niiden tulokset ovat kasvaneet.
Hyvät tulokset kertovat Salosen mukaan siitä, että suomalaisyritykset ovat voineet siirtää kasvaneita tullikustannuksia hintoihin.
”Suomalaisilla konepajoilla näyttää olevan uskomattoman vahva hinnoitteluvoima”, myös Varis arvioi.
Eli asiakkaat ovat nielleet mukisematta hinnankorotukset.
Variksen mukaan tämä voi johtua siitä, että iso osa konepajojen myynnistä tulee palveluista ja niihin liittyvistä varaosien myynnistä. Niissä hinnankorotukset on helpompi viedä läpi.
Ylipäätänsä hinnankorotuksia voi olla helpompi tehdä, kun asiakkaina ovat kuluttajien sijasta yritykset, Varis arvioi. Asiakkaat eivät ihan helposti lähde vaihtamaan tavarantoimittajaansa halvempaan kiinalaiseen.
Positiivisimman yllätyksen on tarjonnut Wärtsilä, joka aiemmin ehti painia ongelmien kanssa muita pidempään. Nyt se on päässyt mukaan hyvään vetoon ja raportoi vahvasta tuloksesta.
Yhtiön tilauskertymä kasvoi huhti–kesäkuussa lähes viidenneksellä ja kasvua nähtiin myös liikevaihdossa ja liikevoitossa. Sen tilauskanta on nyt ennätystasolla.
Merenkulku- ja energiateknologian tuotteita valmistava Wärtsilä saa tilauksia erityisesti datakeskuksilta, joille se toimittaa voimalaitoksia.
Työntekijöitä Wärtsilän teknologiakeskuksessa Vaasan Vaskiluodossa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Metson Lokotrack-murskaimia. Kuva: Petri Huhtinen / Aamulehti
Hyvänä yllättäjänä voi pitää Valmetia, joka kertoi myös tilausten laaja-alaisesta ja odotettua suuremmasta kasvusta. Positiivista oli erityisesti paperi- ja sellusegmentin vahva tilausvirta toimialan heikkoudesta huolimatta. Valmetin tilauskertymä oli vuosineljänneksen lopussa lähes neljänneksen korkeampi kuin vuosi sitten.
Myös satamien käsittelylaitteita valmistavan Kalmarin uudet tilaukset kasvoivat viidenneksellä eli selvästi odotuksia enemmän. Hyvä meno näkyi myös tuloksen ja liikevaihdon kasvussa. Yhtiö kehui varsinkin Euroopan hyvää kysyntää.
Kuormakäsittelylaitteita valmistava Hiab eli entinen Cargotec varoitteli keväällä kysynnän hidastumisesta Yhdysvalloissa, mutta siitä huolimatta se onnistui kasvattamaan tilauskertymäänsä. Yhtiö teki kaikkiaan vahvan tuloksen ja nosti tämän vuoden tulosennustetta.
Myös nostureita valmistavan Konecranesin vahva tulos ja odotuksia suurempi tilauskertymä kertovat, että maailmalla konttiliikenne jatkuu korkealla tasolla kauppapoliittisesta epävarmuudesta huolimatta. Yhtiön hyvän vedon takana on ennen kaikkea sen satamaratkaisut-liiketoiminta, jonka tilaukset kasvoivat peräti 40 prosenttia.
Hissiyhtiö Koneen uusien tilausten määrä jäi hieman odotuksista ja heikkeni puoli prosenttia Kiinan heikon vedon takia, vaikka muilla markkinoilla menikin hyvin.
Myös Metsolla tilauskertymä oli hyvä, mutta epäsuotuisat valuuttakurssivaikutukset nakersivat ison osan tilausten kasvusta ja tulos jäi ennusteista. Metallien hintojen nousu lupailee kuitenkin hyvää jatkossa, sillä perinteisesti se lisännyt kaivosyhtiöiden investointeja ja sitä kautta uusia tilauksia Metsolle.
Hyvä meno näkyy myös konepajayhtiöiden pörssikursseissa. Niiden osakkeet ovat keulineet jo jonkin aikaa – muuta pörssiä vauhdikkaammin.
Konepajayhtiöiden sektori-indeksi on noussut vuoden alusta peräti 25 prosenttia, kun Helsingin pörssin yleisindeksi on noussut samassa ajassa 13 prosenttia.
Hurjimman nousuloikan on tänä vuonna ottanut 40 prosenttia vuoden alusta noussut Wärtsilän osake. Myös Valmetin osake on kirinyt 36 prosenttia ja useimmat muut yli 20 prosenttia.
Salosen mukaan kurssinousu on ollut perusteltua yhtiöiden hyvän kannattavuuden takia. Halpoja osakkeet eivät enää missään nimessä ole.
Voiko hyvä meno vielä jatkua vai tyssääkö presidentti Donald Trumpin EU:lle asettamat 15 prosentin tullit konepajojen hyvän vedon?
Yhtiöt itse kommentoivat tulleja varovaisesti tulosjulkistuksissaan, kun tietoa lopullisista tulliratkaisuista ei tuolloin vielä ollut.
Molemmat salkunhoitajat uskovat, että suomalaiset konepajat pystyvät vielä selviämään 15 prosentin tulleista. Hyvän hinnoitteluvoimansa ansiosta ne todennäköisesti pystyvät siirtämään tullit hintoihinsa aivan kuten keväälläkin voimaan tulleet 10 prosentin tullit.
Tullien lisäksi huolta tuo dollarin merkittävä heikentyminen, mikä voi jarruttaa konepajojen kehitystä.
Salkunhoitajilla riittää kuitenkin uskoa konepajojen tulevaisuuteen.
”Epävarmuuksista huolimatta uskon, että tästä vuodesta tulee kokonaisuudessaan hyvä”, Salonen sanoo.
”Tulevaisuus näyttää yllättävän hyvältä. En näe punaisten varoitusvalojen vilkkuvan missään”, Varis arvioi.
KL: Teboil syvissä vaikeuksissa, tappio lähes 60 miljoonaa euroa | Verkkouutiset
KL: Teboil syvissä vaikeuksissa, tappio lähes 60 miljoonaa euroa | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Anteeksi vain ketjun työntekijöille. Mutta puolensa on valittava eikä se ole Venäjä.
Saattaa olla ennenaikaista, mutta kerrankin näin perin:
Soklin projekti meni Yaralle, mutta lannoiteyhtiö ei innostunut fosfaattiesiintymästä ja Finnish Mineral group osti Soklin esiintymän "muutamalla kymppitonnilla".
Maailma muuttunut ja fosfaatin (+raudan) sisältämän pinnan alta on löytynyt möykky karbonatiittia, missä on edellä mainittujen lisäksi vaikka ja mitä mm. näitä maametalleja, jotka ovat muuttuneet kiinnostaviksi akkuvillin myötä.
Porailevat siellä näytteitä ja koittavat arvioida esiintymän kokoa. Voi tulla kunnollinen kaivoshanke. Tämä Finnish Mineral Group (Terrafame > Suomen Malmijalostus) on se narikka, jonka valtio perusti Talvivaaran pelastusoperaation. Oli siis Sipilän hallituksen aikaan. Ville Niinistön virheät tietysti vaati Talvivaaran alasajoa veronmaksajien kustannuksella, kun "ei siitä mitään ikinä tule". Haasteita siellä on edelleenkin, mutta nikkelikaivosta Perä lähti toteuttamaan ja monipuoliseksi toimijaksi se on muuttunut. Sääli, että Perä ei onnistunut loppuun saakka ja on sittemmin muuttunut lähes epähenkilöksi.
Onnistuu se Suomen valtioltakin joskus, vaikka tässäkin taisi olla enemmän tuuria kuin ymmärrystä.
Yhtiön sivuilta:
"Kun vuonna 2025 katsotaan ajassa taaksepäin, on selvää, että valtio on tehnyt joukon onnistuneita ja kauaskantoisia ratkaisuja.
Terrafame on kehittynyt puolituotteiden valmistajasta globaalisti merkittäväksi akkukemikaalien tuottajaksi. Sen vaikutus Kainuun maakunnan bruttokansantuotteeseen on arviolta 20 prosenttia."
Hesarissa iso juttu Soklista. Valitettavasti vain tilaajille. HS:n toimittajakin kertoo ihan asiallisesti. Eikä ympäristöjärjestöjen villatikkuriasiantuntioita ole edes haastateltu.
Kaivoslaki ehtii varmaan uusiutua, joten tältä hankkeelta voi odottaa yhteiskunnalle parempia suoria tuottojakin.
www.mineralsgroup.fi
www.hs.fi
Soklin projekti meni Yaralle, mutta lannoiteyhtiö ei innostunut fosfaattiesiintymästä ja Finnish Mineral group osti Soklin esiintymän "muutamalla kymppitonnilla".
Maailma muuttunut ja fosfaatin (+raudan) sisältämän pinnan alta on löytynyt möykky karbonatiittia, missä on edellä mainittujen lisäksi vaikka ja mitä mm. näitä maametalleja, jotka ovat muuttuneet kiinnostaviksi akkuvillin myötä.
Porailevat siellä näytteitä ja koittavat arvioida esiintymän kokoa. Voi tulla kunnollinen kaivoshanke. Tämä Finnish Mineral Group (Terrafame > Suomen Malmijalostus) on se narikka, jonka valtio perusti Talvivaaran pelastusoperaation. Oli siis Sipilän hallituksen aikaan. Ville Niinistön virheät tietysti vaati Talvivaaran alasajoa veronmaksajien kustannuksella, kun "ei siitä mitään ikinä tule". Haasteita siellä on edelleenkin, mutta nikkelikaivosta Perä lähti toteuttamaan ja monipuoliseksi toimijaksi se on muuttunut. Sääli, että Perä ei onnistunut loppuun saakka ja on sittemmin muuttunut lähes epähenkilöksi.
Onnistuu se Suomen valtioltakin joskus, vaikka tässäkin taisi olla enemmän tuuria kuin ymmärrystä.
Yhtiön sivuilta:
"Kun vuonna 2025 katsotaan ajassa taaksepäin, on selvää, että valtio on tehnyt joukon onnistuneita ja kauaskantoisia ratkaisuja.
Terrafame on kehittynyt puolituotteiden valmistajasta globaalisti merkittäväksi akkukemikaalien tuottajaksi. Sen vaikutus Kainuun maakunnan bruttokansantuotteeseen on arviolta 20 prosenttia."
Hesarissa iso juttu Soklista. Valitettavasti vain tilaajille. HS:n toimittajakin kertoo ihan asiallisesti. Eikä ympäristöjärjestöjen villatikkuriasiantuntioita ole edes haastateltu.
Kaivoslaki ehtii varmaan uusiutua, joten tältä hankkeelta voi odottaa yhteiskunnalle parempia suoria tuottojakin.
Kohti kestävämpää tulevaisuutta - Finnish Minerals Group Oy
Finnish Minerals Groupin tehtävänä on kehittää vastuullista kaivostoimintaa ja akkuarvoketjua Suomeen.
www.mineralsgroup.fi
Kaivostoiminta | Valtio sai pilkkahintaan niin ainutlaatuisen mineraaliesiintymän, ettei vastaavaa ole Euroopassa
Sokli on valtionyhtiö Finnish Minerals Groupin omistama harvinainen mineraaliesiintymä. Siitä odotetaan piristysruisketta Suomen talouteen.
www.hs.fi
Oululainen KNL teki 15 miljoonan euron kaupat älyradioista Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien kanssa - Reserviläinen
KNL on osa Telenor-konsernia, joka on muun muassa DNA:n omistaja.
reservilainen.fi
Yhä kasvavat sidonnaisuudet Norjaan eivät himmennä tätäkään uutista. Norja on hyvä kumppani Suomelle.