Vähän piti miettiä, mihin laittaa forumin jäsen
@SatSotHist julkaisema uusi video. Eihän tämä ihan aiheen ytimessä ole, mutta ehkä joku samalla katselee erinomaisen, joskin aika pitkän, Century-sarjan videon yllä. Mitä taas tähän Landsverk Anti II vidiin tulee, niin olen useamman kerran ehdotanut yhteistyötä sotilasmuseoiden kanssa. Ei varmaan ole helppoa, kun museoihin tulvii kaikenlaisia pyyntöjä. Mutta ehkä joskus sellainenkin päivä vielä nähdään, jolloin kiusallisia asiavirheitä olisi vähemmän. Kun tapanani ei ole käydä keskustelua ainoastaan postaamalla videoita, niin ohessa joitakin huomioita:
01:24 "The Chieftain julkaisi samasta aiheesta videon elokuussa." Kuka jaksoi katsoa tämän vidin loppuun! Sehän oli kuin varusmiesten vaunukurssin eka yleisesittelyluento. Kun tekijä ei it-tekniikasta mitään ymmärtänyt, pääosin käsiteltiin epäoleellisia asioita.
01:53 Liikkuvasta ajoneuvosta lekoon osuminen on todella vaikeaa. Huomaa valokuvassa juna-it:n Boforsin rengastähtäimet. Ennakko määritetään silloin sormituntumalta, jolloin osumisen sijaan pääosin tyydytään pelotevaikutukseen. Heijastintähtäimet vaihdettiin pois joskus myös siksi, että rengastähtäimet oli huomattavasti helpompi kouluttaa miehistölle.
02:55 Tämä pohdinta perustuu kirjallisuuslähteisiin, jossa kerrotaan samoin. Mutta ei se it voi suojata kärjessä eteneviä joukkoja, sillä panssareiden liike on niin nopeaa, että sen tajuaa oikeastaan vasta kun joskus näkee livenä. Kun punakoneita nähtäisiin ja pysähdyttäisiin torjumaan, olisivat ne suojattavat jo kaukana. Liike kun on oikeastaan parasta suojaa tai ainakin erittäin hyvä suoja.
04:35 1930-luvun L-60 Bofors ei todellakaan ole, edes modernisoituna, käytössä edelleen ympäri maailmaa. Nykyinen L-70 käyttää pidempää (=tehokkaampaa) patruunaa, putki on pidempi ja siinä on moottorisuuntaus. 40 mm kaliberi ja Boforsin nimi ovat ainoat 30-luvulta periytyneet asiat.
00:35 "Löytyi uskoa tähän uuteen tekniikkaan" sanottiin. Kyseessä taisi olla puhdas säkä: Ruotsi oli ainoa maa, josta saimme ostaa uusimpia aseita suoraan tehtaalta. Muut mahdolliset (harvalukuiset) toimittajat tarvi kaiken tavaransa ite, Saksakin myi pääasiassa vanhempaa, toki viekä käyttökelpoista kalustoa. Vähistä varoista ei ainakaan ollu kyse; silloin ostettiin aina kun jotain käyttökelpoista saatiin.
07:00 Landsverk ei ollu eka tehdasuusien aseiden osto Talvisodan jälkeen. Maahan tuli niitä aikaisemmin ainakin 150 H40 tykkejä suoraan tehtaalta Saksasta.
07:20 Vaunut tuli ilman tykkejä, kun meillä oli jo ostettuna valmistuslisenssi. Radioita ei kai Ruotsilla ollu myydä. Niistä oli huutava pula koko jatkosodan ajan, joten olis kai otettu ilomielin.
09:05 Kuvassa ei ole ammunnanhallinnanlaite, joka on laajempi käsite. Vaan tykkilaskin, johon asetetaan maalin mitattu etäisyys, arvioitu nopeus sekä liikesuunta. Olisi voinut vielä lisätä, että laatikosta lähtevät, nyt puuttuvat, varret siirsivät mekaanisesti ennakon molenpiin heijastintähtäimiin. Tykkilaskin on surullinen näky, kun irti lähtevät osat on pöllitty ja hienomekaaninen huipputuote muutoin ruostunut kiinni. Miltä näyttäisi, jos Kansallismuseomme esineet olisivat pihassa sateessa ja talvella lumen alla?
09:55 Muiden tykkien tavoin käytännön tulinopeus riippuu myös putken kuumenemisesta. Koko ammuslastia ei saa laskea taivaalle yhteen menoon. Ei sitä ammuttavaakaan tosin olis, kun välillä pitää aina hakea uusi maali tähtäimiin.
10:30 Jatkosodassa ei ollu Panssari-itpatteristo vaan Panssari-it patteri.
10:44 Panssarijoukkojen it-voimana oli alussa ainoastaan vedettävä Bofors-jaos + it-kk jaos. Tämä oli se Erillinen it-patteri. Sehän on ihan liian vähän, joten tilalle tuli Panssari-itpatteri. Se ei enää ollut erillisyksikkö, sillä yksikköhän kuului orgaanisesti PsD:hen. No tämä nyt on vaan semantiikkaa.
11:25 "Vaunut osallistuivat kertaalleen ilmatorjuntaan kesken junaan lastauksen." Tämä tapahtui Mäkriän asemalla, mutta se oli vaunujen etukäteen käsketty tehtävä ja ne olivat valmiina tuliasemissa ratapihalla.
12:10 Tämä ei liity Landsverk it-vaunuihin, vaan punailmavoimat kaikkien maiden maataistelukoneiden tavoin yleensä väistivät it:llä suojattuja kohteita. Sitä ei kaikkialle riittänyt, joten helpompia maaleja löytyi muualta.
12:31 Lentokoneen raatojen hinaus olikin uusi tieto mulle, mutta kotikirjastosta ei löydy kaikkia lähdeteoksia.
15:00 Sotilailta kerätyt kokemustiedot ovat mielenkiintoinen lisä tähän videoon. He olivat siellä ja meikä ei, joten parempi olla "besserwisseröimättä". Radioiden puute kuitenkin nähdäkseni esti liikkuvuuden hyödyntämisen eikä telatraktoreita olisi mistään saatu, kun kenttätykistölläkään ei ollu tarpeeksi. Esikunnan suojaamisen lisäksi Kuuterselässä suojattiin tärkeää risteystä Liikolassa eikä kt suojaa tarvinut. Etulinjan mukana ei it voinut liikkua, kuten alussa jo kerroin.
16:00 Uusin panssari-it:n historia kertoo vaunujen poistuneen varauksista jo 1959 (ei siis 1966). Ne oli sodan nähneitä ja koulutuskäytössä loppuun ajettuja.
Edit
Näyttäähän mun (ja epäilemättä myös videoiden tekijän) toive toteutuvan kun Hyrylän It-museo tarjoaa jatkossa yhteistyötä videon kommenteissa. Kiinnostavan ja informatiivisen elävän kuvan tekeminen on aika kaukana historiatutkimuksesta, jonka museot ovat joitakin kertoja todistaneet järkyttävän huonoilla videoillaan. Viime viikolla aika rankasti arvostelemani rt-vid ei ollut ollenkaan huonoimmasta päästä.
Jäämme siis odottamaan videota esim S-60 Nikolaista, siis 57 ItK 60. Vimpainta on täälläkin käsitelty useamman kerran, eikä mielestäni kovinkaan arvostavasti. Ensi vuonna ehkä näemme, onko ammattimiesten arviot samankaltaisia. Ja, jottei tule kenellekään väärää käsitystä, edelläoleva it-psv-video on hyvää työtä huolimatta joistakin virheistä. Väitöskirja ei sentään ollut tekeillä ja tärkein asia, eli kiinnostava sisältö, oli kunnossa.
yle.fi
areena.yle.fi
