Ei ketään pitänyt erikseen inhota, vaan ajatus tiivistettynä on: Tässä olisi keino leikata merkittävästi hiilidioksidipäästöjä laskemalla ko. polttoaineen verotusta ja tekemällä siitä houkuttelevan vaihtoehdon kuluttajalle.
Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Kent Uranium
Kenraali
Kent Uranium
Kenraali
Tiputtavat "leipäkoreja"?
Bwana
Kenraali
Vähän OT: Tämäkin on aika monimerkityksinen, tarvittaessa. Meinaan kun aikanaan Malawissa oli yleinen uskomus (ja on itse asiassa vieläkin), että noituutta harrastavat kansalaiset voivat taikakeinojensa ja veriuhriensa avulla lentää paikallisella pajukorilla, jota myös leivän säilytykseen muun käyttökelpoisuutensa ohessa tarvittiin, yhdessä yössä yhdeksän sielun poka päällä Lontooseen ja takaisin.
ak.tied
Greatest Leader
Ei vaan demokratiaa, tasa-arvoa ja sananvapautta. Tuostahan olisi ihan vientituotteeksi.
Fremen
Greatest Leader
Juu ei hätää, vaikka asun Norjassa niin en löytänyt heti "scary fish thrown at woman, pics please" -hakutermeillä muuta kuin tuonSuopeus on aivan paikallaan, pelästyin vaan tota kalan kuvaa ihan kunnolla ja änkyröin sitten. Psykiatrille töitä
Fremen
Greatest Leader
Enkä todellakaan tiedä miksi sanon hakualgoritmille please...brittiläinen kotikasvatus varmaan.Juu ei hätää, vaikka asun Norjassa niin en löytänyt heti "scary fish thrown at woman, pics please" -hakutermeillä muuta kuin tuon
Don't worry, we're a dying breed.
Ta-taa, MISTER Holmes...
Fremen
Greatest Leader
Ha! Et sattunut tuntemaan porukkaa joka meni Fremenin lailla Trantexille Haukilahteen eli Jedaan (Gjäddvik på hurrispråk), Hornet-vastakauppojen myötä, kääntämään Windows 95:ttä suomeksi? (plus admin manuaali, abouttia 1500 visua, ouch the fuck there!)
TT
Eversti
Muistin varassa Trantex kuulostaa tutulta mutta en tuota porukkaa muuten tiedä. Tuollaisia (no yleensä toki pienempiä) keikkoja liikkui tarjolla aina silloin tällöin.
Bushmaster
Greatest Leader
Ilmastonmuutos on maailmansodan veroinen uhka, jonka Suomi voi ratkaista, kirjoittaa Risto Isomäki uudessa kirjassaan
Risto Isomäki kokosi keinoja, joilla Suomi voisi vähentää merkittävästi muidenkin hiilidioksidipäästöjä.
Päästöjä vähentävillä teknologioilla voisi myös vaurastua. (KUVA: KIMMO TASKINEN / HS, WIKIMEDIA COMMONS, JUHANI NIIRANEN / HS, OLLI HÄKÄMIES)
Annikka Mutanen HS
Julkaistu: 13.6. 2:00 , Päivitetty: 13.6. 6:11
TALVISOTA pelasti Suomen, mutta ei vain Suomea. Se pelasti myös Neuvostoliiton.
Suomen armeijan taistelutapa ja ankarat olot osoittivat neuvostoarmeijalle sen vakavat puutteet. Suuri itäinen naapuri ehti tehdä parannuksia ennen Saksan hyökkäystä ja selvisi toisesta maailmansodasta voittajana.
Ilmastonmuutos on maailmansodan veroinen uhka, suurempikin. Nytkin Suomi voi vaikuttaa kokoaan enemmän taistelun lopputulokseen, kannustaa tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki.
(KUVA: INTO)
Isomäki on ilmiömäisen paneutuva asianiilo ja innostuja. Hän esittelee uudessa kirjassaan tekoja ja tekniikoita, joilla Suomi voisi kutistaa merkittävästi koko maailman hiilidioksidipäästöjä. Ja ottaa samalla massit kotiin.
Tähän kannattaa panostaa, vaikka ei edes uskoisi ilmastonmuutoksen uhkaan. Päästöjen vähentäminen ei ole välttämättä taakka vaan taloudellinen mahdollisuus. Etenkin, jos valtiovalta ymmärtää tukea oikeiden teknologioiden kehittämistä, tuotteistamista ja vientiä.
KANNATTAA ensinnäkin huomata, että sähkö on voittava energiamuoto. Sitä voidaan kuluttaa täsmälleen halutun suuruisina paketteina, mikä mahdollistaa tehokkuuden ja korkean hyötysuhteen, Isomäki perustelee.
Polttomoottorin hyötysuhde on 20–30 prosenttia, sähkömoottorin 98. Ilmalämpöpumpulla kilowattitunnilla sähköä saa viisi kilowattituntia lämpöä!
Isomäki usuttaa Suomeakin panostamaan sähköautoklusteriin, koska meillä on hänen nähdäkseen etumatkaa kahdessa tekniikassa, joilla voitaisiin ratkaista sähköautojen ongelmia.
Yksi pulma on akkuihin tarvittavan litiumin saatavuus ja saastuttavuus. Espoon Otaniemessä Broadbit Batteries kehittää litiumakkujen korvaajaksi natriumakkua.
Natrium sopii akkumateriaaliksi. (KUVA:WIKIMEDIA COMMONS)
Natriumakku eli suola-akku on alan suuri unelma. Natriumia ja muita suola-akun raaka-aineita on saatavilla helposti ja halvalla.
Broadbitin natriumakku painaa kilowattituntia kohti selvästi vähemmän kuin litiumakut, ja sen hinta kilowattituntia kohti on yrityksen mukaan nyt kolmannes litiumakun hinnasta.
Paljon kehitystyötä vaativa pulma on, että suomalaisen natriumakun voi toistaiseksi ladata vasta 250 kertaa. Uudet litiumakut on mahdollista ladata tuhansia ja tuhansia kertoja.
Toisaalta voimme keventää autoja niin, että akullisella pääsee pitemmälle. Autot ja lentokoneet on mahdollista valmistaa kevyestä hiilikuidusta. Sitä taas voidaan tuottaa edullisesti puun ligniinistä.
Sellunvalmistuksessa poistetaan puun ligniini. Siitä voi tehdä hiilikuitua. (KUVA:JUHANI NIIRANEN / HS)
Stora Enson Sunilan tehdas on tällä hetkellä maailman suurin ligniinin tuottaja ja kärjessä sen tuotantotekniikoiden kehittämisessä. Perinteisesti ligniini on selluntuotannossa poltettu energiaksi, mutta nyt siitä voi tulla sellua arvokkaampi tuote.
Stora Enson tuottamaa ligniiniä. (KUVA:JUHANI NIIRANEN / HS)
Hiilikuidusta voidaan tehdä terästä lujempaa. Sen käyttöikä on pitkä, eikä se ruostu.
Isomäen mukaan auto- ja lentokoneteollisuuden isot toimijat uskovat jo nyt, että puupohjainen hiilikuitu on tulevaisuuden materiaali molemmissa.
YHTEISET panokset kannattaisi Isomäen mielestä laittaa näihin teknologioihin ennemmin kuin Suomen pienten litiummalmioiden hyödyntämiseen. Poliitikkojen mieleen voi helposti juolahtaa toimia päin vastoin. Se olisi kirjailijan mukaan iso vahinko.
”Suomella on nyt maailman paras ja lähes massavalmistukseen valmis natriumakku, mutta jos se ei satsaa tämän innovaation loppuun asti kehittämiseen vaan panostaa litiumakkujen tuotantoon luodakseen kotimaisia kaivosalan työpaikkoja, ei mene kauaa, ennen kuin tämä selkeä johtoasema on menetetty.”
Alan asiantuntijoiden mukaan natriumakkujen massatuotanto ei ole vielä vähään aikaan oven takana. Muittenkin teknologioiden kypsyminen käyttökuntoon kestää luultavasti kauemmin kuin kirjaa lukiessa vaikuttaa.
Näkemyksellisyydessään teos on silti hauskaa ja optimistista luettavaa. Usein toteen käynyt viisaus kuuluu, että kehitystä yliarvioidaan lyhyellä mutta aliarvioidaan pitkällä aikavälillä.
KIRJAILIJASTA on melko selvää, että tulevaisuudessa ihmiskunta saa suurimman osan sähköstään auringosta. Muussa ei ole järkeä, koska aurinkoenergiaa on tarjolla enemmän kuin kaikkia muita energiamuotoja yhteensä.
Täällä Pohjolassa aurinkosähkön tuottaminen on talvisin haaste, mutta ihmiskunnan massiivista enemmistöä kaamos ei vaivaa. Meidänkään ei kannata jättäytyä sivuun aurinkotekniikan kehityksestä.
Suomessa on meneillään hankkeita, joilla voi olla laajaa vaikutusta. Aurinkokennoissa käytettävää piitä esimerkiksi yritetään korvata perovskiitilla.
Tumma mineraali on Uralin perovskiittia.(KUVA: GARY COOK, VISUALS UNLIMITED /SCIENCE PHOTO LIBRARY)
Tätä mineraalia on maan uumenissa paljon. Se on halvempaa kuin pii, eikä sitä tarvitse puhdistaa yhtä tarkasti. Tuotanto on helppo järjestää, ja kennoon riittää ohuen ohut kerros.
Kosteus kuitenkin rapistaa perovskiittikennot nopeasti. Nyt Aalto-yliopiston ryhmä on onnistunut valmistamaan perovskiittikennoja, jotka näyttävät olevan yhtä pitkäikäisiä kuin tavalliset piikennot.
Ryhmä rakentaa kokeellista tuotantolinjaa, joka painaisi perovskiitista tehtyjä aurinkokennoja kuin lehden sivuja. Jos tekniikka saadaan toimimaan ja markkinoille, se voi romauttaa aurinkopaneelien hinnan.
Isomäki ehdottaa myös, että alhaisten korkojen EU antaisi köyhään etelään edullisia lainoja aurinkosähköisten ratkaisujen käyttöön ottoon.
Näissä maissa korot ovat paljon kalliimmat kuin meillä. Ne estävät köyhiä hankkimasta suuripäästöisten lamppujen ja liesien tilalle päästötöntä aurinkosähköä, vaikka tarvittava lainasumma itsessään olisi pieni.
ISOMÄKI käsittelee myös Suomen vihreän kullan, josta on tullut ilmastoa varjeleva hiilinielu. Hän näkee kuumentuneen suomalaisen nielukeskustelun suurelta osin tyhjänä riitelynä, koska pahaa ristiriitaa hiilensidonnan ja taloudellisesti viisaan metsänhoidon välillä ei ole.
Suurimmasta osasta hakkuita ei päätä valtio vaan tuhannet yksityiset metsänomistajat. Enemmistö heistä yrittää järjestelmällisesti hoitaa metsiään niin, että ne tuottaisivat maksimaalisen määrän tukkipuuta – siis varastoisivat mahdollisimman paljon hiiltä.
Metsähallitus näyttää ryhtyneen kaatamaan valtionmetsiä varhemmin, odottamatta että 20 euroa kuutiolta tuottava kuitupuu järeytyy 60–70 euron arvoiseksi tukkipuuksi. Tässä ei ole järkeä taloudellisesti, eikä hiilivarastojen kannalta, Isomäki ihmettelee.
Ilmastolle on haitallista kaataa metsää biopolttoaineeksi eikä paperikaan varastoi hiiltä pitkään. Parasta olisi valmistaa puusta taloja ja vaatteita.
Puupohjaisiin tekstiileihinkin Suomessa on osaamista. Jenni Haukion valkoinen iltapuku viime itsenäisyyspäivänä oli koivusta tehtyä ioncell-kuitua.
KEHITYSAVULLE Isomäki on katsastanut hiilinielujen kannalta parhaita kohteita. Niitä ovat suosademetsien, mangrovemetsien ja meriruohikoiden ennallistaminen sekä Sahelin metsittäminen.
Tällaisia hankkeita Suomella on ollutkin, mutta niitä on ajettu alas.
Kalimantanin suosademetsiin Indonesiassa on kaivettu puun kuljetusta varten kanavia. Kun vesi virtaa niitä pitkin pois, suo kuivuu ja turvekerroksista vapautuu suuret määrät hiilidioksidia. Suosademetsän ennallistamiseksi kanavia täytyy täyttää.(KUVA: YUSUF AHMAD)
Sahelissa eli Saharan eteläpuolisella savannialueella metsittäminen käy helposti, jos voimakas laiduntaminen loppuu.
Lihantuotannon vähentäminen olisi keino saada lisää metsitettävää maata ja suojella hiilinieluja maailmanlaajuisesti. Jos lihankulutus kasvaa, laitumiksi ja rehuntuotantoon hakataan yhä enemmän metsiä.
Kasvissyönnin lisääminen on Isomäelle ehdoton tavoite. Maataloustuet pitäisi siirtää Suomessakin kokonaan kasviperäisen ihmisravinnon tuottajille.
Maanviljelijöitä tarvitaan aina, mutta ilman suurimittaista lihantuotantoa ravinto saadaan vähemmällä maalla, vähemmällä polttoaineella ja pienemmillä päästöillä. Se olisi Isomäen mukaan hyväksi myös suomalaisten omavaraisuudelle, kriisinkestävyydelle ja terveydelle.
Kirja sisältää erikoisterveiset edelliselle puolustusministerille Jussi Niinistölle, joka oli huolissaan kasvisruuan vaikutuksesta varusmiesten taistelukuntoon. Rooman gladiaattoritkin olivat kasvissyöjiä.
Risto Isomäki kokosi keinoja, joilla Suomi voisi vähentää merkittävästi muidenkin hiilidioksidipäästöjä.
Päästöjä vähentävillä teknologioilla voisi myös vaurastua. (KUVA: KIMMO TASKINEN / HS, WIKIMEDIA COMMONS, JUHANI NIIRANEN / HS, OLLI HÄKÄMIES)
Annikka Mutanen HS
Julkaistu: 13.6. 2:00 , Päivitetty: 13.6. 6:11
TALVISOTA pelasti Suomen, mutta ei vain Suomea. Se pelasti myös Neuvostoliiton.
Suomen armeijan taistelutapa ja ankarat olot osoittivat neuvostoarmeijalle sen vakavat puutteet. Suuri itäinen naapuri ehti tehdä parannuksia ennen Saksan hyökkäystä ja selvisi toisesta maailmansodasta voittajana.
Ilmastonmuutos on maailmansodan veroinen uhka, suurempikin. Nytkin Suomi voi vaikuttaa kokoaan enemmän taistelun lopputulokseen, kannustaa tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki.
(KUVA: INTO)
Isomäki on ilmiömäisen paneutuva asianiilo ja innostuja. Hän esittelee uudessa kirjassaan tekoja ja tekniikoita, joilla Suomi voisi kutistaa merkittävästi koko maailman hiilidioksidipäästöjä. Ja ottaa samalla massit kotiin.
Tähän kannattaa panostaa, vaikka ei edes uskoisi ilmastonmuutoksen uhkaan. Päästöjen vähentäminen ei ole välttämättä taakka vaan taloudellinen mahdollisuus. Etenkin, jos valtiovalta ymmärtää tukea oikeiden teknologioiden kehittämistä, tuotteistamista ja vientiä.
KANNATTAA ensinnäkin huomata, että sähkö on voittava energiamuoto. Sitä voidaan kuluttaa täsmälleen halutun suuruisina paketteina, mikä mahdollistaa tehokkuuden ja korkean hyötysuhteen, Isomäki perustelee.
Polttomoottorin hyötysuhde on 20–30 prosenttia, sähkömoottorin 98. Ilmalämpöpumpulla kilowattitunnilla sähköä saa viisi kilowattituntia lämpöä!
Autoteollisuus on jo päättänyt, että tulevaisuus on sähköautojen. Muut olisivat ehkä vitkutelleet, mutta kun Kiina ilmoitti siirtyvänsä polttomoottoreista sähköön, kaikki panivat toimeksi.
Isomäki usuttaa Suomeakin panostamaan sähköautoklusteriin, koska meillä on hänen nähdäkseen etumatkaa kahdessa tekniikassa, joilla voitaisiin ratkaista sähköautojen ongelmia.
Yksi pulma on akkuihin tarvittavan litiumin saatavuus ja saastuttavuus. Espoon Otaniemessä Broadbit Batteries kehittää litiumakkujen korvaajaksi natriumakkua.
Natrium sopii akkumateriaaliksi. (KUVA:WIKIMEDIA COMMONS)
Natriumakku eli suola-akku on alan suuri unelma. Natriumia ja muita suola-akun raaka-aineita on saatavilla helposti ja halvalla.
Broadbitin natriumakku painaa kilowattituntia kohti selvästi vähemmän kuin litiumakut, ja sen hinta kilowattituntia kohti on yrityksen mukaan nyt kolmannes litiumakun hinnasta.
Paljon kehitystyötä vaativa pulma on, että suomalaisen natriumakun voi toistaiseksi ladata vasta 250 kertaa. Uudet litiumakut on mahdollista ladata tuhansia ja tuhansia kertoja.
Toisaalta voimme keventää autoja niin, että akullisella pääsee pitemmälle. Autot ja lentokoneet on mahdollista valmistaa kevyestä hiilikuidusta. Sitä taas voidaan tuottaa edullisesti puun ligniinistä.
Sellunvalmistuksessa poistetaan puun ligniini. Siitä voi tehdä hiilikuitua. (KUVA:JUHANI NIIRANEN / HS)
Stora Enson Sunilan tehdas on tällä hetkellä maailman suurin ligniinin tuottaja ja kärjessä sen tuotantotekniikoiden kehittämisessä. Perinteisesti ligniini on selluntuotannossa poltettu energiaksi, mutta nyt siitä voi tulla sellua arvokkaampi tuote.
Stora Enson tuottamaa ligniiniä. (KUVA:JUHANI NIIRANEN / HS)
Hiilikuidusta voidaan tehdä terästä lujempaa. Sen käyttöikä on pitkä, eikä se ruostu.
Isomäen mukaan auto- ja lentokoneteollisuuden isot toimijat uskovat jo nyt, että puupohjainen hiilikuitu on tulevaisuuden materiaali molemmissa.
YHTEISET panokset kannattaisi Isomäen mielestä laittaa näihin teknologioihin ennemmin kuin Suomen pienten litiummalmioiden hyödyntämiseen. Poliitikkojen mieleen voi helposti juolahtaa toimia päin vastoin. Se olisi kirjailijan mukaan iso vahinko.
”Suomella on nyt maailman paras ja lähes massavalmistukseen valmis natriumakku, mutta jos se ei satsaa tämän innovaation loppuun asti kehittämiseen vaan panostaa litiumakkujen tuotantoon luodakseen kotimaisia kaivosalan työpaikkoja, ei mene kauaa, ennen kuin tämä selkeä johtoasema on menetetty.”
Alan asiantuntijoiden mukaan natriumakkujen massatuotanto ei ole vielä vähään aikaan oven takana. Muittenkin teknologioiden kypsyminen käyttökuntoon kestää luultavasti kauemmin kuin kirjaa lukiessa vaikuttaa.
Näkemyksellisyydessään teos on silti hauskaa ja optimistista luettavaa. Usein toteen käynyt viisaus kuuluu, että kehitystä yliarvioidaan lyhyellä mutta aliarvioidaan pitkällä aikavälillä.
KIRJAILIJASTA on melko selvää, että tulevaisuudessa ihmiskunta saa suurimman osan sähköstään auringosta. Muussa ei ole järkeä, koska aurinkoenergiaa on tarjolla enemmän kuin kaikkia muita energiamuotoja yhteensä.
Täällä Pohjolassa aurinkosähkön tuottaminen on talvisin haaste, mutta ihmiskunnan massiivista enemmistöä kaamos ei vaivaa. Meidänkään ei kannata jättäytyä sivuun aurinkotekniikan kehityksestä.
Suomessa on meneillään hankkeita, joilla voi olla laajaa vaikutusta. Aurinkokennoissa käytettävää piitä esimerkiksi yritetään korvata perovskiitilla.
Tumma mineraali on Uralin perovskiittia.(KUVA: GARY COOK, VISUALS UNLIMITED /SCIENCE PHOTO LIBRARY)
Tätä mineraalia on maan uumenissa paljon. Se on halvempaa kuin pii, eikä sitä tarvitse puhdistaa yhtä tarkasti. Tuotanto on helppo järjestää, ja kennoon riittää ohuen ohut kerros.
Kosteus kuitenkin rapistaa perovskiittikennot nopeasti. Nyt Aalto-yliopiston ryhmä on onnistunut valmistamaan perovskiittikennoja, jotka näyttävät olevan yhtä pitkäikäisiä kuin tavalliset piikennot.
Ryhmä rakentaa kokeellista tuotantolinjaa, joka painaisi perovskiitista tehtyjä aurinkokennoja kuin lehden sivuja. Jos tekniikka saadaan toimimaan ja markkinoille, se voi romauttaa aurinkopaneelien hinnan.
Isomäki ehdottaa myös, että alhaisten korkojen EU antaisi köyhään etelään edullisia lainoja aurinkosähköisten ratkaisujen käyttöön ottoon.
Näissä maissa korot ovat paljon kalliimmat kuin meillä. Ne estävät köyhiä hankkimasta suuripäästöisten lamppujen ja liesien tilalle päästötöntä aurinkosähköä, vaikka tarvittava lainasumma itsessään olisi pieni.
ISOMÄKI käsittelee myös Suomen vihreän kullan, josta on tullut ilmastoa varjeleva hiilinielu. Hän näkee kuumentuneen suomalaisen nielukeskustelun suurelta osin tyhjänä riitelynä, koska pahaa ristiriitaa hiilensidonnan ja taloudellisesti viisaan metsänhoidon välillä ei ole.
Suurimmasta osasta hakkuita ei päätä valtio vaan tuhannet yksityiset metsänomistajat. Enemmistö heistä yrittää järjestelmällisesti hoitaa metsiään niin, että ne tuottaisivat maksimaalisen määrän tukkipuuta – siis varastoisivat mahdollisimman paljon hiiltä.
Isomäki kertoo tutustuneensa Hannu Ilvesniemen julkaisemattomiin tutkimuksiin, joiden mukaan maaperänkin hiilivarasto kasvaa nopeimmin silloin, kun puiden maanpäälliset osat kasvavat kovinta vauhtia ja metsä tuottaa eniten runkopuuta. Etelä-Suomessa puut ovat tässä vaiheessa 80–100-vuotiaana.
Metsähallitus näyttää ryhtyneen kaatamaan valtionmetsiä varhemmin, odottamatta että 20 euroa kuutiolta tuottava kuitupuu järeytyy 60–70 euron arvoiseksi tukkipuuksi. Tässä ei ole järkeä taloudellisesti, eikä hiilivarastojen kannalta, Isomäki ihmettelee.
Ilmastolle on haitallista kaataa metsää biopolttoaineeksi eikä paperikaan varastoi hiiltä pitkään. Parasta olisi valmistaa puusta taloja ja vaatteita.
Puupohjaisiin tekstiileihinkin Suomessa on osaamista. Jenni Haukion valkoinen iltapuku viime itsenäisyyspäivänä oli koivusta tehtyä ioncell-kuitua.
KEHITYSAVULLE Isomäki on katsastanut hiilinielujen kannalta parhaita kohteita. Niitä ovat suosademetsien, mangrovemetsien ja meriruohikoiden ennallistaminen sekä Sahelin metsittäminen.
Tällaisia hankkeita Suomella on ollutkin, mutta niitä on ajettu alas.
Kalimantanin suosademetsiin Indonesiassa on kaivettu puun kuljetusta varten kanavia. Kun vesi virtaa niitä pitkin pois, suo kuivuu ja turvekerroksista vapautuu suuret määrät hiilidioksidia. Suosademetsän ennallistamiseksi kanavia täytyy täyttää.(KUVA: YUSUF AHMAD)
Sahelissa eli Saharan eteläpuolisella savannialueella metsittäminen käy helposti, jos voimakas laiduntaminen loppuu.
Lihantuotannon vähentäminen olisi keino saada lisää metsitettävää maata ja suojella hiilinieluja maailmanlaajuisesti. Jos lihankulutus kasvaa, laitumiksi ja rehuntuotantoon hakataan yhä enemmän metsiä.
Kasvissyönnin lisääminen on Isomäelle ehdoton tavoite. Maataloustuet pitäisi siirtää Suomessakin kokonaan kasviperäisen ihmisravinnon tuottajille.
Maanviljelijöitä tarvitaan aina, mutta ilman suurimittaista lihantuotantoa ravinto saadaan vähemmällä maalla, vähemmällä polttoaineella ja pienemmillä päästöillä. Se olisi Isomäen mukaan hyväksi myös suomalaisten omavaraisuudelle, kriisinkestävyydelle ja terveydelle.
Kirja sisältää erikoisterveiset edelliselle puolustusministerille Jussi Niinistölle, joka oli huolissaan kasvisruuan vaikutuksesta varusmiesten taistelukuntoon. Rooman gladiaattoritkin olivat kasvissyöjiä.
Eiköhän se ole jo varma juttu, kyse on vain siitä milloin se tapahtuu. Mutta ehkäpä tämä kannustaa tutkivia journalisteja tutkimaan mitä asian takana on, eikä vain toisteta artikkeleissa vihervasemmistolaista liturgiaa.
Mitä taas tulee tuohon natrium -akku juttuun, niin mikähän muuten mahtaa olla Kiinan reaktio jos nuo akut vievät kiinan bisnekset ja vaikutusvallan mukanaan?
arix
Respected Leader
Ostavat pienen finskifirman pois...
Todennäköistä, joskin tuskin ovat ainoita shoppailemassa.
Fremen
Greatest Leader
Niistä Pääkkösistä tuli ainakin miljonäärejä, ja varmaan Samistakin. Se firma oli tunnettu ysärillä ensimmäisistä netti-häistä, amerikkalainen Kimberli meni naimisiis (I'm not making this up!) Matti Mäkäräisen kanssa... jos luet jotain suomenkieli shittiä wikissä,
Finnish language - Wikipedia
Fremen
Greatest Leader
Ja Mäkäräisen pariskunta (nytkun kerran rupesin hölöttämään) asuivat duunissa! Niillä oli kirjaimellisesti byroo missä ne budjasi, ihan sopparilla, mihin meikäläinen roudasi työni hyväksyttäväksi Kimberlillä. Ja siella oli kissa jonka nimeä en paljasta mutta se liittyi Microsoftin perustajaan.
Ja meillä oli ilmaista kokista ja spriteä.
Loyd
Kenraali
Piirsin kuvan josta käy ilmi mistä ilmastokeskustelussa on kyse.
Tämä tilastokeskuksen kuva on niin hyvä, että käytin sitä pohjana:
Uuteen kuvaan otin mukaan Intian jonka päästöt ovat kasvaneet tasaisesti. Kiinan päästökasvuarvio perustuu siihen, että aikovat lisätä hiilivoimakapasiteettia 30% vuoteen 2030 menessä.
Kuvasta käy ilmi missä ilmastokeskustelussa on kyse. On kolme eri vaihtoehtoa
- Jatketaan kuten ennenkin
- Eurooppa on hiilineutraali 2050
- Eurooppa on hiilineutraali 2030
Kuvassa Euroopan käyrä haarautuu ja vaihtoehdot näkyvät kolmena eri viivana.
Ps. Suomi ei ole unohtunut kuvasta. X-akseli esittää suomea.
Tämä tilastokeskuksen kuva on niin hyvä, että käytin sitä pohjana:
Uuteen kuvaan otin mukaan Intian jonka päästöt ovat kasvaneet tasaisesti. Kiinan päästökasvuarvio perustuu siihen, että aikovat lisätä hiilivoimakapasiteettia 30% vuoteen 2030 menessä.
Kuvasta käy ilmi missä ilmastokeskustelussa on kyse. On kolme eri vaihtoehtoa
- Jatketaan kuten ennenkin
- Eurooppa on hiilineutraali 2050
- Eurooppa on hiilineutraali 2030
Kuvassa Euroopan käyrä haarautuu ja vaihtoehdot näkyvät kolmena eri viivana.
Ps. Suomi ei ole unohtunut kuvasta. X-akseli esittää suomea.