Ilmastopsykoosi -ketju

Lapinukko

Eversti
En kyllä ymmärrä tätä nälvimistä.
On vaan tullut kuppi täyteen ilmastoa ja tätä gretaa. Puuttuu vielä että hallitus määrää ensi syksynä autolla ajajille jotain siinä tilanteessa täysin mielettömiä maksuja ja lisäveroja sekä EU:ta vipuna käyttäen yritetään tappaa suomalainen metsäteollisuus.

Kun on syksy niin voidaan todeta että on tehty riittävästi niitä "ilmastotalkoita"
 

Tetra

Respected Leader
Pandemialla voi toki olla positiivinen vaikutus Suomen sisäisiin lentoihin. Kotimaan lentojen määrä tullee tulevaisuudessa laskemaan muutenkin, mutta pandemia saattaa nopeuttaa tätä kehitystä. Lentämistä inhoavilla foorumilaisilla on siis syytä iloon. Ulkomaille toki lennetään jatkossa enemmän.

Itse tietysti pidän hyvänä asiana kotimaan lentojen vähenemistä. Junat ja bussit kulkee, ja tulevaisuudessa tesloja näkyy enemmän periferiassakin.
 
Viimeksi muokattu:

hansai

Supreme Leader
Päästöt laskevat nyt rytinällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: “Tämä on pelottava oppitunti”
Ilmastonmuutos voi ajaa yhteiskunnat samanlaiseen poikkeustilaan kuin koronavirus on tehnyt.
Koronavirus
29.3.2020 klo 06.58
Satelliittidataa typpioksidipäästöistä Kiinassa.

Satelliittikuva Kiinasta näyttää typpidioksidipitoisuuden muutoksen ilmassa. Se kertoo liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen vähenemisestä.ESA/Copernicus/Sentinel-5P Berlin, CC BY-SA 3.0 IGO, Muokkaus: Ilkka Kemppinen / Yle. Videota on lyhennetty.

Hanna Eskonen


Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa
1066
Jaa artikkeli Twitterissä
Kun ihmiset ovat lakanneet ajamasta autoillaan, käymästä ostoksilla ja matkustamasta tuhansia kilometrejä maasta toiseen, on tapahtunut se mitä viime vuodet on kiihkeästi vaadittu.
Ilmastopäästöt ovat alkaneet tippua. Ja se on tapahtunut nopeasti.
Suurten kaupunkien punaisena hehkuneet ilmanlaatukartat näyttävät yhtäkkiä sinistä.
Monia on koskettanut viime viikkoina uutinen, että Kiinassa on nähty ensimmäistä kertaa sininen taivas.
Helsingissäkin on helpompi hengittää, kun Ilmatieteenlaitoksen kartat näyttävät liikenteestä pääsevän typpidioksidin alkaneen vähentyä.
Päästöt ovat lähteneet laskuun tieliikenteen lisäksi lentoliikenteessä. Mutta myös energiantuotannon ja teollisuuden väheneminen näkyy.
Kiinassa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet koronaviruksen takia arviolta neljänneksellä(siirryt toiseen palveluun). Osittain vaikutus selittyy maan uudenvuoden juhlien ympärille levittäytyvällä lomakaudella, mutta käyrä ei ole lähtenyt sen jälkeen normaaliin nousuun.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kiina on maailman suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Nyt nähty väheneminen voi tarkoittaa jopa noin 200 miljoonan hiilidioksiditonnin pyyhkiytymistä pois ilmakehästä. Määrä on vastaa noin nelinkertaisesti Suomen vuosittaisia kokonaispäästöjä.
Kun Eurooppa ja Yhdysvallat seuraavat perässä, on selvää, että koko maailman päästöissä tullaan näkemään jonkinlainen pudotus.
Vielä ei tiedetä, kuinka paljon se tulee vaikuttamaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Sitä tutkitaan parhaillaan(siirryt toiseen palveluun).
Mutta ovatko koronaviruksen aiheuttamat poikkeustoimet samalla myös ilmastoteko? Voisiko edes niistä iloita, kun maailma on muuten alkanut näyttää tieteiselokuvien dystopialta?
Päinvastoin, sanoo ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta.
– Kokonaisuuden kannalta tämä on se kauhuskenaario.
Hukkisen mielestä koronavirus tarjoaa pelottavan oppitunnin suhteessa ilmastonmuutokseen.
– Tämä on surullista, kun kerran tiedämme, että voisimme rauhallisemminkin keinoin päästä eroon vaikkapa lentoliikenteen ongelmista.
Suomessa julistettu poikkeustila ja valmiuslain käyttöönotto ovat Hukkisen mukaan esimakua siitä, mitä tapahtuu, kun ilmastonmuutoksen uhkakuvat alkavat käydä toteen.
– Koronavirus kertoo, miten asiat tulevat luultavasti menemään, kun joku ilmastonmuutoksen seurausilmiö konkretisoituu.
Nyt on nähty, että päättäjät kyllä reagoivat, kun on tosipaikka. Politikointi on ainakin toistaiseksi loistanut poissaolollaan.
Hallituksen rivit ovat olleet illasta toiseen suorat, eikä talouskasvua ole epäröity laittaa jäihin, kun ihmishenget ovat uhattuna.
Sama ei ole toistaiseksi tapahtunut ilmastonmuutoksen vuoksi.
Monet sään ääri-ilmiöistä ovat jo totta, ja niiden on ennustettu lisääntyvän ilmaston lämmetessä lisää.
Myös ilmansaasteet tappavat pandemian lailla. Tuoreen tutkimuksen mukaan niihin kuolee ihmisiä enemmän kuin koronavirukseen on ennustettu kuolevan, yli kahdeksan miljoonaa ihmistä vuodessa.(siirryt toiseen palveluun)
Ilmastonmuutos on jopa kertaluokkaa kohtalokkaampi kuin kriisi, jota nyt eletään. Miksi se ei ole saanut aikaan koronaviruksen kaltaisia poikkeustoimia?
Hukkinen kääntää asian toisinpäin. Ei pandemiakaan ole saanut aikaan nopeita toimia niin kauan, kun se on ollut vasta uhka.
Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut pandemiasta pitkään. Hukkisen mukaan kaikki alan asiantuntijat ovat puhuneet siitä aivan samalla tavoin, kun ilmastoasiantuntijat ovat puhuneet lämpenemisen seurauksista.
Pandemia on osoittanut järjestelmämme kyvyn reagoida, mutta se on myös soittanut totaalisen kyvyttömyytemme ennakoida, sanoo Hukkinen.
– Eiväthän päättäjät tehneet mitään kaikkina näinä vuosina, kun epidemiologit kertoivat, että meille on muuten tulossa paha pandemia.
Suomessakin tilanteesta on oltu hyvin tietoisia. Toissa vuonna julkaistiin jopa opinnäytetyö, jonka otsikko on karu: Varautuminen vääjäämättömään: Tulevan influenssapandemian hallinta Suomessa.(siirryt toiseen palveluun)
Satelliittidataa typpioksidipäästöistä Euroopassa.

ESA/Copernicus/Sentinel-5P Berlin, CC BY-SA 3.0 IGO, Muokkaus: Ilkka Kemppinen / Yle. Videota on lyhennetty.
Yhtäältä ilmastonmuutos ja pandemia ovat luonteeltaan erilaisia. Virusta vastaan voidaan lopulta kehittää rokote, mutta ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on monitahoisempaa.
Hukkisen mukaan kyse on myös niin sanotusta kauhureaktiosta. Ilmiötä on tutkittu yhteiskuntatieteissä paljon.
– Se, että kuolee paljon ihmisiä yhdellä kertaa, laukaisee kauhun reaktioita. Kun yksi ihminen kuolee joka toinen päivä ilmansaasteisiin, se ei ole niin kauheata.
Hukkinen johtaa tutkimusryhmää, jossa paneudutaan niin sanottuihin viheliäisiin ongelmiin. Ne ovat ongelmia, joiden ratkaiseminen synnyttää uusia ongelmia. Sellainen on ilmastonmuutos, ja sellainen on myös pandemia.
Tutkimusryhmä veti hiljattain Helsingin kaupungin päättäjille kuvitteellisen harjoituksen, jossa luonnonmullistukset alkoivat ilmastonmuutoksen vuoksi yleistyä.
Harjoituksessa päättäjille annettiin paljon valtuuksia ratkaista energia- ja liikennekysymyksiä. Se piti tehdä nopeasti, jotta kriisi ei kärjistyisi.
Harjoitus osoitti, että kauaskantoiset päätökset ovat hyvin vaikeita.
– Kun pitäisi tehdä päätöksiä, jotka menevät 20 vuotta eteenpäin, siinä tulee vähän sellainen sukupolvikokemus, että enhän mä täällä sitten ole.
Hukkinen uskoo, että kun metsäpalot, rankkasateet, tulvat ja sähköjä katkovat jäämyrskyt kunnolla rantautuvat Suomeen, syntyy aivan samanlainen mobilisaatio kuin nyt.
Silloin voidaan laittaa valmiuslaki voimaan ja ottaa velkarahaa käyttöön.
Hukkinen sanoo tutkimustensa myötä oppineensa luottamaan suomalaisen yhteiskunnan kriisivalmiuteen. Valmiusharjoituksia tehdään säännöllisesti kaikilla hallinnon tasoilla valtiosta kuntiin.
Kuviossa on kuitenkin yksi iso ongelma.
Kun ennakoinnin sijaan valmistaudutaan vastaanottamaan vain kriisejä, saatetaan luisua kohti poikkeusolojen yhteiskuntaa.
Yhteiskunnasta tulee kroonisesti autoritaarinen, jos valmiuslakia aletaan yhtenään napsautella päälle. Siitä on jo herännyt keskustelua oikeusoppineiden keskuudessa.
– Koska kriisit tulevat olemaan toistuvia, meidän rakkaista demokratioista voi tulla osittain autoritaarisia yhteiskuntia, Hukkinen sanoo.
Poliittista päätöksentekoa pitäisikin hänen mielestään reivata kunnolla. Asiantuntijatiedon pitäisi tulla nykyistä voimakkaammin esiin.
Tutkijoita pitäisi siis oikeasti kuunnella. Niin tapahtuukin nyt, kun kriisi on pahimmillaan ja päättäjät perustelevat koronavirustoimiaan THL:n asiantuntijoiden arvioilla.
Täyttä asiantuntijavaltaa Hukkinen ei kuitenkaan halua. Sen sijaan pitäisi ymmärtää, että päätöksenteko edellyttää jatkossa hyvin paljon tietoa.
– Tämä on pelottava oppitunti siitä, jos emme rupea uskomaan tieteellisiä raportteja. Tämän pitäisi laukaista hyvin vakava pohdinta, miten täällä eletään ilman, että olemme kroonisissa poikkeusoloissa.
.
Janne Hukkinen

Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen.Toni Määttä / Yle
Mutta mitä ilmastolle tapahtuu koronaviruksen seurauksena? Pysähtyykö maapalloa uhkaava lämpeneminen samalla kun pandemia tiputtaa päästöjä?
Pahimmillaan voi käydä juuri päinvastoin.
Jotain voi päätellä siitä, mitä tapahtui vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen. Silloin talouden myötä romahti myös maiden halu panostaa ilmastotoimiin.
Finanssikriisi on erityisesti Kiinan päästökasvun takana. Kriisin jälkeen maa elvytti talouttaan investoimalla raskaasti savupiipputeollisuuteen. Hiilivoiman käyttö lisääntyi.
Vuoteen mennessä 2013 Kiina vastasi jo yli puolesta koko maailman päästöjen kasvusta.
Samat merkit ovat nytkin ilmassa, sanoo pitkään Kiinaa seurannut energia-asiantuntija Lauri Myllyvirta. Hän toimii johtavana analyytikkona energiaan ja ilmansaasteisiin keskittyvässä tutkimuskeskuksessa CREA:ssa.
Myllyvirta kuvaa, kuinka Kiinan talouspolitiikka toimii. Maa asettaa bruttokansantuotteelleen kasvutavoitteen, johon pääseminen on tärkeää.
Nyt tavoite on tavallistakin korkeammalla, sillä maata hallitseva Kommunistinen puolue viettää pian satavuotisjuhliaan.
Koronakriisi on siis iskenyt erityisen pahaan saumaan. Kiinalla on kova paine elvyttää taloutta.
– Tämän vuoden bkt-luvuilla on valtava symbolinen merkitys, Myllyvirta sanoo.
Kun kulutus ja vienti eivät pandemian valtaamassa maailmassa vedä, vaihtoehto on polkaista käyntiin suuri määrä rakennushankkeita.
– Jos sellainen rakennusbuumi lähtee käyntiin, se luo kysyntää hiilivoimaloiden käyttämälle sähkölle, Myllyvirta sanoo.
Kiina on osin päättänyt uusien hiilivoimaloiden lisäämisestä jo ennen koronavirusta. Maa on purkanut asettamiaan ilmastotavoitteita viimeisen parin vuoden aikana.
Vielä ei ole tietoa, miten Kiina koronakriisin seurauksena toimii.
– Tässä vaiheessa on tärkeä ymmärtää, miten kauaskantoisesta päätöksestä on kyse, Myllyvirta sanoo.
Entä miten käy kansainvälisen ilmastodiplomatian?
YK:n ilmastoneuvotteluja koronavirus näyttää jo nyt vaikeuttavan.
Kevään tärkein välineuvottelu Bonnissa joudutaan todennäköisesti perumaan. Se taas asettaa liipasimelle myös varsinaisen, loppuvuodesta järjestettävän ilmastokokouksen.
Glasgow´n kokoukselle on asetettu suuria odotuksia, sillä sitä isännöi kunnianhimoisesta ilmastopolitiikastaan tunnettu Iso-Britannia.
Lisäksi kaikkien Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneiden maiden on määrä kiristää tämän vuoden aikana päästövähennystavoitteitaan. Nyt siihen ei välttämättä ole poliittista valmiutta.
Antaako koronavirus edes aikalisän ilmastotoimiin, kun päästöt vähenevät?
– Voidaan sinänsä sanoa, että antaa aikaa. Mutta jos käy niin, että taantuma ja kriisi hankaloittavat ilmastopolitiikan tekemistä, silloin päästöjen väheneminen häviää siitä syntyvälle haitalle, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen sanoo.
Pandemia on osoittanut ainakin kaksi asiaa. Sen, että asioita voidaan muuttaa hyvin nopeasti.
Ja sen, että rahaa on. Maat satsaavat nyt huimia määriä velkarahaa estääkseen massatyöttömyyden.
Yhdysvalloissa julkistettiin tällä viikolla jopa 2 000 miljardin dollarin tukipaketti. Euroopan keskuspankki taas aloittaa 750 miljardin euron hätärahoituksen.
Suomi on esitellyt 15 miljardin euron paketin, jolla on tarkoitus estää yrityksiä ajautumasta konkurssiin. Summa on yli kaksi kertaa suurempi kuin edellisessä finanssikriisissä.
Tynkkynen perääkin päättäjiltä viisautta. Ilmastonmuutoksen kohtalon ratkaisee se, mitä seuraavaksi tapahtuu.
– Mitä tahansa toimenpiteitä toteutetaan, kannattaisi ottaa huomioon myös ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Niissä on mahdollisuus myös työllistämiseen.
Onko vielä liian aikaista keskustella ilmastovaikutuksista, kun kriisi on pahimmillaan?
– En odota, että Sanna Marin tiedotustilaisuudessa sanoisi, että nyt pitää vähentää päästöjä. Mutta valmistelu ja yhteiskunnallinen keskustelu pitää aloittaa, sanoo Tynkkynen.
Sitra on ehdottanut, että nyt käytettävillä tukirahoilla vauhditettaisiin kotimaista, uusiutuvaa energiaa, joukkoliikennettä, kotitalouksien energiaremontteja sekä metsien ja maaperän nieluja.
Vaikka Kiinan tulevia toimia on vaikea ennustaa, Tynkkynen näkee eron vuoden 2008 finanssikriisin jälkeiseen tilanteeseen. Maailma on nyt eri paikka.
– Tuulivoima on halvin tapa tuottaa sähköä, halvempi kuin fossiiliset polttoaineet. Voi olettaa, että pystymme vastaamaan kriisiin fiksummin kuin viimeksi.
Lauri Myllyvirta taas sanoo, että pieni, lupaava signaali on ilmassa Kiinakin suhteen.
Maa on lykännyt kokousta, jossa ilmastopäästöille kohtalokkaasta bruttokansantuotteen kasvattamisesta päätetään.
Lykkääminen saattaa merkitä, että hurjien kasvutavoitteiden kohtuullistamista parhaillaan harkitaan Kiinassa. Se voisi tarkoittaa, ettei maailman päästökäyrä lähde aivan yhtä jyrkkään nousuun kuin edellisen kriisin jälkeen.

 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Päästöt laskevat nyt rytinällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: “Tämä on pelottava oppitunti”
Itsehän toivoisin, että koronan myötä aukeavat massiiviset rahahanat käytettäisiin hiilineutraalin yhteiskunnan infran rakentamiseen mieluummin kuin palvelualan yritysten tukemiseen. Jos rakennetaan vaikkapa ydinvoimalaa, sähköautotehdasta ym. rahat valuvat kyllä työntekijöiden palkkojen kautta palvelualalle. Nyt olisi mahdollista ratkaista ilmastonmuutos ja siinä sivussa katkaista taloudellinen riippuvuus Venäjästä ja paskastaneista lopullisesti.

No, saapa nähdä, tukirahat toki valuvat pankeille ja vuokratukien kautta ulkomaisille kiinteistösijoitusrahastoille...
 

Lapinukko

Eversti
Pelottava oppitunti siitä miten käy jos ei varauduta, EU:lla ei ole rajoja, kansakunnilla ei ole rajoja, puolustuksesta ei pidetä huolta ja kansakunnan moraalia mädätetään erityisesti sen päätöksentekoon osallistuvia tahoja sekä instansseja.

Sekä tää lentely. Annettiin lennellä Aasiasta. Annettiin lennellä Italiasta. Ja se ei riitä - nyt sitten valtio tukee niitä firmoja jotka lennätti ja toivat virusta. Rahaa viruslingoille :D
 
Viimeksi muokattu:

Justin Case

Majuri
Pandemialla voi toki olla positiivinen vaikutus Suomen sisäisiin lentoihin. Kotimaan lentojen määrä tullee tulevaisuudessa laskemaan muutenkin, mutta pandemia saattaa nopeuttaa tätä kehitystä. Lentämistä inhoavilla foorumilaisilla on siis syytä iloon. Ulkomaille toki lennetään jatkossa enemmän.

Itse tietysti pidän hyvänä asiana kotimaan lentojen vähenemistä. Junat ja bussit kulkee, ja tulevaisuudessa tesloja näkyy enemmän periferiassakin.
Joo,tottakai näkyy,kaikki ostaa tesloja,kaik neeki jokka on tän tähre koipes oikassu,kaik neeki jokka jää työttömäks,kaikki ostaa tesloja,kaik pienitulosekki,kaik eläkeläisekki,vitut siitä jos ei ol sit varaa ruakaan,ku vaa saa ostetuks teslan,tesla pelastaa maailman,herää pahvi.
 

Solidsnake

Eversti
Joo,tottakai näkyy,kaikki ostaa tesloja,kaik neeki jokka on tän tähre koipes oikassu,kaik neeki jokka jää työttömäks,kaikki ostaa tesloja,kaik pienitulosekki,kaik eläkeläisekki,vitut siitä jos ei ol sit varaa ruakaan,ku vaa saa ostetuks teslan,tesla pelastaa maailman,herää pahvi.
Joo, ja uudessakaupungissa ruvetaan kokoamaan teslaa, kun viruksista päästtään eroon, suomiversion tyyppimerkki erotuksen vuoksi on kosla
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Joillakin vaan riittää sokeaa lapsen uskoa aatteeseensa,niinkuin kotimaan kommareilla aikanaan,ja kaikkihan sen tietää miten sen aatteen kävi.
Kyllä, taloustieteilijät tiesivät ettei kommunismi toimi. Aivan samoin taloustieteilijät tietävät nyt, että ilmastonmuutos on eksistentiaalinen uhka ja se pitää torjua. Toiset uskovat lapsen uskolla jatkuvan luonnon tuhoavan kasvun aatteeseen, kun maalaisjärjelläkin tiedetään, että jos metsä ryypätään, ei jatkossa rahaa ole tulossa. Tarvitaan tervettä perusmaalaisjärkeä kaiken maailman öljyteollisuuslobbarihienohelmojen sijaan.
 

Justin Case

Majuri
Tarkoitan tuota helvetin koohotusta sähköautoista..oma suhteeni luontoon on intiaanien linjoilla,sitä voidaan verottaa,mutta kestävästi,nyt kun mainitsit metsän,me emme tee koskaan aukkohakkuuta,puuta otetaan VAIN polttopuiksi,ei myydä,en ajattele metsääni talousmetsänä,olen nähnyt riittävästi hakattuja raiskioita,minun metsässä pystyy kulkemaan,se on kaunis ja monimuotoinen,ei kuitenkaan ryteikkö,olen saanut sinne takaisin kauan kadoksissa olleen mehtikana kannan jättämällä nykytyylin harvennukset tekemättä,ennallistan vanhoja suo lämpäreitä,siellä on vanhoja tuulenkaatoja,riittää elinympäristöä pieneliöille,haapaa ja tervaleppää olen jättänyt kasvamaan.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Mielenkiintoista muuten on, että osia persujen ilmastopolitiikasta tullee toteutumaan koronakriisin myötä. Logistiikkaketjut lyhentynevät, eli tuotantoa siirtyy Eurooppaan, mikä on hyvä paikka ottaa hiilitullit käyttöön. Saadaan työtä Eurooppaan ja Suomeen. Toki tämä ei ilmastonmuutosdenialisteille käy, pitäisi ostaa öljyä Venäjältä ja rojua Kiinasta.
 

Tetra

Respected Leader
Joo,tottakai näkyy,kaikki ostaa tesloja,kaik neeki jokka on tän tähre koipes oikassu,kaik neeki jokka jää työttömäks,kaikki ostaa tesloja,kaik pienitulosekki,kaik eläkeläisekki,vitut siitä jos ei ol sit varaa ruakaan,ku vaa saa ostetuks teslan,tesla pelastaa maailman,herää pahvi.
Ei kannata vajota tappiomielialaan. Tulevaisuus on valoisa. Kenties kohta sinäkin ajat upouudella Teslalla 8) Mutta hieman hämmästelen sitä, että lentämistä inhoavat foorumilaiset eivät iloitse kotimaan lentojen vähenemisestä. Kummallista.
 

ER

Kersantti
Robottiautojakin sitä kehitetään koko ajan. Veikkaan, että ovat todellisuutta seuraavalla vuosikymmenellä.:cool:
 

Nhhk

Eversti
Ei kannata vajota tappiomielialaan. Tulevaisuus on valoisa. Kenties kohta sinäkin ajat upouudella Teslalla 8) Mutta hieman hämmästelen sitä, että lentämistä inhoavat foorumilaiset eivät iloitse kotimaan lentojen vähenemisestä. Kummallista.
Ainakin henkilökohtaisesti johtuu siitä että ne kotimaan lennot jättävät rahaa enemmän Suomeen kun ne ulkomaan lennot. Joten olen sitä mieltä että jos kerta aivan pakko on lentää niin lennetään Suomen sisällä.
ihmettelen kyllä suuresti ihmisiä jotka ei tajua tätä.
 

Tetra

Respected Leader
Ainakin henkilökohtaisesti johtuu siitä että ne kotimaan lennot jättävät rahaa enemmän Suomeen kun ne ulkomaan lennot. Joten olen sitä mieltä että jos kerta aivan pakko on lentää niin lennetään Suomen sisällä.
ihmettelen kyllä suuresti ihmisiä jotka ei tajua tätä.
Lentokoneet tuovat Suomeen ulkomaalaisia turisteja ja työmatkalaisia sekä vievät rahtia Suomesta ulkomaille.
 

Nhhk

Eversti
Lentokoneet tuovat Suomeen ulkomaalaisia turisteja ja työmatkalaisia sekä vievät rahtia Suomesta ulkomaille.
Kaikki on järjestely kysymyksiä. Esim juna ja laiva liikenne olisi paljon ilmastoystävällisempää.
Miksi ei ihmiset tajua sitä?
 

Tetra

Respected Leader
Kaikki on järjestely kysymyksiä. Esim juna ja laiva liikenne olisi paljon ilmastoystävällisempää.
Miksi ei ihmiset tajua sitä?
Junalla Tokiosta tai New Yorkista Suomeen? Tai kiireellistä rahtia? Saa olla melkoinen hyperloop - ehkä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa.
 

ER

Kersantti
Merenalainen juna New Yorkista Suomeen voi olla todellisuutta muutaman vuosikymmenen päästä.
 
Top