Oltiin sitä ilmastonmuutoksesta huolissaan 1930 luvullakin .
1930-luku
1930
Hevoset pellolla 1930 tammikuussa.
Kesäntuntuinen kuva Päijänteellä sekä kahvikestit ulkona tammikuuussa 1930.
Hylkeenpyytäjillä ja talvikalastajilla oli ongelmia.
1930 maaliskuun 2. päivä oli täysi kevät Helsingissä. Sen ajan tapaan paistateltiin päivää Kaivopuiston kallioilla, mutta nyt jo 2. päivä maaliskuuta oli täysi kevät.
1932
Soutelua Päijänteellä jouluaattona ja kukkien istuttelua uuden vuoden aattona 1932-1933.
1935
1935 oli ainoa tunnettu musta joulu Levillä
1935 Käkisalmella suksikaupassa iloittiin lumesta neljän aika lumettoman vuoden jälkeen!
Käkisalmella oli talvi, mutta etelärannikolla moitittiin opetushallitusta, kun hiihtoloma piti pitää vesisateessa.
1936
1936 HS kirjoitti vähälumisista jouluista, joita oli varsinkin 1920 alkaen jatkuvasti.
Ja olivathan ne joulut siihen aikaan usein lumettomia. Tampereella nykyisellä ilmastojaksolla on siinä suhteessa paljon kirittävää, mutta Helsingissä on aika tasapeli.
Kesä 1936 oli myös ennätyksellisen kuuma lauhan talven jälkeen. Tässä lauhaa talvea seurasti kuuma kesä kuten 1901.
1936 pohdittiin nopean lämpenemisen syitä, joka näkyy sekä lehtikirjoituksista että sen voi helposti laskea niiden sääasemien kautta mitatuista lämpötiloista, jotka olivat olemassa jo 1930-luvulla, linkki:
https://jitkonen.fi/?p=727. Näistä molemmista on tehty alla oleva kuvaaja Helsingin talvien keskilämpötiloista, josta näkee hyvin sen, että
1900-luvun alussa oli täysin vastaava nopea lämpeneminen, joka on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana, kuin 2000-luvulle tultaessa.
Oikeanpuoleisessa lehtileikeessä 10.1.1939 Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Keränen toteaa Helsingin talvien lauhtuneen 1880-luvulta alkaen 2,5 C-asteella.
Tässä koko jutussa vertailussa on mukana talven osalta myös maaliskuu. Nykyään talvien vertailu perustuu joulukuu + tammikuu +helmikuu keskilämpötilaan.
1937
1937 tammikuun lopussa oli Oulussakin kovin lumetonta.
Karjanrehua kuskattiin tammikuussa 1937 veneellä.
1937 FMI:n johtaja totesi ilmaston muuttuneen keskieurooppalaiseksi. Toiveena oli: ” Jo menneinä talvina on huomannut, miten entiset raskaat talvitamineet katoavat ainakin kaupungeissa. Jos kehitys jatkuu, voimme toivoa, että talven pahimpinakin pakkaskuukausina läheisessä tulevaisuudessa voimme elää täällä pohjolassakin niinkuin ihmiset.”
Talvet olivat nopeasti lyhentyneet kuukaudella ja omenan viljely oli 100 km pohjoisemmassa mahdollista.
Myös kesä 1937 lämpöisen talven jälkeen oli erittäin lämmin.
1938
1938 FMI:n johtaja Keränen totesi mm. talvien lämmenneen Lapissa 3 asteella ja Huippuvuorten ilmaston 20 vuodessa jopa 7 asteella.
Vuonna 1938 oli Sodankylässä liki musta joulu, kun lunta oli vain 2 cm.
Andreen retkikunnan jäännökset tulivat esille ikijäästä ja sitä pohdittiin, kuinka pysyvä lämmin ilmastonmuutos on.
Puiden kasvun syklisyyttä ja kasvua yleensä ei pidetty hömppänä, kuten FMI:n Laaksonen vuonna 2020 pitää.
Tri Keränen / FMI siitä raportoi 1938:
”Ilmaston muutos jo näin keskiarvolukuina on siis selkeästi todettavissa ja jos vertaa muutamien viime vuosien keskilämpölukuja aikaisempiin vuosiin, ovat lämpöarvojen muutokset vielä huomattavia.”
Eri paikkakuntien ilmaston lämpenemisestä uutisoitiin: ”Jo ilman mitään ilmatieteellisiä havaintosarjoja voimme todeta, että ilmasto maassamme jo pidemmän ajan kuluessa on muuttunut huomattavasti lämpöisemmäksi ja lämmin vuodenaika, eli kasvukausi muodostunut entisestään pitemmäksi. Varsinkin viime vuosina on tämä ilmaston muutos ollut sangen huomattava. Ilmatieteelliset havainnot tukevat tätä.”
Ilmaston lämpenemisen syiden miettiminen oli haastavampaa 1938, kuin nykyisin on, koska on CO2 ja vain ihminen syyllinen. Silloin 1938 pohdittiin Golfvirtaa, aurinkoa ja kuuta. Voi kuinka lokoisat päivät nykyisellä ilmatieteellä on, kun ei moisia asioita tarvitse enää pohtia, koska ilmatiede on nykyisin lukittu yhteen ja ainoaan totuuteen, josta ei saa, eikä anneta edes keskustella julkisesti!
Taisi se sataa 1930-luvullakin jonkin verran. Nykyisin nämä tulvat johtuvat kuvitellusta ilmastonmuutoksesta. Ennen ne olivat normaalia suomalaista säätä.
1939
Porissa joulukuussa 1939 ruusut ja orvokit kukkivat.
FMI:n johtaja Keränen totesi, että Helsingin ilmat ovat lauhtuneet 2,5 asteella. Kysymykseen, että jatkuuko ilmaston lämpeneminen yhä, Keränen sanoi, ettei sitä kukaan voi tietää. Kovin ovat siinä suhteessa ajat muuttuneet. Appelsiineja ei ehkä saada kuitenkaan viljeltyä, kuin vasta nyt 2020-luvulla, jos nykyistä FMI:tä uskoo ja sama usko oli toisilla jo 1939:
”… ei pidä antaa viime vuosien ja tämän vuoden poikkeuksellisen lämmön pettää itseään. Tulee niitä vielä oikeita talviakin.
Mutta on niitäkin, jotka selittävät, että tämä on vasta alkua. Ilmasto tulee jatkuvasti lämpenemään. Oikein hyväuskoiset taitavat kuvitella, että Suomessa vielä joskus maailmassa voidaan kasvattaa appelsiinejakin.”
FMI:n johtaja Keränen 10. tammikuuta 1938: ”Kysymykseen jatkuuko lämpimämpi ilmastovaihe edelleenkin, hän vastaa: Siihen ei pytsy kukaan ilmatieteilijä antamaan luotettavaa vastausta.”
Suomessa on
ilmastotiede tehnyt ilmastotutkimusta monesta eri lähteestä (lustot, neulaset, suossa oleva siitepöly, sedimentit)
ja tehnyt niistä ilmastotieteellisen lämpötilakuvaajan (yläkuva). Edellä olevien lehtileikkeiden mukaan
Suomen ilmatiede oli vielä 1930-luvulla täysin samoilla linjoilla ilmastotieteellisten tutkimusten kanssa:.
28.8.1929 HS kirjoitti 1700-luvun lopun lämpökaudesta, jolloin kesät olivat kuumempia kuin 2000-luvulla ovat olleet. Tuo lämpökausi näkyy selvästi myös lustoista tehdyssä lämpötilaproxyssä. Samoin siinä näkyy Suomen ilmatieteenlaitoksen havaitsema 1930-luvun lämpökausi.
Tästä 1700-luvun lämpökaudesta on oma kirjoituksensa, linkki.
www.hs.fi
