Ilmastopsykoosi -ketju

[kolomaittis]

Yksityisauto on joillekin samanlainen ilmestyskirjan peto kuin lentoliikenne. Jos kumpikin poistetaan yhteiskunnasta, siirretään samalla kelloja aika paljon taaksepäin ja voisi aika monelle em. asioitten kieltämistä vaativille tulla aika orpo olo, kun ei pääsekään viistämään varpaitaan Balille.

Sitä kun kaikkia tutkimuksia/kyselyitä tehdään nykyisin niin onko tehty sellaista mistä selviäisi viheriäisiä kannattavan suhde omaan autoon? Siis kuinka moni omistaa sen.
Taitaa sekin olla vaan sellaista muitten syyllistämistä. Mehän vaan "pakosta" ajellaan ja lennetään. Ja ihan "pakosta" ne meidän elämiseen välttämättömät hyödykkeet kuljetetaan autolla tai jopa lentokoneella, tai sitten... eivät edes ymmärrä miten se maailma pyörii ja heillekkin ne "idut" tulee sinne ostettavaksi.

 

[arix]

Ihan sama mitä noiden kaaliaivojen päähän kertoo, menevät agenda edellä. Suorastaan tyhmää johtamista omassa vihreässä kuplassaan.

En ole koskaan ymmärtänyt tätä maanista yksityisautoilijoiden syyttämistä, kommunistien kielto ajatusmaailma velloo vihreän aatteen huulilla.

Yksityisautoilu tarkoittaa vapautta ja sehän ei noille kommunisteille sovi...

 

[PEMM]

Väärä ketju taas

 

[Lahottaja]

Tuulivoimakunnat vastustavat tasausmekanismia, jossa kiinteistöverotuottoja jaettaisiin muillekin kunnille

Kaikki kunnat eivät voi hyötyä tuulivoimatuloista, koska niihin ei esimerkiksi tutkahäiriöiden takia voi tuulivoimaa rakentaa. Siksi tällä hetkellä pohditaan ns. tasausmekanismia.

yle.fi

Tälle oon mielessäni pyöritellyt, kun yksi tuttu kunnanjohtaja fb- julkaisuissaan aina niin hehkutellut kotikuntansa tuulivoimala politiikkaa. Joskus meinasin laittaa sille, että ootahhan vaan niin kyllä nämä vielä kiinteistöverosta vapautetaan. No nyt sitten suunnitellaan tällaista, mutta kuulemma niin ihania ne myllyt, että kysyi "mitkä haitat" kun joku kyseli viimeisen tuulivoimala hehkutus julkaisunsa jälkeen, että sinne jää kohta kuin haitat.

No kuitenkin silti "Tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala sanoo, että kuntien kuuluu saada vastineeksi maksimaalinen hyöty ”paikallisesta haitasta”."

Voikohan jossain kunnassa vielä käydä niin että alkaa myllyt harmittaa...

 

[hansai]

Tuulivoimakunnat vastustavat tasausmekanismia, jossa kiinteistöverotuottoja jaettaisiin muillekin kunnille

Kaikki kunnat eivät voi hyötyä tuulivoimatuloista, koska niihin ei esimerkiksi tutkahäiriöiden takia voi tuulivoimaa rakentaa. Siksi tällä hetkellä pohditaan ns. tasausmekanismia.

yle.fi

Tälle oon mielessäni pyöritellyt, kun yksi tuttu kunnanjohtaja fb- julkaisuissaan aina niin hehkutellut kotikuntansa tuulivoimala politiikkaa. Joskus meinasin laittaa sille, että ootahhan vaan niin kyllä nämä vielä kiinteistöverosta vapautetaan. No nyt sitten suunnitellaan tällaista, mutta kuulemma niin ihania ne myllyt, että kysyi "mitkä haitat" kun joku kyseli viimeisen tuulivoimala hehkutus julkaisunsa jälkeen, että sinne jää kohta kuin haitat.

No kuitenkin silti "Tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala sanoo, että kuntien kuuluu saada vastineeksi maksimaalinen hyöty ”paikallisesta haitasta”."

Voikohan jossain kunnassa vielä käydä niin että alkaa myllyt harmittaa...

Viimeistään kun niistä pitäisi päästä elinkaarensa lopussa eroon..

 

[Sigma957]

Viimeistään kun niistä pitäisi päästä elinkaarensa lopussa eroon..

Tosin mikä estää tuulimyllyn uusimisen samalle paikalle, kun myllyn ikä loppuu. Ei taida olla teknistä syytä, miksei näin voisi tehdä.

 

[hansai]

Tosin mikä estää tuulimyllyn uusimisen samalle paikalle, kun myllyn ikä loppuu. Ei taida olla teknistä syytä, miksei näin voisi tehdä.

Ehkä investointituen puute

 

[Jopuni]

Tosin mikä estää tuulimyllyn uusimisen samalle paikalle, kun myllyn ikä loppuu. Ei taida olla teknistä syytä, miksei näin voisi tehdä.

Tuota miekin mietin, tuulimyllyn betoniperusta on varmaa hyvin pitkä ikäinen, joten miksi ei vain samoille perustoille pystytetä uutta myllyä, tulee halvemmaksikin kun ei perustusta tarvii tehdä.

 

[strelailija]

https://www.sttinfo.fi/tiedote/6997...isematon-ongelma?publisherId=69819944&lang=fi

Perustusta ei voi uusiokäyttää uudelle voimalalle. Joku rakennepuolen lujuuslaskija voisi ehkä avata, että miksi ei voi.

 

[nore]

Jos myllyn perustus on ankkuroitu kallioon, silloin riittänee kallioankkurin vaihto. Uusi mylly on tietysti isompi ja vienee aikaa ennen kuin päästään siihen, että vispilän kokoa ei kannata enää kasvattaa.

Tuulivoimaloiden perustukset vaihteleviin maaperiin

Tuulivoimaloiden perustukset Peikolta. Perustussuunnittelu nopealla aikataululla. Maanvaraisia tai kallioon ankkuroituja ratkaisuja tuulivoimapuiston sijainnin mukaan.

www.peikko.fi

 

[Eerikainen]

Tuulivoimalan perustus on rakennetekniikan puolesta dynaamisesti (ei staattisesti) rasitettu. Tuulen vaikutuksesta perustus rasittuu vaihtelevasti ja eri suunnistakin.
Tullaan siis betoniteräksen sitkeyteen. Kun emme ole maanjäristysalueella käytämme yleensä sitkeysluokan B harjateräksiä (jopa A luokkaa pienin rajoituksin). C-luokka on meilläkin standardoitu, joten sen käytölle ei sinänsä estettä ole. Sitkeyden tastaaminen on hidasta (ja kallista), kun siinä testikappaletta nytkytettään olikohan tuo peräti miljoonia syklejä edessuntakas. Kun testaaminen joudutaan tekemään jossain järjellisessä aikataulussa, lopulliseen rakenteeseen, jonka käyttöikä on vuosikymmeniä, päädytään ottamaan melkoiset varmuuskertoimet.
Edullinen tapa mitoittaa perustus on laskea syklimäärä voimalan odotetulle käyttöiälle ja todeta että sen jälkeen perustus on menettänyt ominaisuutensa (harjateräs sitkeytensä). Jätetään perustus maaperään pikkuhiljaa rapautumaan ja jos uudelle voimalalle on kysyntää, valetaan uudet perustukset.
On se meleko ympäristöystävällistä touhua.

Edit. Celsa on ainakin toistaiseksi ylivoimaisesti suurin harjateräksen maahantuoja (valmistajana Celsan tehdas Mo i Ranassa). Ei näy niilläkään olevan C-sitkeysluokan teräkselle suomalaista tyyppihyväksyntää.

 

[Eerikainen]

Jos myllyn perustus on ankkuroitu kallioon, silloin riittänee kallioankkurin vaihto. Uusi mylly on tietysti isompi ja vienee aikaa ennen kuin päästään siihen, että vispilän kokoa ei kannata enää kasvattaa.

Tuulivoimaloiden perustukset vaihteleviin maaperiin

Tuulivoimaloiden perustukset Peikolta. Perustussuunnittelu nopealla aikataululla. Maanvaraisia tai kallioon ankkuroituja ratkaisuja tuulivoimapuiston sijainnin mukaan.

www.peikko.fi

Enpä usko että kukaan uskaltaisi tuota suunnitella ja vieläpä ottaa vastuun siitä. Kalliokin on siinä voimalan käyttöiän aikana saanut sitä edestakas nylkytystä noiden ankkureiden kautta. Miten siihen vuosikymmeniä nytkytettyyn kallioon uskaltaisi uudet ankkuroinnit mitoittaa?
Louhitaan vanha rasitettu kallio poies, ajetaan murskasta läpi ja tehdään seuraava perustus maanvaraisena mursketäytölle. Nuo yleensä ovat edullisia paikkoja louhia, koska ovat syrjässä eikä ituhippi valita isoista paukuista tai murskan äänistä, kun maailmaa pelastetaan.

 

[-TripleX-]

Polttomoottoriautohan voi olla päästötön jos ajaa täysin uusiutuvalla polttoaineella, mutta ei anneta faktojen tulla ideologian tielle.

HS: Helsingin pitää kieltää polttomoottoriautot väistämättä, sanoo Anni Sinnemäki

Helsingin kaupunki on tilannut selvityksen polttomoottoriautojen kieltämisestä.

www.lansivayla.fi

 

[kimmo.j]

Polttomoottoriautohan voi olla päästötön jos ajaa täysin uusiutuvalla polttoaineella, mutta ei anneta faktojen tulla ideologian tielle.

HS: Helsingin pitää kieltää polttomoottoriautot väistämättä, sanoo Anni Sinnemäki

Helsingin kaupunki on tilannut selvityksen polttomoottoriautojen kieltämisestä.

www.lansivayla.fi

Anni unohtaa sen vaihtoehdon polttomoottoriautolle. Mikä olisi vaihtoehto? Sähköauto on tietysti ilmeinen, mutta harvalla on varaa vaihtaa, eikä latausinfraa ole riittävästi.

Annin mielestä vaihtoehto onkin julkinen liikenne joka ajaa vaalikarjan noudattamaan aikatauluja, eli rajoittaa liikkumista

 

[nore]

Enpä usko että kukaan uskaltaisi tuota suunnitella ja vieläpä ottaa vastuun siitä. Kalliokin on siinä voimalan käyttöiän aikana saanut sitä edestakas nylkytystä noiden ankkureiden kautta. Miten siihen vuosikymmeniä nytkytettyyn kallioon uskaltaisi uudet ankkuroinnit mitoittaa?
Louhitaan vanha rasitettu kallio poies, ajetaan murskasta läpi ja tehdään seuraava perustus maanvaraisena mursketäytölle. Nuo yleensä ovat edullisia paikkoja louhia, koska ovat syrjässä eikä ituhippi valita isoista paukuista tai murskan äänistä, kun maailmaa pelastetaan.

Kyllä noita on tehty ja on ihan tuotteistettu sarja. Noita löytyy 11,9 metriin asti.

Saarenkylä Wind Park, Alavieska, Suomi

Peikko has supplied Rock Foundation Technology for the Saarenkylä Wind Park project located in Alavieska, Western Finland. The project consists of nine wind turbines manufactured by Vestas.

www.peikko.fi

FATBAR®-ankkurointipultit tuulivoimalaperustuksiin

FATBAR®-ankkurointijärjestelmä on suunniteltu käytettäväksi esijännitettynä ja kestämään suuria dynaamisia kuormia. FATBAR® -ankkurointipultteja voidaan käyttää tuulivoimaloiden perustuksissa ja vaativissa suunnittelusovelluksissa, joilta vaaditaan kestoa väsytyskuormia vastaan...

www.peikko.fi

 

[Eerikainen]

Kyllä noita on tehty ja on ihan tuotteistettu sarja. Noita löytyy 11,9 metriin asti.

Saarenkylä Wind Park, Alavieska, Suomi

Peikko has supplied Rock Foundation Technology for the Saarenkylä Wind Park project located in Alavieska, Western Finland. The project consists of nine wind turbines manufactured by Vestas.

www.peikko.fi

FATBAR®-ankkurointipultit tuulivoimalaperustuksiin

FATBAR®-ankkurointijärjestelmä on suunniteltu käytettäväksi esijännitettynä ja kestämään suuria dynaamisia kuormia. FATBAR® -ankkurointipultteja voidaan käyttää tuulivoimaloiden perustuksissa ja vaativissa suunnittelusovelluksissa, joilta vaaditaan kestoa väsytyskuormia vastaan...

www.peikko.fi

Jep, mutta tarkoitin että kuka uskaltaa tehdä samaan paikkaan uudet kalliotartunnat, jos siinä on neljännesvuosisata nitkutettu niitä vanhoja kallioankkureita? Puhuttiin siis voimalan uusimisesta ja miksi vanha betoniperustus ei käy uuden voimalan jalustaksi. Kalliorakentamista olen vain katsellut sujuvasti, mutta eppäilen notta ei siihen ihan nuin vain lähetä uudelleen ankkuroimaan?
Nuita Peikon kuvia kun katsoo niin kyllä siinä juuri tuolta kohdalta kallio on hartaasti porattu eikä taida ihan pikku vaivalla saada vanhoja ankkureita pois tielä?
Kaksi miljoonaa sykliä on tuolle pulttimaterialille testattu. Vuodessa on reilu 31 milj sekuntia > 25 vuodessa lipo 800 miljoonaa sekuntia > vajaan neljänsadan sekunnin välein kuormitussykli. Sanoisin että testattu varmuus on ajettu loppuun 25 vuoden kuluessa. Jos vanhat pultit saisi jotenkin mystisellä taikatempulla helposti pois kalliosta, uskaltaisitko ankkuroida uudelleen samoihin reikiin?
Eli kallio louheeksi ja seuraava perustus maanvaraisena.

 

[nore]

Jep, mutta tarkoitin että kuka uskaltaa tehdä samaan paikkaan uudet kalliotartunnat, jos siinä on neljännesvuosisata nitkutettu niitä vanhoja kallioankkureita? Puhuttiin siis voimalan uusimisesta ja miksi vanha betoniperustus ei käy uuden voimalan jalustaksi. Kalliorakentamista olen vain katsellut sujuvasti, mutta eppäilen notta ei siihen ihan nuin vain lähetä uudelleen ankkuroimaan?
Nuita Peikon kuvia kun katsoo niin kyllä siinä juuri tuolta kohdalta kallio on hartaasti porattu eikä taida ihan pikku vaivalla saada vanhoja ankkureita pois tielä?
Kaksi miljoonaa sykliä on tuolle pulttimaterialille testattu. Vuodessa on reilu 31 milj sekuntia > 25 vuodessa lipo 800 miljoonaa sekuntia > vajaan neljänsadan sekunnin välein kuormitussykli. Sanoisin että testattu varmuus on ajettu loppuun 25 vuoden kuluessa. Jos vanhat pultit saisi jotenkin mystisellä taikatempulla helposti pois kalliosta, uskaltaisitko ankkuroida uudelleen samoihin reikiin?
Eli kallio louheeksi ja seuraava perustus maanvaraisena.

Luulen, että uusintoja ei vielä juurikaan ole tehty. Sittenhän se tiedetään kun oikeasti uusitaan. Tuskin vanhoihin reikiin halutaankaan uusia ankkureita. Vanha mylly on jotain 3 MW ja uusi 6-8 MW.

 

[kolomaittis]

Anni unohtaa sen vaihtoehdon polttomoottoriautolle. Mikä olisi vaihtoehto? Sähköauto on tietysti ilmeinen, mutta harvalla on varaa vaihtaa, eikä latausinfraa ole riittävästi.

Annin mielestä vaihtoehto onkin julkinen liikenne joka ajaa vaalikarjan noudattamaan aikatauluja, eli rajoittaa liikkumista

Annin olisi ollut parempi vaan jatkaa uraansa runoilijana/sanoittajana. Siinä hommassa ne hänen oivallukset ei sentään vahingoittaisi ketään.

 

[hansai]

Lapin lentoturismi vie elämän edellytykset 250 000 ihmiseltä, väittää ilmastotutkija
Lappi on saanut kuluvana talvena ennätysmäiset määrät turisteja. Kasvanut lentoturismi vaikuttaa ilmastoon. Ministeri tyrmää huolen lentämisen vaikutuksista.

Jopa 1,6 miljoonaa penkkipaikkaa.

Tuon verran lentoyhtiöt ovat varanneet Lapin lennoille paikkoja kuluvana talvikautena. Finavian mukaan kasvua on 15 prosenttia vuoteen 2022.

Yle selvitti, millaisia vaikutuksia Lapin lentoturismilla on ilmastoon.

Lappi valittiin kohteeksi, koska yli puolet Suomeen tulevista talvimatkaajista valitsee kohteeksi Lapin.

Ilmastovaikutus on merkittävä
Yle pyysi päästölaskelmia ilmastovaikutuksiin perehtyneiltä asiantuntijoilta.

Arvioissa on käytetty Finavian Ylelle antamia tietoja. Laskennan ajanjakso on viime marraskuusta tämän vuoden maaliskuuhun - Lapin talvisesongin huippukuukaudet.

Laskelmien yksinkertaistamiseksi päästöt on arvioitu Euroopasta pelkästään Rovaniemelle. Mukana ovat suorat ja välilaskulennot Helsingin kautta sekä meno-paluulennot.

Lapin lentoturismi tuottaa päästöjä ilmaan 500 000–700 000 tCO2e. Mittayksikkö CO2e kertoo kaikkien kasvihuonekaasujen yhteismitan.

Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) laskelmissa Lapin lentoturismin hiilidioksidipäästöt CO2 ovat arviolta noin 9–13 prosenttia Suomen lentoliikenteen kaikista päästöistä.

Mukaan on luettu kotimaan lennot ja ulkomaille lähtevät lennot. Vertailukohtana on vuosi 2022.

Päästöt vievät Lapilta elämisen mahdollisuuksia
Asiantuntijoiden mukaan päästöjen yhteismittaa voi verrata seuraavasti.

Saatu päästöarvio vastaa suunnilleen Seinäjoen kokoisen kaupungin koko elämän vuosittaista hiilijalanjälkeä ja Tampereen asukkaiden koko hiilibudjettia vuonna 2030.

Tulos vastaa myös noin 64 000–90 000 eurooppalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuositasolla.

Hiilijalanjälki ilmaisee ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

Hiilibudjetti kertoo, mihin ihmisillä on enää varaa, jos ilmastonmuutos halutaan pysäyttää tasolle, joka mahdollistaa nykyisenkaltaisen elämäntavan.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori ja D-mat oy:n toimitusjohtaja Michael Lettenmeier on erikoistunut vähähiilisen elämisen tutkimiseen.

Hänen mukaansa Lapin matkailussa on pakko miettiä, onko nykymallilla tulevaisuutta.

– Pelkät Lappiin suuntautuvat lentomatkat vievät reilulta 250 000 ihmiseltä elämän edellytykset tässä maailmassa, eli puolitoista kertaa Lapin maakunnan tai Tampereen asukkaiden verran.

– Kauanko tätä halutaan jatkaa? Lettenmeier kysyy.

”Päivämatkailu – miten ilmastokatastrofin keskellä mahdollista?”
Suomen ympäristökeskuksen (Syken) erikoistutkija Johanna Niemistö muistuttaa yksilön vastuusta hiilijalanjäljestä.

Eurooppalainen ihminen tuottaa vuodessa ilmaan keskimäärin 7,77 tonnia eri kasvihuonekaasuja.

– Yksi edestakainen lentomatka Lontoon ja Rovaniemen välillä voi kuluttaa tästä vuosibudjetista jo noin kymmenesosan, Niemistö sanoo.

Yle kertoi aiemmin joulukuussa kuinka brittien suosimat päivämatkat lentämällä Lappiin eivät näytä hiipumisen merkkejä.
...

Lapin lentoturismi vie elämän edellytykset 250 000 ihmiseltä, väittää ilmastotutkija

Lappi on saanut kuluvana talvena ennätysmäiset määrät turisteja. Kasvanut lentoturismi vaikuttaa ilmastoon. Ministeri tyrmää huolen lentämisen vaikutuksista.

yle.fi

 

[Takatasku]

Ilmastojutuissa tartutaan koko ajan mitättömiin lillukanvarsiin, kuten vaikka tuohon lentämiseen. Lentäminen aiheuttaa noin 2 % päästöistä. Jos siitä erotetaan vielä Suomessa lentämisen osuus niin ollaankin peräti massiivisessa 0,002 % osuudessa maailman päästöistä. /Anteeksi jos laskin väärin, väsyttää.) Mielestäni tällä kärpäsen kakalla ei ole mitään vaikutusta ilmastonmuutokseen, vaikka sen poistaisi kokonaan.