Ilmastopsykoosi -ketju

Briteissä yms Poliisin tehtävä on suojella Stop Oil porukkaa etteivät saa käkättimeen. Tai muuallakin näitä sit kannellaan hiki hatussa pois ja yritetään ettei nyt vaan tule pipi.
Mutta ei jossain jenkkilän perähikiällä. Pick-upilla esteiden yli ja sen jälkeen porukka naamalleen tulikuumalle asfaltille ja luulot pois, niin että siellä on soijalatet housuissa. :oops: :ROFLMAO:
 
Aloin tästä katsomaan, mikä on Kalevi Sorsa -säätiön tarkoitus. Tiedättehän, että säätiöiden toiminta tulee perustua niiden tehtävään ja nehän ei voi jakaa rahaa aivan miten sattuu.

Näyttäisi siltä, että siellä on myönnetty tuki Elokapinalle voi olla laiton, eli se ei perustu säätiön tarkoitukseen. Säätiön tehtävänä sivuston mukaan on tuottaa julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun. Ajatuspajan tavoite on edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja demokratiaa. Ja sitten asia toisenlain muotoiltuna: "Säätiön tavoite on luoda yhteiskunnallista tasa-arvoa ja demokratiaa edistävää keskustelua sekä ylläpitää tutkimus- ja julkaisutoimintaa". Myönnetty tuki Elokapinalle ei täytä näitä arvoja, varsinkaan demokratian osalta, sillä Elokapinahan on anarkistinen demokratiavastainen liike. Eikä niillä kyllä ole tutkimus- tai julkaisutoimintaakaan.
 
Hyysärin päivän persujuttu, ovat kuulemma nykyään ekofasistinen puolue... 🤪 Poikkeuksellista jutussa on lähinnä se, että myös Linkolaa sanotaan suoraan ekofasistiksi eikä esimerkiksi "ankaraksi ajattelijaksi" tai joksikin muuksi "salonkikelpoiseksi".

Ekofasismi nostaa päätään myös Suomessa – Vertauskuva täyttyvistä pelastusveneistä korostaa ajatusta, että kaikki eivät ole samanarvoisia​

Julkisuudessa toistellaan väitettä, jonka mukaan ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on köyhien maiden väestönkasvu. Väitteen juurruttivat ympäristöfilosofiaan Pentti Linkola ja Garrett Hardin. He olivat ekofasisteja.

Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Elli Suutari HS

2:00 | Päivitetty 7:18

Kesäkuussa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaati perussuomalaisten Vilhelm Junnilaa irtisanoutumaan tämän vuonna 2019 tekemästä kirjallisesta kysymyksestä.

Junnila oli ehdottanut, että Afrikan väestönkasvua ja sen aiheuttamaa ilmastohaittaa tulisi hillitä edistämällä ”ilmastoabortteja”.

Essayahista ajatus oli pahimman luokan ekofasismia.

Perinteisesti ekofasismilla on viitattu totalitaariseen hallintojärjestelmään, joka asettaa luonnon etusijalle. Ekofasismissa autoritaarisella hallinnolla halutaan rajoittaa tai vähentää ihmisten määrää luonnon suojelemiseksi.

Aihetta tutkitaan esimerkiksi yhteiskuntatieteissä, ympäristöfilosofiassa ja poliittisessa maantieteessä.

Nykytutkijoiden mukaan laitaoikeisto on viime vuosina käyttänyt yhä enemmän ekofasistista retoriikkaa, jossa maahanmuuttovastaisuutta ja väestönäkemyksiä perustellaan luonnonsuojelulla.

Ekofasismia on tutkinut muun muassa historioitsija Peter Staudenmaier. Hänen mukaansa 1970- ja 1980-luvuilla termiä käytettiin vasemmistolaisessa liikehdinnässä, jossa oltiin huolestuneita laitaoikeiston ympäristönäkemyksistä.

Viime vuosina ekofasismi on yhdistynyt äärioikeistoon erityisesti siksi, että äärioikeistolaiset terroristit ovat julistautuneet ekofasisteiksi.

Ekofasismi on käsitteenä osittain kiistanalainen, sillä myös laitaoikeisto on nimittänyt ympäristöaktivisteja ekofasisteiksi. Tällöin ajatus on, että jonkin elinkeinon rajoittaminen luonnonsuojelun takia olisi ekofasismia, koska siinä rajoitetaan ihmisen toimia.

Ympäristöliikkeet puolustavat kuitenkin yleensä ihmisten yhdenvertaisia oikeuksia elää. Ekofasismissa taas lähdetään siitä, ettei kaikilla ole yhtäläisiä oikeuksia luonnonvaroihin.

Viime vuosina ekofasismi on yhdistynyt äärioikeistoon erityisesti siksi, että äärioikeistolaiset terroristit ovat julistautuneet ekofasisteiksi.

Vuonna 2019 Brenton Tarrant tappoi Uudessa-Seelannissa 51 ihmistä moskeijassa. Hän määritteli itsensä etnonationalistiseksi ekofasistiksi ja kirjoitti monikymmensivuisen manifestin.

”Se on syntyvyysluvut, se on syntyvyysluvut, se on syntyvyysluvut”, manifestissa toistellaan.

Tarrant kirjoitti, ettei yksikään ”valkoinen kansakunta” kasvata syntyvyyslukuja.

Ekofasistisessa ajattelussa ilmastonmuutoksen syynä pidetään etenkin kehittyvien maiden väestönkasvua. Keskeinen väite on, että ihmisiä on maailmassa enemmän kuin luonto jaksaa kantaa.

Useimmiten ihmiset, joita väitetään olevan liikaa, ovat muita kuin valkoisia länsimaalaisia.

Samanlainen ajatus on viime vuosina toistunut myös joidenkin perussuomalaisten puheissa.

Vuonna 2018 perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola sanoi puolueen lehdessä Suomen Uutisissa ilmastonmuutoksen syyn löytyvän loppujen lopuksi Lähi-idän, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan ”valtavasta väestönkasvusta”.

Samana vuonna Jussi Halla-aho kirjoitti lehden kolumnissaan, että ”pohjoisessa asuva ihminen tarvitsee enemmän energiaa pelkästään lämpimänä pysymiseen kuin etelässä asuva”.

Hänen mukaansa etelästä pohjoiseen suuntautuva kansainvaellus lisää tämän takia päästöjä, joten tiukka maahanmuuttopolitiikka on ympäristöteko.

Sekä Linkola että Hardin vertasivat yhteiskuntia pelastusveneisiin.

Laitaoikeiston ilmastonmuutoskäsityksiin perehtynyt Oulun yliopiston maantieteen väitöskirjatutkija Sonja Pietiläinen haastatteli viime vuonna perussuomalaisia. Hän kysyi puolueen 24 kansanedustajan, kunnallispoliitikon ja piiriaktiivin näkemyksiä ilmastonmuutoksesta.

Useat haastateltavat puhuivat ”globaalissa etelässä holtittomasti lisääntyvästä ylijäämäväestöstä”, joka uhkaa Suomen kantokykyä. Retoriikka ammentaa perinteisistä ekofasistisista teorioista.

Ekofasistisella ajattelulla on kaksi merkkimiestä: Pentti Linkola (1932–2020) ja yhdysvaltalainen Garrett Hardin (1915–2003).

Hardin oli Kalifornian yliopiston professori, jonka ajatuksilla oli suuri vaikutus yhdysvaltalaiseen luonnonsuojeluaatteeseen. Sekä Linkola että Hardin vertasivat yhteiskuntia pelastusveneisiin.

Hardinin teoriassa yhteiskunnat ovat pelastusveneitä, jotka kelluvat valtameressä. Veneiden kapasiteetti on rajallinen, joten niihin eivät mahdu kaikki. Rikkaiden yhteiskuntien veneissä on paremmat olosuhteet, ja siksi köyhien yhteiskuntien ihmiset yrittävät kaiken aikaa päästä kehnoista veneistään parempiin aluksiin.

Rikkailla yhteiskunnilla ei Hardinin mielestä ole muuta mahdollisuutta kuin käännyttää veneisiinsä pyrkivät ihmiset pois – muuten ajaudutaan katastrofiin.

”Jokainen tänä vuonna pelastettu henki köyhässä maassa heikentää seuraavien sukupolvien elämänlaatua”, Hardin kirjoitti vuonna 1974 Bioscience-lehdessä.

Linkola oli samaa mieltä. Hänen mukaansa ne, jotka ”rakastavat elämää”, tekevät kaikkensa, jotta pelastusveneeseen pyrkivät eivät pääsisi kyytiin. Liian täysi vene uppoaisi.

Linkola ei tyytynyt pelkkiin vertauskuviin. Hän kommentoi myös konkreettisia tapahtumia.

”Kun ihmiset lähtevät Afrikasta, heitä ollaan pelastamassa Välimerellä. Tulee kyynel silmään, kun ajattelee toiminnan järjettömyyttä. Se olisi luonnollista, että edes pieni ylijäämä hukkuisi Välimereen”, Linkola sanoi Helsingin Sanomissa vuonna 2017.

Veneteoria elää ekofasistisissa suuntauksissa edelleen vahvana. Hardinin ja Linkolan tapaan voi ajatella vain silloin, kun ei usko kaikkien ihmisten olevan samanarvoisia.

Pelastusveneteoria sivuuttaa täysin resurssien jakoon liittyvät valtarakenteet. Tässä teoriassa rikkaiden yhteiskuntien on oikeus olla rikkaita, koska ne nyt vain ovat rikkaita.

Yhdysvaltalaisen Southern Poverty Law Center -ihmisoikeusjärjestön mukaan Garrett Hardin oli valkoisen nationalismin kannattaja ja fasisti. Hardin pyrki vakuuttamaan kaikki siitä, että ympäristökatastrofi voidaan välttää vain sulkemalla rajat.

Akateemisten julkaisujen lisäksi hän kirjoitti muun muassa äärioikeistolaiseen Chronicles-lehteen, joka oli kiistanalainen jopa konservatiivien keskuudessa rasisminsa ja antisemitisminsä vuoksi.

Pentti Linkola puolestaan kirjoittaa teoksessaan Voisiko elämä voittaa (2004), ettei demokratia ole kyennyt käsittelemään ekokatastrofia. Hänen mukaansa mikä tahansa diktatuuri olisi siksi parempi.

Oslon yliopiston tutkija Graham Macklin nostaa Linkolan yhdeksi esimerkiksi ajattelijoista, joiden ekofasistiset näkemykset vaikuttavat edelleen. Linkolan Voisiko elämä voittaa -teoksen käänsi englanniksi äärioikeistolainen kustantamo Arktos.

Hardin ja Linkola ovat molemmat valtavirtaistaneet ajatusta, että ilmastonmuutos johtuisi kehittyvien maiden väestönkasvusta. Väite ei yksinkertaisesti ole totta.

Ilmastonmuutoksen merkittävin syy on fossiilisten polttoaineiden käyttö.

Fossiilisia polttoaineita alettiin hyödyntää Euroopassa teollisen vallankumouksen yhteydessä eli 1700-luvun puolivälissä. Väestön voimakas kasvu sen sijaan alkoi toden teolla vasta toisen maailmansodan aikoihin etenkin lääketieteen ja ruoantuotannon kehityksen vuoksi.

Fossiilisten polttoaineiden aikakausi alkoi siis kauan ennen globaalin väestömäärän rajua kasvua.

Ilmastopäästöt syntyvät ennen kaikkea korkeammasta elintasosta tai voimakkaasta vientiteollisuudesta. Suurimmat saastuttajat ovat Kiina, Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Intia.

Esimerkiksi Kiinassa väestönkehitys on jo kääntymässä laskuun, mutta teollisuuden vuoksi päästöt kasvavat edelleen. Ilmastopäästöt voivat siis hyvin kasvaa, vaikka väkiluku tasaantuisi tai alkaisi pienentyä.

Ratkaisuksi ”yhteismaan ongelmaan” esitetään yleensä joko valtion täydellistä kontrollia tai kaiken yksityistämistä.

Väestönkasvun pysyminen runsaana kehittyvissä maissa voi tietysti aiheuttaa ympäristöongelmia. Paikallisia luonnonvaroja saatetaan käyttää liikaa. Esimerkiksi viljely voi olla kestämätöntä.

Ennen kuin Garrett Hardin vertasi yhteiskuntia pelastusveneisiin, hän pohdiskeli vuonna 1968 Science-lehdessä niin sanottua yhteismaan ongelmaa.

Sen mukaan luonnonvarojen yhteiskäyttö on ihmisille mahdotonta, koska jokainen saa käytöstä hyödyt itselleen mutta kustannukset ja haitat ovat yhteisiä.

Jokainen pyrkii maksimoimaan oman hyötynsä, mikä johtaa ylikulutukseen. Vaikka jotkut yrittäisivätkin pitää huolta yhteisistä luonnonvaroista, aina löytyy vapaamatkustajia, Hardin kirjoitti.

Ratkaisuksi yhteismaan ongelmaan esitetään yleensä joko valtion täydellistä kontrollia tai kaiken yksityistämistä.

Taloustieteen ensimmäinen nobelistinainen, yhdysvaltalainen Elinor Ostrom (1933–2012), on kuitenkin kumonnut hardinmaiset ajatukset.

Ostrom tutki esimerkiksi vesivarojen käyttöä Kaliforniassa ja kalastusta Turkissa. Viljelijä- ja kalastajayhteisöt, jotka päättivät paikallisesti keskenään resurssien käytöstä, käyttivät niitä tehokkaammin kuin yksityisomistuksessa tai valtiollisessa omistuksessa olevaa omaisuutta käytettäisiin.

Asetelma kytkeytyy ilmastonmuutokseen. Sitä pidetään globaalina ongelmana, johon täytyisi löytyä yksi suuri ratkaisu. Ostromin mukaan se on virheellinen ajatus.

Ratkaisuja täytyy olla monta pientä. Merkittävin keino hidastaa ilmastonmuutosta on siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan etenkin länsimaissa sekä Kiinassa ja Intiassa.

Kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä mutta hitaita. Pienempiä muutoksia voidaan tehdä myös alueellisesti. Esimerkiksi Tanskassa Samsøn saari on onnistunut siirtymään uusiutuvaan energiaan kunnallistason päätöksillä.

Perussuomalaisten ilmastoretoriikassa tapahtui selkeä käänne, kun valta vaihtui vuonna 2017 Timo Soinilta halla-aholaisille.

Soinin aikana puolueen hallitseva taktiikka oli joko vaieta ilmastonmuutoksesta, kieltää se tai kyseenalaistaa ihmisen vaikutus. Jussi Halla-aho ja Riikka Purra ovat sen sijaan lähteneet alusta asti siitä, että ilmastonmuutos on totta.

Halla-aho kirjoittaa vuonna 2018 julkaistussa kolumnissaan perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikan olevan sopusoinnussa ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa. Alussa hän kuitenkin toteaa, että harvalla kansalaisella on kykyä arvioida, onko ilmastonmuutos totta vai ei.

Myös ekofasismi voi nostaa päätään uudella tavalla.

Väitöskirjatutkija Sonja Pietiläisen mukaan ilmastoskeptisyys ja ekofasismi ovatkin perussuomalaisten politiikassa kolikon kaksi puolta.

Sekä ilmastoskeptinen että ekofasistinen retoriikka tähtäävät siihen, ettei Suomen tarvitsisi tehdä mitään, kun joku muu kuumentaa ilmastoa enemmän.

Kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt näkyvät elämässämme päivä päivältä enemmän, myös ekofasistiset ajatukset voivat nostaa päätään uudella tavalla.

Viholliskuvia maalataan niistä ihmisistä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta ensimmäisenä ja eniten. Puhumme jatkuvasti ”ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta”.

Silloin unohtuu täysin, ettei ilmastonmuutos ole kaikkien ihmisten aiheuttama.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jutussa on paljon vastenmielistä syyllistämistä ja loogisia kärrynpyöriä, joiden avulla kirjoittaja haluaa osoittaa, että ilmastonmuutoksella ei ole mitään tekemistä kehittyvien maiden väestönkasvun kanssa.

Esimerkiksi Hardin ja Linkola ovat pahoja ihmisiä, koska he eivät usko kaikkien ihmisten olevan samanarvoisia. Kuitenkin maailmassa on rikkaita valtioita (jutussa puhutaan yhteiskunnista, mikä lienee sama asia) sekä köyhiä valtioita ja näiden molempien sisältä löytyy sekä suhteellisesti rikkaita että suhteellisesti köyhiä ihmisiä.

Suurin osa suomalaisista lienee sitä mieltä, että tasa-arvoon kannattaa ensisijaisesti pyrkiä valtioiden sisällä ja vasta sen jälkeen valtioiden välillä. Tietysti joukkoon mahtuu niitäkin, joiden tulkinnan mukaan ihmisten samanarvoisuus voi toteutua ainoastaan tekemällä Suomesta Somalia.

Jutussa todetaan, että kasvihuoneilmiön (jota nykyään epämääräisesti kutsutaan myös ilmastonmuutokseksi) merkittävin syy on fossiilisten polttoaineiden käyttö ja että päästöt syntyvät ennen kaikkea korkeammasta elintasosta, niin kuin tietysti onkin. Ajatus siitä, että polttoaineiden käytön lopettamisella Suomessa, Euroopassa tai länsimaissa jotenkin hillittäisiin ilmaston muutosta on ihan absurdi: niin kauan kun halpaa öljyä riittää, niin joku sen ihan varmasti polttaa.

Vielä absurdimpaa on vaatia, että Suomen elintaso pitää puolittaa aina kun Afrikan väestö kaksinkertaistuu mutta juuri tällaiseen ajatteluun kaikki ylikulutuspäivät ja vastaavat tempaukset perustuvat. Tämä juttu ansaitsisi paljon paremman "faktantarkastuksen". Ennen kaikkea siitä puuttuu väestönkasvuun liittyvät numerot, koska ne vasta musertavia ovatkin! Arvopohjasta ja jakamattomista ihmisoikeuksista on mukava kirjoitella vatsa täynnä lämmintä oksennusta mutta kun rahat ja ruoka loppuu, niin samalla hetkellä loppuvat myös perus- ja muut ihmisoikeudet.
 
Viimeksi muokattu:
Elokapina hidastaa liikennettä häiritsevästi Helsingissä ja Tampereella

Ympäristöliike Elokapina aloittaa tänään mielenosoitusten sarjan, joka häiritsee liikennettä joka päivä viikon ajan Helsingissä ja Tampereella.

Kulkueen on tarkoitus hidastaa liikennettä lähes pysähdyksiin asti, liike kertoo tiedotteella. Elokapina kertoo vaativansa marsseilla Suomen metsienkäytön palauttamista kestävälle tasolle.

Hitaat marssit ovat osa Elokapinan syksyn Metsäkapina -kampanjaa, joka vaatii luonnon ja monimuotoisuuden asettamista etusijalle sekä ympäristölle ja luonnolle tuhoisten valtiontukien lopettamista. https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-183487?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share
Klikkaa laajentaaksesi...

Aivan kuin tämä aika ei olisi riittävän vittumaista muutenkin, niin vielä on nämä oman elämänsä Linkolat jotka asuvat keskustassa.

Tulevatkohan tällä kertaa ihan kehälle asti, vai onko liian kaukana.
 
rty19 kirjoitti:
www.is.fi

Bensiini- ja dieselautot kielletään Tukholman keskustasta sakon uhalla – koskee yllättäen myös lataushybridejä

Bensiini- ja dieselautot ovat ensi vuoden lopusta alkaen kokonaan kiellettyjä osassa Tukholmaa, tiedottaa nyt Tukholman kaupunki.
www.is.fi www.is.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Tulee mieleen vitsi Ruotsin siirtymisestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Ensin siirtyvät rekat, sitten parin päivän päästä henkilöautot... Aivan saatanan järkevää tehdä liikennejärjestelyt auton käyttövoiman perusteella. Tuo alue on aivan ydinkeskustaa ja siellä ajaminen on muutenkin hullun hommaa. Sitten kun alueelle johtavilla kaduilla osa joutuu menemään kiertoreiteille, syntyy uusia virtoja kaduille joilla ei ole samaa vetokykyä. Kaaos seuraa. Mikä on tietysti tarkoituskin, kuten Esplanadin kuristaminen Helsingissä.
 
rty19 kirjoitti:
www.is.fi

Bensiini- ja dieselautot kielletään Tukholman keskustasta sakon uhalla – koskee yllättäen myös lataushybridejä

Bensiini- ja dieselautot ovat ensi vuoden lopusta alkaen kokonaan kiellettyjä osassa Tukholmaa, tiedottaa nyt Tukholman kaupunki.
www.is.fi www.is.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaipa tuolla alueella pystyy liikkumaan kävellen tai (sähkö)taksilla. Ei siellä paljoa asuintaloja ole.

1696932400194.png

Störmgrenin mukaan alueella ei ole kovinkaan paljon asuntoja, vaan enimmäkseen liiketiloja ja toimistoja.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Liikennettä häiritään parhaiten sulkemalla keskeinen alue jonka kautta on lyhin matka aasta beehen. Tukholma on myös veden saartama joten vaihtoehtoja ei kauheasti ole. Totta kyllä ettei keskustaan pitäisi olla autolla asiaa muutenkaan.

Sähköautot eivät ilmeisestikään houkuta kuluttajia tarpeeksi rikkaassa Ruotsissakaan, koska niihin pitää pakottaa.
 
No jos nyt unohdetaan se väittely ilmastonmuutoksesta kokonaan ja mikä on tosiasia että se on muuttunut ja ainakin vaihdellut.... Niin, onko tämä tämänhetkinenkään ihan normaalia?
Ihmismuisti on mitä on mutta tällaisia kelejä tähän aikaan muistan siltä ajalta kun mopolla piti liikkua eli siinä 80-luvulle tultaessa. Vuonna -87 oli myös erittäin kylmää kun Affenanmaalle jotkut ajeli autolla jääteitä pitkin. Olisko vieläkin mahdollista?
Muoks. Affenanmaan ajot taisikin olla 1987.
 
Ainoa asia mistä kannattaa väitellä on se että kuka maksaa?

Artisti, Suomi, affenanmaa vai Kiina.

Itse kannattaisin sitä että syyllinen maksaa. Tai ainakin lopettaa lisätuhojen tekemisen
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top