Kun avasin tämän ketjun seitsemän vuotta sitten, keskustelu koski suurin piirtein vielä sitä, onko ilmastonmuutosta olemassakaan vai liioitteleeko joku. Jäin melko nopeasti pois väittelemästä asiasta, joka ei edes ole mielipidekysymys vaan aritmetiikkaa.
Ilokseni keskustelu on nyt hyvinkin järkevää ja koskettelee keinoja. Ilmastomuutoksen vastaiset toimet avaavat valtavan bisneksen, kun kyseessä on energian uusjako. Esimerkiksi tuulivoimabisnes on todella iso kakku, mikä vaikuttaa myös tiedotusmuskeliin, siihen miten asiat esitetään. Autoteollisuus noudattelee taasen poliitikkojen valintaa, vaikka tietää, ettei sähköauto ole mikään ilmastoteko luonnonvarojen suhteen eikä myöskään elinkaaripäästöjen suhteen.
Hakkuukeskustelussa taas on nähtävissä aatteellisideologista keulimista, ja toivon mukaan uusi hallitus saa asiat jollekin järkevälle tolalle. EU:n kanssa voi vielä neuvotella, jos vain alkaa tosissaan vääntämään. Näin ainakin Kimmo Tiilikainen esitti juuri neljä päivää sitten. Ensimmäinen syy on hänestä komission mielenmuutos vertailutasosta. Toinen ja vahvempi syy on hänen mielestään Venäjän hyökkäyksen aiheuttama Venäjän puuntuonnin loppuminen. Vuonna 2021 Suomessa hakattiin metsää 76 miljoonaa kuutiota ja Venäjän puuntuonti oli 9,3 miljoonaa kuutiota. Tiilikaisen mielestä EU:ssa on tehty muille aloille niin suuria poikkeuksia sodan vuoksi, että metsäalakin voisi saada omansa.
Pitää vain saada sellainen hallitus kasaan, joka on valmis ja halukas taistelemaan sanktioita vastaan ja hakemaan huojennusta. Siihen pitää saada ammattilainen töihin eikä mitään hönöä.
Nämä näistä kansallisista. Muuten on selvää, että globaali ongelma vaatii globaalit ratkaisut. Kiinan, Intian ja Venäjän ja kehitysmaiden kasvavat päästöt kumuloivat moninkertaisesti kaiken sen, mitä EU voi saada aikaan. Yhdysvallat on iso päästäjä, mutta siellä päästöt ovat viime vuosina välillä supistuneet ja välillä kasvaneet muutaman prosentin haarukassa riippuen etenkin talvista. Se ei enää kasvata eksponentiaalisesti hiilipäästöjä.
EU:lla on kunnianhimoinen tavoite päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, ja tätä varten se taakanjakoasetus on. Suomi on sitten edellisen hallituksen alkuvaiheissa saanut suuruudenhulluuskohtauksen ja keksinyt, että se olisi hiilineutraali jo 2030. Tämä aiheuttaa tällä hetkellä kaikki poliittiset kipuilut. Kyse ei ole pelkästä vihervasemmistohegemoniasta, kuten luullaan, vaan on muistettava, että oikeiston piirissä on ote siihen valtavaan energiabisnekseen. EK-pomon puoliso on yksi kovimpia lobbareita Sitrassa. "Oikean ajattelun" vaatimus on vahvaa, koska se lobataan useita kanavia myöten.
Me voimme tietenkin tehdä osuutemme ilman, että koko maa pitää muuttaa joksikin Euroopan ulkomuseoksi. Olemme tehneetkin. Tilanne on oleellisesti parempi, kun pystytään miettimään asiallisesti keinoja eikä enää yritetä todistella, että mitään ilmastonmuutosta ei ole olemassakaan.
