Ilmastopsykoosi -ketju

Höpöä: Kotitalousjäte n: 10 MJ/kg, öljy n. 42 MJ/kg

Perehdy asiaan, ennen kuin mutuilet lisää.

Kuten sanoin, voi olla. Voinhan minäkin vetää jostain tutkimuksesta 37 MJ/kg lämpöarvon kotitalousjätteelle, mutta se ei vaan ole realistinen jokaisessa erässä, koska ymmärrettävästi jäte ei ole kovinkaan homogeenista.

Todellisuus liikkunee jossain 18 - 30 MJ/kg välissä, jos en ihan väärin muista omista vuosia sitten tehdyistä polttoaine analyyseistä labrassa kotimaisesta kotitalousjätteestä.
 
Viimeksi muokattu:
juu en kiellä etteikö näin olisi, on se lämmennyt, vaikka sitä lunta on tullut täällä talven ennätysmäärä vuorokauteen
En minäkään usko ilmaston muuttuminen olevan ihmisen käsissä mutta jospa kuitenkin lopetettasiin ilmaston selittäminen ikkunasta näkyvällä säällä koska se on kaksi ihan eri asiaa. Ilmaston ja sen muuttumisen tai muuttumattomuuden näkee ainoastaan lukemalla tilastoja.
 
En minäkään usko ilmaston muuttuminen olevan ihmisen käsissä mutta jospa kuitenkin lopetettasiin ilmaston selittäminen ikkunasta näkyvällä säällä koska se on kaksi ihan eri asiaa. Ilmaston ja sen muuttumisen tai muuttumattomuuden näkee ainoastaan lukemalla tilastoja.
Öh, väitinkö ikkunasta näkyvän sään todistavan jotain? :unsure:
 
Kuten sanoin, voi olla. Voinhan minäkin vetää jostain tutkimuksesta 37 MJ/kg lämpöarvon kotitalousjätteelle, mutta se ei vaan ole realistinen jokaisessa erässä, koska ymmärrettävästi jäte ei ole kovinkaan homogeenista.

Todellisuus liikkunee jossain 18 - 30 MJ/kg välissä, jos en ihan väärin muista omista vuosia sitten tehdyistä polttoaine analyyseistä labrassa kotimaisesta kotitalousjätteestä.
Pöyry jätteiden hyödyntämisen loppuraportti.

Lainaus sivulta sivulta 16:

" Muovin tapauksessa kierrätyskelvoton jae menee polttojakeeseen (refuse derived fuel, RDF), jonka energiasisältö on 11 GJ/t. Kokonaishyötysuhde poltossa on 80 %. Sekajätteelle vastaavat luvut ovat 10 GJ/t ja 70 %. Sekajätteen huonompi hyötysuhde johtuu siitä, että sen varastoitavuus on huonompi kuin RDF:n."

Eli kierrätykseen kelpaamaton muovi, jonka pitoisuuden perusteella esitit kotitalousjätteen oleva "lämpöarvoltaan melkein kuin öljyä polttaisi" on siis lämpöarvoltaan 11 MJ/kg ja sekajäte 10 MJ/kg. Ei nuita sekoittamalla saa mitenkään keskimääräistä lämpöarvoa nousemaan 18 - 30 MJ/kg, kuten arvelet? Minun keskiarvolaskentani tuottaa ehdottoman maksimin 11 MJ, joka on sitten pelkkää jätemuovia. Tuo esittämäsi 18 - 30 MJ/kg tarkoittaisi, että jätteellä voisi olla parempi lämpöarvo kuin kivihiilellä (>24 MJ/kg).
Vakavissasi esittät, että yhdyskuntajätteellä voisi olla parempi lämpöarvo kuin kivihiilellä? Tuohon nyt riittää ihan keskikaupunkilaisjärki vastaamaan, että höpöä.


Mutta tietysti sun kannattaa nuille Pöyryn jätkille kertoa, että ovat väärässä. Jos ne korjaa rapsansa, minäkin korjaan käsitystäni jätteenpolton kannattavuudesta.
Toistaiseksi pidän tuota Pöyryn loppuraporttia luotettavampana kuin muistikuvaasi vuosien takaa.
 
Viimeksi muokattu:
En minäkään usko ilmaston muuttuminen olevan ihmisen käsissä mutta jospa kuitenkin lopetettasiin ilmaston selittäminen ikkunasta näkyvällä säällä koska se on kaksi ihan eri asiaa. Ilmaston ja sen muuttumisen tai muuttumattomuuden näkee ainoastaan lukemalla tilastoja.
Jääkausi tulossa ?
 
Pöyryn jätteiden hyödyntämisen loppuraportti.

Lainaus sivulta sivulta 16:

" Muovin tapauksessa kierrätyskelvoton jae menee polttojakeeseen (refuse derived fuel, RDF), jonka energiasisältö on 11 GJ/t. Kokonaishyötysuhde poltossa on 80 %. Sekajätteelle vastaavat luvut ovat 10 GJ/t ja 70 %. Sekajätteen huonompi hyötysuhde johtuu siitä, että sen varastoitavuus on huonompi kuin RDF:n."

Eli kierrätykseen kelpaamaton muovi, jonka pitoisuuden perusteella esitit kotitalousjätteen oleva "lämpöarvoltaan melkein kuin öljyä polttaisi" on siis lämpöarvoltaan 11 MJ/kg ja sekajäte 10 MJ/kg. Ei nuita sekoittamalla saa mitenkään keskimääräistä lämpöarvoa nousemaan 18 - 30 MJ/kg, kuten arvelet? Minun keskiarvolaskentani tuottaa ehdottoman maksimin 11 MJ, joka on sitten pelkkää jätemuovia. Tuo esittämäsi 18 - 30 MJ/kg tarkoittaisi, että jätteellä voisi olla parempi lämpöarvo kuin kivihiilellä (>24 MJ/kg).
Vakavissasi esittät, että yhdyskuntajätteellä voisi olla parempi lämpöarvo kuin kivihiilellä? Tuohon nyt riittää ihan keskikaupunkilaisjärki vastaamaan, että höpöä.


Mutta tietysti sun kannattaa nuille Pöyryn jätkille kertoa, että ovat väärässä. Jos ne korjaa rapsansa, minäkin korjaan käsitystäni jätteenpolton kannattavuudesta.
Toistaiseksi pidän tuota Pöyryn loppuraporttia luotettavampana kuin muistikuvaasi vuosien takaa.

Linkkisi ei toimi, mutta lähdetään nyt sitten tähän juupas eipäs väittelyyn.


Oheessa linkki VTT:n tutkimukseen Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksista. Kyseisessä pumaskassa löytyy taulukot kivihiilelle sekä yhdyskuntajätteille, joista ilmenee että ne ovat loppujen lopuksi aika lähellä toisiaan (28,29 MJ/kg hiili vs 21,7 MJ/kg jäte kuiva-aineessa). Ihan oikein muistin siis, että ihan hyvää polttoainetta tuo on, vaikka ei niin hyvää tietenkään kuin kivihiili kun ottaa mediaanin.

Tämä lämpöarvo juttu käy ihan järkiinsä sillä, että muovi on käytännössä öljytuote ja jos joskus sattuu joku satsi missä on paljon muovia niin lämpöarvokin voi hetkellisesti olla kova.

Nämä voimalaitosten polttoaineet eivät ole sellaisia plug&play juttuja, jossa voit polttaa mitä tahansa ristiin rastiin missä vain. Kattilassa voi alkaa tapahtumaan kalliita asioita mikäli lähtee polttamaan jotain sovittujen speksien ulkopuolista ja takuut ainakin varmasti raukeaa, jos sellaisia on voimalaitoksen valmistajalta. Käytettävän polttoaineen tyypin vaihto on aina jonkinlainen muutosprojekti.

Tässä Vantaan Energian tapauksessa ei ole kyse sen kummoisemmasta hommasta kuin se, että Vantaan Energialla on jätettä polttava voimalaitos, joka tarvitsee raaka-ainetta ja italialaisella paikallisella L&T:llä on ylimääräistä jätettä mille ovat lähteneet etsimään asiakasta. Vantaan Energiaa kiinnostaa polttoaineen hinta, se että tavara on mitä sovitaan ja sitä tulee ajallaan.

Ei tässä ole kyse mistään suomalaisten tyhmyydestä tai viherpiipertäjien ja italialaisten rikollisliigojen salaliitosta, vaikkakin mukana saattaa olla tai saattaa olla olematta jotain hämärää italialaista liiketoimintaa. Se ei kuitenkaan ole Vantaan Energian eikä suomalaisen yhteiskunnan ongelma.

Pystyttelen edelleen kannassani, että kyseinen kuvio on ihan järkevä päästöllisesti, kaupallisesti ja polttoaineen teknisen hyödyntämisen maksimoinnin kannalta.

Edit: korjattu oikeat toisiaan vastaavat luvut lämpöarvoille.
 
Viimeksi muokattu:
En minäkään usko ilmaston muuttuminen olevan ihmisen käsissä mutta jospa kuitenkin lopetettasiin ilmaston selittäminen ikkunasta näkyvällä säällä koska se on kaksi ihan eri asiaa. Ilmaston ja sen muuttumisen tai muuttumattomuuden näkee ainoastaan lukemalla tilastoja.
Tilastot on myös mielenkiintoisia. Joku syy siihenkin lienee että tietyt lämpötilojen tilastoinnin alkaa "sopivasti" kylmemmiltä ajanjaksoilta, niin että esimerkiksi 1930-luvun alun lämpöiset talvet on unohdettu. Tuolloin ilmeisesti tammikuussa kylvettiin ruista ( ehkä kokeilumielessä) . Tai miten on selitettävissä, että tutkimusten mukaan nykyisin havumetsän valtaamilla alueilla löytyy merkkejä jaloista lehtipuista esim soista tai järvien pohjasedimenteistä satojen vuosien takaa? Tai jos suosta löytyy vanhoja säilyneitä puunrunkoja, niiden vuosikasvut ovat olleet lämpimälle ilmastolle tyypillisiä, tai puulajit ovat muita kuin nykyisiä havupuita? Joku tutkimus on myös todennut viikinkien viljelleen vehnää Islannissa vuonna 1000.. Näillä ilmastodenialistisilla väitteillä haluisin ehkäpä herättää keskustelua, että onko ilmaston lämpötila sahannutkin kylmästä lämpimään ja takaisin vuosisatojen varrella, aaltoliikkeenomaisesti? Itse haluaisin ehkäpä ihan oikeita faktoja ja tilastoja, ilman tarkoitushakuisuutta. Ja muiltakin kuin Ohisalolta, Ollikaiselta tai Gretalta..
 
Tuossa kun Itämeren syntyjä katselin niin törmäsin vanhaan juttuun.
Eli mitä oli ennen Itämerta ?
Silloin oli Balttian Jääjärvi.

Senkin sulaminen oli varmaan varhais Suomalaisten syy jota nyt täytyy kompensoida.
Polttivat varmaan silloinkin liikaa fossiilisia ja järvi meni sulamaan.

Joten kyllä ilmasto muuttuu. Se on selvä.
Paljonko me Suomalaiset ollaan tuohon vaikutettu niin verotus jutuista päätellen aika paljon...
 
Linkkisi ei toimi, mutta lähdetään nyt sitten tähän juupas eipäs väittelyyn.


Oheessa linkki VTT:n tutkimukseen Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksista. Kyseisessä pumaskassa löytyy taulukot kivihiilelle sekä yhdyskuntajätteille, joista ilmenee että ne ovat loppujen lopuksi aika lähellä toisiaan (28,29 MJ/kg hiili vs 21,7 MJ/kg jäte kuiva-aineessa). Ihan oikein muistin siis, että ihan hyvää polttoainetta tuo on, vaikka ei niin hyvää tietenkään kuin kivihiili kun ottaa mediaanin.

Tämä lämpöarvo juttu käy ihan järkiinsä sillä, että muovi on käytännössä öljytuote ja jos joskus sattuu joku satsi missä on paljon muovia niin lämpöarvokin voi hetkellisesti olla kova.

Nämä voimalaitosten polttoaineet eivät ole sellaisia plug&play juttuja, jossa voit polttaa mitä tahansa ristiin rastiin missä vain. Kattilassa voi alkaa tapahtumaan kalliita asioita mikäli lähtee polttamaan jotain sovittujen speksien ulkopuolista ja takuut ainakin varmasti raukeaa, jos sellaisia on voimalaitoksen valmistajalta. Käytettävän polttoaineen tyypin vaihto on aina jonkinlainen muutosprojekti.

Tässä Vantaan Energian tapauksessa ei ole kyse sen kummoisemmasta hommasta kuin se, että Vantaan Energialla on jätettä polttava voimalaitos, joka tarvitsee raaka-ainetta ja italialaisella paikallisella L&T:llä on ylimääräistä jätettä mille ovat lähteneet etsimään asiakasta. Vantaan Energiaa kiinnostaa polttoaineen hinta, se että tavara on mitä sovitaan ja sitä tulee ajallaan.

Ei tässä ole kyse mistään suomalaisten tyhmyydestä tai viherpiipertäjien ja italialaisten rikollisliigojen salaliitosta, vaikkakin mukana saattaa olla tai saattaa olla olematta jotain hämärää italialaista liiketoimintaa. Se ei kuitenkaan ole Vantaan Energian eikä suomalaisen yhteiskunnan ongelma.

Pystyttelen edelleen kannassani, että kyseinen kuvio on ihan järkevä päästöllisesti, kaupallisesti ja polttoaineen teknisen hyödyntämisen maksimoinnin kannalta.

Edit: korjattu oikeat toisiaan vastaavat luvut lämpöarvoille.
Sorry kehnosta linkistä, korjasin sen sinne alkuperäiseen ja lisään myös tähän: Pöyry

Kiistät Pöyryn ammattitaidon tuottaa allamainitun sitaatin, jota käytin viestissäni. Oli siis sivu 17, eikä 16.
"Tuotetussa energiassa on huomioitu tyypillisten laitosten ajotapa ja kokonaishyötysuhde, mukaan lukien lämpökuorman ja jätemäärien vaihtelusta johtuvat tuotantohäviöt. Muovin tapauksessa kierrätyskelvoton jae menee polttojakeeseen (refuse derived fuel, RDF), jonka energiasisältö on 11 GJ/t. Kokonaishyötysuhde poltossa on 80 %. Sekajätteelle vastaavat luvut ovat 10 GJ/t ja 70 %. Sekajätteen huonompi hyötysuhde johtuu siitä, että sen varastoitavuus on huonompi kuin RDF:n. Jätettä joudutaan siten ajoittain polttamaan vaikka lämpökuormaa ei olisikaan ja tuotettu lämpö joudutaan lauhduttamaan ulkoilmaan."
Vetoat laboratorio-olosuhteessa tehtyihin analyyseihin ja sanoit:
kotitalousjäte voi olla lämpöarvoiltaankin melkein kuin öljyä polttaisi.

Linkitit yli kaksi ja puolisataa sivuisen hyvän dokumentin. Olisi ollut ystävällistä kertoa, millä sivuilla tarkoittamasi tiedot olivat.
Löysin: s. 151 SRF III saapumistilassa 14,6 MJ ja hiilipitoisuus himpun yli 50 %, on kolmanneksen pienempi kuin kivihiilellä. SRF I olisi rapia 20 MJ, mutta sehän onkin sitten puupitoinen jae.
Sivulla 154 YTV4 (ainoa saapumistilassa ilmoitettu) 11,6 MJ
Siteeraus sivulta 155 "Yhdyskuntajätteen polttokelpoisista jätejakeista valmistetun polttoaineen (SRF, RDF) lämpöarvo on saapumistilassa 10–15 MJ/kg."
REF yltää sinne 20 MJ huitteille, mutta sehän onkin sitten teollisesti valmistettu pelletti, jota ei tarvitse erikseen vatvoa vastaanottobunkkerissa muun jätteen kanssa tasalaatuiseksi. Eikä todellakaan ole paaleissa tuotua yhdyskuntajätettä.

Jotta hento yhteys ilmastopsykoosiin säilyy: Polttoaineet kannattaa polttaa mahdollisimman lähellä polttoainelähteen sijaintia. Jos joudutaan siirteleen polttoainetta paikasta toiseen (maasta toiseen jopa) totta helvetissä kannattaa siirtää energiaintensiivisintä, jotta siirroista aiheutuneet päästöt ovat mahdollisimman matalat.
Näillä energiasisällöillä päästöt ovat yksiselitteisesti pienemmät, jos Italiasta olisi roudattu kivihiiltä sekajätteen tilalta.
Jos ollaan sitä mieltä, että CO2 päästöjä pitää pienentää: Miksi tietoisesti kasvattaa?
 
Sähkön- ja lämmönyhteistuotanto on hyötysuhteeltaan melkoisen paljon järkevämpää kuin pelkkä sähköntuotanto. CHP:n hyötysuhde on 70 - 90% vs pelkän sähköntuotannon n. 50%. Laivarahdin päästöt ja polttoainetehokkuus on myöskin paljon parempi kuin kumipyörillä kuljettaessa ja parempi jopa kuin junakin. Kuljetuksesta syntyvät päästöt ovat siis varmaankin aika maltilliset suhteessa siihen poltettavaan jätteeseen, huolimatta viimeisestä kumipyörillä väkisinkin kuljettavasta pätkästä.

Käytännössä tässä siis kuljetetaan energiaa EU:n sisällä maasta toiseen sellaiseen paikkaan, jossa jätteestä saadaan paljon enemmän irti samoilla päästöillä. Ihan järkevältä tuntuva kuvio.
Tämä ei kyllä liene se perimmäinen syy. Muutenhan italialaisten ei kannattaisi polttaa mitään polttoainetta laitoksissaan, koska eivät tarvitse vastapainelämpöä.

Jätteenpoltossa on hankala saavuttaa riittävän korkeaa höyryn tulistusta useammasta syystä. Matala tulistus rankaisee lauhdelaitoksen hyötysuhdetta -> mielekkään jätteellä toimivan lauhdelaitoksen tekeminen on haasteellista. Myös vastapainelaitoksissa sähköntuotanto pienenee matalalla tulistuksella, mutta asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska lämmöllekin on käyttöä. Esim jätelaitosyhdistys kertoo asiasta seuraavaa:
Jätevoimalan sähköntuotannon hyötysuhde on tavanomaisten voimalaitosten hyötysuhdetta alempi erityisesti sen vuoksi, että korroosiosyistä ei voida käyttää yhtä korkeita höyryn lämpötiloja kuin tavanomaisia polttoaineita käyttävissä voimalaitoksissa. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan erilaisilla materiaali- ja rakennevalinnoilla sekä esimerkiksi kaasutuksen ja kaasunpuhdistuksen avulla.

Sähköntuotannon hyötysuhdetta voidaan kasvattaa tulistamalla jätevoimalassa tuotettua höyryä erillisessä kattilassa. Jälkitulistus on käytössä esimerkiksi Vantaan jätevoimalassa, jossa se tehdään maakaasulla. Jälkitulistus nostaa jätevoimalan sähköntuotannon hyötysuhteen noin 30-35 prosenttiin. Tavanomaisen jätevoimalan sähköntuotannon hyötyösuhde on noin 20-25 %.
https://vanha.jly.fi/energia36.php?treeviewid=tree3&nodeid=36
 
Aloitetaampa tästä https://yle.fi/a/3-12181719 "ikijään alta" ?? kuka suksen sinne jään alle on tunkenut ? Eli nämä norjan "ikijäät" onkin seurausta minijääkaudesta jonka on todettu olevan hyvinkin vähän aikaa sitten. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_jääkausi Ts. Norjassa ei sula mikään ikijää, vaan hyvinkin lyhytikäinen jäätikkö. Ja varmaan tuon seurauksena viikingit vetäytyi Grönlannista.

Entäs viimeinen jääkausi, täällä on kuviteltu olevan satojen metrien paksuinen jäätikkö. Etelänapamantereella selvästi enemmän. Miten jäätiköt on syntyneet ?
Lähtökohta kaikelle on se että maapallolle ei tule merkittäviä määriä vettä avaruudesta.

Eli lyhyesti: "Jääkausi syntyy maapallon voimakkaan lämpiämisen seurauksena". Aiheesta on tietoa mutta se on hajallaan ku kärpäsparvi. Eli kirjastoon pitäisi lähteä tarkastamaan faktat, no en lähde mutta vapaasti muotoillen näin:

Ilmasto on lämmennyt joskus voimakkaasti, syy voi olla mikä vain ja kukaan ei muista niitä aikoja. Merivettä on alkanut oikeasti haihtumaan ilmakehään. Pilvet on kertyneet napa-alueille, niinkuin ne ruukaa tehä, johtuen maapallon pyörimisestä. Sitten pilvet on sataneet vetensä alas. Mutta koska pilvet on ilmeisesti olleet aika paksut, ei aurinko ole paistanut. Napa-alueet lähteneet viilenemään, sekä sade on muuttunut lumeksi. Jonkin verran lunta pitää sataa että siitä aikojen muodossa on syntynyt satojen metrien paksuinen jäätikkö. Eli lämmintä on riittänyt päiväntasaajalla.

Joskus se jääkausi sitten on loppunut kun aurinko on alkanut paistamaan ja täällä eletään taas. Aikanaan 1970 tai -80 -luvulla jääkausia tutkineet on tulleet siihen tulokseen että eletään n. 5000 vuoden aikaikkunassa jonka aikana seuraava jääkausi alkaa.

Mutta tuo on vain yksi teoria.
 
Aloitetaampa tästä https://yle.fi/a/3-12181719 "ikijään alta" ?? kuka suksen sinne jään alle on tunkenut ? Eli nämä norjan "ikijäät" onkin seurausta minijääkaudesta jonka on todettu olevan hyvinkin vähän aikaa sitten. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_jääkausi Ts. Norjassa ei sula mikään ikijää, vaan hyvinkin lyhytikäinen jäätikkö. Ja varmaan tuon seurauksena viikingit vetäytyi Grönlannista.

Entäs viimeinen jääkausi, täällä on kuviteltu olevan satojen metrien paksuinen jäätikkö. Etelänapamantereella selvästi enemmän. Miten jäätiköt on syntyneet ?
Lähtökohta kaikelle on se että maapallolle ei tule merkittäviä määriä vettä avaruudesta.

Eli lyhyesti: "Jääkausi syntyy maapallon voimakkaan lämpiämisen seurauksena". Aiheesta on tietoa mutta se on hajallaan ku kärpäsparvi. Eli kirjastoon pitäisi lähteä tarkastamaan faktat, no en lähde mutta vapaasti muotoillen näin:

Ilmasto on lämmennyt joskus voimakkaasti, syy voi olla mikä vain ja kukaan ei muista niitä aikoja. Merivettä on alkanut oikeasti haihtumaan ilmakehään. Pilvet on kertyneet napa-alueille, niinkuin ne ruukaa tehä, johtuen maapallon pyörimisestä. Sitten pilvet on sataneet vetensä alas. Mutta koska pilvet on ilmeisesti olleet aika paksut, ei aurinko ole paistanut. Napa-alueet lähteneet viilenemään, sekä sade on muuttunut lumeksi. Jonkin verran lunta pitää sataa että siitä aikojen muodossa on syntynyt satojen metrien paksuinen jäätikkö. Eli lämmintä on riittänyt päiväntasaajalla.

Joskus se jääkausi sitten on loppunut kun aurinko on alkanut paistamaan ja täällä eletään taas. Aikanaan 1970 tai -80 -luvulla jääkausia tutkineet on tulleet siihen tulokseen että eletään n. 5000 vuoden aikaikkunassa jonka aikana seuraava jääkausi alkaa.

Mutta tuo on vain yksi teoria.
Siis noikin jutut kertoo että se ilmasto vaan vaihtelee ja ihminen on vaan pienen pieni protoni/neutroni tässä kokonaisuudessa.
Ihmiset saatu aivan vauhkoiksi aikas turhaan, ilmastokriisi, hätätila, ym. Se on niin helppoa.

Tietenkään se raha ei näyttele tässä mitään osaa.:cool:
 
Vety taitaa olla materiaalina kovin vikkelää/karkaavaa, ja hankalasti hallittavaa, ihan ymmärrettävä huoli 👍
Niin, muistaakseni USA:ssa rajoittivat/kielsivät bensiini lisäaineen MBTE:n, koska kyseinen aine aiheuttaa maku haitan jo pienenä määränä vedessä. Ja perustelu: Monen jenkkiläisen huoltoaseman (etenkin "ma & pa shops") säiliöt olivat niin huonossa kunnossa (=vuotivat), että kielletään mieluummin tehokas lisäaine kuin vaaditaan korjaamaan säiliöt. Ja säiliöt vuotivat edelleen.
 
Back
Top