Ilmatilaloukkaus

Vanha ystävämme ja hyvä naapurimme vain nosti takin livettä sen verran että näkyi vähän Tähtipistoolin kahvaa vyöllä. Että muistamme jatkossakin säilyttää hyvät ja luottamukselliset suhteet naapuriin ettei sitä tarvitse käyttää..
Tämä siis vertauskuvalliseen asuun puettu näkemykseni päivän tapahtumista.
 
Karjalan lennoston harjoitusalueella kasvaneena ikkunoiden helinä oli aikoinaan lähes jokapäiväistä normisettiä, ei se herättänyt kenessäkään mitään huomiota. Meidän poijaat ne vaan Migillä lentelee. Omia kun olivat, saivat lentää.

Ihmettelin ihan samaa, kun näin otsikot. Pikkupoikana kuulin useamman kerran yliäänipaukahduksen, jota siihen aikaan sanottiin "äänivallin rikkomiseksi". Asuin kesät melko lähellä Kauhavaa.

Tässä joku fyysikko avaa asiaa:

 
Ihmettelin ihan samaa, kun näin otsikot. Pikkupoikana kuulin useamman kerran yliäänipaukahduksen, jota siihen aikaan sanottiin "äänivallin rikkomiseksi". Asuin kesät melko lähellä Kauhavaa.

Tässä joku fyysikko avaa asiaa:

Ennen saikin lentää yliäänilentoja maan päällä. Aukissa (-85) meille kerrottiin, että silloin Ilmavoimissa oli tuolloin ohjeena, ettei alle kuudessa kilometrissa tulisi. Myöhemmin kuulin suosituksen ensin nousseen kymmeneen kilometriin ja sitten kokonaan pois maan päältä, ellei "ole pakko".
 
Eikö olisi aika jo perustaa uudelleen Hävittäjälentolaivue 21 Pirkkalaan? Sieltä pääsisi nopeammin Suomenlahdelle kuin Rissalasta
Ja niille (meille) Ilmavoimia tunteville, jotka tiedävät koneita pidettävän muuallakin kuin päätukikohdissa, esitän "vaihtoehdon". Kyllä Pirkkala voidaan nimetä myös NATO-koneiden tukikohdaksi.
 
Eikö olisi aika jo perustaa uudelleen Hävittäjälentolaivue 21 Pirkkalaan? Sieltä pääsisi nopeammin Suomenlahdelle kuin Rissalasta

Haglund sanoi, että kun kiristää paitaa, lihakset näkyvät. Tosiasiallisesti Puolustusvoimia kauttaaltaan uudistanut rakennemuutos henkilövähennyksineen vaikutti kielteisesti tukikohtarakenteeseen. Joukko-osastojen määrä supistui seitsemästä neljään ja puolustushaaran kokonaishenkilöstömäärä putosi noin 3000 henkilöstä noin 2000 henkilöön.

Vuosien 2013–2015 aikana lähes 1000 työntekijää siirtyi uuteen tehtävään. Noin 600 muutti uudelle palveluspaikkakunnalle.

Rakenteellisesti Ilmavoimat siirtyi kolmen hävittäjälennoston mallista kahden malliin. Kolmen Ilmavoimien koulun toiminta keskittyi yhteen puolustushaarakouluun.
 
Sinälläänhän Pirkkalan päivystys ei ole kokonaan loppunut (siellä välillä on Hornet tai pari), ja välillä koneet ovat tukeutuneet jopa Vantaaseen, missä tietenkin pitää vähän katsoa, mistä raosta ampuu taivaalle tuhatta ja sataa.
 
Sinälläänhän Pirkkalan päivystys ei ole kokonaan loppunut (siellä välillä on Hornet tai pari), ja välillä koneet ovat tukeutuneet jopa Vantaaseen, missä tietenkin pitää vähän katsoa, mistä raosta ampuu taivaalle tuhatta ja sataa.

Ongelma vain on, että siellä Pirkkalassa pitäisi olla 24/7 hälytyskone valmiudessa. Ei kai sekään halpaa hommaa ole, jos pitää lentäjille ja muulle henkilöstölle maksaa jotain päivärahaa, kun eivät pääse yöksi kotiin toisin kuin jos heidän kotitukikohtansa olisi Pirkkalassa
 
Ongelma vain on, että siellä Pirkkalassa pitäisi olla 24/7 hälytyskone valmiudessa. Ei kai sekään halpaa hommaa ole, jos pitää lentäjille ja muulle henkilöstölle maksaa jotain päivärahaa, kun eivät pääse yöksi kotiin toisin kuin jos heidän kotitukikohtansa olisi Pirkkalassa

Kun henkilötyövuosia määrättiin kategorisesti vähentämään, se tuli hyvin kalliiksi.
 
Ongelma vain on, että siellä Pirkkalassa pitäisi olla 24/7 hälytyskone valmiudessa. Ei kai sekään halpaa hommaa ole, jos pitää lentäjille ja muulle henkilöstölle maksaa jotain päivärahaa, kun eivät pääse yöksi kotiin toisin kuin jos heidän kotitukikohtansa olisi Pirkkalassa
Kahdeksankymmentä luvulla koko Suomessa oli kaksi (tai neljä) hävittäjää hälytysvalmiudessa. Olivat sitten milloin missäkin kentällä, välillä meillä Tikkakoskellakin. Lentäjät ja mekaanikot olivat tuon päivystysaikansa "kahvihuonevalmiudessa" eli lentovarusteet päällä, mutta pois ohjaamosta. Koneet seisoivat platalla aseistettuja ja käynnistysvermeet läheisyydessä.
 
Sinälläänhän Pirkkalan päivystys ei ole kokonaan loppunut (siellä välillä on Hornet tai pari), ja välillä koneet ovat tukeutuneet jopa Vantaaseen, missä tietenkin pitää vähän katsoa, mistä raosta ampuu taivaalle tuhatta ja sataa.
Ei siellä käsittääkseni sen enempää päivystetä kuin vaikkapa Vantaalla. Sitten kun tilanne on poikkeuksellinen, niin koneita ja organisaatiota siirretään tarvittaessa muualle. Äärimmäisenä keinona ilmapäivystys jota todella myös käytetty menestyksellisesti.
 
Kahdeksankymmentä luvulla koko Suomessa oli kaksi (tai neljä) hävittäjää hälytysvalmiudessa. Olivat sitten milloin missäkin kentällä, välillä meillä Tikkakoskellakin. Lentäjät ja mekaanikot olivat tuon päivystysaikansa "kahvihuonevalmiudessa" eli lentovarusteet päällä, mutta pois ohjaamosta. Koneet seisoivat platalla aseistettuja ja käynnistysvermeet läheisyydessä.

Nykyisin peruspäivystyksessä on enää yksi aseistettu hävittäjä, ja määrää lisätään tilanteen mukaan. Niin paljon rauhallisempaa nykyisin on.

Ilmatilaloukkauksia oli 1980-luvulla paljon, vielä jopa puolin ja toisin, mutta niistä ei puhuttu. Suomen ilmatilaa loukattiin noin 150 kertaa vuodessa. Neuvostoliiton lisäksi länsiliittoutuman koneet kävivät "testaamassa" maamme ilmavoimien reagointinopeutta.

Kasarilla kolme kertaa myös suomalaiset rikkoivat Neuvostoliiton ilmatilaa. Yhdessä näistä tapauksista merivalvontalennolla kaksipaikkainen suomalaiskone tunnisti maalia Helsingin kasuunin eteläpuolella. Kone kävi komeasti Tallinnan edustalla silloisen Neuvostoliiton puolella. Se tapahtui tietysti huonoon aikaan, koska juuri vähän ennen, toukokuussa, saksalainen harrastajalentäjä Mathias Rust oli mennyt sinne Punaiselle torille ja oli vielä putkassa Moskovassa...

Neuvostoliitto suhtautui kuitenkin todella asiallisesti, mutta ilmavoimiemme komentaja kulki seisottamassa lentäjiä ja piti puhuttelua. Rajan läheisyydessä lentämistä rajoitettiin.
 
Kahdeksankymmentä luvulla koko Suomessa oli kaksi (tai neljä) hävittäjää hälytysvalmiudessa. Olivat sitten milloin missäkin kentällä, välillä meillä Tikkakoskellakin. Lentäjät ja mekaanikot olivat tuon päivystysaikansa "kahvihuonevalmiudessa" eli lentovarusteet päällä, mutta pois ohjaamosta. Koneet seisoivat platalla aseistettuja ja käynnistysvermeet läheisyydessä.
Ja on myös ollu aikoja, jolloin MiG-lentäjä telttaili mekaanikkojen kanssa rullaustien vieressä. Lentokentälle kun ei voinu taukoparakkeja rakentaa ihan minne vaan.
 
Ei siellä käsittääkseni sen enempää päivystetä kuin vaikkapa Vantaalla. Sitten kun tilanne on poikkeuksellinen, niin koneita ja organisaatiota siirretään tarvittaessa muualle. Äärimmäisenä keinona ilmapäivystys jota todella myös käytetty menestyksellisesti.

Mitäpä hyötyä Pirkkalassa on päivystää Helsinkiin verrattuna? Nopeammin pelipaikalla ollaan Helsinki-Vantaalta noustuna.
 
Eikö olisi aika jo perustaa uudelleen Hävittäjälentolaivue 21 Pirkkalaan? Sieltä pääsisi nopeammin Suomenlahdelle kuin Rissalasta

Valitettavasti silloinen pääministeri oli Rissalan kulmilta joten objektiivinen kokonaisarviointi johti nykytilanteeseen. Maallikko olisi ehkä päätynyt erilaiseen ratkaisuun.
 
Back
Top