Ilmatorjunnan historia

art1993

Alikersantti
Saksa - Ranska sodan aikana 1940 Ranskan sotatarviketeollisuutta sabotoitiin myös Ranskan kommunistien toimesta. Koska Saksa ja NL olivat liittolaisia.
 

Kiusankpl

Majuri
Toisen osapuolen vastine oli Type 96 25mm tykki, joka pohjautui ranskalaisten Hotchkiss-konstruktioon ( 25mm, Type 94 ja Type 95). Asetta oli käytössä 1-, 2- ja 3- putkisia versioita.
Vaikka asetta valmistettiin yli 33 000 kpl ja sitä käytännössä asennettiin kaikkiin aluksiin, riisinkuljetuslautoista Yamato-luokkaa asti
se oli suoraan sanoen sysipaska.

Japani oli myös ainoa suurista sotaa käyvistä maista, joka ei kehittänyt suurempaa kaliiberia kuin 25mm ampuvaa IT-asetta.
Suurimmat puutteet:

  1. Hidas käsittely. Kaikki liikuttelu sivuille ja ylös/alas piti tehdä käsin. Ei juurikaan tarjonnut mahdollisuutta osua nopeasti liikkuviin ja suuntaa vaihtaviin amerikkalaisiin koneisiin (erityisesti syksypommittajat olivat tekemätön paikka).
  2. Surkea tarkkuus. Primitiiviset tähtäimet syynä. Lisäksi tärinä ja suuliekki haittasivat.
  3. Erittäin hidas tulinopeus. 15 ammuksen lipas, joka vaihdettiin tyhjän tilalle käsin.
  4. 25mm kranaatin heikko teho.
Japani lisäsi 25mm tykkien määrää koko sodan ajan kaikissa laivoissa, mutta se ei korvannut puutteita (esim. taistelulaiva Musashin aseistukseen kuului marraskuussa 1944 jo 130 kpl Type 96 25mm tykkiä).
Esim. Midwayn taistelussa amerikkalaiset menettivät yhteensä 144 konetta, joista vain 5 kpl ammuttiin alas IJN:n laivojen it-tulella.
Kaikki muut tuhottiin japanilaisten hävittäjillä (Combat Air Patrol), eli pääosin A6M Zeroilla.

main-qimg-4dce44d85fabb1c0afe28cb0f252a3b0.pngmain-qimg-97b217c50807a0ad19aaa682e7a8b902.png

 
Viimeksi muokattu:

Old Boy

Ylipäällikkö
Japani oli myös ainoa suurista sotaa käyvistä maista, joka ei kehittänyt suurempaa kaliiberia kuin 25mm ampuvaa IT-asetta.
Tämä ei ole paikkansa pitävä väite. Japani seurasi tarkasti brittien ja USA:n laivastojen kehitystä ja heillä oli käytössä brittien pom-pom, jonka havaitsivat vähemmän yllättävästi epätyydyttäväksi.
Lentokoneiden nopea kehitys 1930-luvun loppupuoliskolla ei ollu ennustettavissa joten hankinta-aikaan 25 mm Hotchkiss oli luultavasti ihan OK hankinta. Ei jenkeilläkään sodan alkaessa kummempaa ollu ja briteillä ainoastaan I MS:n tekniikkaa edustava pom-pom. Kun sota alkoi 1941, ei oikeastaan vielä tiedetty kuinka torjua nopeasti kehittyneet lentokoneet. Tilanne muistuttaa nykyhetkeä ja pintatorjuntaohjuksia.

Ilmatorjunnan ajateltiin hoituvan pääasiassa raskailla tykeillä, kuten se tapahtui maa-it:ssäkin. Japsien 100mm 65 cal type 98:a monet pitävät II MS parhaana it-tykkinä. Lähtönopeus 1010 m/s ja tulinopeus 20-22 ls/min.

Japani_laiva_it.PNG
Japani_laiva_it.PNG
 
Viimeksi muokattu:

Herman30

Supreme Leader
Ikävin palveluspaikka IT-ssä mahtoi olla Halliluoto Helsingin edustalla. Karin päälle rakennettu bunkkeri. Miehistö oli siellä viikko kerrallaan

Halliluoto_Helsinki.jpg


Kuivasaarelaisille sotilaille tutuksi kävi myös niin kutsuttu Harminkivi.


– Se oli Kuivasaarella ensin vartiopaikkana. Siellä oli teltta, ja todettiin, että se on tärkeä paikka viholliskoneiden havaitsemiseen. Ne havaittiin sieltä aina ensimmäisenä. Sen takia sinne rakennettiin sodan aikana betonibunkkeri.


Karin pahaselle oli niin raskasta kuljettaa tavaraa talvella, ja siellä oli niin ikävää oleilla viikko kerrallaan komennuksella kovassa tuulessa, että harmaa luoto viralliselta nimeltään Halliluoto, Gråsälsbådan tai Gråskärsbådan, ristittiin Harminkiveksi.


– Siellä ei ollut oikeastaan muuta kuin bunkkeri, joka vie puolet matalasta karista. Siellä ei oikeastaan voinut tehdä muuta kuin olla kosteassa pimeässä bunkkerissa tai sitten ulkona kiven päällä, Enqvist kuvailee Harminkiven harmaata tunnelmaa.

 

fulcrum

Respected Leader
Japanilaiset itse pitivät tykkiä hyvänä, mutta heillä ei ehkä ollut kunnon vertailupohjaa. He kopioivat sotasaaliiksi saatuja 40mm Boforseja mutta niitä saatiin käyttöön vain pieniä määriä.
Osassa kolmoistykeistä oli moottoroitu alusta, mutta sekin kai aika hidas. Yksi ongelma oli ettei lippaille ollut mitään täyttölaitetta vaan ne piti täyttää käsin. Tulinopeus oli siis aluksi suuri, mutta pitkissä taistelutilanteissa hidastui.

Saksalaiset ja ranskalaiset olivat vielä enemmän ulalla, he käyttivät käsin ladattavia puoliautomaattisia 37mm tykkejä:

Ajatuksena oli että tykit olivat voimakkaita (suuri lähtönopeus) ja tarkkoja ja viholliskoneet 'sniputeltaisiin' taivaalta turvallisen matkan päästä. Ajatus osoittautui toimimattomaksi.
 

Kiusankpl

Majuri
Japanilaiset itse pitivät tykkiä hyvänä, mutta heillä ei ehkä ollut kunnon vertailupohjaa.

Joo, japanilaiset kyllä tunnistivat 25mm:n ongelmat ja kun sota syttyi olikin jo liian myöhäistä tehdä asialle muuta kuin toivoa parasta (ja lisätä 25 mm tuotantoa).
Japanin armeija testasi kyllä useita vaihtoehtoja v. 1938/39 (ainakin 20 mm Solothurn, 20 mm Oerlikon, 2 cm Flak 30 ja 3,7 cm Flak 18).

Saksan 3,7 cm Flak 18 havaittiin soveliaaksi, mutta oli liian raskas.
Aloitettiin siis kokeilu kevyemmän alustan kanssa. Nyt oli sopiva ja tykki hyväksyttiin käyttöön nimikkeellä "Type 1 Rheinmetall-Type 3,7 cm" , ei vain ehditty / kyetty enää valmistamaan ennen sodan loppumista.

Kyllä Singaporesta ja Burmasta kaapattuja Boforsseja (n. 150 kpl) käytettiin jonkin verran ja kopioitiinkin ("Type 5 4 cm Automatic Gun"), mutta sodan lopulla oli saatu vain muutamia esisarjan aseita valmiiksi.
Kuvassa Japanissa valmistettu tykki (Rheinmetall-liekinsammutin, ei siis brittien käyttämä alkuperäinen).

40mm Type 5 AA gun
BTkLxuECMAAgFvZ.jpg
 

Patu

Eversti
Kylläpä kannatti taas lukea tämäkin ketju. Olen nähnyt nuo Vatialan tykit useaankin otteeseen tuosta ohi ajaessani, mutta en ole koskaan tajunnut, että paikalla on ollut ihan varuskuntakin joskus!
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Missä määrin jo -30-luvulla tuleva myötäsotija vaikutti päätöksentekoon? Yhteistyö tuskin alkoi vasta tammikuussa -41. :) Perhana, kun en muista missä on mainittu se, että vuoteen noin -35 mennessä saksalaiset olivat kartoittaneet Lapin niin hyvin, että suomalaiset lainasivat karttoja sakuilta.
Kun näin tämän postauksen, niin ensimmäinen ajatus oli: Meitä kaikkia odottava vanhuus on saanu jäsen @baikal in kiinni. Mutta sitten muistin, että mähän oon jotain tästä saksalaisten karttapuuhasta joskus kuullut.

Toden totta! Karttamies Erkki-Sakari Harju esitteli vuonna 2015 uutta Kielletyt kartat 4 kirjaansa. Tilaisuudesta jäi käteen oheiset kalvot. Ekassa on ruotsalaisten Flygkarta 30-luvulta, jolloin edellisen kerran ihan virallisesti ja julkisesti puuhattiin yhteistä puolustusta. Tämä Flygkarta palveli ruotsalaisen SFK:n operatiivisena karttana Talvisodassa. Mahdollinen tuleva tarve oli tietysti ruotsalaisten ajatuksissa jo silloin, kun he kartaston tekivät. Talvisodan jälkeen Mannerheim sitten menetti uskonsa ruotsalaiseen apuun, josta kertoo keskimmäisen kalvon neuvottelijoiden takaisinkutsu Ruotsista.

Sotilasoperaatioihin tarvittiin kuitenkin tarkemmat kartat, joihin suomalaiset antoi tarvittavan alkumateriaalin. Materiaalia luovutettiin salaisesti kesken Talvisodan, jolloin ei vielä oltu edes aloitettu molempien maiden sotilasjohdon salaisia neuvotteluja tulevasta yhteistyöstä. Nehän olivat vuonna 1987 Jokipiin kirjan "Jatkosodan synty" keskeisin sisältö. Jotain oli siis jäänyt häneltäkin vielä piiloon. En enää muista, kysyinkö Harjulta mistä tiedot ovat peräisin. Kirjaa ei ole viitteistetty ja jä lähteeksi ilmoitetaan mm. äskettäin edesmenneen Jyri paulaharjun arkistot. Hänen isänsä Ahti Paulaharju palveli näitä karttahommia suorittanessa Topografikunnassa sotien ajan.

Miksi tämä on It:n historia-langassa? No ei oikein kuulu Merisodan historiaankaan, josta @baikal in postauksen siirsin. Toisaalta ketjussa ylempänä on useamman jäsenen voimin keskustelua Japanin laiva-it:stä, josta taas viimeksi puhuttiin Merisodan historiassa. Tästä muistelosta vielä sen verran, että juttu on ehkä lähtenyt liikkeelle siitä, kun suomalaiset huomasivat sakuilla olleen jo tullessa hyvät kartat Lapista. Ilman niitä olisi 200.000 miehen vahvuisten joukkojen keskitysmarsseistakin tullut Lapin läänin kokoinen hässäkkä. Tosin kertomus on matkalla melkoisesti muuttunut, kuten monesti käy.

Joka tapauksessa: Jatkosodan synty; osa xx vuosimalli 2021 ekaa kertaa julki laajemmalle yleisölle MpNetissä.

IMG_1599 – kopio.JPGIMG_1606 – kopio.JPGIMG_1608 – kopio.JPG

Muoks! Vastaan seuraavaan postaukseen tässä tilan säästämiseksi:

Ei ollut tarkoitus loukata ketään. Ajattelin kevennykseksi kertoa omasta iän mukana näköjään jo hidastuneesta ajatusprosessistani.

Lapin metsävarojen kartoituksessa on 1950-luvulla käytetty viimeisintä saatavilla olevaa kartastoa eli ehkä aluksi näitä sakujen mittakaavassa 1:25 000 tekemiä karttoja. Toinen vaihtoehto olisi ollut 1:100 000 taloudellinen tai topografinen kartta, jos sellaisia oli käytettävissä. Niitä alettiin valmistaa 1950-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä oli jo 1:20 000 topografisia karttojakin. Kajaanissa käytetyistä kartoista ei mulla ole mitään lähteitä, mutta siellähän pyöri 30-luvulla saksalainen maantieteen professori. Hyväuskoiset suomalaiset antoi auliisti apua mutta vakoilijahan ukko oli. Lopulta sai muistaakseni lähdöt.
 
Viimeksi muokattu:

baikal

Supreme Leader
Kun näin tämän postauksen, niin ensimmäinen ajatus oli: Meitä kaikkia odottava vanhuus on saanu jäsen @baikal in kiinni. Mutta sitten muistin, että mähän oon jotain tästä saksalaisten karttapuuhasta joskus kuullut.

Kun Suomen toista metsäinventointia tehtiin mm. Lapissa, niin inventoijat saivat käsiinsä karttoja made by Saksa. Vuosiluku on ollut kutakuinkin -35 tai sitten kertoja muistaa luvun lahjakkaasti väärin ja kartat on saatu käsiin sotien jälkeen. Kertoja on aikoja sitten liikkunut tuonilmaisiin. Tästä asiasta on myös kirjoittanut joku inventointiryhmän johtaja myöhemmin. Inventoinnit on tehty alkaen -20-luvulta ja toistuneet noin 10-vuosittain.

Bold. Onneksi et sentään käyttänyt "taas"-partikkelia arvioidessasi vanhuudenvaivojani. :) Jos tuo 30-luku on väärin, niin lienee loogista, että kertoja(t) itse wanhoina kertoessaan sotkivat -30- ja -50-luvut.

Ja kun mulla raksuttaa sellainenkin taivastelu mielen perillä, että Kajaanin alatoimiston tiedustelu olisi käyttänyt ennen Talvisotaa jossain kohteessaan saksalaisvalmisteista karttaa???
 
Top