Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Raveni
Greatest Leader
Hejsan kirjoitti:Raveni kirjoitti:Mikäli osuvat ja on tarpeeksi rivakat ukot veivaamaan suuntaajiaMikä mahtaa olla sergein pudotus todennäköisyys nykyaikaiseen maaliin?
Veimaamaan?..eikö ne ollut automaatisiä?
Noup
Modernisoidussa versiossa on digitaalinen laskin siinä kaikki.Raveni kirjoitti:Hejsan kirjoitti:Raveni kirjoitti:Mikäli osuvat ja on tarpeeksi rivakat ukot veivaamaan suuntaajia
Veimaamaan?..eikö ne ollut automaatisiä?
Noup
Modatussa on sähköinen suuntaus. Tuhlausta mielestäni.
RistoJ kirjoitti:
Suhtaudun epäillen ITO 2005M suuren kantaman hyödyntämiseen. Katveet syövät ampuma-alaa varsinkin hekoja vastaan toimittaessa.
Suuren miesmäärän sitominen Sergeiden seuraksi pitää paikkansa, mutta sitä en osaa pitää ongelmana asevelvollisuuden jatkuessa.
JOKO kirjoitti:
Kantamasta on hyötyä myös lyhyemmille etäisyyksille ammuttaessa. Se yleensä tarkoittaa, että voidaan tulittaa nopeampia maaleja ja että ohjus saavuttaa nopeammin tarkoitetun maalin (hankalampi väistää). Lisäksi vastapuolen tulee ottaa huomioon tuo ohjusten kantama eli sillä vähennetään vastapuolen liikkumavapautta operaatioiden toteutuksessa. Lisäksi Boliden kantaman ansiosta myös korkeusulottuvuus on n. 50% parempi kuin kilpailijoilla. Maaleja kun on muitakin kuin niitä hekoja.
Kaikki tämä suunnilleen samalla hinnalla kuin kilpailevilla ohjuksilla, joilla on lyhyempi kantama ja korkeusulottuvuus.
JOKO kirjoitti:
Se sitoo myös kantahenkilökuntaa koulutuksen ja huollon osalta sekä rauhan, että sodan aikana. Lisäksi ne sitovat paljon kuljetuskalustoa ja sitä kautta huollon tarvetta sota-aikana.
Raveni
Greatest Leader
adam7 kirjoitti:
Ei varmaan suoraan mitenkään. Huoltoa tarvitsee kuitenkin jokainen yksikkö ja on hieman eri asia huoltaa 16 sergein miehistöä ja tukijoukkoja kuin esim 2-3 ito2005m ryhmän toimintaa. Toden näköisesti tuollainen ito2005m ryhmä alistettaisiin paikalliselle joukolle ja huolto menisi siinä samalla.
yksi Sergei tarvitsee suoraan miehistöä 7 henkeä. Eli jos halutaan päästä samaan torjunta tilavuuteen kuin (1) bolidella se vaatii jo 112 miestä + tukijoukot! Tuo määrä vaatii jo täysin oman huollon. Jos taas homma hoidetaan bolidella niin vaikka laskettaisiin että saman alueen suojaamiseen käytettäisiin kolme ryhmää eli kolme ohjuslaukaisinta niin ja miehistöä on maksimissaan kolme per laukaisin niin silloinkin ollaan vasta 9:ssä henkilössä. Tuo määrä pystyy tukeutumaan minkä tahansa joukon huoltoon kaikessa muussa paitsi ohjus täydennyksessä. Lisäksi kun se pystyy tukeutumaan täysin muihin joukkouhin ja on mobiili ja pieni yksikkö se ei tarvitse juurikaan omaa kuljetuskapasiteettia, myöskään muita tukijoukkoja tarvitaan vähän.
Tottakai ammus ilmatorjuntaa tarvitaan mutta itse lähtisin siitä että kaliiberi olisi minimissään 35mm ja siitä ylöspäin. Jolloin voitaisiin käyttää suuren tulentiheyden antavia ammuksia ja torjunta kohteina olisi pienet maalit ja heitteet.
Huollon hoitaminen ei ole yhdentekevää koska vihollinen pyrkii vaikuttaan siihen parhaan kykynsä mukaan. Osa huoltokuljetuksista pystytään varmaankin tuhoamaan ja osaan vaikuttamaan muutoin. Mitä pienempi on huollettava joukko ja mitä enemmän pystytään miehiä siirtämään operatiiviseltä puolelta huoltoon niin sen parempi. Tänä päivänä joukot tarvitsevat tarvikkeita ja polttoainetta ihan eri tavalla kuin ww2:ssa. (Täytyy ne reservitkin jollain pelillä saada siirrettyä ja lasken sen huollon tehtäväksi)
Täällä taas viisaat sotateoreetikot miettii...
Ilmatorjuntapattereita huolletaan ihan samalla tavalla kuin muutakin yksiköitä eli ne itse noutavat mitä tarvitsevat. Sama käytäntö on käytössä lähes kaikissa yksiköissä jo vuosikymmenien ajan. Samalla tavalla on naurettavaa meuhakata kuinka ammusilmatorjunta syö miehistöä. Ammusilmatorjunnassa on pääsääntönä, että miehistö palvelee samassa patterissa koko reservissä oloaikansa. Muutos tapahtuu siinä, että yli 35 vuotiaista koottua patteria tuskin laitetaan valmiusprikaatia suojaamaan. Koulutettuja miehiä on aivan tarpeeksi nykyisin käytössä olevalle asemäärälle joten "saattohoito" sergein osalta saadaan kunnialla loppuun. Painopiste siirretään siis varusmieskoulutuksista kertauksiin.
Ihmetyttää myös noi puheet siitä kuinka ammusilmatorjunta olisi jotenkin erityisen "huoltoraskas". Ilmatorjuntapatterin 61 kokoonpano kun on 7 ups+ 28 au + 94 m= 129. Patterin komento- ja huoltojaokseen henkilöstö 7 au + 13 m = 20. Sergei on sen verran neukku ase, että pikkuviat voidaan hoitaa aseseppäaliupseerin johdolla. Eli patterin normaali huolto on sitä, että viedään haavoittuneita ja kaatuneita taakse ja tuodaan ammuksia, polttoainetta sekä elintarvikkeita yksikköön. Toki viimeisen kymmenen vuoden ajan on käsketty lisätä kaksi miestä huollon tehtäviin. Tämä kuitenkin johtui siitä, että pattereiden valmistus on Suomessa lopetettu ja pari miestä tarvitsee varata akkujen kuljetteluun. "En tiedä mutta kuullut oon- patteri kuuluu radioon..."
Ilmatorjuntapattereita huolletaan ihan samalla tavalla kuin muutakin yksiköitä eli ne itse noutavat mitä tarvitsevat. Sama käytäntö on käytössä lähes kaikissa yksiköissä jo vuosikymmenien ajan. Samalla tavalla on naurettavaa meuhakata kuinka ammusilmatorjunta syö miehistöä. Ammusilmatorjunnassa on pääsääntönä, että miehistö palvelee samassa patterissa koko reservissä oloaikansa. Muutos tapahtuu siinä, että yli 35 vuotiaista koottua patteria tuskin laitetaan valmiusprikaatia suojaamaan. Koulutettuja miehiä on aivan tarpeeksi nykyisin käytössä olevalle asemäärälle joten "saattohoito" sergein osalta saadaan kunnialla loppuun. Painopiste siirretään siis varusmieskoulutuksista kertauksiin.
Ihmetyttää myös noi puheet siitä kuinka ammusilmatorjunta olisi jotenkin erityisen "huoltoraskas". Ilmatorjuntapatterin 61 kokoonpano kun on 7 ups+ 28 au + 94 m= 129. Patterin komento- ja huoltojaokseen henkilöstö 7 au + 13 m = 20. Sergei on sen verran neukku ase, että pikkuviat voidaan hoitaa aseseppäaliupseerin johdolla. Eli patterin normaali huolto on sitä, että viedään haavoittuneita ja kaatuneita taakse ja tuodaan ammuksia, polttoainetta sekä elintarvikkeita yksikköön. Toki viimeisen kymmenen vuoden ajan on käsketty lisätä kaksi miestä huollon tehtäviin. Tämä kuitenkin johtui siitä, että pattereiden valmistus on Suomessa lopetettu ja pari miestä tarvitsee varata akkujen kuljetteluun. "En tiedä mutta kuullut oon- patteri kuuluu radioon..."
Raveni
Greatest Leader
Mosuri kirjoitti:Täällä taas viisaat sotateoreetikot miettii...
Ilmatorjuntapattereita huolletaan ihan samalla tavalla kuin muutakin yksiköitä eli ne itse noutavat mitä tarvitsevat. Sama käytäntö on käytössä lähes kaikissa yksiköissä jo vuosikymmenien ajan. Samalla tavalla on naurettavaa meuhakata kuinka ammusilmatorjunta syö miehistöä. Ammusilmatorjunnassa on pääsääntönä, että miehistö palvelee samassa patterissa koko reservissä oloaikansa. Muutos tapahtuu siinä, että yli 35 vuotiaista koottua patteria tuskin laitetaan valmiusprikaatia suojaamaan. Koulutettuja miehiä on aivan tarpeeksi nykyisin käytössä olevalle asemäärälle joten "saattohoito" sergein osalta saadaan kunnialla loppuun. Painopiste siirretään siis varusmieskoulutuksista kertauksiin.
Ihmetyttää myös noi puheet siitä kuinka ammusilmatorjunta olisi jotenkin erityisen "huoltoraskas". Ilmatorjuntapatterin 61 kokoonpano kun on 7 ups+ 28 au + 94 m= 129. Patterin komento- ja huoltojaokseen henkilöstö 7 au + 13 m = 20. Sergei on sen verran neukku ase, että pikkuviat voidaan hoitaa aseseppäaliupseerin johdolla. Eli patterin normaali huolto on sitä, että viedään haavoittuneita ja kaatuneita taakse ja tuodaan ammuksia, polttoainetta sekä elintarvikkeita yksikköön. Toki viimeisen kymmenen vuoden ajan on käsketty lisätä kaksi miestä huollon tehtäviin. Tämä kuitenkin johtui siitä, että pattereiden valmistus on Suomessa lopetettu ja pari miestä tarvitsee varata akkujen kuljetteluun. "En tiedä mutta kuullut oon- patteri kuuluu radioon..."
On se nyt kuitenkin pikkaisen eriasia huoltaa 130 ukkoa kuin 10 ukkoa, vai mitä? Meinaatko että nuo sergeit liikkuvat kantamalla eteen päin? Jokainen niistä tarvitsee ajo neuvon. Huolto tulee väkisinkin olemaan ongelma kun pilliin vihelletään silloin on hyvä jos sitä tarvitaan mahdollisimman vähän. Vaikka joukko kykenisi itse hakemaan tarvikkeensa niin jonkun ne on ensin jonnekin toimitettava että on jotain haettavaa ja mitä useammalle sieltä jaetaan niin sen useammin sitä on täydennettävä. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon että mahdollisella vihollisella on ihan toista luokkaa oleva kaukotiedustelu ja vaikutus kyky kuin suomella on tai millainen tällä vihollisella oli 50 vuotta sitten.
Raveni kirjoitti:
Miehistön tarve on täysin relevantti kysymys kun mietitään uusia asejärjestelmiä. Nykyisin kaikille it-pattereille löytyy uudet israelilaiset radiot ja uudet tuliasemapäätteet. Pattereiden stenaaminen ja a-tarvikkeiden pokkaus ei tuo meille yhtään uutta ItO-2005 ampumalaitetta. Toki ratkaisulla voitaisiin vapauttaa tuhansia reserviläisiä muihin tehtäviin, mutta reserviläisten uudelleenkoulutus nykyisillä resursseilla on melkoinen märkäuni. Todennäköisesti käyttöä löytyisi vain kuorma-autokuskeina ja vartiokomppanioiden miehistönä.
Sergei pattereiden kaikista perinteisin tehtävä on ollut tykistöpattereiden suojaaminen. Kumman nyt oikeasti luulet paljastavan yksiköiden toiminnan. Naamiotujen sergeiden vai ampuvan tykistön? Toki vihollinen pystyy havaitsemaan esim. kuorma-autojen liikumisen, mutta onhan prikaatissa 500 muutakin ajoneuvoa. Käytännössähän sergei patteri ei edes liiku keskitetysti vaan jokainen jaos hakeutuu hajautetusti omaan tuliasemaansa. Voin kertoa, että it-upseerit kyllä osaavat liikkuttaa neljää kuorma-autoa niin, ettei se soita hälytyskelloja vastapuolen johtopaikalla vaikka siirto huomattaisiinkin esim. maavalvontatutkalla. Tämä onkin juuri niitä asioita joita maavoimien ilmatorjunnassa korostetaan- toimintaa osana prikaatia. Päin vastoin kuin yleensä luullaan it:n päätehtävä ei ole koneiden alas ampuminen vaan kohteiden suojaaminen.
Toki sergei yksiköt tarvitsevat ajoneuvot, mutta onko tämä nyt sellainen kysymys jonka takia kyseinen kalusto tarvitsisi stenata? Samaa perustelua voitaisiin käyttää melkein kaikkiin yksiköihin ehkä jotain vartiokomppanioita lukuun ottamatta.
Sillä alkuperäisellä ITK 61 ei voi ampua pimeässä?? mutta ITK 95 voi ?
Erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntakanuuna 23 ItK 95 on uudistettu siten, että modernisoidun tykin tulitoiminta perustuu sähköiseen suuntausjärjestelmään, sähkölaukaisuun, tietokonepohjaiseen tähtäinjärjestelmään, laserilla tehtyyn maalin etäisyyden ja nopeuden mittaamiseen, lämpökameralla tapahtuvaan maalin etsintään ja seuraamiseen sekä niiden tarvitsemiin oheislaitteisiin.
Ennakkolaskennassa tykkilaskin laskee jatkuvasti maalille lentorataa sekä tähtäin- ja purkilinjan välistä ennakkokulmaa. Tykin laskimella on valmius mahdollisen uuden ampumatarvikkeen ballistiikalle.
Modernisoinnissa on parannettu perustykin käyttöarvoa ja jatkettu sen käyttöikää poistamalla perinteisen sergein suurimmat heikkoudet, joita ovat:
*suuntausjärjestelmän hitaus,
*tykkilaskimen vanhanaikaisuus sekä
*pimeätoimintakyvyn puute.
Modernisoinnissa on perustykistä poistettu mm. meidän kaikkien tuntema ZAP-23 tykkilaskin, asettajan jakkara, heijastintähtäin KV-L ja pinta-ammuntatähtäin P-3. Lisäksi ylälavettiin ja alalavettiin on tehty muutoksia.
Asejärjestelmään on lisäksi liitetty ulkoinen, pimeätoimintakykyinen maalinosoitusjärjestelmä, joka kykenee itsenäiseen maalinosoitukseen (1-4:lle) tykille ja sen lisäksi se pystyy ohjaamaan automaattisesti tykkiä maalin suuntaan tulenjohtodatan perusteella.
Tykin paino ja modifioitu rakenne mahdollistavat asejärjestelmälle suunnitellut taistelutekniset ja taktiset tehtävät.
Tykkiä suunnataan 24 voltin tasajännitteellä toimivalla suuntausjärjestelmällä, joka on liitetty tähtäin- ja laskinjärjestelmään siten, että ampuja voi tykin suuntaus- ja hallintalaitteen avulla tehdä ammunnan valmistelun, vianmäärityksen, seurata maalia, käynnistää laserin mittauksen, vaihtaa toimintamoodia, käyttää muistiseurantaa, nollata laskimen laskennan, hyväksyä ulkopuolisen maalinosoituksen ja laukaista tykin tähtäinmonitorissa olevan symbolin ilmoittaessa putkien siirtyneen laskettuun ennakkokulmaan. Yksi mies pystyy käyttämään tykin tähtäin- ja laskinjärjestelmää sekä laukaisemaan tykin.
Tykissä on varajärjestelmänä käsisuuntausmahdollisuus, mekaaninen laukaisu ja aputähtäin, jolla voidaan ampua pikatilanteissa. Aputähtäin helpottaa maalin seurantaan ottoa varsinaisella tähtäimellä.
Tähtäin-laskunjärjestelmän käyttöpaneelin avulla tykille voidaan asettaa ampumasektorit. Tykin suuntaaminen ja laserilla mittaaminen on mahdollista myös asetetun ampumasektorin ulkopuolelle. Sen sijaan tulittaminen asetettujen sektorien ulkopuolelle on estetty.
Elektroniikkayksikköön on mahdollista liittää tiedonkeruujärjestelmällä varustettu tietokone, jolloin ammuntoja on mahdollista analysoida välittömästi laukaisun jälkeen. Lisäksi elektroniikkayksikköön voidaan liittää huolto-ohjelmistolla varustettu tietokone, jonka avulla voidaan analysoida ja muuttaa ohjelmallisia arvoja. Tiedonkeruussa voidaan hyödyntää myös monitorin videosignaalin tallentamista videonauhurille.
Tykin tarvitsema käyttövoima saadaan ylälavetille sijoitetusta puskuriakustosta, joka käsittää 2 kappaletta 12 voltin 56 ampeeritunnin hyytelöakkuja. Akut ladataan tykkikohtaisella kannettavalla polttomoottorikäyttöisellä voimakoneella
Modernisointi sisältää myös jaoskohtaisen lämpökameralla ja tähtäinmonitorilla varustetun maalinsoittimen, jolla voidaan antaa maalinosoitus ilman näköyhteyttä tykeille (1-4 kpl). Maalinosoituksella saadaan maali tykin varsinaiseen tähtäimeen sellaisella tarkkuudella, että välittömän tähtäyksen tarkennuksen jälkeen voidaan tulitus aloittaa.
Tykki on varustettu kaapeliyhteyteen perustuvalla viestijärjestelmällä, joka mahdollistaa maalinosoituksen täydentämisen puheella ja myös kaiken puheeseen perustuvan johtamisen.
Jaoksen maalinosoitusjärjestelmä voidaan liittää tulenkäytön johtamisjärjestelmään esimerkiksi tuliasemapäätteen kautta, josta maalinosoitus voidaan antaa joko jaoksen maalinosoittimelle tai suoraan tykille. Tykille annettuna maalitiedon tarkkuus on suuntaa antava, eikä sen perusteella saada maalia tähtäimen näkökenttään.
Maalinosoitusjärjestelmään kuuluvalla kantaerolaskimella tuotetaan tarkka maalinpaikka tykeille kantakorjattuna. Tykit on mahdollista ryhmittää 500 m:n etäisyydelle kantaerolaskimesta
Erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntakanuuna 23 ItK 95 on uudistettu siten, että modernisoidun tykin tulitoiminta perustuu sähköiseen suuntausjärjestelmään, sähkölaukaisuun, tietokonepohjaiseen tähtäinjärjestelmään, laserilla tehtyyn maalin etäisyyden ja nopeuden mittaamiseen, lämpökameralla tapahtuvaan maalin etsintään ja seuraamiseen sekä niiden tarvitsemiin oheislaitteisiin.
Ennakkolaskennassa tykkilaskin laskee jatkuvasti maalille lentorataa sekä tähtäin- ja purkilinjan välistä ennakkokulmaa. Tykin laskimella on valmius mahdollisen uuden ampumatarvikkeen ballistiikalle.
Modernisoinnissa on parannettu perustykin käyttöarvoa ja jatkettu sen käyttöikää poistamalla perinteisen sergein suurimmat heikkoudet, joita ovat:
*suuntausjärjestelmän hitaus,
*tykkilaskimen vanhanaikaisuus sekä
*pimeätoimintakyvyn puute.
Modernisoinnissa on perustykistä poistettu mm. meidän kaikkien tuntema ZAP-23 tykkilaskin, asettajan jakkara, heijastintähtäin KV-L ja pinta-ammuntatähtäin P-3. Lisäksi ylälavettiin ja alalavettiin on tehty muutoksia.
Asejärjestelmään on lisäksi liitetty ulkoinen, pimeätoimintakykyinen maalinosoitusjärjestelmä, joka kykenee itsenäiseen maalinosoitukseen (1-4:lle) tykille ja sen lisäksi se pystyy ohjaamaan automaattisesti tykkiä maalin suuntaan tulenjohtodatan perusteella.
Tykin paino ja modifioitu rakenne mahdollistavat asejärjestelmälle suunnitellut taistelutekniset ja taktiset tehtävät.
Tykkiä suunnataan 24 voltin tasajännitteellä toimivalla suuntausjärjestelmällä, joka on liitetty tähtäin- ja laskinjärjestelmään siten, että ampuja voi tykin suuntaus- ja hallintalaitteen avulla tehdä ammunnan valmistelun, vianmäärityksen, seurata maalia, käynnistää laserin mittauksen, vaihtaa toimintamoodia, käyttää muistiseurantaa, nollata laskimen laskennan, hyväksyä ulkopuolisen maalinosoituksen ja laukaista tykin tähtäinmonitorissa olevan symbolin ilmoittaessa putkien siirtyneen laskettuun ennakkokulmaan. Yksi mies pystyy käyttämään tykin tähtäin- ja laskinjärjestelmää sekä laukaisemaan tykin.
Tykissä on varajärjestelmänä käsisuuntausmahdollisuus, mekaaninen laukaisu ja aputähtäin, jolla voidaan ampua pikatilanteissa. Aputähtäin helpottaa maalin seurantaan ottoa varsinaisella tähtäimellä.
Tähtäin-laskunjärjestelmän käyttöpaneelin avulla tykille voidaan asettaa ampumasektorit. Tykin suuntaaminen ja laserilla mittaaminen on mahdollista myös asetetun ampumasektorin ulkopuolelle. Sen sijaan tulittaminen asetettujen sektorien ulkopuolelle on estetty.
Elektroniikkayksikköön on mahdollista liittää tiedonkeruujärjestelmällä varustettu tietokone, jolloin ammuntoja on mahdollista analysoida välittömästi laukaisun jälkeen. Lisäksi elektroniikkayksikköön voidaan liittää huolto-ohjelmistolla varustettu tietokone, jonka avulla voidaan analysoida ja muuttaa ohjelmallisia arvoja. Tiedonkeruussa voidaan hyödyntää myös monitorin videosignaalin tallentamista videonauhurille.
Tykin tarvitsema käyttövoima saadaan ylälavetille sijoitetusta puskuriakustosta, joka käsittää 2 kappaletta 12 voltin 56 ampeeritunnin hyytelöakkuja. Akut ladataan tykkikohtaisella kannettavalla polttomoottorikäyttöisellä voimakoneella
Modernisointi sisältää myös jaoskohtaisen lämpökameralla ja tähtäinmonitorilla varustetun maalinsoittimen, jolla voidaan antaa maalinosoitus ilman näköyhteyttä tykeille (1-4 kpl). Maalinosoituksella saadaan maali tykin varsinaiseen tähtäimeen sellaisella tarkkuudella, että välittömän tähtäyksen tarkennuksen jälkeen voidaan tulitus aloittaa.
Tykki on varustettu kaapeliyhteyteen perustuvalla viestijärjestelmällä, joka mahdollistaa maalinosoituksen täydentämisen puheella ja myös kaiken puheeseen perustuvan johtamisen.
Jaoksen maalinosoitusjärjestelmä voidaan liittää tulenkäytön johtamisjärjestelmään esimerkiksi tuliasemapäätteen kautta, josta maalinosoitus voidaan antaa joko jaoksen maalinosoittimelle tai suoraan tykille. Tykille annettuna maalitiedon tarkkuus on suuntaa antava, eikä sen perusteella saada maalia tähtäimen näkökenttään.
Maalinosoitusjärjestelmään kuuluvalla kantaerolaskimella tuotetaan tarkka maalinpaikka tykeille kantakorjattuna. Tykit on mahdollista ryhmittää 500 m:n etäisyydelle kantaerolaskimesta
Raveni kirjoitti:Mosuri kirjoitti:Täällä taas viisaat sotateoreetikot miettii...
Ilmatorjuntapattereita huolletaan ihan samalla tavalla kuin muutakin yksiköitä eli ne itse noutavat mitä tarvitsevat. Sama käytäntö on käytössä lähes kaikissa yksiköissä jo vuosikymmenien ajan. Samalla tavalla on naurettavaa meuhakata kuinka ammusilmatorjunta syö miehistöä. Ammusilmatorjunnassa on pääsääntönä, että miehistö palvelee samassa patterissa koko reservissä oloaikansa. Muutos tapahtuu siinä, että yli 35 vuotiaista koottua patteria tuskin laitetaan valmiusprikaatia suojaamaan. Koulutettuja miehiä on aivan tarpeeksi nykyisin käytössä olevalle asemäärälle joten "saattohoito" sergein osalta saadaan kunnialla loppuun. Painopiste siirretään siis varusmieskoulutuksista kertauksiin.
Ihmetyttää myös noi puheet siitä kuinka ammusilmatorjunta olisi jotenkin erityisen "huoltoraskas". Ilmatorjuntapatterin 61 kokoonpano kun on 7 ups+ 28 au + 94 m= 129. Patterin komento- ja huoltojaokseen henkilöstö 7 au + 13 m = 20. Sergei on sen verran neukku ase, että pikkuviat voidaan hoitaa aseseppäaliupseerin johdolla. Eli patterin normaali huolto on sitä, että viedään haavoittuneita ja kaatuneita taakse ja tuodaan ammuksia, polttoainetta sekä elintarvikkeita yksikköön. Toki viimeisen kymmenen vuoden ajan on käsketty lisätä kaksi miestä huollon tehtäviin. Tämä kuitenkin johtui siitä, että pattereiden valmistus on Suomessa lopetettu ja pari miestä tarvitsee varata akkujen kuljetteluun. "En tiedä mutta kuullut oon- patteri kuuluu radioon..."
On se nyt kuitenkin pikkaisen eriasia huoltaa 130 ukkoa kuin 10 ukkoa, vai mitä? Meinaatko että nuo sergeit liikkuvat kantamalla eteen päin? Jokainen niistä tarvitsee ajo neuvon. Huolto tulee väkisinkin olemaan ongelma kun pilliin vihelletään silloin on hyvä jos sitä tarvitaan mahdollisimman vähän. Vaikka joukko kykenisi itse hakemaan tarvikkeensa niin jonkun ne on ensin jonnekin toimitettava että on jotain haettavaa ja mitä useammalle sieltä jaetaan niin sen useammin sitä on täydennettävä. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon että mahdollisella vihollisella on ihan toista luokkaa oleva kaukotiedustelu ja vaikutus kyky kuin suomella on tai millainen tällä vihollisella oli 50 vuotta sitten.
Pattarin kulkupeleiksi kelpaa pakettiautot, joten ajoneuvoista ei tule pulaa. Samoin ruuan ja veden kuljetus vähän runsaalle sadalle ukolle vaatisi yhden pakulla heitetyn lenkin muutaman päivän välein. Mukavampi on tietysti saada lämmin ruoka useamman kerran päivässä. Sekin vaatii ainoastaan yhden ajelun ateriaa kohden huoltoryhmän pakulla. Tuskin siinä vielä logistiikka pettää.
Sama mieltä JOKO:n kanssa... ei logistiikka voi olla ylipääsemätön ongelma... tykki kulkee vaikka Citymaasturin perässä. Takakonttiin 5 jerrykannua niin polttoaine riittää koko sodan ajaksi. Muutama kahvipaketti, suklaapaketti ja pari laatikkoa pikanoodeleita niin sergei-operaattorit ovat tyytyväisiä. Toisessa citymaasturissa, jossa Muulin peräkärry, kulkee loput gubbeista ja lisää erinäsisä tilpehöörejä. Parit Hiluxit päälle niin ryhmä on kasassa. Ammukset kuljetetaan kuormaautoilla ja maatataloustraktoreilla. Molemipa riittää. Enemmän olisin huolestunut viestipuolesta... miten välittää ilmatilannekuva ja ylipäätään saada yhteyttä kaikkiin citysergeisissiporukoihin?? Onko toimivia viestivälineitä tarpeeksi?
Gamoon.
Sergei-saattueessa, jossa on kymmenen kanuunaa, täytyy olla ojalan laskuopin mukaan vähintään saman verran ajoneuvoja. Vähintään. No, jos otatte ottona traktorit, niin niitä pitää olla vielä lkm enemmän. Kurantti määrä, kun heivataan koko sirkusta, on varmasti lähelle 20 ajokkia. Ja se 120 ukkoa.
Toinen vaihtoehto. Kolmessa otto-pakussa kulkee Ito 05 kaikkine ukkoine ja rompottimineen. Kiirehätä-tilanteessa pari ampuma-alustaa ja ukkelit vehkeineen menee vaikka Kajjjaaniin hekolla........
Ei varmaan kannata kuvitella, että armeijamme on TAHTOTILASSA sellainen, jossa ukkoja riittää pilvin pimein ajelutettavaksi pitkin suomenmaata. Ja miksi pitäisi? Jos sama tulenteho saavutetaan kuusi kertaa kevyemmällä orkesterilla niin.....etenkin, kun eivät kai ne sergeitkään aivan loputtomasti rivissä säilyne?
Montako sotilasta tarvitaan, jotta Ito 05 on yhteyksineen taisteluvalmiina? Ampuja, pari vaihtomiestä ja viestihemmot ja se pakollinen upseeri ja muutama ukko väijyä pyörittämään kenties? Mitä sitä tyhjää: kuskit voivat vartioida sen mitä tarvii ja trangialla valmistuu muonat.
Toinen samanlainen juttu on NEMOT ja AMOKSET. Olemattomalla määrällä miehiä ja revohkaa pumpataan maaliin ammuksia, nopeasti, sähäkästi, tarkasti ja liikkeellä itseään suojaten.
Entäs rsrakh:t? Tarvitaan käsittääkseni kuusi ajoneuvoa, kun kolme alustaa voi pumpata vaikka puoli päivää raketteja maaleihin. Joku lennokkimaalinhaku siihen ja vot plus mojova valikoima erilaisia ammuksia. Ja taas oma liike suojaa.
Kyllä nämä MEILLE uudet asiat ovat täyttä tavaraa. Toivottavasti saadaan kaikki palikat pelittämään vaan. Linja on mielestäni ihan oikea.
Sergei-saattueessa, jossa on kymmenen kanuunaa, täytyy olla ojalan laskuopin mukaan vähintään saman verran ajoneuvoja. Vähintään. No, jos otatte ottona traktorit, niin niitä pitää olla vielä lkm enemmän. Kurantti määrä, kun heivataan koko sirkusta, on varmasti lähelle 20 ajokkia. Ja se 120 ukkoa.
Toinen vaihtoehto. Kolmessa otto-pakussa kulkee Ito 05 kaikkine ukkoine ja rompottimineen. Kiirehätä-tilanteessa pari ampuma-alustaa ja ukkelit vehkeineen menee vaikka Kajjjaaniin hekolla........
Ei varmaan kannata kuvitella, että armeijamme on TAHTOTILASSA sellainen, jossa ukkoja riittää pilvin pimein ajelutettavaksi pitkin suomenmaata. Ja miksi pitäisi? Jos sama tulenteho saavutetaan kuusi kertaa kevyemmällä orkesterilla niin.....etenkin, kun eivät kai ne sergeitkään aivan loputtomasti rivissä säilyne?
Montako sotilasta tarvitaan, jotta Ito 05 on yhteyksineen taisteluvalmiina? Ampuja, pari vaihtomiestä ja viestihemmot ja se pakollinen upseeri ja muutama ukko väijyä pyörittämään kenties? Mitä sitä tyhjää: kuskit voivat vartioida sen mitä tarvii ja trangialla valmistuu muonat.
Toinen samanlainen juttu on NEMOT ja AMOKSET. Olemattomalla määrällä miehiä ja revohkaa pumpataan maaliin ammuksia, nopeasti, sähäkästi, tarkasti ja liikkeellä itseään suojaten.
Entäs rsrakh:t? Tarvitaan käsittääkseni kuusi ajoneuvoa, kun kolme alustaa voi pumpata vaikka puoli päivää raketteja maaleihin. Joku lennokkimaalinhaku siihen ja vot plus mojova valikoima erilaisia ammuksia. Ja taas oma liike suojaa.
Kyllä nämä MEILLE uudet asiat ovat täyttä tavaraa. Toivottavasti saadaan kaikki palikat pelittämään vaan. Linja on mielestäni ihan oikea.
Raveni
Greatest Leader
3JK kirjoitti:
Kannattaa muistaa että että vaikka suomessa riittääkin otto kalustoa niin se on viholliselle maali siinä missä muutkin. Sergein tapauksessa maaleja on huomattavasti enemmän kuin ito2005m:n suhteen. Tulen teho on kuitenkin tämän lisäksi ito2005:n puolella. Oletettavaa on myöskin että jos ei muita maaleja löydy niin isketään polttoaine kuljetuksiin. Tänä päivänä ei paljon puukaasulla liikuta. Liike luo turvaa ja lisää tehoa mutta polttoaineen kulutus kasvaa myös. On ihan sama onko meillä vaikka 10000 sergeitä ja 200000 äijää niiden kanssa pyörimässä, otto kuorma-autoineen ja traktoreineen jos ne eivät ole siellä missä niitä tarvitaan. Ito2005M porukka siirtyy huomattavasti kevyemmin ja taloudellisemmin ja tarpeen vaatiessa vaikka helikopterilla. sergei jaosta ei niin vain siirretäkään, en sano että sergeit täytyisi laittaa pataan varsinkin kun niille on koulutettuja miehistöjä mutta kyllä täytyy realiteetit tunnustaa että mikä kyseisen vehkeen taistelu arvo on nykyaikaisella taistelukentällä. Voin sanoa että ei ole sama mitä oli 60, 70 ja 80 luvulla.