Sillä alkuperäisellä ITK 61 ei voi ampua pimeässä?? mutta ITK 95 voi ?
Erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntakanuuna 23 ItK 95 on uudistettu siten, että modernisoidun tykin tulitoiminta perustuu sähköiseen suuntausjärjestelmään, sähkölaukaisuun, tietokonepohjaiseen tähtäinjärjestelmään, laserilla tehtyyn maalin etäisyyden ja nopeuden mittaamiseen, lämpökameralla tapahtuvaan maalin etsintään ja seuraamiseen sekä niiden tarvitsemiin oheislaitteisiin.
Ennakkolaskennassa tykkilaskin laskee jatkuvasti maalille lentorataa sekä tähtäin- ja purkilinjan välistä ennakkokulmaa. Tykin laskimella on valmius mahdollisen uuden ampumatarvikkeen ballistiikalle.
Modernisoinnissa on parannettu perustykin käyttöarvoa ja jatkettu sen käyttöikää poistamalla perinteisen sergein suurimmat heikkoudet, joita ovat:
*suuntausjärjestelmän hitaus,
*tykkilaskimen vanhanaikaisuus sekä
*pimeätoimintakyvyn puute.
Modernisoinnissa on perustykistä poistettu mm. meidän kaikkien tuntema ZAP-23 tykkilaskin, asettajan jakkara, heijastintähtäin KV-L ja pinta-ammuntatähtäin P-3. Lisäksi ylälavettiin ja alalavettiin on tehty muutoksia.
Asejärjestelmään on lisäksi liitetty ulkoinen, pimeätoimintakykyinen maalinosoitusjärjestelmä, joka kykenee itsenäiseen maalinosoitukseen (1-4:lle) tykille ja sen lisäksi se pystyy ohjaamaan automaattisesti tykkiä maalin suuntaan tulenjohtodatan perusteella.
Tykin paino ja modifioitu rakenne mahdollistavat asejärjestelmälle suunnitellut taistelutekniset ja taktiset tehtävät.
Tykkiä suunnataan 24 voltin tasajännitteellä toimivalla suuntausjärjestelmällä, joka on liitetty tähtäin- ja laskinjärjestelmään siten, että ampuja voi tykin suuntaus- ja hallintalaitteen avulla tehdä ammunnan valmistelun, vianmäärityksen, seurata maalia, käynnistää laserin mittauksen, vaihtaa toimintamoodia, käyttää muistiseurantaa, nollata laskimen laskennan, hyväksyä ulkopuolisen maalinosoituksen ja laukaista tykin tähtäinmonitorissa olevan symbolin ilmoittaessa putkien siirtyneen laskettuun ennakkokulmaan. Yksi mies pystyy käyttämään tykin tähtäin- ja laskinjärjestelmää sekä laukaisemaan tykin.
Tykissä on varajärjestelmänä käsisuuntausmahdollisuus, mekaaninen laukaisu ja aputähtäin, jolla voidaan ampua pikatilanteissa. Aputähtäin helpottaa maalin seurantaan ottoa varsinaisella tähtäimellä.
Tähtäin-laskunjärjestelmän käyttöpaneelin avulla tykille voidaan asettaa ampumasektorit. Tykin suuntaaminen ja laserilla mittaaminen on mahdollista myös asetetun ampumasektorin ulkopuolelle. Sen sijaan tulittaminen asetettujen sektorien ulkopuolelle on estetty.
Elektroniikkayksikköön on mahdollista liittää tiedonkeruujärjestelmällä varustettu tietokone, jolloin ammuntoja on mahdollista analysoida välittömästi laukaisun jälkeen. Lisäksi elektroniikkayksikköön voidaan liittää huolto-ohjelmistolla varustettu tietokone, jonka avulla voidaan analysoida ja muuttaa ohjelmallisia arvoja. Tiedonkeruussa voidaan hyödyntää myös monitorin videosignaalin tallentamista videonauhurille.
Tykin tarvitsema käyttövoima saadaan ylälavetille sijoitetusta puskuriakustosta, joka käsittää 2 kappaletta 12 voltin 56 ampeeritunnin hyytelöakkuja. Akut ladataan tykkikohtaisella kannettavalla polttomoottorikäyttöisellä voimakoneella
Modernisointi sisältää myös jaoskohtaisen lämpökameralla ja tähtäinmonitorilla varustetun maalinsoittimen, jolla voidaan antaa maalinosoitus ilman näköyhteyttä tykeille (1-4 kpl). Maalinosoituksella saadaan maali tykin varsinaiseen tähtäimeen sellaisella tarkkuudella, että välittömän tähtäyksen tarkennuksen jälkeen voidaan tulitus aloittaa.
Tykki on varustettu kaapeliyhteyteen perustuvalla viestijärjestelmällä, joka mahdollistaa maalinosoituksen täydentämisen puheella ja myös kaiken puheeseen perustuvan johtamisen.
Jaoksen maalinosoitusjärjestelmä voidaan liittää tulenkäytön johtamisjärjestelmään esimerkiksi tuliasemapäätteen kautta, josta maalinosoitus voidaan antaa joko jaoksen maalinosoittimelle tai suoraan tykille. Tykille annettuna maalitiedon tarkkuus on suuntaa antava, eikä sen perusteella saada maalia tähtäimen näkökenttään.
Maalinosoitusjärjestelmään kuuluvalla kantaerolaskimella tuotetaan tarkka maalinpaikka tykeille kantakorjattuna. Tykit on mahdollista ryhmittää 500 m:n etäisyydelle kantaerolaskimesta
eli etabloitujen IT-hlöiden zydeemeihin. 