Ilmatorjunta

[SJ]

Liian vähän. EI taistelukestävyyttä ja ainoastaa pääkaupunkiseutu olisi saanut heikohkon sateenvarjon.

Samaa mieltä. Ehkä se ei olisi niin heikko, mutta pienikin vahinko voisi neutralisoida koko patterin. Tai jos tuo 1/2 arvio pitäisi paikkaansa ja meille olisi saatu hankittua 2 noita pattereita, niin homma olisi toki parempi, mutta olisi se silti liian vähän.

Muutenkin SAMP/T:n kanssa toivoisi, että sillä olisi NASAMS patteri hoitamassa lähi/matala torjuntaa. Eli olisi erittäin kivaa, jos Kongsbergiltä menisi joku ukko ranskaan ja sieltä kysyisivät, josko joku olisi kiinnostunut siitä, että ASTER 30 integroitaisiin NASAMS:iin.

 

[Einomies1]

Liian vähän. EI taistelukestävyyttä ja ainoastaa pääkaupunkiseutu olisi saanut heikohkon sateenvarjon.

Samaa mieltä. Ehkä se ei olisi niin heikko, mutta pienikin vahinko voisi neutralisoida koko patterin. Tai jos tuo 1/2 arvio pitäisi paikkaansa ja meille olisi saatu hankittua 2 noita pattereita, niin homma olisi toki parempi, mutta olisi se silti liian vähän.

Muutenkin SAMP/T:n kanssa toivoisi, että sillä olisi NASAMS patteri hoitamassa lähi/matala torjuntaa. Eli olisi erittäin kivaa, jos Kongsbergiltä menisi joku ukko ranskaan ja sieltä kysyisivät, josko joku olisi kiinnostunut siitä, että ASTER 30 integroitaisiin NASAMS:iin.

Tuskin onnistuu tuo integrointi. Pöyhkeät ranskikset tekevät omia juttujaan, eivätkä taatusti mieti yhteensopivuutta USAlais-Norjalaisen systeemin kanssa.

NASAMS on valinta joka näyttää ilmapuolustuksen suunnan: selviytymiskykyinen ja riittävässä määrin hankittu järjestelmä joka tarjoaa kustannustehokkaasti kaikkien ilmaahengittävien maalien torjunnan aina 10 km korkeudelle. Lisäksi järjestelmällä voidaan torjua risteilyohjuksia. Kyky jota me tarvitsemme. Ballististen ohjusten torjuntaan on varaan ja mahdollisuuksia vain rikkailla koska ABM-järjestelmän tulisi olla moni-ulottuvuuksinen. Riittävän torjuntatodennäköisyyden takaaminen esim. Helsingin alueelle vaatisi siis muitakin järjestelmiä kuin SAMP/T ja kuten todettu riittävän ennakkovaroituskyvyn joka taas on erittäin kalllis paukku.

 

[Hejsan]

Te kirjoitetti että saa vain 2 patteria SAMP/T, eikö Suomi voi ostaa tulevaisuusa se kolmas ja neljäs patteri?

Sllion meillä olisi 2 patteria joka on hyviä ja puolustaa pääkaupunki seutua ja voisi ehkä päivittä BUKit siksi ajaksi kun me ostetaan ne kolmas ja neljäs patteri SAMP/T ??

 

[Raveni]

Te kirjoitetti että saa vain 2 patteria SAMP/T, eikö Suomi voi ostaa tulevaisuusa se kolmas ja neljäs patteri?

Sllion meillä olisi 2 patteria joka on hyviä ja puolustaa pääkaupunki seutua ja voisi ehkä päivittä BUKit siksi ajaksi kun me ostetaan ne kolmas ja neljäs patteri SAMP/T ??

Jos ABM kykyä halutaan oikeasti niin mahtaako se kaksi patteria riittää pääkaupungin suojaksi? Lisäksi tosiaan tarvitaan aika paljon muuta kilkettä... Ei taida millään maalla jolla on suomen kokoinen puolustusbudjetti (joka on pienenemässä) olla Ballistista torjunta kykyä? Lisäksi itse koen ongelmaksi tuollaisessa sen taistelukestävyyden. Oletetulla vihollisella on iskander-m:iä varmasti sen verran että meidän tuohon varaamat ohjukset on ammuttu kauan ennen kuin naapurilta loppuu...

Nasams on suomelle hyvä järjestelmä. Ainoa vika siinä on torjunta ulottuvuudet mutta niihinkin tulee parannusta 2014 kun uusi ohjus tulee myyntiin eli tämä extended range. lisäksi nasamssissa on ehkä maailman paras ilmatorjun ohjus käytössä ja se pitää huolen että alle 10km:ssä ei lennetä. Lisäksi siihen saa jo nyt laitettu aim-9x:n jolla tiputtelee sitten kaikkea matalalla lentelevää. Järjestelmä on taistelu kestävä ja pystyy verkottumaan aikalailla kaikkien tutkien kanssa ja itse patterien tuhomaminen on vaikeaa koska ovat aikalailla passiivisia.

 

[JOKO]

Liian vähän. EI taistelukestävyyttä ja ainoastaa pääkaupunkiseutu olisi saanut heikohkon sateenvarjon.

Samaa mieltä. Ehkä se ei olisi niin heikko, mutta pienikin vahinko voisi neutralisoida koko patterin. Tai jos tuo 1/2 arvio pitäisi paikkaansa ja meille olisi saatu hankittua 2 noita pattereita, niin homma olisi toki parempi, mutta olisi se silti liian vähän.

Muutenkin SAMP/T:n kanssa toivoisi, että sillä olisi NASAMS patteri hoitamassa lähi/matala torjuntaa. Eli olisi erittäin kivaa, jos Kongsbergiltä menisi joku ukko ranskaan ja sieltä kysyisivät, josko joku olisi kiinnostunut siitä, että ASTER 30 integroitaisiin NASAMS:iin.

Mielestäni voitaisiin ajatella SAMP/T järjestelmän tutkan suojaamista Skyshield patterilla. Ohjuksilla hoidettaisiin varsinainen ilmatorjunta ja tykeillä kohti tulevien ammusten torjunta. Olettaen tutkataktiikan olevan kunnossa, niin ei sen tuhoaminen ihan helppoa ole. Valvonta hoidettaisiin muilla tutkilla, sensoreilla ja aistinvaraisesti. Vasta ammuttaessa laitettaisiin järjestelmän oma tutka päälle. Ammunnan jälkeen välittömästi uuteen asemaan. Puoli kilometriä jo suojaisi täsmäaseilta.

 

[veffeade]

Liian vähän. EI taistelukestävyyttä ja ainoastaa pääkaupunkiseutu olisi saanut heikohkon sateenvarjon.

Samaa mieltä. Ehkä se ei olisi niin heikko, mutta pienikin vahinko voisi neutralisoida koko patterin. Tai jos tuo 1/2 arvio pitäisi paikkaansa ja meille olisi saatu hankittua 2 noita pattereita, niin homma olisi toki parempi, mutta olisi se silti liian vähän.

Muutenkin SAMP/T:n kanssa toivoisi, että sillä olisi NASAMS patteri hoitamassa lähi/matala torjuntaa. Eli olisi erittäin kivaa, jos Kongsbergiltä menisi joku ukko ranskaan ja sieltä kysyisivät, josko joku olisi kiinnostunut siitä, että ASTER 30 integroitaisiin NASAMS:iin.

Mielestäni voitaisiin ajatella SAMP/T järjestelmän tutkan suojaamista Skyshield patterilla. Ohjuksilla hoidettaisiin varsinainen ilmatorjunta ja tykeillä kohti tulevien ammusten torjunta. Olettaen tutkataktiikan olevan kunnossa, niin ei sen tuhoaminen ihan helppoa ole. Valvonta hoidettaisiin muilla tutkilla, sensoreilla ja aistinvaraisesti. Vasta ammuttaessa laitettaisiin järjestelmän oma tutka päälle. Ammunnan jälkeen välittömästi uuteen asemaan. Puoli kilometriä jo suojaisi täsmäaseilta.

Eikohan tasmaaseet tule ensimmaisena; tuskin laukaisualustoja pystyttaisiin pitamaan piilossa: Siis tulta tulee niskaan ennenkuin ensimmaistakaan alustaa olisi saatu kohdistettua kohti vihulaista

 

[Hejsan]

Raveni

Jaha voikko nyt Nasamilla ampua sidewinder 9x.

Voikko yhteen semmoisen behållare laitaa vaikka 3 amraam ja 3 sidewinder. Siis blanda missiler.
Tai se on 6 behållare yhdessä patterissa niin se on 3 sidewinder ja 3 amraam (18 kpl aim-9x ja 18 kpl aim-120 c-7) ?

 

[veffeade]

Raveni

Jaha voikko nyt Nasamilla ampua sidewinder 9x.

Voikko yhteen semmoisen behållare laitaa vaikka 3 amraam ja 3 sidewinder. Siis blanda missiler.
Tai se on 6 behållare yhdessä patterissa niin se on 3 sidewinder ja 3 amraam (18 kpl aim-9x ja 18 kpl aim-120 c-7) ?

Ei kun se on pelkka AMRAAM; Sidewinderit pitais oikeasti ampua maasta olalta mutta kellaan ei vissiin tuollaista jarjestelmaa ole (Kehitysidea: Suomihan voisi kehittaa tuollaisen jarjestelman )

 

[kunnas]

Liian vähän. EI taistelukestävyyttä ja ainoastaa pääkaupunkiseutu olisi saanut heikohkon sateenvarjon.

Samaa mieltä. Ehkä se ei olisi niin heikko, mutta pienikin vahinko voisi neutralisoida koko patterin. Tai jos tuo 1/2 arvio pitäisi paikkaansa ja meille olisi saatu hankittua 2 noita pattereita, niin homma olisi toki parempi, mutta olisi se silti liian vähän.

Muutenkin SAMP/T:n kanssa toivoisi, että sillä olisi NASAMS patteri hoitamassa lähi/matala torjuntaa. Eli olisi erittäin kivaa, jos Kongsbergiltä menisi joku ukko ranskaan ja sieltä kysyisivät, josko joku olisi kiinnostunut siitä, että ASTER 30 integroitaisiin NASAMS:iin.

Tuskin onnistuu tuo integrointi. Pöyhkeät ranskikset tekevät omia juttujaan, eivätkä taatusti mieti yhteensopivuutta USAlais-Norjalaisen systeemin kanssa.

NASAMS on valinta joka näyttää ilmapuolustuksen suunnan: selviytymiskykyinen ja riittävässä määrin hankittu järjestelmä joka tarjoaa kustannustehokkaasti kaikkien ilmaahengittävien maalien torjunnan aina 10 km korkeudelle. Lisäksi järjestelmällä voidaan torjua risteilyohjuksia. Kyky jota me tarvitsemme.

Noita järjestelmiä hankittiin vain neljä jos muistan oikein. Ohjusjärjestelmät maksaa 340 mijoonaa + 120 mijoonaa ohjuksiin. Algeria osti pantsir-s1 järjestelmiä 38 kappaletta 500 miljoonalla, eli 13 miljoonaa kappale. Sinulla on vääristynyt kuva kustannustehokkuudesta. Mitäs niille yli 10 kilometrin korkeudessa lentäville maaleille tehdään? BUK:n aikakaudella ne ammuttiin alas. Nyt pärrytetään huulta.
:a-laugh:

Venäjän pääsääntöinen risteilyohjus tulevaisuudessa on Brahmos. Brahmos saavuttaa kolmen mach:n nopeuden joten se on siinä rajalla pyystytäänkö se torjumaan. Brahmos 2 onkin sitten jo liian nopea torjuttava. Brahmosin lentorata on ohjelmoitava, yleensä se lentää n. 13 km:n korkeudessa ilmanvastuksen takia, se voi tulla myös ylhäältä päin jonne ei NASAMS:n tutka näytä.

KH-555:sta on valmistettu vain muutama testikappale. Lisäksi on KH-38 40 km:n kantava ohjus jota valmistetaan neljällä eri sensorilla vaihtoehdolla. Nopeus on 2.2 mach:a ja matkalentokorkeus 200-12 000 m.

Tulevaisuudessa tulee arsenaaliin myös liitopommeja jotka ovat erittäin halpoja, GBU-39 hinta on 70 000 $ ja Austraalialaisen JDAM-ER liitopommin hinta on 10 000 $ . Yhden NASAMS patterin ohjuksen hinta on 600 000 $ joten jos niillä ammutaan liitopommeja maksaa se vähintää 10 kertaa torjuttavan ohjuksen hinta.

Ballististen ohjusten torjuntaan on varaan ja mahdollisuuksia vain rikkailla koska ABM-järjestelmän tulisi olla moni-ulottuvuuksinen. Riittävän torjuntatodennäköisyyden takaaminen esim. Helsingin alueelle vaatisi siis muitakin järjestelmiä kuin SAMP/T ja kuten todettu riittävän ennakkovaroituskyvyn joka taas on erittäin kalllis paukku.

BUK-M3 torjuu ballistiset ohjukset joiden nopeus on alle 4800 m/s, samoin ANTEY 2500 ja S-400. Myös Patriot PAC-3 torjuu alle 3000 m/s lentävät maalit. Kaikki ilman sateliitteja.

 

[SJ]

Liian vähän. EI taistelukestävyyttä ja ainoastaa pääkaupunkiseutu olisi saanut heikohkon sateenvarjon.

Samaa mieltä. Ehkä se ei olisi niin heikko, mutta pienikin vahinko voisi neutralisoida koko patterin. Tai jos tuo 1/2 arvio pitäisi paikkaansa ja meille olisi saatu hankittua 2 noita pattereita, niin homma olisi toki parempi, mutta olisi se silti liian vähän.

Muutenkin SAMP/T:n kanssa toivoisi, että sillä olisi NASAMS patteri hoitamassa lähi/matala torjuntaa. Eli olisi erittäin kivaa, jos Kongsbergiltä menisi joku ukko ranskaan ja sieltä kysyisivät, josko joku olisi kiinnostunut siitä, että ASTER 30 integroitaisiin NASAMS:iin.

Mielestäni voitaisiin ajatella SAMP/T järjestelmän tutkan suojaamista Skyshield patterilla. Ohjuksilla hoidettaisiin varsinainen ilmatorjunta ja tykeillä kohti tulevien ammusten torjunta. Olettaen tutkataktiikan olevan kunnossa, niin ei sen tuhoaminen ihan helppoa ole. Valvonta hoidettaisiin muilla tutkilla, sensoreilla ja aistinvaraisesti. Vasta ammuttaessa laitettaisiin järjestelmän oma tutka päälle. Ammunnan jälkeen välittömästi uuteen asemaan. Puoli kilometriä jo suojaisi täsmäaseilta.

Eikohan tasmaaseet tule ensimmaisena; tuskin laukaisualustoja pystyttaisiin pitamaan piilossa: Siis tulta tulee niskaan ennenkuin ensimmaistakaan alustaa olisi saatu kohdistettua kohti vihulaista

Tästä ollaan puhuttu aikaisemminkin, mutta koska sinä et ilmeisesti ole osallisunut keskusteluun tuolloin, niin sanotaampa taas: Millä meinasit tunnistaa ne alustat? Varmaan pystyisi havaitsemaan ne ohjusten kantaman ulkopuolelta, mutta millä sinä tiedät, että kyseessä on maali, eikä jokin satunnainen laivakontti tai jokin ihan mikä tahansa muu sensorissa näkyvä juttu. Vaikka sinä pystyisitkin erottelemaan joukosta sotilaskohteet, niin millä meinasit eritellä sen ohjuslaukaisimen kaikesta muusta?

 

[SJ]

Raveni

Jaha voikko nyt Nasamilla ampua sidewinder 9x.

Voikko yhteen semmoisen behållare laitaa vaikka 3 amraam ja 3 sidewinder. Siis blanda missiler.
Tai se on 6 behållare yhdessä patterissa niin se on 3 sidewinder ja 3 amraam (18 kpl aim-9x ja 18 kpl aim-120 c-7) ?

Ei kun se on pelkka AMRAAM; Sidewinderit pitais oikeasti ampua maasta olalta mutta kellaan ei vissiin tuollaista jarjestelmaa ole (Kehitysidea: Suomihan voisi kehittaa tuollaisen jarjestelman )

Sidewinderiä ollaan kaavailtu systeemiin, kuten sitä SLAMRAAM-ER ohjustakin, mutta saas nähdä, että mitä tulee lopulta markkinoille.

 

[SJ]

Noita järjestelmiä hankittiin vain neljä jos muistan oikein. Ohjusjärjestelmät maksaa 340 mijoonaa + 120 mijoonaa ohjuksiin. Algeria osti pantsir-s1 järjestelmiä 38 kappaletta 500 miljoonalla, eli 13 miljoonaa kappale. Sinulla on vääristynyt kuva kustannustehokkuudesta. Mitäs niille yli 10 kilometrin korkeudessa lentäville maaleille tehdään? BUK:n aikakaudella ne ammuttiin alas. Nyt pärrytetään huulta.
:a-laugh:

Venäjän pääsääntöinen risteilyohjus tulevaisuudessa on Brahmos. Brahmos saavuttaa kolmen mach:n nopeuden joten se on siinä rajalla pyystytäänkö se torjumaan. Brahmos 2 onkin sitten jo liian nopea torjuttava. Brahmosin lentorata on ohjelmoitava, yleensä se lentää n. 13 km:n korkeudessa ilmanvastuksen takia, se voi tulla myös ylhäältä päin jonne ei NASAMS:n tutka näytä.

NASAMS kaupasta tiedetään, että se sisältää ainakin seuraavat osat:
24 kpl. laukaisualustaa.
12 kpl. Sentinell -tutkaa.
4-8 kpl. komentokeskuksia (luultavasti 8, koska yksi keskus pystyy ohjaamaan yksinään kolmea laukaisualustaa).
? kpl. IRST sensoreita (luultavasti ainakin 4).
12 kpl. Groundmaster KEVA tutkaa, sekä KAVA tutkien modernisoinnin.

Ja varmasti ihmisillä on vääristynyt kuva monestakin asiasta, jos asioita vääristellään tuolla tavalla.

Ja muistaakseni tänne joku lähetti sen kaavion tuosta Pantsirin kantamasta, siinä se käppyrä näytti, että pantsirinkaan ohjus ei yltäisi 9 kilsaa korkeammalle, jos aikomus on ampua maali alas ennen kuin se lentää yli. Tämä siis siksi, että kohtitulevaa maalia ammuttaessa ohjuksen lentorata on jyrkkenevä ja loittonevaan maaliin ammutaan heti kättelyssä ylöspäin ja sitten lentorata alkaa loiveta.

Ja mitä tulee noihin Brahmos ohjuksiin, niin veikkaampa, että kannattaa olla enemmän huolissaan niistä ballistisista ohjuksista, niitä kun ryssällä jo on ja saattavat hyvinkin olla halvempia hankkia. Ja jos ohjus olisikin ohjelmoitu lentämään sellaisesta suunnasta, että se tutka ei näytä sinne, niin viereinen tutka sen jo sitten saattaa nähdä. Ja jos se lähestyy 13 kilsan korkeudessa, niin sen ohjuksen näkee KEVA ja KAVA tutkilla melkoisen kaukaa. IP sensoritkin varmasti sen havaitsee.

 

[SJ]

Liian vähän. EI taistelukestävyyttä ja ainoastaa pääkaupunkiseutu olisi saanut heikohkon sateenvarjon.

Samaa mieltä. Ehkä se ei olisi niin heikko, mutta pienikin vahinko voisi neutralisoida koko patterin. Tai jos tuo 1/2 arvio pitäisi paikkaansa ja meille olisi saatu hankittua 2 noita pattereita, niin homma olisi toki parempi, mutta olisi se silti liian vähän.

Muutenkin SAMP/T:n kanssa toivoisi, että sillä olisi NASAMS patteri hoitamassa lähi/matala torjuntaa. Eli olisi erittäin kivaa, jos Kongsbergiltä menisi joku ukko ranskaan ja sieltä kysyisivät, josko joku olisi kiinnostunut siitä, että ASTER 30 integroitaisiin NASAMS:iin.

Mielestäni voitaisiin ajatella SAMP/T järjestelmän tutkan suojaamista Skyshield patterilla. Ohjuksilla hoidettaisiin varsinainen ilmatorjunta ja tykeillä kohti tulevien ammusten torjunta. Olettaen tutkataktiikan olevan kunnossa, niin ei sen tuhoaminen ihan helppoa ole. Valvonta hoidettaisiin muilla tutkilla, sensoreilla ja aistinvaraisesti. Vasta ammuttaessa laitettaisiin järjestelmän oma tutka päälle. Ammunnan jälkeen välittömästi uuteen asemaan. Puoli kilometriä jo suojaisi täsmäaseilta.

Skyshieldeihin kun olisikin varaa. Niitä voisi käyttää moneen muuhunkin juttuun. Mutta ehkä ITO-2005 kykenísi siihen ainakin jollakin tapaa. Mutta sittenkin haluaisin taistelunkestävyyttä ihan sen takia, että joku saattaa ajaa vaikka ojaan sillä komentoajoneuvolla.

 

[SJ]

Te kirjoitetti että saa vain 2 patteria SAMP/T, eikö Suomi voi ostaa tulevaisuusa se kolmas ja neljäs patteri?

Tai vain yhden. Toki tulevaisuudessa saatettaisiin hankkia vaikka mitä, mutta se ei ole odotettavissa seuraavan 15-20 vuoden sisällä.

 

[veffeade]

Liian vähän. EI taistelukestävyyttä ja ainoastaa pääkaupunkiseutu olisi saanut heikohkon sateenvarjon.

Samaa mieltä. Ehkä se ei olisi niin heikko, mutta pienikin vahinko voisi neutralisoida koko patterin. Tai jos tuo 1/2 arvio pitäisi paikkaansa ja meille olisi saatu hankittua 2 noita pattereita, niin homma olisi toki parempi, mutta olisi se silti liian vähän.

Muutenkin SAMP/T:n kanssa toivoisi, että sillä olisi NASAMS patteri hoitamassa lähi/matala torjuntaa. Eli olisi erittäin kivaa, jos Kongsbergiltä menisi joku ukko ranskaan ja sieltä kysyisivät, josko joku olisi kiinnostunut siitä, että ASTER 30 integroitaisiin NASAMS:iin.

Mielestäni voitaisiin ajatella SAMP/T järjestelmän tutkan suojaamista Skyshield patterilla. Ohjuksilla hoidettaisiin varsinainen ilmatorjunta ja tykeillä kohti tulevien ammusten torjunta. Olettaen tutkataktiikan olevan kunnossa, niin ei sen tuhoaminen ihan helppoa ole. Valvonta hoidettaisiin muilla tutkilla, sensoreilla ja aistinvaraisesti. Vasta ammuttaessa laitettaisiin järjestelmän oma tutka päälle. Ammunnan jälkeen välittömästi uuteen asemaan. Puoli kilometriä jo suojaisi täsmäaseilta.

Skyshieldeihin kun olisikin varaa. Niitä voisi käyttää moneen muuhunkin juttuun. Mutta ehkä ITO-2005 kykenísi siihen ainakin jollakin tapaa. Mutta sittenkin haluaisin taistelunkestävyyttä ihan sen takia, että joku saattaa ajaa vaikka ojaan sillä komentoajoneuvolla.

Niis siis eikos nyt ole niin, jotta jos hankitaan maailman paras jarjestelma, niin siita seuraa etta pitaa hankkia julmetusti tukijoukkoja tuon jarjestelman puolustamiseksi. Siis SAMP/T (tms.) -> Skyshield -> NASAMS -> MANPAD Sidewinder (kehitysasteella toistaiseksi by veffeade) -> Mod/Sergei -> ItKK.

Onkos tossa ketjussa oikeesti jarkea ?. Onhan siina, mutta mista rahat?

 

[SJ]

Ballististen ohjusten torjuntaan on varaan ja mahdollisuuksia vain rikkailla koska ABM-järjestelmän tulisi olla moni-ulottuvuuksinen. Riittävän torjuntatodennäköisyyden takaaminen esim. Helsingin alueelle vaatisi siis muitakin järjestelmiä kuin SAMP/T ja kuten todettu riittävän ennakkovaroituskyvyn joka taas on erittäin kalllis paukku.

BUK-M3 torjuu ballistiset ohjukset joiden nopeus on alle 4800 m/s, samoin ANTEY 2500 ja S-400. Myös Patriot PAC-3 torjuu alle 3000 m/s lentävät maalit. Kaikki ilman sateliitteja.

Uskoisin, että missasit pointin. BUK, SAMP/T ja PAC-3 ovat ABM hommissa niitä ohjuksia, jotka littaavat ne ohjukset jotka ovat terminaali vaiheessa syöksymässä maalia kohti. Lisäksi olisi suotavaa olla myös systeemi, jolla voidaan ampua ohjusta paljon aikaisemmin, tällöin ohjus ei taida keretä tekemään suurempia väistöliikkeitä tai sitten se joutuisi tekemään niitä pitkän matkan. Ennakkovaroitus systeemi ei varmaankaan olisi enää ongelma, jos tuollainen raskampi ABM systeemi kyettäisiin hankkimaan.

 

[SJ]

Niis siis eikos nyt ole niin, jotta jos hankitaan maailman paras jarjestelma, niin siita seuraa etta pitaa hankkia julmetusti tukijoukkoja tuon jarjestelman puolustamiseksi. Siis SAMP/T (tms.) -> Skyshield -> NASAMS -> MANPAD Sidewinder (kehitysasteella toistaiseksi by veffeade) -> Mod/Sergei -> ItKK.

Onkos tossa ketjussa oikeesti jarkea ?. Onhan siina, mutta mista rahat?

Siispä tyydyttiin "neljään Volvoon".

 

[veffeade]

Niis siis eikos nyt ole niin, jotta jos hankitaan maailman paras jarjestelma, niin siita seuraa etta pitaa hankkia julmetusti tukijoukkoja tuon jarjestelman puolustamiseksi. Siis SAMP/T (tms.) -> Skyshield -> NASAMS -> MANPAD Sidewinder (kehitysasteella toistaiseksi by veffeade) -> Mod/Sergei -> ItKK.

Onkos tossa ketjussa oikeesti jarkea ?. Onhan siina, mutta mista rahat?

Siispä tyydyttiin "neljään Volvoon".

 

[JOKO]

Liian vähän. EI taistelukestävyyttä ja ainoastaa pääkaupunkiseutu olisi saanut heikohkon sateenvarjon.

Samaa mieltä. Ehkä se ei olisi niin heikko, mutta pienikin vahinko voisi neutralisoida koko patterin. Tai jos tuo 1/2 arvio pitäisi paikkaansa ja meille olisi saatu hankittua 2 noita pattereita, niin homma olisi toki parempi, mutta olisi se silti liian vähän.

Muutenkin SAMP/T:n kanssa toivoisi, että sillä olisi NASAMS patteri hoitamassa lähi/matala torjuntaa. Eli olisi erittäin kivaa, jos Kongsbergiltä menisi joku ukko ranskaan ja sieltä kysyisivät, josko joku olisi kiinnostunut siitä, että ASTER 30 integroitaisiin NASAMS:iin.

Mielestäni voitaisiin ajatella SAMP/T järjestelmän tutkan suojaamista Skyshield patterilla. Ohjuksilla hoidettaisiin varsinainen ilmatorjunta ja tykeillä kohti tulevien ammusten torjunta. Olettaen tutkataktiikan olevan kunnossa, niin ei sen tuhoaminen ihan helppoa ole. Valvonta hoidettaisiin muilla tutkilla, sensoreilla ja aistinvaraisesti. Vasta ammuttaessa laitettaisiin järjestelmän oma tutka päälle. Ammunnan jälkeen välittömästi uuteen asemaan. Puoli kilometriä jo suojaisi täsmäaseilta.

Skyshieldeihin kun olisikin varaa. Niitä voisi käyttää moneen muuhunkin juttuun. Mutta ehkä ITO-2005 kykenísi siihen ainakin jollakin tapaa. Mutta sittenkin haluaisin taistelunkestävyyttä ihan sen takia, että joku saattaa ajaa vaikka ojaan sillä komentoajoneuvolla.

Skyshield patteri SAMP/T patterin kylkiäisiksi tuskin kaataisi hanketta. Puhuttaneen kuitenkin vain muutaman kymmenen miljoonan lisäinvestoinnista ohjuspatteria kohden? Taistelunkestävyyttä se lisäisi huomattavasti. Vastapuolen SEAD operaatio olisi mahdollista pilata vielä viime metreillä.

 

[Einomies1]

Noita järjestelmiä hankittiin vain neljä jos muistan oikein. Ohjusjärjestelmät maksaa 340 mijoonaa + 120 mijoonaa ohjuksiin. Algeria osti pantsir-s1 järjestelmiä 38 kappaletta 500 miljoonalla, eli 13 miljoonaa kappale. Sinulla on vääristynyt kuva kustannustehokkuudesta. Mitäs niille yli 10 kilometrin korkeudessa lentäville maaleille tehdään? BUK:n aikakaudella ne ammuttiin alas. Nyt pärrytetään huulta.
:a-laugh:

Venäjän pääsääntöinen risteilyohjus tulevaisuudessa on Brahmos. Brahmos saavuttaa kolmen mach:n nopeuden joten se on siinä rajalla pyystytäänkö se torjumaan. Brahmos 2 onkin sitten jo liian nopea torjuttava. Brahmosin lentorata on ohjelmoitava, yleensä se lentää n. 13 km:n korkeudessa ilmanvastuksen takia, se voi tulla myös ylhäältä päin jonne ei NASAMS:n tutka näytä.

NASAMS kaupasta tiedetään, että se sisältää ainakin seuraavat osat:
24 kpl. laukaisualustaa.
12 kpl. Sentinell -tutkaa.
4-8 kpl. komentokeskuksia (luultavasti 8, koska yksi keskus pystyy ohjaamaan yksinään kolmea laukaisualustaa).
? kpl. IRST sensoreita (luultavasti ainakin 4).
12 kpl. Groundmaster KEVA tutkaa, sekä KAVA tutkien modernisoinnin.

Ja varmasti ihmisillä on vääristynyt kuva monestakin asiasta, jos asioita vääristellään tuolla tavalla.

Ja muistaakseni tänne joku lähetti sen kaavion tuosta Pantsirin kantamasta, siinä se käppyrä näytti, että pantsirinkaan ohjus ei yltäisi 9 kilsaa korkeammalle, jos aikomus on ampua maali alas ennen kuin se lentää yli. Tämä siis siksi, että kohtitulevaa maalia ammuttaessa ohjuksen lentorata on jyrkkenevä ja loittonevaan maaliin ammutaan heti kättelyssä ylöspäin ja sitten lentorata alkaa loiveta.

Ja mitä tulee noihin Brahmos ohjuksiin, niin veikkaampa, että kannattaa olla enemmän huolissaan niistä ballistisista ohjuksista, niitä kun ryssällä jo on ja saattavat hyvinkin olla halvempia hankkia. Ja jos ohjus olisikin ohjelmoitu lentämään sellaisesta suunnasta, että se tutka ei näytä sinne, niin viereinen tutka sen jo sitten saattaa nähdä. Ja jos se lähestyy 13 kilsan korkeudessa, niin sen ohjuksen näkee KEVA ja KAVA tutkilla melkoisen kaukaa. IP sensoritkin varmasti sen havaitsee.

Samaa mieltä! Tässä on nyt unohdettu juuri NASAMSin verkottuneisuus. Lisäksi BRAHMOSia ei ole tilattu minun tietääkseni yhtään kappaletta naapurin sotavoimille. Intia on ainoa käyttäjämaa. Lisäksi Brahmos on meritorjuntaan suunniteltu ohjus joka tietysti voidaan myös laukaista ilmasta. Koska noin suurella nopeudella lentävä, kuuma ja 2,5-3 tonnia painava möhkäle joka ei juuri omaa häiveominaisuuksia, nähdään nopeudestaan huolimatta kauempaa kuin "hitaammat hiippailijat" infralla ja tutkilla. Se voidaan paremmin myös torjua.

Pitää muistaa että ei meillekkään hankita vanhaa it-järjestelmää vaan uusinta uutta. NASAMS II on ulottuvuuspuutteistaan huolimatta nykyaikainen it-järjestelmä ja on varmasti erittäin nopea ja tarkka. Miksei se pystyisi torjumaan Moskit-tyyppisiä nopeita ohjuksia?

Idän ja lännen välillä tuntuu olevan tyylieroja risteilyohjuksien suunnittelussa. Venäjä luottaa ohjusten nopeuden olevan riittävä tae väistämään torjuntaa ja uhraa häive-ominaisuudet. Länsipuolella taas luotetaan hitaampiin stealth ohjuksiin joissa minimoidaan lämpö- ja tutkaherätteet. Molemmissa lienee etunsa.

Tuosta Pantsirin ja ym. kantamasta: uskoisin ettei lentorata hirveästi muutu ainakaan aktiivista tutkahakeutumista käyttävässä ohjuksessa koska nehän käyttävät kulmanopeusreittiä kohteen saavuttamiseen eli ns."ottavat ennakkoa".
En tosin tiedä mitä Pantsir käyttää enkä nyt jaksa tutkia asiaa...