Ilmatorjunta

SJ kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Raveni

Jaha voikko nyt Nasamilla ampua sidewinder 9x.

Voikko yhteen semmoisen behållare laitaa vaikka 3 amraam ja 3 sidewinder. Siis blanda missiler.
Tai se on 6 behållare yhdessä patterissa niin se on 3 sidewinder ja 3 amraam (18 kpl aim-9x ja 18 kpl aim-120 c-7) ?

Ei kun se on pelkka AMRAAM; Sidewinderit pitais oikeasti ampua maasta olalta mutta kellaan ei vissiin tuollaista jarjestelmaa ole (Kehitysidea: Suomihan voisi kehittaa tuollaisen jarjestelman :D)

Sidewinderiä ollaan kaavailtu systeemiin, kuten sitä SLAMRAAM-ER ohjustakin, mutta saas nähdä, että mitä tulee lopulta markkinoille.

ER versio tulee vuonna 2014 myyntiin ja Sidewinrin pitäisi integroitua Nasams 2 Fin systeemiin.

Ballistisen ohjuksen tai tämän bahromin havaitsemiseen tarvitaan kyllä jotain muuta kuin silmiä. Eli tutkan jonka on mitattava koko ajan. Se taas vetää tulta puoleensa. En sano etteikö samp/t olisi tehokas, sillä sitä se varmasti on. Se on myös kallis ja vaatii kaveriksi skyshieldin tms. Sekin maksaa. Siinä ei olisi voinut hyödyntää 100% muita, jo olemassa olevia tutkia ja ilmatillanne järjestelmiä. Kaikesta hyvyydestä ja hienoudesta huolimatta se ei olisi ollut niin taistelu kestävä kuin Nasams jonka ainoa suoranainen heikkous on torjunta tilavauus. Mihin on tulossa parannusta 2014 kun er tulee myyntiin. Ammusilmatorjunta järjestelmän hankkiminen/päivittäminen nykyaikaikeksi heitteiden torjuntaan kykeneväksi tulee varmasti ajankohtaiseksi jossain vaiheessa kun järjestelmät kallistuvat ja teknistyvät eikä vähenevät äijätkään ole enään tykin ruokaa. Meinaan vaan että näitä kaikkia ja paljon muutakin täytyy kyetä suojaamaan vihollisen täsmä vaikutuskyvyltä.
 
Einomies1 kirjoitti:
Tuosta Pantsirin ja ym. kantamasta: uskoisin ettei lentorata hirveästi muutu ainakaan aktiivista tutkahakeutumista käyttävässä ohjuksessa koska nehän käyttävät kulmanopeusreittiä kohteen saavuttamiseen eli ns."ottavat ennakkoa".
En tosin tiedä mitä Pantsir käyttää enkä nyt jaksa tutkia asiaa...

Ompi radio komento-ohjattu.
 
Einomies1 kirjoitti:
SJ kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Noita järjestelmiä hankittiin vain neljä jos muistan oikein. Ohjusjärjestelmät maksaa 340 mijoonaa + 120 mijoonaa ohjuksiin. Algeria osti pantsir-s1 järjestelmiä 38 kappaletta 500 miljoonalla, eli 13 miljoonaa kappale. Sinulla on vääristynyt kuva kustannustehokkuudesta. Mitäs niille yli 10 kilometrin korkeudessa lentäville maaleille tehdään? BUK:n aikakaudella ne ammuttiin alas. Nyt pärrytetään huulta.
:a-laugh:

Venäjän pääsääntöinen risteilyohjus tulevaisuudessa on Brahmos. Brahmos saavuttaa kolmen mach:n nopeuden joten se on siinä rajalla pyystytäänkö se torjumaan. Brahmos 2 onkin sitten jo liian nopea torjuttava. Brahmosin lentorata on ohjelmoitava, yleensä se lentää n. 13 km:n korkeudessa ilmanvastuksen takia, se voi tulla myös ylhäältä päin jonne ei NASAMS:n tutka näytä.

NASAMS kaupasta tiedetään, että se sisältää ainakin seuraavat osat:
24 kpl. laukaisualustaa.
12 kpl. Sentinell -tutkaa.
4-8 kpl. komentokeskuksia (luultavasti 8, koska yksi keskus pystyy ohjaamaan yksinään kolmea laukaisualustaa).
? kpl. IRST sensoreita (luultavasti ainakin 4).
12 kpl. Groundmaster KEVA tutkaa, sekä KAVA tutkien modernisoinnin.

Ja varmasti ihmisillä on vääristynyt kuva monestakin asiasta, jos asioita vääristellään tuolla tavalla.

Ja muistaakseni tänne joku lähetti sen kaavion tuosta Pantsirin kantamasta, siinä se käppyrä näytti, että pantsirinkaan ohjus ei yltäisi 9 kilsaa korkeammalle, jos aikomus on ampua maali alas ennen kuin se lentää yli. Tämä siis siksi, että kohtitulevaa maalia ammuttaessa ohjuksen lentorata on jyrkkenevä ja loittonevaan maaliin ammutaan heti kättelyssä ylöspäin ja sitten lentorata alkaa loiveta.

Ja mitä tulee noihin Brahmos ohjuksiin, niin veikkaampa, että kannattaa olla enemmän huolissaan niistä ballistisista ohjuksista, niitä kun ryssällä jo on ja saattavat hyvinkin olla halvempia hankkia. Ja jos ohjus olisikin ohjelmoitu lentämään sellaisesta suunnasta, että se tutka ei näytä sinne, niin viereinen tutka sen jo sitten saattaa nähdä. Ja jos se lähestyy 13 kilsan korkeudessa, niin sen ohjuksen näkee KEVA ja KAVA tutkilla melkoisen kaukaa. IP sensoritkin varmasti sen havaitsee.


Pitää muistaa että ei meillekkään hankita vanhaa it-järjestelmää vaan uusinta uutta. NASAMS II on ulottuvuuspuutteistaan huolimatta nykyaikainen it-järjestelmä ja on varmasti erittäin nopea ja tarkka. Miksei se pystyisi torjumaan Moskit-tyyppisiä nopeita ohjuksia?
AMRAAM ohjuksen maalin max nopeutta ei ole saatavilla, lisäksi jos ohjus laukaistaan maasta niin suurin maalin nopeus saattaa pudota. Ainakin ohjuksen maksimi nopeus putoaa. Toinen asia on sitten ohjustentorjuntaohjukset jotka pystyvät ampumaan alas nopeitakin maaleja, mutta nämä ohjukset sitten maksavat (Patriot pac-3:n ohjus= 3 milj.)

Tuossa ohjustem maksimi maalien nopeuksia:
Stinger 700 m/s
Crotale ng 500 m/s
Adats 400 m/s

Torjunta ohjus ei pysty torjumaan nopeita maaleja niin kaukaa ja korkealta kuin hitaita maaleja, lisäksi torjunta ohjukset pystyvät torjumaan nopeita maaleja vain tietyllä etäisyydellä.

0351.gif
 
kunnas kirjoitti:
AMRAAM ohjuksen maalin max nopeutta ei ole saatavilla, lisäksi jos ohjus laukaistaan maasta niin suurin maalin nopeus saattaa pudota. Ainakin ohjuksen maksimi nopeus putoaa. Toinen asia on sitten ohjustentorjuntaohjukset jotka pystyvät ampumaan alas nopeitakin maaleja, mutta nämä ohjukset sitten maksavat (Patriot pac-3:n ohjus= 3 milj.)

Voihan tietenkin olla, että AMRAAM ei kykene esim. seuraamaan erittäin nopeaa maalia sillä omalla tutkallaa, mutta olettaisin, että asia olisi korjattu viimeistään -ER versiossa. Ja koska -ER malli käyttää periaatteessa samaa sensoria, niin eiköhän perusmallikin osaa homman hoitaa. Tai ainakin ihmettelisin, jos tuollaista ominaisuutta ei olisi vaadittu, kun kehiteltiin jenkkiarmeijalle IT-järjestelmää, jonka päätarkoitus oli torjua risteilyohjuksia. Se on sitten erikysymys, että kuinka kaukana NASAMS laukaisin voi olla suojattavasta kohteesta (tai ohjuksen lentoradasta, jos tilanne sallii), jotta ohjuksella on mahdollisuuksia keretä väliin.
 
Eikös tuo nasamsin er versio ole toteutettu rim-162 essm:n pohjalta? Näin olen ollut lukenevinani... Tuollahan on ihan kiitettävä torjunta ulottuvuus vaakasuunnassa +27 merimailia = >50km... Korkeus ulottuvuutta en löytänyt mutta eiköhän se mahda noin 15km olla...
 
Raveni kirjoitti:
Eikös tuo nasamsin er versio ole toteutettu rim-162 essm:n pohjalta? Näin olen ollut lukenevinani... Tuollahan on ihan kiitettävä torjunta ulottuvuus vaakasuunnassa +50 merimailia = >90km... Korkeus ulottuvuutta en löytänyt mutta eiköhän se mahda noin 20km olla...

Itse olen nähnyt mainintoja 40-50 kilometrin kantamasta. Korkeusulottuvuus on mainittu olevan jossakin 15 kilsan paikkeilla.
 
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Eikös tuo nasamsin er versio ole toteutettu rim-162 essm:n pohjalta? Näin olen ollut lukenevinani... Tuollahan on ihan kiitettävä torjunta ulottuvuus vaakasuunnassa +50 merimailia = >90km... Korkeus ulottuvuutta en löytänyt mutta eiköhän se mahda noin 20km olla...

Itse olen nähnyt mainintoja 40-50 kilometrin kantamasta. Korkeusulottuvuus on mainittu olevan jossakin 15 kilsan paikkeilla.

Pitää varmaanki paikkansa kyllä tuo aikaisempi postini km määrä tuntuu aika kovalta... 50km kuulostaisi realistiselta senkin puolesta että senhän on tarkoitus mahtua samoihin kannuihin kuin perus amraaminkin... Täytyypä tarkistaa vielä tuo lähde mistä bongasin tuos 90km...
 
Mitä onko tämä joku uus uhka suomelle? Brahmos
Mikä ohjus on sitten Iskender?

brahmos1.jpg

BRAHMOS.jpg

BRAHMOS+DTN.jpg

brahmos_2.jpg

BrahMos.jpg
 
Ja tulevaisuudessa lentokoneesta

brahmos2.jpg
 
SJ kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Liian vähän. EI taistelukestävyyttä ja ainoastaa pääkaupunkiseutu olisi saanut heikohkon sateenvarjon.

Samaa mieltä. Ehkä se ei olisi niin heikko, mutta pienikin vahinko voisi neutralisoida koko patterin. Tai jos tuo 1/2 arvio pitäisi paikkaansa ja meille olisi saatu hankittua 2 noita pattereita, niin homma olisi toki parempi, mutta olisi se silti liian vähän.

Muutenkin SAMP/T:n kanssa toivoisi, että sillä olisi NASAMS patteri hoitamassa lähi/matala torjuntaa. Eli olisi erittäin kivaa, jos Kongsbergiltä menisi joku ukko ranskaan ja sieltä kysyisivät, josko joku olisi kiinnostunut siitä, että ASTER 30 integroitaisiin NASAMS:iin.


Mielestäni voitaisiin ajatella SAMP/T järjestelmän tutkan suojaamista Skyshield patterilla. Ohjuksilla hoidettaisiin varsinainen ilmatorjunta ja tykeillä kohti tulevien ammusten torjunta. Olettaen tutkataktiikan olevan kunnossa, niin ei sen tuhoaminen ihan helppoa ole. Valvonta hoidettaisiin muilla tutkilla, sensoreilla ja aistinvaraisesti. Vasta ammuttaessa laitettaisiin järjestelmän oma tutka päälle. Ammunnan jälkeen välittömästi uuteen asemaan. Puoli kilometriä jo suojaisi täsmäaseilta.

Eikohan tasmaaseet tule ensimmaisena; tuskin laukaisualustoja pystyttaisiin pitamaan piilossa: Siis tulta tulee niskaan ennenkuin ensimmaistakaan alustaa olisi saatu kohdistettua kohti vihulaista :(

Tästä ollaan puhuttu aikaisemminkin, mutta koska sinä et ilmeisesti ole osallisunut keskusteluun tuolloin, niin sanotaampa taas: Millä meinasit tunnistaa ne alustat? Varmaan pystyisi havaitsemaan ne ohjusten kantaman ulkopuolelta, mutta millä sinä tiedät, että kyseessä on maali, eikä jokin satunnainen laivakontti tai jokin ihan mikä tahansa muu sensorissa näkyvä juttu. Vaikka sinä pystyisitkin erottelemaan joukosta sotilaskohteet, niin millä meinasit eritellä sen ohjuslaukaisimen kaikesta muusta?

Eikos nyt kuitenkin ole niin, etta aktiiviset torjuntajarjestelmat mittaavat jatkuvasti ilmatilaa ja lahettavat siten kaikua ilmoille: En iskisikaan laukaisualustoihin vaan tulenjohtotutkiin; tama lienee triviaalia nykypaivana. Tuskin yksikaan laukaisualusta pystyisi toimimaan jarellisesti jos sen tulenjohtotutka on pimeana. Vaihdan siis nakemysta, olet oikeassa tuosta laukaisualustan tunnistamisen vaikeudesta...
 
Ja coastal defence

Brahmos+Coastal+Defence.jpg
 
Hejsan kirjoitti:
Mitä onko tämä joku uus uhka suomelle? Brahmos
Mikä ohjus on sitten Iskender?

Brahmos on risteilyohjus, hyvin nopea sellainen. iskander on sitten ballistinen ohjus ja sellaisenaan vieläkin nopeampi.

Brahmos vaan ei ole vielä tiettävästi ryssillä käytössä. Tulossa mahdollisesti Gorshkov luokan fregatteihin. Periaatteessa ryssän ilmavoimilla noita saattaisi olla jo käytössä, mutta olettaisin valmistajien ilmoittavan, jos noita toimitettaisiin asiakkaalle.
 
SJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Mitä onko tämä joku uus uhka suomelle? Brahmos
Mikä ohjus on sitten Iskender?

Brahmos on risteilyohjus, hyvin nopea sellainen. iskander on sitten ballistinen ohjus ja sellaisenaan vieläkin nopeampi.

Brahmos vaan ei ole vielä tiettävästi ryssillä käytössä. Tulossa mahdollisesti Gorshkov luokan fregatteihin. Periaatteessa ryssän ilmavoimilla noita saattaisi olla jo käytössä, mutta olettaisin valmistajien ilmoittavan, jos noita toimitettaisiin asiakkaalle.
Onkos sitten niin että Ryssällä ei ole konventionaalisia risteilyohjuksia kuin kourallinen? Yokhont-ohjus on brahmosin Venäläinen vastine, mutta onko sekin puhtaasti merimaaliohjus?
 
Mikä ero on risteilyohjus vs ballistinen ohjus?

Ja mikä on Yokhont ohjus ???
 
Hejsan kirjoitti:
Mikä ero on risteilyohjus vs ballistinen ohjus?

Ja mikä on Yokhont ohjus ???
Sori. Yakhont ohjus
http://en.wikipedia.org/wiki/P-800_Oniks
Risteilyohjus lentää ilmakehässä ja ballistinen ohjus ilmakehän ulkopuolella, josta se saapuu ilmakehään.
 
Siis onko kaikki nämä ohjukset Suomen lähialuella?
 
kunnas kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Mitä onko tämä joku uus uhka suomelle? Brahmos
Mikä ohjus on sitten Iskender?

Brahmos on risteilyohjus, hyvin nopea sellainen. iskander on sitten ballistinen ohjus ja sellaisenaan vieläkin nopeampi.

Brahmos vaan ei ole vielä tiettävästi ryssillä käytössä. Tulossa mahdollisesti Gorshkov luokan fregatteihin. Periaatteessa ryssän ilmavoimilla noita saattaisi olla jo käytössä, mutta olettaisin valmistajien ilmoittavan, jos noita toimitettaisiin asiakkaalle.
Onkos sitten niin että Ryssällä ei ole konventionaalisia risteilyohjuksia kuin kourallinen? Yokhont-ohjus on brahmosin Venäläinen vastine, mutta onko sekin puhtaasti merimaaliohjus?

Brahmos kehitettiin Yakhontin (/Oniks) pohjalta. Mutta ilmeisesti se on puhtaasti merimaaliohjus. Ja nyt tosiaan taitaa olla, että ryssällä ei ole juurikaan mitään risteilyohjuksen tapaista, vaan kaikki on lähinnä ballistista kamaa. Siis lähinnä tykistöä, tykistön rakentinheittimiä ja sitten isompaa ballistista rakettia/ohjusta.

Klub:ista näkyisi olevan inertia ohjattu maahyökkäys malli. Kh-35:sta on ehdotettu mallia, joka vastaisi jollakin tapaa SLAM ohjusta. Kh-15:sta saattaa olla jonkinlainen relevantti versio olla olemassa, ainakin siitä on ARM versio. Kh-55:sta on varmastikin muutama kiinnostava versio. Sitten on AS-13, joka on ilmeisesti TV ohjattu ja IP-kamerallakin löytyy versioita. Tuo vaan ilmestyi vasta -91, joten onko noita juurikaan valmistettu muuhun kuin vientiin?

Eli lähinnä tuo Kh-55:n versiot ja AS-13. Kantamaa kummassakin riittävästi. Määristä ei tietoa.
 
SJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Siis onko kaikki nämä ohjukset Suomen lähialuella?

Mitkä kaikki? Lentokoneista laukaistavien kanssa kysymys lienee irrelevantti.

Yakhont, Iskander ja Brahmos?
 
Hejsan kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Siis onko kaikki nämä ohjukset Suomen lähialuella?

Mitkä kaikki? Lentokoneista laukaistavien kanssa kysymys lienee irrelevantti.

Yakhont, Iskander ja Brahmos?

Iskander on se ohjus josta oli vähän aikaa sitten juttua, että ryssä on siirtämässä niitä rajan pintaan. Yakhont on MTO. Brahmos ei siis ole vielä käytössä (tiettävästi).
 
Back
Top