Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
RPG83
Soome Majori
Kun tässä nyt puhuttiin ballististen ohjusten torjunnasta, niin olisikohan Suomella oikeasti varaa ruveta niitä torjumaan (ohjuksilla, ei kai niihin kovin hyvin tykit tehoa)? Itse kyllä epäilen. Ja jos Hornetit olisivat poissa pelistä, niin ammuttaisiinko NASAMSilla risteilyohjuksia ja lentokoneista tippuvia pommeja, kun pommikoneet eivät uskaltautuisi torjuntakorkeudelle?
Mielestäni vähän tuhlausta koko systeemi, kun ei kykene ampumaan korkealla lentäviä pommikoneita ja ohjuksia tuskin raaskitaan käyttää risteilyohjusten ja lentopommien tuhoamiseen.
Mielestäni vähän tuhlausta koko systeemi, kun ei kykene ampumaan korkealla lentäviä pommikoneita ja ohjuksia tuskin raaskitaan käyttää risteilyohjusten ja lentopommien tuhoamiseen.
RPG83 kirjoitti:
Ballistisia ohjuksia vastaan meillä ei ole mitään millä ampua niitä alas, ellei joku kehitä NASAMS:ille siihen kykenevää ohjusta 8jotakin huhuja on ollut, mutta se oli ennen tietoa jonka mukaan jenkit lopettaisivat SLAMRAAM projektinsa kokonaan. Risteilyohjuksien ja muiden heitteiden kohdalta riippunee kokonaan suojeltavasta kohteesta. Lentotukikohtaa jos suojataan ja siellä sattuu olemaan vaikka kone yrittämässä ilmaan juuri sillä hetkellä, niin miksikäs ei. Tai jokin muuten tärkeä kohde (silta?). Tietenkin myös vaikuttaa se, että miten paljon ohjuksia on saatavilla tai tiedetään saatavan käyttöön.
Mutta pitää taas muistuttaa, että naapuri ei ole ihan heti saamassa mitään halpaa täsmäasetta käyttöönsä niin laajassa mittakaavassa, että siellä ei olisi koneita tulossa kantamallekin. Ja oletan, että siinä vaiheessa meille olisi tarkoitus olla noita pitemmän kantaman ohjuksia NASAMS:iin saatavilla. Sikäli kun muistan, niin se oli 2007, kun ilmavoimat oli kysellyt lupaa jenkeiltä ostaa C-7 ohjuksia, mutta kaupasta ei ole kuulunut mitään, joten voitanee olettaa, että tarkoitus on hankkia kerralla ilmavoimille ja ilmatorjunnalle isompi satsi ohjuksia ja epäilemättä vielä uusinta mallia, eli mahdollisesti D -mallia. Tai ne vaan lykkäsi kauppaa, jotta saavat hankkia C7 mallia isomman setin.
Raveni kirjoitti:
NASAMS systeemi on ollut kylliksi kauan käytössä, jotta B-malli olisi laitteelle tuttu. B mallin isoin uutuus oli sen ohjelmoitavuus, eli se ei voi olla ongelma. Ja niin moness paikassa on valmistaja sanonut, että ohjukset ovat identtisiä, niin kyllähän joku olisi käräyttänyt ne valheesta, jos niin ei olisi. Veikkaan myös että tämä oli Norjalaisilla mielessä alunalkaenkin, kun systeemiä suunnittelivatkin. Miksi muuten ne olisivat AMRAAM:n valinneetkaan?
RPG83
Soome Majori
SJ, en tiedä tarkoititko että kun pommitettaisiin, niin täsmäaseita (tai aseita ylipäätänsä) käytettäisiin vain tärkeimpiin kohteisiin?
Nimittäin itse uskoisin, että jos esim. Helsinkiä vastaan hyökätään ihan noin summittaisesti, niin pahaa jälkeä voisi tulla korkealla lentämälläkin, koska varmaan on suhteellisen tarkat tiedot sijainnista, jolloin joku inssi laskee että nopeudella x korkeudella y pommit pitää pudottaa z kilometriä ennen haluttua maalialuetta. Tarkkaa yksittäisen rakennuksen tuhoa tällä ei saataisi tietysti aikaan, mutta niitä varten on täsmäaseet, ja muuten voitaisiin vain tyytyä mattopommittamiseen.
Nimittäin itse uskoisin, että jos esim. Helsinkiä vastaan hyökätään ihan noin summittaisesti, niin pahaa jälkeä voisi tulla korkealla lentämälläkin, koska varmaan on suhteellisen tarkat tiedot sijainnista, jolloin joku inssi laskee että nopeudella x korkeudella y pommit pitää pudottaa z kilometriä ennen haluttua maalialuetta. Tarkkaa yksittäisen rakennuksen tuhoa tällä ei saataisi tietysti aikaan, mutta niitä varten on täsmäaseet, ja muuten voitaisiin vain tyytyä mattopommittamiseen.
RPG83 kirjoitti:
Pommikoneissa on tutka jolla voi koettaa tunnistaa rakennuksen, jos maalia ei muuten voi tunnistaa ja ihan varmasti sillä pystyy kertomaan, että milloin ollaan kaupungin yllä. Käsittääkseni tälläisillä pommitähtäimillä päästään sellaiseen 30 metrin tarkkuuteen optimi oloissa, mutta sääolosuhteille ne eivät voi oikein mitään, joten etenkin korkealta pommitettaessa hajontaa kyllä tulee. Mutta jos vihollinen tyytyy mattopommittamaan korkealta, niin toiminnan teho tippuu aika huikeasti, joten olettaisin vihollisen koettavan jotakin muuta ainakin alkuun. Meinaan, että en usko tuolla mattopommituksella saatavan tulosta ainakaan nopeasti.
Enemmän olisin huolissani siitä, jos rintamajoukkojen ryhmitysalueita tms. joukkojenkeskittymiä alettaisiin mattopommittamaan, mutta tälläiset yritykset vaativat ainakin jonkinlaista tiedustelutietoa ollakseen tehokkaita, joskin naapurissa ei olla niin huolissaan tuosta tehosta, sitä tulivoimaa on usein niin paljon, että siitä aina jotakin osuu kohdalleen.
Einomies1
Respected Leader
Eiköhän se ole selvä että sellaisesta tavoitteesta että Helsinkin säästetään tuhoilta, voidaan jo luopua haaveidenkin tasolla. Kun katselee USA:n ja liittouman (mm. NATO) operaatioita viimeisen 20 v. ajalta vaikka Irakia ja Jugoslaviaa vastaan, ei mitään mittavaa täsmäpommien ja ohjusten ryöppyä voida torjua. Vaikka naapurilla ei ole ihan samanlaista täsmä-aseiden määrää kuin USA:lla, runtua tulee ja kunnolla sieltäkin. Enää ei eletä talvea 1944 jolloin mahtava ilmatorjunta Itk 88:en pystyi pelastamaan helsingin suurpommituksilta.
Muutaman yksittäisen ohjuksen tiputtaminen käy jos siihen on käytettävissä PAC-3, AEGIS+SM3, SAMP/T ja S-300-500 tyyppisiä tai vastaavia, tehtävään suunniteltuja järjestelmiä, ennakkovaroitus- ja valvontajärjestelmineen. Tuskin vihulainen kuitenkaan tyytyy roiskimaan meitä parilla ohjuksella ja pommilla jos se haluaa tänne iskeä. Jenkkien "Shock and Awe" - iskujen tyylisillä toimilla pyritään tuhoamaan koko johto, viestintä ja hallinto-infra ja lyömällä kansakunta moraalisesti alas jotta hallinto ja sodanjohto saataisiin uskomaan ettei vastarinta kannata kun vastassa on massiivinen voima. Itänaapuri ei lisäksi ole kovin nuuka noille siviilitappioille joita USA ja länsiliittouma on ainakin pyrkinyt rajoittamaan operaatioissaan, päinvastoin! Tsetsenia ja Georgia ovat tästä eläviä (tai kituvia) esimerkkejä!
Helsinki sekä kaikki suuret kaupungit ja niiden infra TULEVAT KÄRSIMÄÄN MITTAVIA VAURIOITA, oli BUKKEJA, SAMPPEJA tai kunka monta NASAMSia hyvänsä. Se on vain hyväksyttävä ja panostettava hyvään havaintoverkkoon ja ilmasuojeluun, jolla väestötappiota saadaan rajoitettua.
Olen sitä mieltä että ilma-alivoimaisena ja tietyt ilmatorjunnan resurssien rajoitteet omaavana meidän keinomme kiistää vihollisen ilmaherruus ja aiheuttaa sille jatkuvia tappioita sekä päänvaivaa on yksinkertaisesti ilmapuolustuksen selviytymiskyky mahdollisimman pitkään.
Se tarkoittaa:
-monipuolista eri sensoreiden ja aselajien jakamaa ilmasodan jatkuvaa tilannekuvaa
-toiminnan ja kaluston hajauttamista ja harhauttamista valemaalein- ja sensorein
-tärkeiden alueiden hallintaa ja torjuntakykyä hävittäjillä ja ilmatorjunnalla
-riittävässä määrin aktiiivisuutta, mutta resursseja säästellen
-kaluston hyvää käyttöprosenttia
-henkilöstön hyvää koulutustasoa ja korkeaa taistelumoraalia+ luottamusta omaa toimintaa kohtaan.
-hyvää häirinnänsietokykyä (ECM, ECCM ja kyberhyökkäysten torjunta)
-kiistämään vihollisen aloite ilmakampanjan aikana ja jopa ennen sitä iskemällä vastaan tarkkaan valittuihin vihollisen resursseihin (lentotukikohdat, tykistö-ohjusasemat, laivastotukikohdat ja öljysatamat). Tämä vaatii uusimpia, hankintalistalla olevia pitkän kantaman täsmä-asejärjestelmiä (ATACMS, JASSM/TAURUS).
Uskon että vihollisen maahyökkäyskynnys pysyy korkeana niinkauan kun ilmapuolustuksemme on edes joltainosin toimintakykyinen. Selviytymällä mahdollisimman pitkään ja mitoittamalla toiminnan aktiivisuuden taktisesti viisaasti, voimme aiheuttaa tasaisesti tappioita ja minimoimalla omat menetykset.
Vihollinenkin on ihminen ja kun koneita tippuu tasaiseen tahtiin, lisääntyy myös pelko vastapuolella. Itänaapuri on totutusti kestävämpi omille tappioille kuin länsimaiden asevoimat, mutta raja on sielläkin vastassa. Iskujenvaihto-otteluun meidän ei kannattaisi mielestäni lähteä suinpäin tyyliin "pohjolan suurimmassa ilmataistelussa".
Muistan Persianlahden sodasta kertovan dokumentin vuosien takaa jossa RAF:n majuri kertoi että hän ja muut pilotit alkoivat laskea omia elinpäiviään kun hänen osaston 24 lentomiehistöstä oli menetetty 3 miehistöä operaation alkupäivinä. Tasaisesti kasvavat tappiot painoivat varmasti yhä enemmän mieltä kun lentotehtäviin lähdettiin ja pelko kasvoi.
Muutaman yksittäisen ohjuksen tiputtaminen käy jos siihen on käytettävissä PAC-3, AEGIS+SM3, SAMP/T ja S-300-500 tyyppisiä tai vastaavia, tehtävään suunniteltuja järjestelmiä, ennakkovaroitus- ja valvontajärjestelmineen. Tuskin vihulainen kuitenkaan tyytyy roiskimaan meitä parilla ohjuksella ja pommilla jos se haluaa tänne iskeä. Jenkkien "Shock and Awe" - iskujen tyylisillä toimilla pyritään tuhoamaan koko johto, viestintä ja hallinto-infra ja lyömällä kansakunta moraalisesti alas jotta hallinto ja sodanjohto saataisiin uskomaan ettei vastarinta kannata kun vastassa on massiivinen voima. Itänaapuri ei lisäksi ole kovin nuuka noille siviilitappioille joita USA ja länsiliittouma on ainakin pyrkinyt rajoittamaan operaatioissaan, päinvastoin! Tsetsenia ja Georgia ovat tästä eläviä (tai kituvia) esimerkkejä!
Helsinki sekä kaikki suuret kaupungit ja niiden infra TULEVAT KÄRSIMÄÄN MITTAVIA VAURIOITA, oli BUKKEJA, SAMPPEJA tai kunka monta NASAMSia hyvänsä. Se on vain hyväksyttävä ja panostettava hyvään havaintoverkkoon ja ilmasuojeluun, jolla väestötappiota saadaan rajoitettua.
Olen sitä mieltä että ilma-alivoimaisena ja tietyt ilmatorjunnan resurssien rajoitteet omaavana meidän keinomme kiistää vihollisen ilmaherruus ja aiheuttaa sille jatkuvia tappioita sekä päänvaivaa on yksinkertaisesti ilmapuolustuksen selviytymiskyky mahdollisimman pitkään.
Se tarkoittaa:
-monipuolista eri sensoreiden ja aselajien jakamaa ilmasodan jatkuvaa tilannekuvaa
-toiminnan ja kaluston hajauttamista ja harhauttamista valemaalein- ja sensorein
-tärkeiden alueiden hallintaa ja torjuntakykyä hävittäjillä ja ilmatorjunnalla
-riittävässä määrin aktiiivisuutta, mutta resursseja säästellen
-kaluston hyvää käyttöprosenttia
-henkilöstön hyvää koulutustasoa ja korkeaa taistelumoraalia+ luottamusta omaa toimintaa kohtaan.
-hyvää häirinnänsietokykyä (ECM, ECCM ja kyberhyökkäysten torjunta)
-kiistämään vihollisen aloite ilmakampanjan aikana ja jopa ennen sitä iskemällä vastaan tarkkaan valittuihin vihollisen resursseihin (lentotukikohdat, tykistö-ohjusasemat, laivastotukikohdat ja öljysatamat). Tämä vaatii uusimpia, hankintalistalla olevia pitkän kantaman täsmä-asejärjestelmiä (ATACMS, JASSM/TAURUS).
Uskon että vihollisen maahyökkäyskynnys pysyy korkeana niinkauan kun ilmapuolustuksemme on edes joltainosin toimintakykyinen. Selviytymällä mahdollisimman pitkään ja mitoittamalla toiminnan aktiivisuuden taktisesti viisaasti, voimme aiheuttaa tasaisesti tappioita ja minimoimalla omat menetykset.
Vihollinenkin on ihminen ja kun koneita tippuu tasaiseen tahtiin, lisääntyy myös pelko vastapuolella. Itänaapuri on totutusti kestävämpi omille tappioille kuin länsimaiden asevoimat, mutta raja on sielläkin vastassa. Iskujenvaihto-otteluun meidän ei kannattaisi mielestäni lähteä suinpäin tyyliin "pohjolan suurimmassa ilmataistelussa".
Muistan Persianlahden sodasta kertovan dokumentin vuosien takaa jossa RAF:n majuri kertoi että hän ja muut pilotit alkoivat laskea omia elinpäiviään kun hänen osaston 24 lentomiehistöstä oli menetetty 3 miehistöä operaation alkupäivinä. Tasaisesti kasvavat tappiot painoivat varmasti yhä enemmän mieltä kun lentotehtäviin lähdettiin ja pelko kasvoi.
Einomies1 kirjoitti:
Tuosta tulee mieleen se, että naapurilla saattaa olla parempi tappioiden sietokyky, mutta veikkaisimpa, että homma tökkii enemmän tuolla talouden puolella. En tiedä, kuinka paljon mahtaisi ryssän kaupankäynti kärsiä, jos Suomenlahti laitettaisiin kiinni? Eurooppaan toki voipi viedä maitsekin, mutta jos EU:n avullla saisi siihenkin hieman hiekkaa rattaisiin. Öljyn ja kaasun vientiä ei millään saada estettyä pitkäksi aikaa, vaikka miten olisi EU:n turvatakuut, mutta ehkä me jotakin saataisiin tehtyä. Ja täytyyhän tuon mittakaavan sota maksaa ryssillekin jotakin! Siis silloinkin jos ei heidän infraa kyettäisikään hajottamaan.
Einomies1
Respected Leader
SJ kirjoitti:
Onkelmana onkin se että Nordstreamin katkaisusta tms. kärsisi Saksa ja ehkä muutkin euromaat jotka ovat valinneet tiensä Venäjän kaasu-ja öljymonopolin kuristusotteessa. Ei ehkä olisi viisasta suututtaa ainoita potentiaalisia tukijoita eli euroopan maita hankaloittamalla niiden energian saantia. Sitäpaitsi liiallinen energian viennin häirintä ehkä antaisi vain Venäjälle tukea muista maista "häirikkösuomea" vastaan.
Mitä meidän kauppalaivastolle kävisi kun se oletettavasti ruotsin rannikkoa pitkin hivuttautuen saapuisi saksan satamiin? Boikotoisivatko ahtaajat vai estettäisiinkö laivojen lastaus jollain verukkeella?
