Ilmatorjunta

vähiä resursseja sidotaan järjestelmään (patriot) joka ei kuitenkaan poista ongelmaa. Siitähän tässä on kyse
- aivan

paljon päiviyksiä putkessa. Long Range Precision Fires -ohjelma käynnissä.
Ihan ok, ettei tuohon tuppauduttu.
+
jos niitä olisi hankittu se 70, mitään sietämättömiä tappioita pyyhkimällä koko läntisen Venäjän sotilasinfrastruktuuri pois maailmankartalta.

Pohdinta jo varmaan teki vaikutuksen... tulikohan viestia? Vahan niinku jos silloin, kun 32 km:n paassa ollutta rajaa lahdettiin Pietarin paraatikentilta siirtaman; noloa olisi ollut, jos raskasmetallikuulia olisi heti alkanut varista taivaalta.
- englantilaiset myos meinasivat tuoda valmiusjoukkonsa mukana rask. rkh:t mukanaan Viroon. Suunnitelma muuttui viime hetkella... oisko siina joku pikku-Dasha Narvan ja Pietarin valissa, ja paheksunta voimakkaasti ilmaistua?
 
Zilit on rivissä niin pitkään kun se on järkevää. Järkevyys on taas vähän yksilökohtaista.

Niin kauan kuin kulut ovat järjellisiä kannattaa olemassa olevaa kalustoa varmaankin käyttää. Aika hyvin noita itävehkeitä on ilmeisesti huutokaupoissa ollut tarjolla joten määrät ovat vahvasti laskusuunnassa.
 
Njoo ase aseiden joukossa mutta on se sikäli pirullinen kapistus että ennakkovaroitusta ei todennäköisesti ehtisi saada tai se tulisi hyvin myöhään. Ilmavoimien taistelukyky pystyttäisiin kyllä tällaisella iskulla lamauttamaan jos ei kokonaan niin suuressa määrin. Kenttien ja koneiden säilytyspaikkojen määrä on rajallinen ja vastustajan hyvässä tiedossa. Lentoaika on minuuttiluokkaa. Ja ilmatorjunta-aseisiin nähden se on valitettavan halpa. Jos Patriot tms. pystyisikin tuhoamaan osan, voidaan näitä varmasti laukaista yllätystilanteessa luokkaa kymmeniä, enemmän kuitenkin kuin it-ohjuksia joilla torjuntaa yritettäisiin. Sikäli kuin Suomessa olisi edes tuollaista it-ohjusta, nythän sitä ei ole.

Patriotin kaltaiseen järjestelmään ei Suomen tilanteessa kannattaisi ainakaan aivan valtavia resursseja tuhlata. Se kun tuskin estää tai pidättää käyttämästä Iskandereita. Se, mikä voi pidättääkin, olisi vastaavanlainen ase Suomen maaperällä. Eli maasta-maahan ohjus jonka kantama tuon 400km luokassa. Voi lähteä taivaalle piilosta lavetin päältä mistä tahansa korven keskeltä ilman isoa tukeutumisinfrastruktuuria eikä ennalta arvatuista suunnista (JASSM Hornetin siiveltä, sikäli jos sitä kantava kone pääsisi ilmaan ajoissa). Tällainen tuottaisi vastustajalle sen verran päänvaivaa että voisi jäädä koko homma toteuttamatta jos on uhka että ballistisia ohjuksia alkaa putoilla sielläkin puolella niskaan.

ATACMS olisi ainakin osittain täyttänyt nämä edellytykset. Voikin kysyä, miksi sen hankinta peruuntui. Syyt eivät nimittäin välttämättä ole ne mitä julkisuuteen kerrottiin (kallis, "vanhanaikainen")

Eikös yhdessä Iskander prikaatissa ollut 18 laukaisualustaa.. Ja prikaateja on joku 6-8 kpl? Pietarista Beringinsalmelle.

Tuhovoimaa riittää yhdessä isksnderissä 200-300m säde?
 
Eikös yhdessä Iskander prikaatissa ollut 18 laukaisualustaa.. Ja prikaateja on joku 6-8 kpl? Pietarista Beringinsalmelle.

Yhteen prikaatiin kuuluu 12 laukaisulavettia ja yhdellä laukaisulavetilla voi olla kaksi ohjusta, jotka on mahdollista laukaista alle minuutin välein. Melkein kertalaukauksena lähtee siis 24 ohjusta per prikaati. Prikaateja on 10+1 (viimeinen heikommin varustettuna, vain neljällä laukaisulavetilla), lisätilaus kahdesta prikaatista solmittiin elokuussa 2017.

https://en.wikipedia.org/wiki/9K720_Iskander#Operators

Laukaisulavettien määrää huomattavasti mielenkiintoisempaa olisi tietää, paljonko ohjuksia on olemassa. Qatarin vientiluvassa on 7 HIMARS-raketinheitinajoneuvoa ja niihin 60 ATACMS-ohjusta, eli noin kymmenen kertalaukausta. Samalla kaavalla Venäjällä olisi n. 20 ohjusta per laukaisulavetti. Toisaalta ATACMS:n kokonaistuotanto on jotain vajaa 4000, jos Wikipediaan on luottamista. Olisiko Venäjä pystynyt rakentamaan vuosikymmenessä ~2000 ohjusta n. 120 laukaisulavetilleen? Vaikka mitäpä järkeä sitä olisi rakentaa laukaisulavetteja, joille ei olisi lisää ohjuksia ensimmäisten laukausten jälkeen. Doktriinierojakin on, Venäjän doktriini on pitkään painottanut maasta lähtevää vaikuttamista: ilmatorjuntaa, tykistöä... Yhdysvallat luottaa selkeästi enemmän ilma-aseeseensa niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessäkin. Iskander on siis huomattavasti tärkeämpi ase Venäjälle kuin mitä ATACMS on Yhdysvalloille.

Tosin onhan meilläkin raketinheittimet kertalaidallisella raketteja, minkä jälkeen jäädään odottamaan uusien toimitusta tehtaalta...

Tuhovoimaa riittää yhdessä isksnderissä 200-300m säde?

Kovin epätieteellistä, hyvä Mursu. Ohjuksia on olemassa erilaisilla taistelukärjillä. Sirpalekärkeä ja lämpöydinasetta ei voi verrata toisiinsa.

Tietyn taistelukärjen tuhovoimaakin on vaikea mitata, mitä halutaan tuhota ja kuinka perinpohjaista tuhon pitää olla? Halutaanko muuttaa panssarivaunu palavaksi romuraudaksi vai riittääkö yksi pieni sirpale Hornetissa? Kuinka vahvasti linnoitettuja asemia ammutaan, mihin vauhtiin valmiusrakentaminen on ehtinyt?
 
Koskakohan nuo zilit saadaan hauduttua ja vähän tuoreempaa alustaa? Ja edes jotain ohjusta mekeille?

Zilit on rivissä niin pitkään kun se on järkevää. Järkevyys on taas vähän yksilökohtaista.

Nuo kuvissa näkyvät Zilit ovat ns. leirikalustona loppukäytössä Lohtajalla. Ei noita enää juuri ole käytössä kun viimeisetkin järjestelmäalustat (panssarihuoltoautot) korvataan ihan kohta kotimaisella konttiratkaisulla.

Mitä tulee ohjusyksiköihin niin yhdelläkään taisteluosastolla ei Suomessa ole it-ohjuskalustoa - eikä tule. Ohjuskalustoa ei sidota nykyajatusmallin mukaan enää kiinteästi organisaatioihin, vaan niitä käytetään joustavasti eri yhtymissä painopiste-alueella. Todennäköisesti myös PR05:n ohjuskalusto irroitetaan ihan paperillakin pian yhtymistä. Ilmatorjunnan tehtävä ei ole enää nyky doktriinissa "suojata" vaan tuottaa tappiota ja sitä kautta tuottaa välillistä suojaa. Mutta älä huoli: Siellä missä MEKTSTOS hyökkää on aivan varmasti ohjusilmatorjuntaa ja sitä toimii aivan varmasti myös MEKTSTOS:n vastuualueella sen joukkojen seassa.
 
Mutta älä huoli: Siellä missä MEKTSTOS hyökkää on aivan varmasti ohjusilmatorjuntaa ja sitä toimii aivan varmasti myös MEKTSTOS:n vastuualueella sen joukkojen seassa.
Siirtymisen suoja on myos tarkeaa. Marksmanit taitavat pystya toimimaan liikkeessa, kun taas (?) Crotaleiden taytyy pysahtya.
- tilavat Unimog-lavat ovatkin hyvaan tarpeeseen, paasee akkia;) ulos putkilot kainalossa
 
Nuo kuvissa näkyvät Zilit ovat ns. leirikalustona loppukäytössä Lohtajalla.
Tuo selittaa asian, ei tarvi pitkasti ajella lopuillaan olevilla vehkeilla. Itse arvailin, etta pyorastossa olisi jokin lukitus, lavetin liikkumista vahentamaan, mutta ilmeisesti pieleen meni (vain kaukaa olen noita koskaan katsellutkaan)
 
Kiitos asiantuntemuksesta @CV9030FIN

Vai että panssarihuoltokin viimein saa nykyaikaiset vehkeet, sanotaan että jo oli aikakin. Normi MSKA käytössä Zilejä/Uraileita ei kaiketi ole ollut enää moneen vuoteen, taisi 2045:n tulo aiheuttaa poistumista tuolla rintamalla vuosikymmenen alussa...
 
Kiitos asiantuntemuksesta @CV9030FIN

Vai että panssarihuoltokin viimein saa nykyaikaiset vehkeet, sanotaan että jo oli aikakin. Normi MSKA käytössä Zilejä/Uraileita ei kaiketi ole ollut enää moneen vuoteen, taisi 2045:n tulo aiheuttaa poistumista tuolla rintamalla vuosikymmenen alussa...

Ja joukkojen määrän puolittaminen? Pioneeripuolella oli myös paljon itäalustoja joista on järjestelmällisesti luovuttu jne.
 
Ja joukkojen määrän puolittaminen?
Ei muuten vaikuta pätkääkään kun ei niille poistetuille joukoille olisi koskaan ollut edes suunnitelmissa mitään maastokuorma-autoja ollut jakaa...
Pioneeripuolella oli myös paljon itäalustoja joista on järjestelmällisesti luovuttu jne.
Ei oikeastaan muussa kun ponttoonikaluston alustana, mutta Ponttoonikalusto 78:a ei poistettu vaan vain siirrettiin kotimaiselle vaihtokorialustalle Ponttoonikalusto 15 nimellä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei muuten vaikuta pätkääkään kun ei niille poistetuille joukoille olisi koskaan ollut edes suunnitelmissa mitään maastokuorma-autoja ollut jakaa...

Ei oikeastaan muussa kun ponttoonikaluston alustana, mutta Ponttoonikalusto 78:a ei poistettu vaan vain siirrettiin kotimaiselle vaihtokorialustalle Ponttoonikalusto 15 nimellä.

Eli ponttoonikaluston itäalustoista on luovuttu. Juuri Krazia onkin huutokaupoissa ollut runsaasti tarjolla. Toki myös Zil/Ural-mallistoa. Mikä muuten on jääkäriprikaateilla olleiden TMM-siltojen kohtalo? Nekin olivat Kraz-alustalla.

Olen ollut siinä uskossa että mm. sa-panssariprikaateilla oli runsaasti itäperäistä mska-kalustoa ja tykistölläkin raskaita vetäjiä idän suunnasta. Ilmeisesti näin ei sitten ollut?
 
Ainakin vielä toukokuussa oli Kainuun Prikaatin tamppoo..eiku ponttoonikalustoa vanhalla kunnon Kraz-alustalla Army North harjoituksessa. Pv:n facebookissa oli kuva.
 
Ainakin vielä toukokuussa oli Kainuun Prikaatin tamppoo..eiku ponttoonikalustoa vanhalla kunnon Kraz-alustalla Army North harjoituksessa. Pv:n facebookissa oli kuva.

Ottaa varmaan aikansa ( vuosia ) ennen kuin kaikki kalusto on muutettu siirtolavoille.Jos nyt kaikkia on edes meininki siirtää.
 
Ainakin vielä toukokuussa oli Kainuun Prikaatin tamppoo..eiku ponttoonikalustoa vanhalla kunnon Kraz-alustalla Army North harjoituksessa. Pv:n facebookissa oli kuva.
Juu onhan noita. Armeijan höpöhöpö puhetta, että kalusto olisi poistumassa. Itärautaa nähdään satavarmasti vielä ensi vuosikymmenelläkin.
Tammisaaressa näin noita romuja pitkät rivit taivasalla taanoin.
 
Joku Venäläinen taisi mainostaa sitä, että tuollaisella Prikaatilla olisi mukanaan ohjuksia ladata toiseen kertaan.

Enpä tiedä... jokaisella laukaisulavetilla on kyllä ilmeisestikin oma latauslavetti, mutta eihän se vielä tarkoita, että kaikki ohjukset olisivat siinä. Vertaa K9:n latausvaunuun (K10): eiköhän varikoilta löydy edelleen paljon lisää ammuksia, vaikka K9 olisi ampunut sekä oman kuormansa että latausvaunun kuorman loppuun.
 
Yhteen prikaatiin kuuluu 12 laukaisulavettia ja yhdellä laukaisulavetilla voi olla kaksi ohjusta, jotka on mahdollista laukaista alle minuutin välein. Melkein kertalaukauksena lähtee siis 24 ohjusta per prikaati. Prikaateja on 10+1 (viimeinen heikommin varustettuna, vain neljällä laukaisulavetilla), lisätilaus kahdesta prikaatista solmittiin elokuussa 2017.

https://en.wikipedia.org/wiki/9K720_Iskander#Operators

Laukaisulavettien määrää huomattavasti mielenkiintoisempaa olisi tietää, paljonko ohjuksia on olemassa. Qatarin vientiluvassa on 7 HIMARS-raketinheitinajoneuvoa ja niihin 60 ATACMS-ohjusta, eli noin kymmenen kertalaukausta. Samalla kaavalla Venäjällä olisi n. 20 ohjusta per laukaisulavetti. Toisaalta ATACMS:n kokonaistuotanto on jotain vajaa 4000, jos Wikipediaan on luottamista. Olisiko Venäjä pystynyt rakentamaan vuosikymmenessä ~2000 ohjusta n. 120 laukaisulavetilleen? Vaikka mitäpä järkeä sitä olisi rakentaa laukaisulavetteja, joille ei olisi lisää ohjuksia ensimmäisten laukausten jälkeen. Doktriinierojakin on, Venäjän doktriini on pitkään painottanut maasta lähtevää vaikuttamista: ilmatorjuntaa, tykistöä... Yhdysvallat luottaa selkeästi enemmän ilma-aseeseensa niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessäkin. Iskander on siis huomattavasti tärkeämpi ase Venäjälle kuin mitä ATACMS on Yhdysvalloille.

Tosin onhan meilläkin raketinheittimet kertalaidallisella raketteja, minkä jälkeen jäädään odottamaan uusien toimitusta tehtaalta...



Kovin epätieteellistä, hyvä Mursu. Ohjuksia on olemassa erilaisilla taistelukärjillä. Sirpalekärkeä ja lämpöydinasetta ei voi verrata toisiinsa.

Tietyn taistelukärjen tuhovoimaakin on vaikea mitata, mitä halutaan tuhota ja kuinka perinpohjaista tuhon pitää olla? Halutaanko muuttaa panssarivaunu palavaksi romuraudaksi vai riittääkö yksi pieni sirpale Hornetissa? Kuinka vahvasti linnoitettuja asemia ammutaan, mihin vauhtiin valmiusrakentaminen on ehtinyt?

Eli 24 ohjuksen ensi-iskulla pitäisi lamauttaa koko Suomi ja pari ohjuslennostoa.

Toki taistelukärjet eroavat toisistaan. Mutta montako ohjusta tarvitsisit ja millä taistelukärjillä lamauttamaan esim. Rissalan?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top