Ilmatorjunta

[-TripleX-]

Itse siis ihmettelen miten on mahdollista että alkeellinen sulkutuli toimi Helsingissä noinkin hyvin. Osittain ehkä johtui punakoneiden pommitustavasta lentää letkamaisena muodostelmana, heillä ei ollut samanlaista muodostelma-kuria kuin länsi-pommareilla. Mutta iso ansio menee ilmatorjunnalle, tekivät kaiken mahdollisen joka optimoi oman suorituksen.

Olettaisin ryssämiehistöjen käskynannon olleen paljon summittaisempi ja operaatiotason ymmärrys vain harvoilla.

Suurin osa lentomiehistöstä sai ohjeet, että lähdetään pommittamaan tsuhnia Helsinkiin ja lennetään pääosin Itämeren kautta, josta kärkikoneen käännyttyä kaikki seuraavat saman käännöspisteen jälkeen suunnalla XYZ, pommit pudotetaan Helsingin yläpuolella ja palataan kotiin suunnalla YZX.

Kun ymmärrys ei riitä pidemmälle niin pommittajan miehistö voi ajatella pudottavansa pommit minkä tahansa valon tai kaupungilta näyttävän kohteen päälle, koska tarkoitus oli pommittaa niitä tsuhnia, ei ollut välttämättä mitään spesifistä maalia toisin kuin liittoutuneilla, jotka opettelivat ulkoa ilmakuvista, kartoista ja maajalasta otetuista vakoilukuvista kohteiden erityispiirteitä, jotta varmasti laukaisevat pommit oikeaan kohteeseen.

Sitten sulkutuli viimeisteli asian kun rupesi jännittämään ja ehkä yksi kone jo putoaa eikä ole tarkemmin tietoa missä kohdassa ne pommit pitäisi tiputtaa niin on sama vetää kahvasta vähän aikaisemmin kuin liian myöhään.

Yksinkertaisten miesten yksinkertaisia mietteitä. Osaaminen ei ylitä koulutustasoa tuossa hommassa ja väärästä toimintatavasta tulee opittua ja opetettua kaikki muutkin toimimaan väärin.

Lisäksi liittoutuneiden koneet lensivät usein pidemmän aikaa ilmatorjunnan läpi, jolloin siihen karaistuu. Muutenhan ne ryssien tapaan olisivat pudottaneet pomminsa jo Ranskan tai Belgian rannikolle lentämättä koskaan Hampuriin, Berliiniin, Kölniin tai sisemmäs Saksaan. Kun pääsit yhdestä kehästä läpi ja sitten toisesta niin alat uskomaan, että pääset myös kolmannesta ja neljännestä kunhan vain pidät pään kylmänä.

 

[Karkki90]

Ilmatorjuntayhdistyksen sivuilla näkyy olevan Ahti Lapin nyt kolmiosainen kirjoitus it:n historiasta. Mm. toisen maailmansodan ajalta.

Eversti evp Ahti Lapin 100-vuotisartikkelin kolmas osa luettavissa ilmaiseksi

Eversti evp Ahti Lapin kirjoittaman 100-vuotiasta aselajia käsittelevän juttusarjan kolme ensimmäistä osaa on nyt luettavissa alla ilmaiseksi. Eversti Lappi käsittelee aselajin ansiokasta historiaa…

www.ilmatorjunta.fi

 

[SatSotHist]

Kun ymmärrys ei riitä pidemmälle niin pommittajan miehistö voi ajatella pudottavansa pommit minkä tahansa valon tai kaupungilta näyttävän kohteen päälle, koska tarkoitus oli pommittaa niitä tsuhnia, ei ollut välttämättä mitään spesifistä maalia toisin kuin liittoutuneilla, jotka opettelivat ulkoa ilmakuvista, kartoista ja maajalasta otetuista vakoilukuvista kohteiden erityispiirteitä, jotta varmasti laukaisevat pommit oikeaan kohteeseen.

Sitten sulkutuli viimeisteli asian kun rupesi jännittämään ja ehkä yksi kone jo putoaa eikä ole tarkemmin tietoa missä kohdassa ne pommit pitäisi tiputtaa niin on sama vetää kahvasta vähän aikaisemmin kuin liian myöhään.

Itse olen miettinyt asiaa myös punalentäjien näkökulmasta.

Lentäjiksi valitaan keskimäärin älykkäämpiä ihmisiä, myös Neuvostoliitossa. Osaston johtajalta joka lensi letkan kärjessä vaadittiin ihan osaamistakin. jos sellainen lentäjä päättää optimoida oman selviytymisensä niin sulkutuli tarjoaa oikeastaan aika täydellisen alibin.

Kunnhan ympärillä räjähtelee kunnolla, niin voi pudottaa pommit mereen ja kääntyä paluulennolle (jolloin koko perässä tuleva muodostelma tekee samoin). Kotikentällä voi sitten antaa totuudenmukaisen raportin: "Huolimatta ennätyksellisen kiivaasta ilmatorjuntatulesta lensimme päättäväisesti kohteeseen ja tuhosimme täysosimilla kaikki meille määrätyt kohteet. Koneeni saamat lukuisat vauriot ovat todiste taistelun kiivaudesta."

Punailmavoimissakin oli poliittisia upseereita valvomassa toimintaa, mutta jostakin syystä heitä ei ihan kamalasti taistelulennoilla näkynyt.

 

[fulcrum]

BTW Näitä ei olisi pitänyt ostaa alunperinkään. It-miehetkin olivat kaiketi salaisesti samaa mieltä.

Ei taida olla edes salaisuus, ainakin Ahti Lapin kirjan mukaan Nikolait ostettiin vain siksi että itohjus-hankinnat peruuntuivat. Voi helposti uskoa, ettei tällainen "bait & switch" paljoa aselajin moraalia nostanut...

Tykkiähän oli tarjottu Suomeen aiemminkin eikä ollut kelvannut.

Olettaisin ryssämiehistöjen käskynannon olleen paljon summittaisempi ja operaatiotason ymmärrys vain harvoilla.

Suurin osa lentomiehistöstä sai ohjeet, että lähdetään pommittamaan tsuhnia Helsinkiin ja lennetään pääosin Itämeren kautta, josta kärkikoneen käännyttyä kaikki seuraavat saman käännöspisteen jälkeen suunnalla XYZ, pommit pudotetaan Helsingin yläpuolella ja palataan kotiin suunnalla YZX.

Kun ymmärrys ei riitä pidemmälle niin pommittajan miehistö voi ajatella pudottavansa pommit minkä tahansa valon tai kaupungilta näyttävän kohteen päälle, koska tarkoitus oli pommittaa niitä tsuhnia, ei ollut välttämättä mitään spesifistä maalia toisin kuin liittoutuneilla, jotka opettelivat ulkoa ilmakuvista, kartoista ja maajalasta otetuista vakoilukuvista kohteiden erityispiirteitä, jotta varmasti laukaisevat pommit oikeaan kohteeseen.

Ei tarvitse olettaa, Helsingin pommituksista on punailmavoimien käskyt ja sotapäiväkirjat tallella. Yksiköille oli annettu maalit kuten satamat, tehtaat yms, mutta niiden löytäminen yöllä oli tietysti toivoton jopi tuonaikaisilla metodeilla. Olisi ollut kelle vaan: jokseenkin samaan aikaan Luftwaffe pommitti Britanniaa sellaisilla tuloksilla, että 90% miehistöistä ei löytänyt tietään Suur-Lontoon päälle, joka nyt oli joltisenkin isompi maali kuin Helsinki...

"Pathfinder" -metodia, jossa erityisen osaavat johtokoneet ohjaavat muut maalialueelle, käyttivät yöpommituksissa tuohon aikaan jo kaikki, briteillä toimi tietysti parhaiten se kun oli oppirahoja maksettu useita vuosia ja tuhansia koneita. Heilläkin silti joskus meni pommitus väärään kaupunkiin tai maaseudulle.

 

[baikal]

Jatkosodan helmikuun -44 torjunnoissa tykin tai patterin ei edes tarvinnut nähdä maalia. Riitti kun johtokeskus näki. Ja heillä oli tutkat. Sitten ammuttiin vain se sulku siihen eteen valmiksi laskettuihin koordinaatteihin. Ryssä luikki karkuun vedettyään hätäpudotuskahvasta... Kerrassaan nerokas menetelmä jota ei tainnut käyttää kukaan muu? Mutta niiden kaupungit pommitettiinkin soraläjiksi...

Jos helsingissä olisi samalla konemäärällä pistäytyneet jenkit ja tommyt ei salkkareita kuvattaisi nyt pihlajakadulla.