Ilmatorjunta

Reutersilla jo virhe. Epäselvää, missä välissä virhe on syntynyt, kun teksti on hyvin epäselvä.


“Most conventional air defence radar is designed for high- altitude threats like missiles,” said Dave DesRoches at the National Defense University in Washington.

“Cruise missiles and drones operate close to the earth, so they aren’t seen because of the earth’s curvature. Drones are too small and don’t have heat signature for most radar.”

Enkku ei ole mun vahvimpia kieliäni. Mutta itse taitaisin kääntää ton jotenkin niin että tutka ei saa tarpeeksi isoa herätettä tms..
 
Enkku ei ole mun vahvimpia kieliäni. Mutta itse taitaisin kääntää ton jotenkin niin että tutka ei saa tarpeeksi isoa herätettä tms..

Siinä on selkeästi sekoitettu yhteen lauseeseen kaksi eri herätettä. Tutka ja infrapuna. Molempia havainnoidaan. Droneista on hankala saada kumpaakaan.
 
Ehkä Flak tulee uudelleen muotiin?
Räjähtävät ammukset omaavat hyvän peiton droneja vastaan ja näillä voidaan vaikuttaa myös rynnäköiviin koneisiin, kevyesti panssaroituihin ajoneuvoihin ja jalkaväkeen.
Periaatteessa olisi mahdollista tehdä ballistisella tietokoneella varustettu yleistykki joka tarpeesta riippuen voi ampua droneja tai epäsuoraa.
 
Ehkä Flak tulee uudelleen muotiin?
Räjähtävät ammukset omaavat hyvän peiton droneja vastaan ja näillä voidaan vaikuttaa myös rynnäköiviin koneisiin, kevyesti panssaroituihin ajoneuvoihin ja jalkaväkeen.
Periaatteessa olisi mahdollista tehdä ballistisella tietokoneella varustettu yleistykki joka tarpeesta riippuen voi ampua droneja tai epäsuoraa.

Periaatteessa ne on jo tullut markkinoille. Erillaista erikoisammusta on saatavilla ainakin 35 ja 40 millin ammuksiin, ja sitten on se 76mm:n tykki, joka ampuu sekä heräteammusta, että ohjautuvaa ammusta.

Mutta mitä tulee seuraavaksi on se, että risteilyohjuksista tehdään drone malleja, eli uudelleen käytettäviä ja sensorikalustolla varustettuja. Näitä käytetään sitten kovemman puolustuksen kohteiden tiedusteluun.
 
AWACS voidaan AESAlla havaita noin kaukaa ehkä, mutta hävittäjän RSC on etusektorista nykyään korkeintaan 1m2 ei-häivekoneilla. Arvioiden mukaan APG-79 hävittäjätutka esimerkiksi kykenisi havaitsemaan tuonkokoisen maalin ehkä 150km päästä. APG-77 voisi kyetä parempaan, joten noiden rajoitusten vuoksi tarvitaan erittäin hyvin integroitunut ilmapuolustus sensoreineen, jotta pieni maali voidaan havaita ja maalittaa parinsadan kilometrinkin päästä.

Maatutkilla tietysti voidaan havaita paljon kauempana olevia suuria maaleja, mutta niillä on katveet ja miten ne selviävät kovassa elsossa ja vastatoiminnassa? Teoriassa kaikki onnistuu kuin sarjakuvissa, mutta miten käytännössä?
Tässä nyt oli puheena Kongsbergin kehitteillä oleva maasta ammuttava ilmatorjuntaohjus. Joten luonnollisestikin nimenomaan maassa olevat tutkat tulevat kyseeseen. (Maatutka on vakiintunut termi ihan eri laitteelle, joka mittailee maaperän rakennetta radioaaltojen avulla. Miinanetsijöille oiva työkalu.) Tuo tutkahorisonttikin oli laskettu nollakorkeudella olevalle tutkalle. Mutta ihan oikeassa olet, ettei ihan äärikantamalle kannata millään ohjuksella ampua nopeaa ja ketterää maalia, vaikka se tutkassa näkyisikin.
 
Tässä nyt oli puheena Kongsbergin kehitteillä oleva maasta ammuttava ilmatorjuntaohjus. Joten luonnollisestikin nimenomaan maassa olevat tutkat tulevat kyseeseen. (Maatutka on vakiintunut termi ihan eri laitteelle, joka mittailee maaperän rakennetta radioaaltojen avulla. Miinanetsijöille oiva työkalu.) Tuo tutkahorisonttikin oli laskettu nollakorkeudella olevalle tutkalle. Mutta ihan oikeassa olet, ettei ihan äärikantamalle kannata millään ohjuksella ampua nopeaa ja ketterää maalia, vaikka se tutkassa näkyisikin.
Hyvä korjaus. Tarkoitin tietysti maassa olevia ilmatorjunnan- ja valvonnan tutkia. Asia lienee nyt selvää kaikille?

Sitten katveiden ja maalin lentokorkeuden vuoksi sekä järjestelmien + maalin ominaisuuksien vaikuttaessa lienee realistista puhua max. 200 km torjuntaetäisyydestä 3 kilometristä ylöspäin oleviin maaleihin. Tuon matalammalla taistelukoneet eivät nykyään juuri lennä, poislukien SU-25 ja A-10 lähtitukikoneet ja AC-130:t.
 
Minkäslaisia ajatuksia ilmatorjuntaa tuntevilla iskut Saudeihin on aiheuttanut? Julkisten lähteiden perusteella ilmatorjunnan pitäisi olla ihan kohtuullisessa kuosissa ja kerrostettua, mutta pudotuksista tai reittihavainnoista ei mainintoja juuri löydy. No, eipä ne välttämättä julkisuuteen kuulukaan.

Mikähän mahtaa olla se heikoin lenkki, joka on pettänyt? Asejärjestelmät ( Reaktionopeus? Soveltuuko ohjukset pienten ja matalalla lentävien torjuntaan? ), ilmavalvontajärjestelmät ( Maasto vaikuttaa helpolta, avoimelta ja tasaiselta, mutta aiheuttaako dyynit maavälkettä merkittävästi? ), johtamisjärjestelmä ( Jotain lähteetöntä spekulaatiota on esiintynyt, ettei Saudeilla välttämättä tilannekuva rakennu saumattomasti ), henkilöstö ( tekisi mieli sanoa jotain rasistista ) vai joku muu?

Etäisyydet, saudeilla on tolkuttomasti hiekka-aavikkoa valvottavaksi ja matalalla lentävät risteilyohjukset ja dronet eivät näy tutkassa kauas. Torjuntajärjestelmiä pitäisi olla aivan mieletön määrä että kaikki tärkeä infrastruktuuri saataisiin suojatuksi ja silloinkin saturaatiohyökkäyksellä voidaan helposti päästä läpi. Onhan tämä jo Syyriassakin nähty.
Esimerkiksi Patriottien hyvyydestä tai huonoudesta nämä hyökkäykset eivät kerro yhtään mitään.
 

Helsingin ilmatorjuntarykmentti toimeenpani taisteluharjoituksen Lohtajan harjoitusalueella keskellä Ruska 19 -harjoitusta.
Harjoituksessa painotetaan varusmiesten nousujohteista koulutusta, yksikkökohtaista taistelutekniikkaa, sekä yhteistä ilmapuolustusta.
Rykmentti toimii Ruskan osalta yhteistyössä ilmavoimien sinisen, puolustavan osapuolen kanssa.

Kuvapoiminta yllä olevasta artikkelista (toivottavasti kuvan idea on lennokkien ja helikoptereiden torjunnassa (ja ehken matalalla lentävissä rynnäkkökoneissa)):

1570694342721.png
 

Helsingin ilmatorjuntarykmentti toimeenpani taisteluharjoituksen Lohtajan harjoitusalueella keskellä Ruska 19 -harjoitusta.
Harjoituksessa painotetaan varusmiesten nousujohteista koulutusta, yksikkökohtaista taistelutekniikkaa, sekä yhteistä ilmapuolustusta.
Rykmentti toimii Ruskan osalta yhteistyössä ilmavoimien sinisen, puolustavan osapuolen kanssa.

Kuvapoiminta yllä olevasta artikkelista (toivottavasti kuvan idea on lennokkien ja helikoptereiden torjunnassa (ja ehken matalalla lentävissä rynnäkkökoneissa)):

Katso liite: 33569
Siinä on pojilla kyllä tekninen asejärjestelmä. Olisivat retroilleet kuuskekkoset päällä peltipotan kera. 85 vyössä kenttälapio oikeassa taskussa.:salut:
 
Turkin uus ilmatorjuntaohjus

Turkey’s Hisar-A Missile System Completes Final Test

Turkey%E2%80%99s-Hisar-A-Missile-System-Completes-Final-Test.jpg


Turkey’s domestically produced low altitude defense missile system (Hisar-A, 15 km) has successfully completed its final test and will soon go under mass production, a defense official said Saturday.
Defense Industry President Ismail Demir announced that the mass production of the project will start soon, Daily Sabah reported.
“Hisar-A low-altitude air defense missile system domestically developed by Aselsan and Roketsan has successfully destroyed the target with 100% accuracy in the final tests,” Demir said on Twitter.
Demir’s statement comes as Spain is threatening to withdraw Patriot missiles from Turkey over the country’s ongoing operation in northern Syria.
In the face of growing security threats engulfing its region, Turkey had to rely on Patriot batteries provided by its NATO allies Germany and the Netherlands, which were withdrawn in 2015, and later Spanish batteries took their place at the İncirlik Air Base in Adana.
Hisar air defense missile system was developed by ASELSAN and ROKETSAN under the coordination of the Undersecretariat for Defense Industries (SSM).
The Hisar-A and Hisar-O are expected to be in service by 2020 and 2021, respectively.
HISAR missiles are defense weapons developed to protect military bases, ports, facilities, and troops against air-based threats as well as to meet the needs of the Turkish Armed Forces for a low- and medium-altitude air defense security system.
In this context, Hisar’s radar, command and control, and fire control systems were developed by Aselsan, while Roketsan was responsible for the development of the missile system

 
Back
Top