Ilmavoimien tulevaisuus

.

Tuossahan twiitti olikin jo yllä, ei auennut näkymä heti.
 
ak.tied kirjoitti:
Hurja tuo F-15 ja F18 kokoero!
Klikkaa laajentaaksesi...
Se pisti itsellänikin noista kuvista taas hyvin silmään. Vaikka sen tietääkin että F-15 on jäätävän kokoinen kone niin rinta rinnan kuvissa se pääsee silti vähän yllättämään. Tomcat tuossa noiden rinnalla olisi vielä massiivisemman näköinen kapistus.

Vaikka paperilla erot Rhinon ja hornetin suhteen eivät vaikuta kovinkaan suurilta, niin niilläkin on loppupeleissä aika jäätävä kokoero:
 
Tänään Aamulehdessä puolen sivun artikkeli HX hankkeesta. Otsikko Pirkkalassa sotapeli testaa hävittäjien kyvyt.

Joitakin poimintoja. Kuvassa näkyy FF-1 nostettuna jalustalle lähellä porttia. Lisäksi Eversti Heikkinen sanoo Hornetin olleen huippuhankinta. Tutkavaroitin kuulemma saisi olla parempi. Sen sijaan kehuu tutkaa, sensoreita ja aseistusta. Kuulemma luotettava peli, joka todennettu. Mielenkiintoinen lause myös"Joskus järjestelmät voivat näyttää paperilla kovilta, mutta tositoimissa tilanne voi olla erilainen".

Lisäksi kertoo että ilmataiatelukeskus seuraa tarkasti alan kehitystä ja on eri teknologioista hyvin kärryillä. Vahvistaa myös että ostettavissa olevia valmiita järjestelmiä ei ole korvaamaan hävittäjiä meidän aikataulussa.
 
Tuolla yhteenvedot ja tilaajille toki tarvittaessa enemmän:
www.aamulehti.fi

Pirkkalassa tehdään äärimmäisen tärkeää työtä, joka päättyy jopa 10 miljardin euron hankintaan – Tämä on tilanne Suomen hävittäjähankkeessa

Sotilaallisen suorituskyvyn pitkään kestänyt arviointi päättyy syksyllä sotapeliin. Hornetin seuraaja valitaan vuoden lopulla.
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi
www.aamulehti.fi

Komentaja Aki Heikkinen on lentänyt yli 1000 tuntia Hornetilla – Nyt hän kertoo mieleenpainuvimmasta lennostaan ja siitä, miksi hävittäjähankinta oli ”täysosuma”

Satakunnan lennoston komentaja muistelee yhtä erityistä lentoaan. Hornet-nelikkoa saatteli tähtitaivas, auringonlasku ja ukkospilvi yhtä aikaa.
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi
 
magitsu kirjoitti:
Tuolla yhteenvedot ja tilaajille toki tarvittaessa enemmän:
www.aamulehti.fi

Pirkkalassa tehdään äärimmäisen tärkeää työtä, joka päättyy jopa 10 miljardin euron hankintaan – Tämä on tilanne Suomen hävittäjähankkeessa

Sotilaallisen suorituskyvyn pitkään kestänyt arviointi päättyy syksyllä sotapeliin. Hornetin seuraaja valitaan vuoden lopulla.
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi
www.aamulehti.fi

Komentaja Aki Heikkinen on lentänyt yli 1000 tuntia Hornetilla – Nyt hän kertoo mieleenpainuvimmasta lennostaan ja siitä, miksi hävittäjähankinta oli ”täysosuma”

Satakunnan lennoston komentaja muistelee yhtä erityistä lentoaan. Hornet-nelikkoa saatteli tähtitaivas, auringonlasku ja ukkospilvi yhtä aikaa.
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko tuo tuhat tuntia lopulta paljonkaan?
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Onko tuo tuhat tuntia lopulta paljonkaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
No ei everstiin mennessä. Mutta toisaalta 9k per vuosi yhteensä on koko ilmavoimien tavoite (välillä kustannussyistä saavutettu vain 8k).

edit: tässä on ilmeisesti joku, jolla Hawkissa 1900.
www.uusisuomi.fi

1900 tuntia Hawkin ohjaamossa istunut lentäjä: ”Ensikosketus oli murskaava - Ne ammuttin alas”

Brittikoneen pitkäaikainen palvelus ilmavoimissa jatkuu rajun kehitystyön ansiosta - tavoitteena yli puolen vuosisadan ura.
www.uusisuomi.fi www.uusisuomi.fi

Tuleehan sitä jos laskee HN 1k lisäksi vielä HW:t. Ei toki lähellekään Laukkas-lukemia, mutta tuntuvasti.

Tässä on Midnight Hawks #1 kapteenin lukemat:
"Loukko on ehtinyt lentää yli 500 tuntia Hornetilla, toista tuhatta tuntia Hawkilla ja reilu 100 tuntia Vinkalla."
#2 kapteeni Mannismäki
"Lentotunteja on kertynyt Hawkilla 1300 tuntia ja Vinkalla 400 tuntia."
#3 kapteeni Tervahartiala
"Tervahartialan intohimo on lennonopettaminen, ja lentokokemusta hänellä on tähän mennessä kertynyt Hawkilla 800 tuntia ja Vinkalla nelisensataa."
#4 kapteeni Tähtinen
"Tähtisellä on yhteensä reilu 1000 tuntia, joista 500 tuntia Hornetilla. Tämän lisäksi hän on lentänyt siviilissä 400 tuntia yksi- ja kaksimoottorisilla koneilla sekä purjekoneilla."
#7 kapteeni Nokso
"Lentokokemusta Jussille on ehtinyt kertyä vuosien varrella sotilaskoneilla reilu 1300 tuntia. Tästä noin 500 tuntia Hornetin puikoissa ja Hawkillakin kokemusta on kertynyt yli 600 tuntia."
ilmavoimat.fi

Midnight Hawks - Ilmavoimat

ilmavoimat.fi ilmavoimat.fi
 
Viimeksi muokattu:
Merten sheriffi kirjoitti:
Onko tuo tuhat tuntia lopulta paljonkaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Otsikossa mainitaan yli 1000 tuntia!

Kyllä 1000 tuntiakin on ihan hyvä määrä ja millä kaikilla koneilla ja miten paljon hän on kokonaisuudessaan lentänyt. Oikeasti tosi isoja lentotuntimääriä ei varmaankaan moni esimies/esikunta tehtävissä nopeasti etenevä kerkiä kerryttämään. LentoRUK 92, kadikseen 93 eli hän on saattanut lentää myös Drakenilla tai MIGillä.
 
Työnkuva on tunnetusti rankka, joten siitä aiheutuva fyysinen aktiivisuus on merkittävä. Källin (2005, 54) lentojen aikaisten syketasomittausten mukaan lennonaikainen syketaso vaihtelee 54 – 80 % välillä maksimista. Syketasot ovat yleensä korkeimmillaan kaartotaistelulennon aikana ja matalimmillaan siirtolentojen aikana. (Källi 2005, 54.) Lyytikäisen tutkimuksen mukaan (2007, 57–61) Hawk-harjoitushävittäjän etuohjaamossa työskentelevän henkilön keskimääräinen kulutus koko lennon aikana oli 543 kcal/h ja takaohjaamossa työskentelevän vastaavasti 231 kcal/h (Lyytikäinen 2007, 57–61.) Etuohjaajan kulutus vastaa 80 kg:n painoisella henkilöllä 6,8 MET:n ja vastaavasti takaohjaajan 2,9 MET:n kuormittavuutta. Näiden tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa, että lentäminen vastaa IPAQ-mittarin kohtuukuormitteisen fyysisen aktiivisuuden tasoa. Keskimäärin ohjaajat lentävät vuosittain 100 lentotuntia hävittäjäkalustolla. Lomien, komennuksien ja muiden poissaolojen myötä ohjaajat lentävät keskimäärin kolme tuntia normaalin työviikon aikana. Kolmen tunnin kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus tarkoittaa 792 MET-minuutin lisäystä viikoittaiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Työnkuvasta, eli lentämisestä, aiheutuva fyysinen aktiivisuus lisättynä kumulatiiviseen fyysisen aktiivisuuden (MET-min/vko) arvoon tuottaa siis kokonaisaktiivisuuden lukemaksi 3679 MET-min/vko.

3679 MET-min/vko keskiarvo tarkoittaa, että ohjaajat yltävät keskiarvollisesti IPAQ-mittarin korkeimpaan HEPA (Health enhancing physical activity) luokkaan, jonka saavuttamiseen tarvitaan kumulatiivisesti yli 3000 MET-min/vko aktiivisuus. Malmbergin ym. (2003) tutkimuksessa reserviläisten (n=704) keskiarvo oli 3752 MET-min/vko. Tulokset ovat siis IPAQmittarin osalta hyvin lähellä toisiaan. Malmbergin ym. (2003) tutkimuksessa 3291–5391 MET-min/vko -arvo vastasi keskimäärin 44,2–46,5 ml/kg/min hapenottokykyä (VO2max) 57 vastaajien keskuudessa. Tulosten perusteella hävittäjäohjaajat kuuluvat 44,2–46,5 ml/kg/min luokkaan, mikä tarkoittaa työnkuvaan peilattuna alhaista suorituskykyä. Rintalan (2012, 72) tutkimuksessa kuitenkin mitattiin (n=68) hävittäjäohjaajien keskimääräinen hapenottokyky ja tulokseksi saatiin 50,5 (VO2max). Tuloksissa piilee siis ristiriita ohjaajien raportoidun fyysisen aktiivisuuden ja oikean maksimaalisen suorituskyvyn välillä, kun tarkastellaan hapenottoa. Tästä syystä IPAQ:n tuloksista ei voida tehdä pitemmälle meneviä johtopäätöksiä, vaan ainoastaan arvioida fyysistä aktiivisuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä tuli myös vastaan samalla haulla. Jännittävä. Tosin "ilmavoimien menneisyys". Tutki britti- ja saksalaisia lehtiä 1915–1924 + 6x omaelämäkertoja. Monenlaista ihannointia ja fiksaatiota edelleen liittyy hävittäjälentäjiin. Pudotukset (ässät), tunnit.

Jesper Kristiansson KANSAN SANKARIT – HÄVITTÄJÄLENTÄJIEN SANKARIMYYTTI ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA JA SEN JÄLKEEN Pro gradu -työ Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto 3.5.2015

Saksalainen ja englantilainen ilmasotauutisointi poikkesivat toisistaan: saksalaiset nostivat useita eri
hävittäjälentäjiä sankariasemaan, kun taas britit nostivat vain muutaman. Britit loivat zeppeliinin alas
ampuneista lentäjistä sankareita, saksalaiset kohottivat paljon viholliskoneita alas ampuneet lentäjät
sankareiksi. Lentäjäsankarien sankarimyytti sai kliimaksinsa sankarikuoleman myötä.
Sodan jälkeen saksalaisten kiinnostus ilmailuun väheni huomattavasti hävityn sodan nöyryytyksen ja
rauhansopimuksen lentokonerajoitteiden takia. Brittilentäjät kunnostautuivat sodan jälkeisissä
kilpalennoissa. Ensimmäisinä Atlantin ylittäneet lentäjät olivat todella juhlittuja sankareita rohkeutensa ja
sinnikkyytensä ansiosta. Ensimmäisinä Lontoosta Australiaan lentäneet lentäjät olivat sankareita, koska
he toivat emämaata lähemmäs siirtomaitaan.

Saksalaislentäjät olivat kotimaassaan paljon kuuluisampia kuin brittiläisen kansanyhteisön riveissä
taistelleet menestyksekkäät lentäjät Englannissa. Osa lentäjäsankareista koki ihailun todella työläänä.
Kansallisen sankarin status oikeutti sosiaaliseen nousuun lähelle yläluokkaa. Lentäjäsankarit saivat
sankaristatuksensa ansiosta vahvan lähdön upseerin uralle, lahjoja, huomiota naisilta ja mitaleja
Klikkaa laajentaaksesi...
 
The UK retired its last dedicated long-range bomber, the Vulcan, in 1984, but has retained an interest in a long-range strike capability since. This has included the use of the Tornado for long-range strike operations including with the Storm Shadow stand-off cruise missile, as part of the abortive Future Offensive Air System programme to replace the Tornado, and the potential integration of the Storm Shadow with the cancelled Nimrod MRA4. Andrew Brookes, writing in RUSI’s World Defence Systems in August 2003 stated with regard to the latter: ‘With its range of over 6,000nm, the datalink equipped Nimrod MRA4 positioned at six facilities could provide almost global strike coverage when armed with five Storm Shadows and supported by in-flight refuelling’. Whilst in June 2020, Air Marshal (ret’d) Greg Bagwell, writing in Air Forces Monthly, stated:

So, do I think the UK or countries like it should invest in their own 21st-century bombers? Well, I can certainly see value in having the ability to launch larger numbers of smart weapons from larger platforms, but I do not see the need for an expensive, niche platform able to penetrate sophisticated enemy defences.
Air Marsal (Retd) Greg Bagwell
Klikkaa laajentaaksesi...
In considering whether the UK should invest in a long-range bomber, three particular factors warrant discussion: the evolving strategic system and its implications; recent operational experience and the prospective operating environment; and the direction of British national policy in the coming decades.
Klikkaa laajentaaksesi...
wavellroom.com

The UK and Long-Range Strike » Wavell Room

As the UK enters the third decade of the 21st century, it is confronted by a strategic system in flux. This is particularly highlighted by the resurgence of great power rivalry, the renewed Russian threat to regional and international security, the shifting global balance of power from the...
wavellroom.com wavellroom.com
 
magitsu kirjoitti:
Tuolla yhteenvedot ja tilaajille toki tarvittaessa enemmän:
www.aamulehti.fi

Pirkkalassa tehdään äärimmäisen tärkeää työtä, joka päättyy jopa 10 miljardin euron hankintaan – Tämä on tilanne Suomen hävittäjähankkeessa

Sotilaallisen suorituskyvyn pitkään kestänyt arviointi päättyy syksyllä sotapeliin. Hornetin seuraaja valitaan vuoden lopulla.
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi
www.aamulehti.fi

Komentaja Aki Heikkinen on lentänyt yli 1000 tuntia Hornetilla – Nyt hän kertoo mieleenpainuvimmasta lennostaan ja siitä, miksi hävittäjähankinta oli ”täysosuma”

Satakunnan lennoston komentaja muistelee yhtä erityistä lentoaan. Hornet-nelikkoa saatteli tähtitaivas, auringonlasku ja ukkospilvi yhtä aikaa.
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko ensimmäisessä artikkelista mitään uutta tietoa? En ole aamulehden tilaaja, mutta paljastaako se mitään uutta, jota ei aikaisemmin ole kerrottu?
 
Lentotunneista sen verran, että pistää silmään Hawkin iso osuus monien lentotunneista. Esim. Nokso n. 500 HN-tuntia ja 600+ HW-tuntia sekä Loukko 500+ HN-tuntia ja 1000+ HW-tuntia. Toki Midnight Hawksilla se on pääkalustoa, mutta ilmeisesti sillä lennetään muutenkin paljon (tiettävästi jotain n. 4000-6000 tunnin väliltä) - silti vähemmän kuin Hornetin ~8-9 k tuntia vuodessa.
 
Huhta kirjoitti:
Lentotunneista sen verran, että pistää silmään Hawkin iso osuus monien lentotunneista. Esim. Nokso n. 500 HN-tuntia ja 600+ HW-tuntia sekä Loukko 500+ HN-tuntia ja 1000+ HW-tuntia. Toki Midnight Hawksilla se on pääkalustoa, mutta ilmeisesti sillä lennetään muutenkin paljon (tiettävästi jotain n. 4000-6000 tunnin väliltä) - silti vähemmän kuin Hornetin ~8-9 k tuntia vuodessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Halbaa halbaa, jos vain onnistuu sama verestäminen sillä niin mieluummin kuin HN:lla.
Tosin saattaa olla osin näytöslentäjien erikoisuus, sillä eihän niiden luulisi kestävän hirmuisesti enemmän. Niitä ei kuitenkaan ole enempää kuin Horneteja.
Tuplat ne ehkä kestänee, jos wikin 90k jäljellä/18 kpl (5k per) Sveitsistä ostetuille pitää kutinsa. "Hankituilla koneilla voidaan lentää vielä noin 90 000 lentotuntia, mikä vastaa Suomen ilmavoimien 15 vuoden tarvetta"
fi.wikipedia.org

BAE Systems Hawk – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org
 
magitsu kirjoitti:
Halbaa halbaa, jos vain onnistuu sama verestäminen sillä niin mieluummin kuin HN:lla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo-o. Kokonaisuutta kyllä vähän ihmettelen.

Sveitsin Hawkeja hankittaessa saattoi laskea annetuista tiedoista vuosittaisiksi HW-lentotunneiksi 6 000 ja Ruotuväessä kirjoitettiin hiljan Hawkien tekevän vuosittain neljätuhatta tunnin keikkaa taivaalla (tarkemmin täällä). Jälkimmäinen voi periaatteessa pyöristyä 6 000 tuntiin, mutta vähän epäilen...

Entä mitä lie ollut HW-tunnit ennen 2000-lukua? Katsellessa Laukkasen kirjasta poistettujen koneyksilöiden tietoja voi havaita, että koneet palvelevat karkeasti 5 000 lentotuntia ja 30 vuotta, ts. n. 166 lentotuntia vuodessa per runko. Joukossa on tosin myös hieman vähemmän per vuosi lentäneitä koneita, toisaalta osaa fliitistä näyttää käytetyn selvästi ronskimmin, mm. HW-323 lensi 3 178 tuntia 15 vuoden palvelusuran aikana ja HW-325 lensi 4 004 tuntia 21,5 vuodessa. Joten pitäisi turvallisena arviona, että HW-tuntien kokonaismäärä on huippuvuosina ollut yli 8 000 vuodessa, ehkä jopa yli 9 000.

Tältä pohjalta näyttää siltä, että Hawkin lentotunneissa on menty alaspäin, vaikka samaan aikaan koneita on päivitetty vastaamaan paremmin koulutuskäytön asettamiin vaatimuksiin. Mielenkiintoinen kehityssuunta! Liekö vanhoista ja väsyneistä ei tahdo saada enempää tunteja ulos vuodessa? Vai tulevatko säästöt tielle?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top