ajs178
Respected Leader
Voisivat hyvinkin simuloida Su-25-rynnäkkökoneita maaliosastossa.Kai ne tuollaisissa yleensä muodostaa osan maaliosastosta? Eli ottavat "matsia" lähinnä "tuhoutumisellaan"....
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Voisivat hyvinkin simuloida Su-25-rynnäkkökoneita maaliosastossa.Kai ne tuollaisissa yleensä muodostaa osan maaliosastosta? Eli ottavat "matsia" lähinnä "tuhoutumisellaan"....
Aah, nautin tästä
Se pisti itsellänikin noista kuvista taas hyvin silmään. Vaikka sen tietääkin että F-15 on jäätävän kokoinen kone niin rinta rinnan kuvissa se pääsee silti vähän yllättämään. Tomcat tuossa noiden rinnalla olisi vielä massiivisemman näköinen kapistus.Hurja tuo F-15 ja F18 kokoero!
Nämä kuvat jos mitkä, ovat voimakasta TURPO-viestintää!Aah, nautin tästä
Onko tuo tuhat tuntia lopulta paljonkaan?Tuolla yhteenvedot ja tilaajille toki tarvittaessa enemmän:
Pirkkalassa tehdään äärimmäisen tärkeää työtä, joka päättyy jopa 10 miljardin euron hankintaan – Tämä on tilanne Suomen hävittäjähankkeessa
Sotilaallisen suorituskyvyn pitkään kestänyt arviointi päättyy syksyllä sotapeliin. Hornetin seuraaja valitaan vuoden lopulla.www.aamulehti.fiKomentaja Aki Heikkinen on lentänyt yli 1000 tuntia Hornetilla – Nyt hän kertoo mieleenpainuvimmasta lennostaan ja siitä, miksi hävittäjähankinta oli ”täysosuma”
Satakunnan lennoston komentaja muistelee yhtä erityistä lentoaan. Hornet-nelikkoa saatteli tähtitaivas, auringonlasku ja ukkospilvi yhtä aikaa.www.aamulehti.fi
No ei everstiin mennessä. Mutta toisaalta 9k per vuosi yhteensä on koko ilmavoimien tavoite (välillä kustannussyistä saavutettu vain 8k).Onko tuo tuhat tuntia lopulta paljonkaan?
Onko tuo tuhat tuntia lopulta paljonkaan?
Työnkuva on tunnetusti rankka, joten siitä aiheutuva fyysinen aktiivisuus on merkittävä. Källin (2005, 54) lentojen aikaisten syketasomittausten mukaan lennonaikainen syketaso vaihtelee 54 – 80 % välillä maksimista. Syketasot ovat yleensä korkeimmillaan kaartotaistelulennon aikana ja matalimmillaan siirtolentojen aikana. (Källi 2005, 54.) Lyytikäisen tutkimuksen mukaan (2007, 57–61) Hawk-harjoitushävittäjän etuohjaamossa työskentelevän henkilön keskimääräinen kulutus koko lennon aikana oli 543 kcal/h ja takaohjaamossa työskentelevän vastaavasti 231 kcal/h (Lyytikäinen 2007, 57–61.) Etuohjaajan kulutus vastaa 80 kg:n painoisella henkilöllä 6,8 MET:n ja vastaavasti takaohjaajan 2,9 MET:n kuormittavuutta. Näiden tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa, että lentäminen vastaa IPAQ-mittarin kohtuukuormitteisen fyysisen aktiivisuuden tasoa. Keskimäärin ohjaajat lentävät vuosittain 100 lentotuntia hävittäjäkalustolla. Lomien, komennuksien ja muiden poissaolojen myötä ohjaajat lentävät keskimäärin kolme tuntia normaalin työviikon aikana. Kolmen tunnin kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus tarkoittaa 792 MET-minuutin lisäystä viikoittaiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Työnkuvasta, eli lentämisestä, aiheutuva fyysinen aktiivisuus lisättynä kumulatiiviseen fyysisen aktiivisuuden (MET-min/vko) arvoon tuottaa siis kokonaisaktiivisuuden lukemaksi 3679 MET-min/vko.
3679 MET-min/vko keskiarvo tarkoittaa, että ohjaajat yltävät keskiarvollisesti IPAQ-mittarin korkeimpaan HEPA (Health enhancing physical activity) luokkaan, jonka saavuttamiseen tarvitaan kumulatiivisesti yli 3000 MET-min/vko aktiivisuus. Malmbergin ym. (2003) tutkimuksessa reserviläisten (n=704) keskiarvo oli 3752 MET-min/vko. Tulokset ovat siis IPAQmittarin osalta hyvin lähellä toisiaan. Malmbergin ym. (2003) tutkimuksessa 3291–5391 MET-min/vko -arvo vastasi keskimäärin 44,2–46,5 ml/kg/min hapenottokykyä (VO2max) 57 vastaajien keskuudessa. Tulosten perusteella hävittäjäohjaajat kuuluvat 44,2–46,5 ml/kg/min luokkaan, mikä tarkoittaa työnkuvaan peilattuna alhaista suorituskykyä. Rintalan (2012, 72) tutkimuksessa kuitenkin mitattiin (n=68) hävittäjäohjaajien keskimääräinen hapenottokyky ja tulokseksi saatiin 50,5 (VO2max). Tuloksissa piilee siis ristiriita ohjaajien raportoidun fyysisen aktiivisuuden ja oikean maksimaalisen suorituskyvyn välillä, kun tarkastellaan hapenottoa. Tästä syystä IPAQ:n tuloksista ei voida tehdä pitemmälle meneviä johtopäätöksiä, vaan ainoastaan arvioida fyysistä aktiivisuutta.
Jesper Kristiansson KANSAN SANKARIT – HÄVITTÄJÄLENTÄJIEN SANKARIMYYTTI ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA JA SEN JÄLKEEN Pro gradu -työ Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto 3.5.2015
Saksalainen ja englantilainen ilmasotauutisointi poikkesivat toisistaan: saksalaiset nostivat useita eri
hävittäjälentäjiä sankariasemaan, kun taas britit nostivat vain muutaman. Britit loivat zeppeliinin alas
ampuneista lentäjistä sankareita, saksalaiset kohottivat paljon viholliskoneita alas ampuneet lentäjät
sankareiksi. Lentäjäsankarien sankarimyytti sai kliimaksinsa sankarikuoleman myötä.
Sodan jälkeen saksalaisten kiinnostus ilmailuun väheni huomattavasti hävityn sodan nöyryytyksen ja
rauhansopimuksen lentokonerajoitteiden takia. Brittilentäjät kunnostautuivat sodan jälkeisissä
kilpalennoissa. Ensimmäisinä Atlantin ylittäneet lentäjät olivat todella juhlittuja sankareita rohkeutensa ja
sinnikkyytensä ansiosta. Ensimmäisinä Lontoosta Australiaan lentäneet lentäjät olivat sankareita, koska
he toivat emämaata lähemmäs siirtomaitaan.
Saksalaislentäjät olivat kotimaassaan paljon kuuluisampia kuin brittiläisen kansanyhteisön riveissä
taistelleet menestyksekkäät lentäjät Englannissa. Osa lentäjäsankareista koki ihailun todella työläänä.
Kansallisen sankarin status oikeutti sosiaaliseen nousuun lähelle yläluokkaa. Lentäjäsankarit saivat
sankaristatuksensa ansiosta vahvan lähdön upseerin uralle, lahjoja, huomiota naisilta ja mitaleja
The UK retired its last dedicated long-range bomber, the Vulcan, in 1984, but has retained an interest in a long-range strike capability since. This has included the use of the Tornado for long-range strike operations including with the Storm Shadow stand-off cruise missile, as part of the abortive Future Offensive Air System programme to replace the Tornado, and the potential integration of the Storm Shadow with the cancelled Nimrod MRA4. Andrew Brookes, writing in RUSI’s World Defence Systems in August 2003 stated with regard to the latter: ‘With its range of over 6,000nm, the datalink equipped Nimrod MRA4 positioned at six facilities could provide almost global strike coverage when armed with five Storm Shadows and supported by in-flight refuelling’. Whilst in June 2020, Air Marshal (ret’d) Greg Bagwell, writing in Air Forces Monthly, stated:
In considering whether the UK should invest in a long-range bomber, three particular factors warrant discussion: the evolving strategic system and its implications; recent operational experience and the prospective operating environment; and the direction of British national policy in the coming decades.So, do I think the UK or countries like it should invest in their own 21st-century bombers? Well, I can certainly see value in having the ability to launch larger numbers of smart weapons from larger platforms, but I do not see the need for an expensive, niche platform able to penetrate sophisticated enemy defences.
Air Marsal (Retd) Greg Bagwell
Onko ensimmäisessä artikkelista mitään uutta tietoa? En ole aamulehden tilaaja, mutta paljastaako se mitään uutta, jota ei aikaisemmin ole kerrottu?Tuolla yhteenvedot ja tilaajille toki tarvittaessa enemmän:
Pirkkalassa tehdään äärimmäisen tärkeää työtä, joka päättyy jopa 10 miljardin euron hankintaan – Tämä on tilanne Suomen hävittäjähankkeessa
Sotilaallisen suorituskyvyn pitkään kestänyt arviointi päättyy syksyllä sotapeliin. Hornetin seuraaja valitaan vuoden lopulla.www.aamulehti.fiKomentaja Aki Heikkinen on lentänyt yli 1000 tuntia Hornetilla – Nyt hän kertoo mieleenpainuvimmasta lennostaan ja siitä, miksi hävittäjähankinta oli ”täysosuma”
Satakunnan lennoston komentaja muistelee yhtä erityistä lentoaan. Hornet-nelikkoa saatteli tähtitaivas, auringonlasku ja ukkospilvi yhtä aikaa.www.aamulehti.fi
En tiedä muuta kuin mitä @Teräsvilla kertoi. Ei kai sen perusteella.Onko ensimmäisessä artikkelista mitään uutta tietoa? En ole aamulehden tilaaja, mutta paljastaako se mitään uutta, jota ei aikaisemmin ole kerrottu?
Halbaa halbaa, jos vain onnistuu sama verestäminen sillä niin mieluummin kuin HN:lla.Lentotunneista sen verran, että pistää silmään Hawkin iso osuus monien lentotunneista. Esim. Nokso n. 500 HN-tuntia ja 600+ HW-tuntia sekä Loukko 500+ HN-tuntia ja 1000+ HW-tuntia. Toki Midnight Hawksilla se on pääkalustoa, mutta ilmeisesti sillä lennetään muutenkin paljon (tiettävästi jotain n. 4000-6000 tunnin väliltä) - silti vähemmän kuin Hornetin ~8-9 k tuntia vuodessa.
Halbaa halbaa, jos vain onnistuu sama verestäminen sillä niin mieluummin kuin HN:lla.