Ilmavoimien tulevaisuus

Uunituoreessa Sotilasaikakauslehdessä pientä päivitystä ilmavoimien tulevaisuuteen mm. Hawkin korvaajan osalta.


Kaikki vuosien 2021-2025 lehdet löytyvät täältä:


Mielenkiintoisena bongauksena Saabin T-7A-mainos uusimmassa lehdessä.
 
Viimeksi muokattu:
Uunituoreessa Sotilasaikakauslehdessä pientä päivitystä ilmavoimien tulevaisuuteen mm. Hawkin korvaajan osalta.


Kaikki vuosien 2021-2025 lehdet löytyvät täältä:


Mielenkiintoisena bongauksena Saabin T-7A-mainos uusimmassa lehdessä.
Tuo Hawk koneiden aikaisempi korvaaminen tarkoittaa sitä, että ei niitä kannata drone torjuntaan enää muokata, vaan keskittyä maasta tapahtuvaan torjuntaan niillä pienillä antidroneilla.
Kunnes korvaaja on selvillä.
 
Tuppi 25 harjoitus kouluttaa Hawk-ohjaajia ilta- aikaan Keski- Suomessa 3-7.11.2025

 
Toivalan varalaskupaikka otettu käyttöön. Karjalan lennoston tukikohdan taistelukestävyys kohentuu.

 
Ilmavoimien komentaja kertoi Maikkarin haastattelussa, että Casa-kaluston päivät alkavat olla luetut. Käytettävyyden kanssa alkaa olla haasteita.

Nyt voi ihan perustellusti alkaa katsella seuraajakandidaatteja, kuten C-390.

Learjet poistuu 2026 lopulla ja seuraaja pitäisi saada platalle heti 2027.
 
Ilmavoimien komentaja kertoi Maikkarin haastattelussa, että Casa-kaluston päivät alkavat olla luetut. Käytettävyyden kanssa alkaa olla haasteita.

Nyt voi ihan perustellusti alkaa katsella seuraajakandidaatteja, kuten C-390.

Learjet poistuu 2026 lopulla ja seuraaja pitäisi saada platalle heti 2027.

2007-2011 otettiin Casat käyttöön. Ideaaliratkaisussa hankittaisiin varmaan korvaajaksi kuljetuskoneiden lisäksi pari modifioitua bisnesjettiä, mikä tosin sitten maksaa.
 
Aika lyhyeksi jää vielä tuotannossa olevan C-295M:n elinkaari, aiemmat kuljetuskoneet (C-47 ja F.27) olivat kuitenkin 40 vuotta vanhoja poistuessaan. Kirjaimellisesti museokamaa, johon varaosavalmistus oli lopetettu.

Isommalle kuljetuskoneelle on tarve. Ehkä tällä puheella on tarkoitus pohjustaa hankintaa ja toisaalta vapauttaa resurssia operointiin, jos isompia koneita saadaan hankittua.
 
Aika lyhyeksi jää vielä tuotannossa olevan C-295M:n elinkaari, aiemmat kuljetuskoneet (C-47 ja F.27) olivat kuitenkin 40 vuotta vanhoja poistuessaan. Kirjaimellisesti museokamaa, johon varaosavalmistus oli lopetettu.

Isommalle kuljetuskoneelle on tarve. Ehkä tällä puheella on tarkoitus pohjustaa hankintaa ja toisaalta vapauttaa resurssia operointiin, jos isompia koneita saadaan hankittua.
Aika nopeasti tosiaan tulee Casan korvaus. Halu saada isommat koneet on varmasti osa tarinaa.

Mitenkähän on tiedustelu-Casan kanssa, ilmeisesti modulaarinen järjestelmä on kohtuuhelpolla siirrettävissä uuteen konetyyppiin? Vai alkaako sekin jo tulla tiensä päähän. Kukaan asiaa tunteva ei tietysti lausu tästä asiasta yhtään mitään.
 
Saattaa myös olla, että ”käytettävyysongelma” ei koske CC-1:tä… Vastaavasti FF-1 taisi lentää noin 10 vuotta pidempään kuin suunnilleen saman ikäinen FF-2. Silloin ei kuitenkaan ollut muuta vaihtoehtoa pitää kykyä yllä.
Jos puhutaan 30-luvusta, niin CC-1:n järjestelmien siirto uuteen koneeseen ei välttämättä ole enää edes järkevää, vaan kannattaa mieluummin roikottaa mukana sitä yhtä Casaa ja miettiä sitten uutta ratkaisua alusta lähtien kokonaisuutena.
 
Isommalle kuljetuskoneelle on tarve. Ehkä tällä puheella on tarkoitus pohjustaa hankintaa ja toisaalta vapauttaa resurssia operointiin, jos isompia koneita saadaan hankittua.
Samaa mieltä. Saa nähdä minkälaiset on ilmavoimien tarpeet nyt kun ollaan NATOssa, en sulkisi pois harkintaa jopa sille, että hommattaisiin pari kappaletta erittäin raskaita kuljetuskoneita, kuten esimerkiksi Airbusin A400M. Tietysti ollaanhan me myös osana Heavy Airlift Wing-organisaatiota jossa meillä on käytössä kolme C-17 konetta jos tarve tulee, mutta omavaraisuudellekin voisi olla tarvetta jos kovaan paikkaan joudutaan. Mutta vähintään C-390n tai C-130J Super Herculeksen tasoista pitäisi olla.
 
Viimeksi muokattu:
Casan tai vastaavan kevyen kuljetuskoneen todellinen tarve on hyvin kyseenalainen.
Joskus asiasta asianomaisten kanssa keskustellessa epävirallisesti myönnettiin, että aika turhia on. Toki paperille voidaan kirjoitella hienoja asioita.
Todellista kykyä saadaan oikeastaan vain liittoumaan osallistumalla, jos tähän toimintaan ei haluta upottaa tolkuttomasti rahaa, mikä on pois muualta.
 
Casan tai vastaavan kevyen kuljetuskoneen todellinen tarve on hyvin kyseenalainen.
Joskus asiasta asianomaisten kanssa keskustellessa epävirallisesti myönnettiin, että aika turhia on. Toki paperille voidaan kirjoitella hienoja asioita.
Todellista kykyä saadaan oikeastaan vain liittoumaan osallistumalla, jos tähän toimintaan ei haluta upottaa tolkuttomasti rahaa, mikä on pois muualta.
Tuon todistaa jo koneiden määrä. Kahdella koneella ei kummoisia temppuja tehdä.
 
Mikä on oikeastaan suomen ilmavoimien kuljetus tarve?
Lähinnä kai huoltaa ulkomailla olevia joukkoja.
Kotimaassa laskuvarjojääkäreiden kuljetus.
Mitä muuta? Minkälaista kalustoon tarvitaan ja paljonko.
 
Mikä on oikeastaan suomen ilmavoimien kuljetus tarve?
Lähinnä kai huoltaa ulkomailla olevia joukkoja.
Kotimaassa laskuvarjojääkäreiden kuljetus.
Mitä muuta? Minkälaista kalustoon tarvitaan ja paljonko.
Etelästä Lappiin on pitkä matka ja kaikkea tarvittavaa korkeampaa teknologiaa, esim. IT järjestelmät, ei varmaankaan saada koko matkalle joten kuljetuskoneille olisi varmaan käyttöä kun niitä pitää siirrellä nopeasti.
 
Mikä on oikeastaan suomen ilmavoimien kuljetus tarve?
Lähinnä kai huoltaa ulkomailla olevia joukkoja.
Kotimaassa laskuvarjojääkäreiden kuljetus.
Mitä muuta? Minkälaista kalustoon tarvitaan ja paljonko.
Nimenomaan _Ilmavoimien_ päätarpeet lienevät: Hävittäjäkaluston siirto nopealla varoituksella operoimaan meren taakse (eli siis kaikki ulkomaat) ja operoinnin tuki siellä. Varaosien ja aseiden tuonti kotimaahan. Muilla puolustushaaroilla on sitten omat tarpeensa.
 
Back
Top