Ilmavoimien tulevaisuus

KV-operaarioissa (Afghanistan) lentotunteja tuli nopeammin kuin mitä oli suunniteltu?

Siltikin. Vaikka kone lentäisi joka ainoa päivä vuoden ympäri 4 tuntia päivässä, niin se on silti vain 28 000 tuntia 20 vuodessa.

Casalle ei löytynyt numeroita, mutta muille kiinteäsiipisille kylläkin...

Based around a reinforced centre wing-box structure, those ESL wings were previously rated for an operational lifespan of 90,000 equivalent flight hours. When it was incorporated in 2009, the new centre wing box more than doubled the C-130J’s previous structural service life of 45,000 equivalent flight hours.

The 747 series aircraft have a lifespan of around 35 years or 90,000 flight hours. Airbus estimates that their A320 series aircraft have a lifespan of around 60,000 flight hours or 24,000 flight cycles.
 
Siltikin. Vaikka kone lentäisi joka ainoa päivä vuoden ympäri 4 tuntia päivässä, niin se on silti vain 28 000 tuntia 20 vuodessa.

Casalle ei löytynyt numeroita, mutta muille kiinteäsiipisille kylläkin...




Eihän ILMAVKOM väittänyt, että CC:t ovat rakenteellisesti loppu vaan, että varaosissa on ongelmia. Mikä sekin on kyllä ontuva selitys. MLU tuotannosta poistuneiden osien korvaamiseksi vastaamaan uustuotantoa tuskin olisi kohtuuton panos, jos kalustoon oltaisiin muuten tyytyväsisiä.
 
Eihän ILMAVKOM väittänyt, että CC:t ovat rakenteellisesti loppu vaan, että varaosissa on ongelmia. Mikä sekin on kyllä ontuva selitys. MLU tuotannosta poistuneiden osien korvaamiseksi vastaamaan uustuotantoa tuskin olisi kohtuuton panos, jos kalustoon oltaisiin muuten tyytyväsisiä.
Ehkä tuo "jos kalustoon oltaisiin muuten tyytyväisiä" on se olennainen kohta?

Olisiko viimeksi jouduttu niukan rahoituksen takia hankkimaan muuta kuin haluttiin ja nyt keksitään puoliväkisin perusteluja tilanteen korjaamiseksi?

Olen jostain kommentista ymmärtänyt, että yhteyskonehankinnassa olisi käynyt vähän samalla tavalla, mutta ei konetyypin, vaan lukumäärän puolella. Ilmavoimilla on Hornet-hässäkän jälkeen ollut tarve hakea korostetun halpoja ratkaisuja. Grobienkin kohdalla se aiheutti sitten omat murheensa.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmavoimilla on Hornet-hässäkän jälkeen ollut tarve hakea korostetun halpoja ratkaisuja.

Tarkoitat muun menopuolen kovalle laittanutta 90-luvun Hornet-hankintaa?

Sinänsä ehkä ymmärrettävää, jos muut puolustushaarat kokevat/kokivat jääneensä lapsipuolen asemaan. Mutta ei kuitenkaan ehkä ihan niinkään - uudella vuosituhannella niin merivoimat kuin maavoimatkin ovat saaneet haluamansa, merivoimat italialaiset huippuluokan miinantorjunta-alukset, maavoimat NH90:t, CV90:t ja AMV:t ja Amokset. Ei tarvinnut tyytyä käytettyyn kalustoon, jota kylmän sodan jälkeen olisi kuitenkin ollut rutkasti saatavilla, osin melko ajanmukaistakin.
 
Tarkoitat muun menopuolen kovalle laittanutta 90-luvun Hornet-hankintaa?

Sinänsä ehkä ymmärrettävää, jos muut puolustushaarat kokevat/kokivat jääneensä lapsipuolen asemaan. Mutta ei kuitenkaan ehkä ihan niinkään - uudella vuosituhannella niin merivoimat kuin maavoimatkin ovat saaneet haluamansa, merivoimat italialaiset huippuluokan miinantorjunta-alukset, maavoimat NH90:t, CV90:t ja AMV:t ja Amokset. Ei tarvinnut tyytyä käytettyyn kalustoon, jota kylmän sodan jälkeen olisi kuitenkin ollut rutkasti saatavilla, osin melko ajanmukaistakin.
Tarkoitan tapaa jolla asiat tulivat julkisuuteen. Siinä faktat sivuutettiin ja elämään jäi täydellisen väärä mielikuva ilmavoimille tehtävistä hankinnoista. Arvoton näytelmä myös PV:n itsensä taholta.

Arvelen ilmavoimilla olleen tuon episodin jälkeen tarve korostetun taloudellisena näyttäytyvään toimintamalliin, joka on tuonut turhaa varovaisuutta 2000-luvun hankkeisiin.

Hawk-ongelmahan ratkesi vähän vahingossakin, mutta kuljetus-, yhteys- ja alkeiskoulukonehankinnat saattoivat kärsiä.
 
Tarkoitan tapaa jolla asiat tulivat julkisuuteen. Siinä faktat sivuutettiin ja elämään jäi täydellisen väärät mielikuvat. Arvoton näytelmä myös PV:n itsensä taholta.

Arvelen ilmavoimilla olleen tuon episodin jälkeen tarve korostetun taloudellisena näyttäytyvään toimintamalliin, joka on tuonut turhaa varovaisuutta 2000-luvun hankkeisiin.

Hawk-ongelmahan ratkesi vähän vahingossakin, mutta kuljetus-, yhteys- ja alkeiskoulukonehankinnat saattoivat kärsiä.

Meni vähän aikaa tajuta, mutta kyse on siis kahteen tilausvaltuuteeen pilkkomisesta, joista jälkimmäisestä äänestettäessä kansanedustajat olivat h-moilasena että vieläkö sitä rahaa tarvitaan lisää, kun eivät olleet ensimmäistäkään kunnolla lukeneet. :D

No, HX-päätöksestä johdettuna tuosta halpuuden korostamisesta on nyt onneksi päästy irti.
 
Meni vähän aikaa tajuta, mutta kyse on siis kahteen tilausvaltuuteeen pilkkomisesta, joista jälkimmäisestä äänestettäessä kansanedustajat olivat h-moilasena että vieläkö sitä rahaa tarvitaan lisää, kun eivät olleet ensimmäistäkään kunnolla lukeneet. :D

No, HX-päätöksestä johdettuna tuosta halpuuden korostamisesta on nyt onneksi päästy irti.
En tiedä oliko PV:n toiminnassa isosti huomautettavaa poliitikkojen suuntaan. 90-luvun yleinen kurjuus ja valuuttakurssien merkittävät muutokset saivat aikaiseksi monenlaista ristivetoa, myös firman sisällä. Tuollainen ei saisi koskaan päästä julkisuuteen.

HX meni paremmin ja kritiikkikin on ollut olematonta. Varmaan osin siksi, että päätökset teki vassarihallitus.
 
Eihän ILMAVKOM väittänyt, että CC:t ovat rakenteellisesti loppu vaan, että varaosissa on ongelmia. Mikä sekin on kyllä ontuva selitys. MLU tuotannosta poistuneiden osien korvaamiseksi vastaamaan uustuotantoa tuskin olisi kohtuuton panos, jos kalustoon oltaisiin muuten tyytyväsisiä.

Vähän kummallista tuokin, kun tuotannossa oleva ja kypsään ikään ehtinyt konetyyppi kyseessä eikä mikään NH90. Toki jos ne ongelmat on avioniikkapuolella ja meidän koneet tilattiin jollain museokamalla, niin sitten.
 
Tämä kuljetuskonehankinta on samallaisuutta/samankaltainen kuin merivaivoihin liittyvä korvetti/hävittäjä hankinta, että vaikka meidän tulee olla itsekkäitä ja hankkia kalustoa aina omista tarpeista lähtien, niin kuitenkin on olemassa myös yhteisötarve NATO.n ja pohjoismaisen yhteistyön perusteella.
Mieluiten näkisin ilman ja merivoimien tekevän yhteistyötä pohjoismaisista lähtökohdista, jolloin tietyn tyylisiä aluksia tulee merivoimille ja ilmavoimissa täytyy myös huomioida kokonaisuutta.
C390 kuljetuskoneena on ehkä se osuvin hankinta, mutta lukumäärät on niitä vaikeimpia asioita. Itse hankkisin 4-5 kpl, mutta kun ei ole julkista tietoa huollon todellisesta määrästä, niin vaikea sanoa todellista koneiden määrää.
 
Back
Top