Se Lillehammerin mossad-mimmi meni muuten avikseen norjalaisen puolustusasianajqjansa kanssa.
Mielenkiintoista. Olen lukenut, että osa jäi Norjassa kiinni, mutta sen jälkeen elämänvaiheet ovat tuntemattomat.
1970-luvulla käytiin varjosotaa, jossa kumpikin osapuoli tappoi siekailematta. Sitä käytiin Euroopan rappukäytävissä ja kaduilla seitsemän vuotta, eikä siten ole ihme, että huti Lillehammerissa tuli.
Ehkä nuoremmille on paikallaan selittää tämä ihan suomeksi. Referoin Sunday Timesia, joka sai haastattelun muutamilta osallisilta mutta on myös muita lähteitä.
Lokakuussa 1972 Israelin tiedustelupalvelu Mossad aloitti (ainakin minun silmääni) tarkkaan harkitun ja huolellisesti toteutetun salamurhaoperaation. Se oli kosto Münchenin olympialaisten verilöylystä, jossa palestiinalaisten terroristijärjestö Musta syyskuu oli surmannut yksitoista Israelin olympiajoukkueen jäsentä.
Kostoiskut ulottuivat seitsemän vuoden aikana Pariisista Roomaan, Lillehammerista Beirutiin. Iskujen kohteina olivat Jasser Arafatin Palestiinan vapautusjärjestö PLO, sen aseellinen siipi Fatah ja Mustan syyskuun sissit.
Monet mukana olleet ovat niin uskollisia, että eivät vieläkään tunnusta Israelin valtion osuutta. Jotkut ovat kuitenkin puhuneet. Osalla on nimi, mutta kahta pääpirua kutsutaan vain nimillä upseeri G ja upseeri K.
Golda Meir määräsi olympialaisten verilöylyyn vastuulliset eliminoitavaksi. Ministereistä koottu komitea X antoi luvan jokaiseen iskuun ja Mossadin eto toteutti.
Ensimmäinen isku tehtiin jo 16. lokakuuta 1972, vain 41 päivää urheilijoiden kaappauksen jälkeen. Kohde oli Libyan Rooman-lähetystön kääntäjä Wael Zwaiter. Hänen luultiin auttaneen Mustaa syyskuuta. Nyky-ymmärrys on, että todennäköisesti siinäkin erehdyttiin. Tai sitten hänet piti tappaa muista syistä.
Ensin paikalle lähetettiin logistiikan asiantuntijoita huolehtimaan yhteyksistä, majoituksista ja kuljetuksista. Seuraavaksi Tsomet, Mossadin tiedusteluyksikkö, tarkkaili kohteen liikkeitä. Zwaiterin tapauksessa kumpikaan ryhmä ei ollut suuri: kolmesta kuuteen miestä ajankohdasta riippuen.
Zwaiteriin kaksi miestä ampui lippaallisen kumpikin, ase oli Beretta ja luodit Hollow Point. Kauhea siivo hissin ovella. Kymmenen sekuntia ja autoon. Siinä oli yksi pimu autossa odottamassa.
Sitten meni PLO:n Ranskan-pomo Mahmoud Hamshiri. Hänen puhelinpöytänsä vaihdettiin räjähteillä täytettyyn kopioon.
Hamshirillakaan ei tainnut olla mitään tekemistä Münchenin kanssa. Oli muita syitä.
Beirutin tehtävä oli vaikeampi. Kohteet olivat Mustan syyskuun toiminnanjohtajaksi epäilty Abu Jussef (toiselta nimeltään Jussef El-Najjar), tiedustelu-upseeri Kamal Adwan ja PLO:n tiedottaja Kamal Nasser. Miehet asuivat samalla kadulla.
Suunnitelma oli nousta maihin yöllä, minkä jälkeen Mossadin agentit ajaisivat Sayeret Matkalin kommandot kohteisiin. Kommandoja johti Ehud Barak. Miehiä oli kolmesta neljään joka asuntoon, kaksi miestä riitti alas passiin ja yksi tai kaksi autoille.
Koska viisitoista miestä kadulla keskellä yötä olisi herättänyt huomiota, osa pukeutui naisiksi. Ehud Barak pukeutui nuoreksi, trenditietoiseksi naiseksi. Hänellä oli löysä takki, jotta Uzi mahtuisi sen alle ja leveälahkeiset housut, kuten naisilla silloin. Korot olivat matalahkot, jotta niillä saattoi juosta.
No onhan selvä, ettei se mennyt ihan kirurgisesti. Nyt ei tapettu vain kolmea terroristia, vaan myös seitsemän tai kahdeksan paikalle tullutta libanonilaista poliisia, yhden terroristin vaimo ja eräs sivullinen naapuri. Yksi iskuryhmän jäsen haavoittui.
Kaikkea sattui. Yksi mies ammuttiin Pariisin kaduille suoraan Ranskan poliisin silmien edessä. Kyproksella upseeri K:n kanssa työskennellyt naisagentti houkutteli miehen räjähtävälle makuupatjalle. Kymmenes tai yhdestoista uhri oli pariisilaisen Théâtre de l'Ouestin algerialaisjohtaja Mohammed Boudia, joka kuoli upseeri K:n asentamaan autopommiin 28. kesäkuuta 1973. Hänet tapettiin, koska hän oli Mustan syyskuun johtaja Ranskassa.
Lillehammerin iskun kutsuminen virheeksi aliarvioisi munauksen mittasuhteita.
Salameh, joka ilmeisesti suunnitteli verilöylyn olympialaisiin, oli beirutilainen, tyylikkäästi pukeutunut playboy, joka seurusteli vuoden 1970 Miss Universumin kanssa. Bouchiki oli pyörällä liikkuva tarjoilija, joka asui raskaana olevan norjalaisnaisen kanssa. Epäonnekseen hän muistutti Salamehin suttuista kuvaa, joka oli saksittu libanonilaislehden juorupalstalta.
Vuonna 1973 Lillehammerissa oli 20000 asukasta, ja joukko Välimereltä tulleita miehiä kuiskimassa radiopuhelimiin sai poliisin epäilemään ensin huumekauppaa.
Neljä pidätettiin melko nopeasti sen syyttömän tarjoilijan ampumisen jälkeen. Viides epäilty, projektin oslolainen vetäjä, jäljitettiin. Kaikki viisi joutuivat vankilaan.
Lisäksi yhdeltä agentilta takavarikoitu avain sopi pariisilaisasuntoon, josta löytyi useita avaimia ympäri Eurooppaa sijaitseviin turvataloihin sekä todistusaineistoa, joka yhdisti Israelin murhiin useissa maissa. X-valiokunta lopetti toimintansa, ja niin päättyi ainakin virallisesti operaatio "Jumalan raivo".
Salameh napattiin sitten aikanaan autopommilla vuonna 1979.