Itämeren turvallisuustilanne

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jukkis
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Henri Vanhanen kiteyttää hyvin ryssän motiivin provosoida.

1. Miksi Venäjä provosoi nyt yhä uudelleen ja uudelleen? Isossa kuvassa se mittailee, voisiko sotilaallinen voima olla sille käyttökelpoinen väline myös Natoa vastaan. Karummin ilmaistuna: Moskova selvittää, olisiko sota sille kannattavaa vai ei ja mikä sen hinta olisi.​
2. Venäjä ei välttämättä suunnittele hyökkäystä juuri nyt, mutta se tekee jotakin, joka voi pitkällä aikavälillä olla vaarallisempaa. Se testaa, miten länsi reagoi. Kuinka nopeasti koneet nousevat, kuka epäröi ja kuka seisoo rivissä? Jokainen loukkaus ja häiriköinti on koepallo.​
3. Miksi juuri Itämeri? Tämä alue tarjoaa Venäjälle täydellisen koelaboratorion. Samassa tilassa se voi kokeilla maaoperaatioiden uhkaa, meriliikenteen häirintää ja ilmatilan loukkauksia. Samalla se tarjoaa näkymän, miten Nato ja sen jäsenet pystyvät vastaamaan niihin yhdessä.​
4. Ilmatilaloukkaukset mittaavat reaktioaikoja. GPS-häirintä paljastaa, kuinka riippuvaisia olemme teknologiasta. Kaapelivauriot näyttävät, miten haavoittuvia yhteydet ovat. Venäjä ei tee näitä sattumalta vaan kerätäkseen tietoa siitä, missä olemme hitaita tai hajallaan.​
5. Kremlin johto toistaa, että Nato uhkaa Venäjää. Kun valtajohto puhuu näin, provokaatioista tulee poliittisesti hyväksyttyjä kokeiluja. Ensin tehdään, sitten kiistetään ja lopuksi syytetään länttä. Jokainen liike on osa suurempaa peliä.​
6. Jos Venäjä päättäisi käyttää sotilaallista voimaa Natoa vastaan, se ei todennäköisesti yrittäisi pitkää kulutussotaa Ukrainan tapaan. Se hakisi lyhyttä ja intensiivistä iskua, jonka tarkoitus olisi murtaa liittouman poliittinen yhtenäisyys jo ensimmäisinä päivinä.​
7. Miksi juuri heikkoon lenkkiin? Koska siellä kynnys on matalin, alue on pienempi ja poliittiset ristiriidat todennäköisempiä. Mutta Venäjä voi myös yllättää ja iskeä siellä, missä reaktiota ei odoteta. Tärkeintä on isku, joka saa liittouman epäröimään.​
8. Venäjä kärkkyy jatkuvasti tilaisuutta murtaa Naton viidennen artiklan uskottavuus. Se haluaa nähdä, puolustaako liittouma jäsentään heti ja yhdessä vai löytyykö epävarmuutta. Tavoite on tehdä tämä mahdollisimman alhaisin kustannuksin ja ilman ajautumista avoimeen sotaan.​
9. Siksi jokaisella reaktiollamme on valtava merkitys. Jos länsi on hidas, hajallaan tai hiljaa, Venäjä oppii, että painostus kannattaa. Jos vastaus on nopea, selkeä ja yhtenäinen, Kreml näkee, että kokeilu on sille itselleen vaarallinen.​
10. Venäjä ei nyt rakenna yhtä suurhyökkäystä vaan jatkuvaa koe-tilaa Itämeren ympärille. Tämä on uusi normaali. Sota on aina pöydällä, vaikka sitä ei käytettäisikään. Meidän on estettävä paitsi hyökkäys myös itse kokeilu. Jokainen testi pitäisi tehdä sille kannattamattomaksi.​

 
Henri Vanhanen kiteyttää hyvin ryssän motiivin provosoida.

1. Miksi Venäjä provosoi nyt yhä uudelleen ja uudelleen? Isossa kuvassa se mittailee, voisiko sotilaallinen voima olla sille käyttökelpoinen väline myös Natoa vastaan. Karummin ilmaistuna: Moskova selvittää, olisiko sota sille kannattavaa vai ei ja mikä sen hinta olisi.​
Hieman hatara ainakin käyttökelpoisuudeltaan. Mitä venäjä muka saisi selville kun Natomaat eivät itsekään vielä tiedä miten pitkälle mennä tai miten varautua.

2. Venäjä ei välttämättä suunnittele hyökkäystä juuri nyt, mutta se tekee jotakin, joka voi pitkällä aikavälillä olla vaarallisempaa. Se testaa, miten länsi reagoi. Kuinka nopeasti koneet nousevat, kuka epäröi ja kuka seisoo rivissä? Jokainen loukkaus ja häiriköinti on koepallo.​
Sama heikkous. Lännestä ei ota selkoa edes länsi itse. Venäjällä ja sen hallinnolla on kyllä sotamoodi päällä. Naton piirissä enemmänkin haukotellaan,

3. Miksi juuri Itämeri? Tämä alue tarjoaa Venäjälle täydellisen koelaboratorion. Samassa tilassa se voi kokeilla maaoperaatioiden uhkaa, meriliikenteen häirintää ja ilmatilan loukkauksia. Samalla se tarjoaa näkymän, miten Nato ja sen jäsenet pystyvät vastaamaan niihin yhdessä.​
Ja toisaalta. Itämerellä Venäjä on haavoittuvimmillaan ja sen huoltoyhteyden menetys on tukala logistinen pulma venäjälle valtiona.

4. Ilmatilaloukkaukset mittaavat reaktioaikoja. GPS-häirintä paljastaa, kuinka riippuvaisia olemme teknologiasta. Kaapelivauriot näyttävät, miten haavoittuvia yhteydet ovat. Venäjä ei tee näitä sattumalta vaan kerätäkseen tietoa siitä, missä olemme hitaita tai hajallaan.​
Tämä on totta. Mutta samalla venäjä valmentaa meitä.

5. Kremlin johto toistaa, että Nato uhkaa Venäjää. Kun valtajohto puhuu näin, provokaatioista tulee poliittisesti hyväksyttyjä kokeiluja. Ensin tehdään, sitten kiistetään ja lopuksi syytetään länttä. Jokainen liike on osa suurempaa peliä.​
Tämäkin on totta. Mutta ei muuta voimasuhteita tai tuo strategista etua.

6. Jos Venäjä päättäisi käyttää sotilaallista voimaa Natoa vastaan, se ei todennäköisesti yrittäisi pitkää kulutussotaa Ukrainan tapaan. Se hakisi lyhyttä ja intensiivistä iskua, jonka tarkoitus olisi murtaa liittouman poliittinen yhtenäisyys jo ensimmäisinä päivinä.​
Se saattaa myös näin murtaa sen viimeisenkin esteen halukkaiden koalitiossa. Toden tullen sotaan ei tarvita Natosta kuin toimintamalli ja strategia. Eikä EU:sta sen enempää. Sota synnyttää liittolaisia ja jonkun jäsenen puuttuminen ei estä toimintaa, ei estä ehkä järjestöäkään. Perustamispöytäkirjat menevat uusiksi.

7. Miksi juuri heikkoon lenkkiin? Koska siellä kynnys on matalin, alue on pienempi ja poliittiset ristiriidat todennäköisempiä. Mutta Venäjä voi myös yllättää ja iskeä siellä, missä reaktiota ei odoteta. Tärkeintä on isku, joka saa liittouman epäröimään.​
Tai heräämään.

8. Venäjä kärkkyy jatkuvasti tilaisuutta murtaa Naton viidennen artiklan uskottavuus. Se haluaa nähdä, puolustaako liittouma jäsentään heti ja yhdessä vai löytyykö epävarmuutta. Tavoite on tehdä tämä mahdollisimman alhaisin kustannuksin ja ilman ajautumista avoimeen sotaan.​
Jokainen sota synnyttää uusia liittoumia. Venäjä on tehnyt Natosta vastinparin itselleen vaikka se ei voi tietää mitä sillä on vastassa. Jospa JEF:iin liittyvätkin lisäjäsenet niin, että venäjällä on vastassaan UK, Ranska, Pohjoismaat, baltit, Puola, Ukraina, Romania, Bulgaria, Tsekki, Kreikka, Australia, Kanada, Etelä-Korea, Japani ja jenkitkin takapiruna

9. Siksi jokaisella reaktiollamme on valtava merkitys. Jos länsi on hidas, hajallaan tai hiljaa, Venäjä oppii, että painostus kannattaa. Jos vastaus on nopea, selkeä ja yhtenäinen, Kreml näkee, että kokeilu on sille itselleen vaarallinen.​
10. Venäjä ei nyt rakenna yhtä suurhyökkäystä vaan jatkuvaa koe-tilaa Itämeren ympärille. Tämä on uusi normaali. Sota on aina pöydällä, vaikka sitä ei käytettäisikään. Meidän on estettävä paitsi hyökkäys myös itse kokeilu. Jokainen testi pitäisi tehdä sille kannattamattomaksi.​
On hyvä muistaa, että Venäjä on vaarallinen. Mutta on hyvä myös tiedostaa, ettei Venäjä ole voittanut vielä Ukrainaakaan. Ja, että kun tänään valloitat jonkun maan. Saat todennäköisesti raunioituneen katkeran alueen jota et huomenna enää pysty hallinnoimaan.
 
6. Jos Venäjä päättäisi käyttää sotilaallista voimaa Natoa vastaan, se ei todennäköisesti yrittäisi pitkää kulutussotaa Ukrainan tapaan. Se hakisi lyhyttä ja intensiivistä iskua, jonka tarkoitus olisi murtaa liittouman poliittinen yhtenäisyys jo ensimmäisinä päivinä.
Tämähän kuulostaa ihan kolmen päivän erikoiselta sotilasoperaatiolta NATOa vastaan! Ryssälä käy kulutussotaa Ukrainassa ainoastaan siksi, ettei muuhun enää pysty.
 
Olen varma, että tosipaikan tullen, jos Natossa sen toimintaa lähtisivät vastustamaan vaikka Unkari, Slovenia ja vielä Turkkikin. Nato tyytyisi joko halvautumaan tai valitsisi toiminnan. Brysselissa kehällä olevista lipuista laskettaisiin nämä liput alas ja maat potkittaisiin jäähylle ja näiden rajoille ilmestyisi rajavalvonta.

Mitä ko maat muka voisivat. Peruskirjan vastaisesti on toimittu mutta valittaisivatko nämä kansainväliseen oikeuteen. Ei. Niiden täytyisi valita puolensa uudelleen.
 
Perustamispöytäkirjat menevat uusiksi.
Olen varma, että tosipaikan tullen, jos Natossa sen toimintaa lähtisivät vastustamaan vaikka Unkari, Slovenia ja vielä Turkkikin. Nato tyytyisi joko halvautumaan tai valitsisi toiminnan. Brysselissa kehällä olevista lipuista laskettaisiin nämä liput alas ja maat potkittaisiin jäähylle ja näiden rajoille ilmestyisi rajavalvonta.

Mitä ko maat muka voisivat. Peruskirjan vastaisesti on toimittu mutta valittaisivatko nämä kansainväliseen oikeuteen. Ei. Niiden täytyisi valita puolensa uudelleen.
Huomaa, että viides artikla ei edellytä konsensusta. Päin vastoin siinä lukee, että jokaisella jäsenmaalla on myös yksinään, muista välittämättä, velvollisuus auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Eli muutaman - isonkaan - jäsenmaat rakoilu ei halvauta liittoumaa.
 
Olen varma, että tosipaikan tullen, jos Natossa sen toimintaa lähtisivät vastustamaan vaikka Unkari, Slovenia ja vielä Turkkikin. Nato tyytyisi joko halvautumaan tai valitsisi toiminnan. Brysselissa kehällä olevista lipuista laskettaisiin nämä liput alas ja maat potkittaisiin jäähylle ja näiden rajoille ilmestyisi rajavalvonta.

Mitä ko maat muka voisivat. Peruskirjan vastaisesti on toimittu mutta valittaisivatko nämä kansainväliseen oikeuteen. Ei. Niiden täytyisi valita puolensa uudelleen.

Kysymys on, että olisiko noiden maiden etu oikeasti olla auttamatta jos johonkin Nato-maahan hyökätään? Auttamatta jättäminen heikentää Naton uskottavuutta. Se taas on asia mihin niillä ei pitäisi olla varaa, ottaen huomioon, että niiden omakin puolustus perustuu suurelta osin Natoon.
 
Haminassa on laiva joka on yhdistetty Tanskan Drooni hyökkäyksiin sekä palkkasotilaisiin


Toivottavasti tehdään taas tarkastus eikä jäädä ihmettelemään kun on jo edellisessä satamassa tarkastettu..
 
Kun droonit lähetetään ja ohjataan laivoista, ne tod näk on ohjattu autonomisesti laskeutumaan muuhun paikkaan kuin takaisin laivoille.
Melkein etsisin vastaanottavaa piilottajaa maan kamaralta sikäli kun pimeässä jotain voi havaita. Ei ryssäkään niin hölmö ole että määrittelee lennokin kotipisteen takaisin laivalle.

Sen sijaan maalla olevalle avustajalle on helppo antaa koordinaatti jonne lennokki laskeutuu......huom! ilman niitä lentovaloja.

.
 
Kun droonit lähetetään ja ohjataan laivoista, ne tod näk on ohjattu autonomisesti laskeutumaan muuhun paikkaan kuin takaisin laivoille.
Melkein etsisin vastaanottavaa piilottajaa maan kamaralta sikäli kun pimeässä jotain voi havaita. Ei ryssäkään niin hölmö ole että määrittelee lennokin kotipisteen takaisin laivalle.

Sen sijaan maalla olevalle avustajalle on helppo antaa koordinaatti jonne lennokki laskeutuu......huom! ilman niitä lentovaloja.

.
Vastaavia käytetään harhamaaleina satoja viikossa Ukrainassa. Joten se lennokki on täysin uhrattavissa oleva kapine. Itse en näksi minkäänlaista vaivaa sen lennokin noudon kanssa, upoksiin vain lähimpään järveen tai mereen.
 
Koepallona tämä operaatio oli menestys.
Epäillään örkkilää mutta ei tiedetä kuka oli homman takana.
Seuraavaksi tulee dronea taistelukärjillä ja edelleen ei tiedetä kuka kumma saattaisi tehdä moista.
 
Kaiken muun ohella dronet olivat kenties koepallo valmiudesta havaita ja torjua niitä. Havainto oli, että kyky oli molempien osalta heikko. Näinpä näitä voi käyttää uudemman kerran ja tarvittaessa tst-kärjin.

Koepallona tämä operaatio oli menestys.
Epäillään örkkilää mutta ei tiedetä kuka oli homman takana.
Seuraavaksi tulee dronea taistelukärjillä ja edelleen ei tiedetä kuka kumma saattaisi tehdä moista.

Tarpeen vaatiessa tuollaista dronea tuupataan sitten kriittiseen infraan. Muuntajakenttiin suhteellisen vaaratta ilman pelkoa henkilövahingoista ja aggressiivisuustason mukaan vaikka lennonjohtoon.

Lännessä torjuntakyvyn hankinta kestää iäisyyden suunnitteluineen, lain valmisteluineen ja kilpailutuksineen. Jos kykyä ei ole nyt, ei sitö oletettavasti ihan heti ole.
 
Tarpeen vaatiessa tuollaista dronea tuupataan sitten kriittiseen infraan. Muuntajakenttiin suhteellisen vaaratta ilman pelkoa henkilövahingoista ja aggressiivisuustason mukaan vaikka lennonjohtoon.
Juuri näin. Ryssä ottaa nyt Ukrainasta sisään hittiä öljylaitoksiinsa. Sitä peliä voi pelata kaksikin ja lännessä sitä haavoittuvaa infraa on ja paljon.

Pelkkä uhka toimii tässä ryssän kannalta erittäin hyvin. Pidetään se jännitetaso kovan sodan alapuolella, mutta pakotetaan koko Eurooppa suojaamaan vähän kaikkea.
 
Kaiken muun ohella dronet olivat kenties koepallo valmiudesta havaita ja torjua niitä. Havainto oli, että kyky oli molempien osalta heikko. Näinpä näitä voi käyttää uudemman kerran ja tarvittaessa tst-kärjin.



Tarpeen vaatiessa tuollaista dronea tuupataan sitten kriittiseen infraan. Muuntajakenttiin suhteellisen vaaratta ilman pelkoa henkilövahingoista ja aggressiivisuustason mukaan vaikka lennonjohtoon.

Lännessä torjuntakyvyn hankinta kestää iäisyyden suunnitteluineen, lain valmisteluineen ja kilpailutuksineen. Jos kykyä ei ole nyt, ei sitö oletettavasti ihan heti ole.
Eri tahoilla on kuitenkin jo eri hankintoja putkessa ettei tässä nollasta lähdetä.
 
Kaiken muun ohella dronet olivat kenties koepallo valmiudesta havaita ja torjua niitä.
Tuli mieleeni, että kun useampi maa lähettää Tanskaan (kun droonit jo olivat ja menivät) torjuntaan erikoistuneita yksikköjä ja kalustoa, paljastuu ehkä kyvykkyyksiä, kuka lähti ja mistä, ja sieltä, mistä lähti, on ainakin joku myös poissa.

Se on vähän jos puolustuksessa oleva tottumaton hermostunut komppaukko, huutaa kaikki vaihtoasemaan, kun pari nohevaa jätkää on käynyt hyökkäyksen alle sätkä suussa ampumassa muutaman sarjan sivusuunnasta.

Toivottavasti ei.
 
Back
Top