Italian asevoimat toisessa maailmansodassa

Axnar

Alokas
Mitkä ovat foorumilaisten mietteet Italian sotamenestyksestä toisessa maailmansodassa? Miksi Italia ei kykenyt itsenäisiin laajoihin operaatioihin (Kreikka) ilman Saksan apua ja hävisi melkein kaikki taistelut jos Saksa ei ollut auttamassa?
Itse uskon, että italialainen sotilas ei ollut sen huonompi, kuin muiden maiden sotilaat vaan ongelma oli upseeristossa ja huonoissa varusteissa.
 
Mitkä ovat foorumilaisten mietteet Italian sotamenestyksestä toisessa maailmansodassa? Miksi Italia ei kykenyt itsenäisiin laajoihin operaatioihin (Kreikka) ilman Saksan apua ja hävisi melkein kaikki taistelut jos Saksa ei ollut auttamassa?
Itse uskon, että italialainen sotilas ei ollut sen huonompi, kuin muiden maiden sotilaat vaan ongelma oli upseeristossa ja huonoissa varusteissa.
enemmä sellaista "pasteerailua" kuin oikeaa sotimista. Italialaiset täällä maailmalla tunnetaan ennemminkin takalinjojen marsalkkoina, kuin etulinjan tekijöinä....
 
Muistelen myös sikäläisen teollisuuden olleen täysin valmistatumaton sotaan. Enemmän valmistettiin uniikkeja yksittäiskappaleita kuin massatuotantoa. Lisäksi ainakin kalustopuolella oli runsaasti käyettävyysongelmia kivääreistä lentokoneisiin.
 
Teollisuus täysin valmistautumaton sotaan. Asevoimat samoin. Italian armeija oli optimoitu lähinnä siirtomaasotia varten kuten 30-luvun Abessinian sota osoitti. Mussolini itse yritti 1938-39 välttää Italian joutumista sotaan ja tämä jopa yritti hillitä Hitleriä sangen laihoin tuloksin.

Kaikki muuttui kesällä 1940. Mussolini katsoi vierestä miten Saksa nöyryytti salamasodallaan Ranskaa. Italian diktaattori oletti sodan päättyvän pian rauhantekoon. Ja tässä tilanteessa Italian piti päästä mukaan saaliinjaolle. Niinpä Mussolini päätti julistaa sodan Ranskalle ja Britannialle.

 
Italiassa ei ole aitoa kansallistunnetta, ainoa mikä nykyäänkin yhdistää on jalkapallon maajoukkue.
Korruptio kumpuaa osittain tästä maakunta/klaani kulttuurista, lisäksi maa oli sisällissodan partaalla koko sodan läpi ja pysyi kasassa vain kovan hallinnon tai miehittäjien toimesta.
Koulutuksen yleinen laatu ylhäältä alas.
Teollinen pohja sekä tuotannossa tehdyt virheelliset päätökset, ei panostettu muutamiin täysin toimiviin malleihin, korruptiolla osuutta tähänkin koska yrityksillä suuri rooli fasismissa.
 
Englantilaiset taisivat olla sitä mieltä, että italialaisten huono maine sotilaina ei ollut yksilötasolla täysin ansaittu.

Fasistinen järjestelmä ei hirveästi motivoinut sotilaita ja upseeristo oli osaksi epäpätevää. Huolto kärsi korruptiosta ja epäpätevyydestä ja tämä aiheutti suurimmat ongelmat. Heikko logistiikka + epäpätevä johto + epävarma motivaatio = usein huono lopputulos.

Itärintama on asia erikseen, mutta osaksi italialaisten huonoon maineeseen on syynä se, että saksalaiset mielellään panivat epäonnistumisensa aseveljien piikkiin Pohjois-Afrikassa. Kuitenkin operaatio Compass oli Italialta totaalinen epäonnistuminen. Samoin Italian siirtomaat Itä-Afrikassa kaatuivat helposti, mitä tosin selittää jälleen se logistiikka.
 
Heikko logistiikka + epäpätevä johto + epävarma motivaatio = usein huono lopputulos.

Niin, eipä tainnut perusitaliaanomosuri tuntea sotaa oikein -omakseen-. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin eipä hurraata huudettu kaikelta osin upseeristossakaan.

Stalingradin lumituiskuissa tuo sitten vain korostui. Perusteleppa siinä itsellesi homman mielekkyyttä. Ja saksalaiset tekivät parhaansa koko ajan vähätellessään myötäsotijoitaan. Jos se vähättely ja luterilainen alistaminen purikin sakuun, niin katolisiin italialaisiin sillä ei oikein ollut tehoa....

Ehkäpä yleensäkin on niin, että kansan eloonjäämistaistelu kirvoittaa melkoisen soturihengen kansassa kuin kansassa. Suntsuppi on kehottanut jo silloin ammoin, että jätä aina viholliselle perääntymistie....no, eipä jättänyt neukku perälautaa suomalaisille -39 ja kynsille tuli ravakasti, noin esimerkiksi. Entäs Saksa? Ehdoton antautuminen perälautana ja kas, tapella jaksoivat toukokuulle -45. Konfederaatit Usassa, touhu oli selvä jo aikoja, mutta perälauta koettiin liian suolaiseksi....Stalin ei jättänyt vaihtoehtoja rodinan puolustajille ja kas.....Japanialaiset rakastivat keisariaan vissiin niin paljon, että piti jösäyttää atomipökäleellä...britit todennäköisesti olisivat saarella tapelleet sakua vastaan hevosenraivolla.....

Noi erilaiset sotien asetelmat taitavat määrittää soturiutta paljon. No, tämä pätee tieten laajoissa sotatoimissa, joku tai jotkut erikoisoperaatiot voidaan toteuttaa muillakin asetelmilla.
 
...britit todennäköisesti olisivat saarella tapelleet sakua vastaan hevosenraivolla.....
Muiden maiden osalta noin oli mutta britit sen sijaan olivat hyvin lähellä suostua rauhaan kesällä 1940. Silloin Churchill olisi saanut kirjoittaa muistelmiinsa: "Tämä olisi ollut heidän hienoin hetkensä." Mutta kunnon poliitikkona sekä ylivertaisena puhujana hän onnistui saamaan alahuoneen puolelleen ja Hitlerin rauhantarjous hylättiin.
 
Rommel piti Italialaisia kelpo sotilaina, kunhan olivat sakujen johtamana.
Upseeristo sai häneltä kritiikkiä.
 
Stalingradin lumituiskuissa tuo sitten vain korostui. Perusteleppa siinä itsellesi homman mielekkyyttä. Ja saksalaiset tekivät parhaansa koko ajan vähätellessään myötäsotijoitaan. Jos se vähättely ja luterilainen alistaminen purikin sakuun, niin katolisiin italialaisiin sillä ei oikein ollut tehoa....

Surkea oli Italian 8. armeijan kohtalo Venäjällä. Kesällä 1942 Mussolini halusi loistaa ja osoittaa tukensa Saksan kesän 42 päähyökkäykselle idässä. Niinpä itärintamalle lähetettiin 235 000 miehen vahvuinen italialainen armeija. Päätyivät vartioimaan Saksan 6. armeijan sivustaa. Ja huonostihan siinä sitten kävi loppuvuodesta 1942 kun puna-armeija iski takaisin ja saarrosti 6. armeijan Stalingradiin. Huonosti varustetut ja motivoituneet italialaiset jäivät jyrän alle yhdessä samoilla seuduilla toimineiden unkarilaisten ja romanialaisten kanssa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Italian_Army_in_Russia
 
Surkea oli Italian 8. armeijan kohtalo Venäjällä. Kesällä 1942 Mussolini halusi loistaa ja osoittaa tukensa Saksan kesän 42 päähyökkäykselle idässä. Niinpä itärintamalle lähetettiin 235 000 miehen vahvuinen italialainen armeija. Päätyivät vartioimaan Saksan 6. armeijan sivustaa. Ja huonostihan siinä sitten kävi loppuvuodesta 1942 kun puna-armeija iski takaisin ja saarrosti 6. armeijan Stalingradiin. Huonosti varustetut ja motivoituneet italialaiset jäivät jyrän alle yhdessä samoilla seuduilla toimineiden unkarilaisten ja romanialaisten kanssa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Italian_Army_in_Russia
Tosin vankileireillä italialaiset selvisivät saksalaisia paremmin hengissä. Pyydystävät varpusia ja söivät näitä. Muonitus kun ei oikein muuten ollut riittävää Siperian vankileireillä.
 
Italia oli melko köyhä maa ja siellä ei yksinkertaisesti ollut kovin paljoa teollisuutta jota siirtää sotatuotantoon. Jopa Japani oli teollistuneempi. Italia toipui myös suuresta lamasta erittäin huonosti. Italian armeija oli pääasiassa kevyesti aseistettuja jalkaväkidivisioonia. Tällaisilla oli vaikea edetä esimerkiksi vahvasti linnottautuneita kreikkalaisia vastaan, ja motorisoidut britit tekivät heistä helposti selvää aavikolla. Kun britit hyökkäsivät Abessiniaan, niin italialaiset oli niin huonosti varustettu että panssarintorjunta oliheidän komentajansa, ruhtinas Amedeon lahjoittamien suurriistakiväärien varassa.

BKT per capita Euroopassa ennen sotaa. Italia oli suhteessa selvästi köyhempi kuin Saksa tai Ranska, tai jopa Suomi tai Viro:

wAltbQy.jpg


Mitä tuohon vähättelyyn tulee, niin myös britit harjoittivat sitä. Britit olivat käytännössä yksin sodassa sekä Italiaa että Saksaa vastaan, joten propagandassa italialaisista tehtiin luusereita, koomisen huonoja vastustajia joista ei nyt ainakaan tarvitsisi huolehtia.
 
Italian laivastossa oli uusia taistelulaivoja joiden aseistus ja mitat näyttivä täysin vastaavilta kuin Liittoutuneiden uusimmat alukset. Britit joutuivat pitämään uusimmat laivansa Pohjois-Atlantilla Saksan takia ja Välimerelle sijoitettiin pääasiassa vanhempia aluksia. Siitä huolimatta nämä 1. maailmansodan aikaiset taistelulaivat pitivät Italian laivastoa pilkkanaan ja pakottivat ne pysymään satamassa muutamaa yhteenottoa lukuunottamatta.
 
Italian laivastossa oli uusia taistelulaivoja joiden aseistus ja mitat näyttivä täysin vastaavilta kuin Liittoutuneiden uusimmat alukset. Britit joutuivat pitämään uusimmat laivansa Pohjois-Atlantilla Saksan takia ja Välimerelle sijoitettiin pääasiassa vanhempia aluksia. Siitä huolimatta nämä 1. maailmansodan aikaiset taistelulaivat pitivät Italian laivastoa pilkkanaan ja pakottivat ne pysymään satamassa muutamaa yhteenottoa lukuunottamatta.
Mistä tämä johtuu?
Kapteeni Corellin Mandoliini elokuvassa italiaanoja kiinostunut muut asiat enemmän kuin sotiminen.
 
Italian laivastossa oli uusia taistelulaivoja joiden aseistus ja mitat näyttivä täysin vastaavilta kuin Liittoutuneiden uusimmat alukset. Britit joutuivat pitämään uusimmat laivansa Pohjois-Atlantilla Saksan takia ja Välimerelle sijoitettiin pääasiassa vanhempia aluksia. Siitä huolimatta nämä 1. maailmansodan aikaiset taistelulaivat pitivät Italian laivastoa pilkkanaan ja pakottivat ne pysymään satamassa muutamaa yhteenottoa lukuunottamatta.

Tämä on juuri sitä brittien sotapropagandaa. Britit käyttivät taistelulaivojaan Välimerellä vähintään yhtä varovasti kuin italialaiset. Italialaiset itse asiassa olivat liian aktiivisia sodan alkuvuosina, sillä heiltä loppui öljy vuoden 1941 jälkeen joka pakotti isot laivat pysymään satamissa. Öljynpuute torpedoi myös Maltan valtausajatukset.
 
Back
Top