Jääkärijoukkue M05 järjestäytyy ajoneuvoihin

Tvälups

Ylipäällikkö
ctg kirjoitti:
Miksi sitten ei rakenneta kevyitä joukkoja sopivalla varustuksella? rk, 5 lipasta plus 40 ammusta, 2 - 3 kranaattia plus mahdollisesti pst taikka it ohjus ... taikka pkm ja 4 kannua. Huolto sitten laahaa sopivan matkan päässä.

Niin, miksi?

Syypäänä on se, että pv:n terävin johto mukaanlukien ei ole koskaan, missään, milloinkaan harjoitellut niillä materiaalimäärillä mitkä määrävahvuuksien mukaan joukoille kuuluu.

Varusmies-sotaopetuslaitos-kouluttaja-esikunta, koko jatkumo läpimennään paukkupatruunoin ja ampumaleirein. Taustalla häämöttää ajatus "sitten harmaassa/kovassa vaiheessa"... Koska asiaa ei ole konkreettisesti nähty ja koettu, se ei ole vaikuttimena suunnittelutöissä piirrellessä himmeleitä. Vallitseva tapa on muuttunut säännöksi.

Koko laitokselle olisi tervehdyttävää pitää sulkeistenomaiset tst-harjoitukset vaikka paraatikentällä. Paikalle roijattaisi kaikki materiaali mitä määrävahvuuksiin ja varustukseen kuuluu. Seuraavaksi materiaalin jako ja ajoneuvojen kuormaus. Ylijäävä miehistö/materiaali toivottavasti herättäisi ihmetystä/mielenkiintoa/toimenpiteitä.
 

ctg

Greatest Leader
Kinastellaanko me tässä mansikoista ja mustikoista, mansikkojen ollessa rauhan ajan kenraalin märkiä päiväunia, ja mustikkojen ollessa sodan ajan valmiuksia, missä rivimies ei todellakaan rupea raijaamaan kaikkia käpyjä koska joku koppalakki niin tahtoo. Miten se rokka sanoi kun se määrättiin koristelemaan komentokorsun ympäristöä?
 

pstsika

Haukka
Onko Pasi-kalustolla olevien jääkärikomppanioiden jääkärijoukkueissa kalustoajoneuvoja vai kulkevatko reput ja teltat samoissa ajoneuvoissa kuin miehet?

Bemareista tiedän jotain, mutta niidenkin "kuormaukseen" liittyen on avoimia kysymyksiä.
En tiedä kuka on keksinyt, että pst-partion pitäisi matkustaa toisella sivulla ja toiselle puolen olisi lääkintämies, radisti ja ta, mutta tiedän, että tuo ei käytännössä toimi eikä sitä kouluttajien toimesta vaadita.
Ehkä omassa partiossani oli enemmän gorillaa kuin hiirtä muistuttavia panssarintorjuntamiehiä, mutta jos tuo 3 miehinen partio aseineen & tykötarpeineen ahtautui toiselle sivulle niin ovea ei omin voimin suljettu eikä avattu.
Sikaosasto oli melko täynnä kun sinne pakkautui 3 miestä, 3 Apilasta, 3 kessiä, 3 telamiinaa, rynnäkkökiväärit, varustepussit sekä 30x40x30 laatikko, jossa oli patruunoita henkilökohtaisiin aseisiin ja valopistoolille, heitteitä, paristoja, pimeätähtäin yms. Tuollaisen tavarapaljouden seasta jalkautuminenkin on oma taiteenlajinsa. Ensin heitetään pari sinkoa ulos, jonka jälkeen vaunun rungosta kiinnipitäen vedetään oma kroppa ulos ja samaan aikaan toisena oleva mies työntää jaloista vauhtia. :D
 

koponen

Kenraali
Valitettavasti kaikki sa-johtajat eivät taida tietää montako lavaa/kaulusta/muutamitä perustamispaikalle ilmestyy. Oltiin sitten esimerkiksi perinnejoukkojen määrävahvuus vs todellinen valmius -tilanteesta mieltä mitä tahansa, minun on helppo kannattaa harjoittelua painolaatikoiden ja betonitellujen kanssa - kunhan joukon johtajille oikeasti mahdollistetaan tehtävätaktiikan harjoittaminen myös romujen sijoittelun ja kantamisen kanssa. Koskee siis myös muuta kuin a-tarviketta: prikaatin huoltoa jos harjoitellaan niin tonnimäärien pitää olla todenmukaiset. Kehysharjoitukset erikseen.

Rauhan aikana harjoiteltaessa myös ajoneuvopuoli antaa omat rajoitteensa kahdella tavalla. Pitäisi ensinnäkin olla se haaveiltu tilanteenmukaisen toiminnan koulutuskeskus, jossa ei olekaan tulenuusia eemeleitä rivissä, vaan liikennetraktorien ja pulla-autojen seassa on komentajan hondakatumaasturi. Toisaalta, pitäisi järjestää pv:n ra-ajoneuvojen käyttö niin, että ilmeisen kovista kustannuksista huolimatta sotaa harjoiteltaessa olisi myös sodan ajoneuvot - ei kustannustehokkuussyistä otos. Taas kerran muussa kuin joukon soveltavassa koulutuksessa voidaan mennä bussilla tai potkulaudalla aivan hyvin.
 
pstsika kirjoitti:
Onko Pasi-kalustolla olevien jääkärikomppanioiden jääkärijoukkueissa kalustoajoneuvoja vai kulkevatko reput ja teltat samoissa ajoneuvoissa kuin miehet?

Eihän kaikkea miehistölle jaettavaa varustusta yhdessä tst-materiaalin kanssa ole mitenkään päin mahdollista ahtaa mukaan siihen varsinaiseen ryhmän omaan ajoneuvoon. Uskoisin että jokainen poppoo tarvii jonkun sortin kalustoajoneuvon materiaalille jota tarvitaan oikeasti vasta sitten kun porukka ns. leiriintyy huoltamaan itseään tms. Eli uudet ns. palloreput ja puolijoukkueteltat ainakin lienee pakko kuskata kalustoajoneuvossa, jotka ajatetaan paikalle vain tarvittaessa. Lienevät organisoitu jonnekkin huollon alaisuuteen...?

Kyllä rynnäkkövaunuunkin saadaan esim. sissiteltat mukaan kun tavaraa sidotaan vaunun kannelle ja kylkiin (paras mahdollinen ratkaisuhan se ei ole koska vaunussa on ympäri pyörivä vakautettu torni). Pasin kuormaaminen ulkopinnat hyödyntäen on siten huomattavasti helpompaa.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Ei ole olemassa mitään mystisiä huollon kuormastoja, jotka kuljettavat ryhmän mukaan mahtumatonta materiaalia mukanaan.
Ei ole. Katsokaa organisaatiokäppyröitä ja näette ajoneuvokaluston määrän. Ei ole ylijohdon huoltokolonnia siihen päälle.

Alkaako nyt ongelman laajuus valjeta?
 

ctg

Greatest Leader
Jos joukossa on vaikka kolme pasia, niin miksi neljättä ei voi yksinkertaisesti varata tavarain kuljetukseen taikka paremmin, miksi vaunuja voi olla tukemassa yksi kuorma-auto? No tväl ehti jo vastaamaan joten en tiedä miten pistää tätä eteenpäin.
 

pstsika

Haukka
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Eihän kaikkea miehistölle jaettavaa varustusta yhdessä tst-materiaalin kanssa ole mitenkään päin mahdollista ahtaa mukaan siihen varsinaiseen ryhmän omaan ajoneuvoon. Uskoisin että jokainen poppoo tarvii jonkun sortin kalustoajoneuvon materiaalille jota tarvitaan oikeasti vasta sitten kun porukka ns. leiriintyy huoltamaan itseään tms. Eli uudet ns. palloreput ja puolijoukkueteltat ainakin lienee pakko kuskata kalustoajoneuvossa, jotka ajatetaan paikalle vain tarvittaessa. Lienevät organisoitu jonnekkin huollon alaisuuteen...?

Fiksuintahan olisi jos joukkuetta kohti olisi mka ja se kulkisi huoltojoukkueen osana silloin kun jääkärijoukkue on liikkeellä ja palaisi sen yhteyteen silloin kun joukkue pysähtyy ja aloittaa ryhmittymään lepoon.

Kyllä rynnäkkövaunuunkin saadaan esim. sissiteltat mukaan kun tavaraa sidotaan vaunun kannelle ja kylkiin (paras mahdollinen ratkaisuhan se ei ole koska vaunussa on ympäri pyörivä vakautettu torni). Pasin kuormaaminen ulkopinnat hyödyntäen on siten huomattavasti helpompaa.

Meilläkin harjoiteltiin jokunen kerta telttojen yms. sitominen vaunuihin, mutta sitä ei koskaan harjoituksissa tehty. Pstohjusjoukkueella tilanne ei taida pahemmin erota psjääkärijoukkueesta, koska toiminta ei mene vihollisen selustaan ja esikunta- ja viestikomppaniasta joku Zil tai Transportteri varmaan olisi kalustoajoneuvoksi, mutta ps-tiedustelulle tuo on ainoa tapa majoitteen mukana pitämiseksi. Psjjoukkueessahan tuo kalustoajoneuvo on joukkueen vakituinen osa.

Kiintonaamioituun vaunuun varusteiden sitominen ei ole kovin mielekäs vaihtoehto, jos joukko on kokoonpanoltaan ja käyttätarkoitukseltaan sellainen, että löytyy mikä tahansa muu vaihtoehto.
 

baikal

Supreme Leader
aivittu. Panssarijoukko, joka huolletaan ottopakuilla ja traktoreilla, ymmärsinkö oikein? Ja vielä ihmettelette, kun minä aina harvakseltaan hieman arvioin Suomen raskaiden joukkojen hmmm, käyttötapoja tai jotain.
 

pstsika

Haukka
baikal kirjoitti:
aivittu. Panssarijoukko, joka huolletaan ottopakuilla ja traktoreilla, ymmärsinkö oikein? Ja vielä ihmettelette, kun minä aina harvakseltaan hieman arvioin Suomen raskaiden joukkojen hmmm, käyttötapoja tai jotain.

Et ymmärtänyt oikein. Psj-joukkueessa tuo kalustoajoneuvo on olemassa myös rauhan aikana ja paperilla se kuuluu 4. ryhmään. Siihen on varattu sopiva kalusto ihan kuten komppanian huoltojoukkueellekin.

Mek.tst.osaston esik- ja viestik koostuu suurelta osin erillis- tai "erityistehtäviä" suorittavista joukkueista ja mikäli niihin ei kuulu orgaanista huolto-osaa niin se tulisi liittää niihin jo rauhan aikana muodostamalla kyseiseen komppanian huoltojoukkueeseen tähän tarkoitettu kuljetusryhmä tai alistamalla huoltokomppaniasta siihen tarkoitukseen muutama ajoneuvo ja niille kuljettajat.

Suurin osa panssarijoukkojenkin huollosta tapahtuu pyörillä, vaikka taistelussa olevien joukkojen a-tarvike ja lääkintähuolto onkin teloilla.
 

EK

Ylipäällikkö
Tvälups kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään mystisiä huollon kuormastoja, jotka kuljettavat ryhmän mukaan mahtumatonta materiaalia mukanaan.
Ei ole. Katsokaa organisaatiokäppyröitä ja näette ajoneuvokaluston määrän. Ei ole ylijohdon huoltokolonnia siihen päälle.

Alkaako nyt ongelman laajuus valjeta?

Tekisi mieli sanoa, että mutta, mutta sanonkin, että vittu.

Sen enempää pohtimatta optimaalisinta rk:n kaliperia tai IT-järjestelmää olen miettinyt pelonsekaisin tuntein kahta seikkaa:

A) Talvisodassa yksi suurimmista ongelmista (debriefingin mukaan) oli, että päällystöllä ei ollut riittävää kokemusta SA-joukkojen liikuttelusta. Ei ymmärretty esim. realistisia päivämarsseja yms. pientä. Ja kuitenkin ennen talvisotaa harjoiteltiin jopa kokonaisella AK:lla. Suuriko lienee tänä päivänä joukko, jolla harjoitellaan?

B) Reserviä supistetaan jatkuvasti ja toimintoja ulkoistetaan. Varmasti kustannustehokasta yms., mutta entäs huolto? Jos varusmiehistä ei kouluteta pikkuhousunhaistelijoita, kuka ne terävän kärjen pikkuhousut tositilanteessa haistelee? Ison reservin etu on, että jos pisteessä X,Y sijaitseva kamina pitää saada lämpimäksi, otetaan nostoväen II-luokan miehiä ryhmä-pataljoona ja annetaan niille tehtäväksi lämmittää sitä kaminaa, kunnes toisin määrätään. Ketään ei haittaa, että huru-ukot ovat toissijaisessa hommassa, mutta se kuitenkin tulee hoidettua ja jossakin vaiheessa se voi jollekulle olla merkittävä homma.
 

EK

Ylipäällikkö
Tvälups kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään mystisiä huollon kuormastoja, jotka kuljettavat ryhmän mukaan mahtumatonta materiaalia mukanaan.
Ei ole. Katsokaa organisaatiokäppyröitä ja näette ajoneuvokaluston määrän. Ei ole ylijohdon huoltokolonnia siihen päälle.

Alkaako nyt ongelman laajuus valjeta?

Tekisi mieli sanoa, että mutta, mutta sanonkin, että vittu.

Sen enempää pohtimatta optimaalisinta rk:n kaliperia tai IT-järjestelmää olen miettinyt pelonsekaisin tuntein kahta seikkaa:

A) Talvisodassa yksi suurimmista ongelmista (debriefingin mukaan) oli, että päällystöllä ei ollut riittävää kokemusta SA-joukkojen liikuttelusta. Ei ymmärretty esim. realistisia päivämarsseja yms. pientä. Ja kuitenkin ennen talvisotaa harjoiteltiin jopa kokonaisella AK:lla. Suuriko lienee tänä päivänä joukko, jolla harjoitellaan?

B) Reserviä supistetaan jatkuvasti ja toimintoja ulkoistetaan. Varmasti kustannustehokasta yms., mutta entäs huolto? Jos varusmiehistä ei kouluteta pikkuhousunhaistelijoita, kuka ne terävän kärjen pikkuhousut tositilanteessa haistelee? Ison reservin etu on, että jos pisteessä X,Y sijaitseva kamina pitää saada lämpimäksi, otetaan nostoväen II-luokan miehiä ryhmä-pataljoona ja annetaan niille tehtäväksi lämmittää sitä kaminaa, kunnes toisin määrätään. Ketään ei haittaa, että huru-ukot ovat toissijaisessa hommassa, mutta se kuitenkin tulee hoidettua ja jossakin vaiheessa se voi jollekulle olla merkittävä homma. Jos SA-vahvuus on 200.000+, niin onko siinä koko huolto-organisaatio mukana?
 

baikal

Supreme Leader
EK kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään mystisiä huollon kuormastoja, jotka kuljettavat ryhmän mukaan mahtumatonta materiaalia mukanaan.
Ei ole. Katsokaa organisaatiokäppyröitä ja näette ajoneuvokaluston määrän. Ei ole ylijohdon huoltokolonnia siihen päälle.

Alkaako nyt ongelman laajuus valjeta?

Tekisi mieli sanoa, että mutta, mutta sanonkin, että vittu.

Sen enempää pohtimatta optimaalisinta rk:n kaliperia tai IT-järjestelmää olen miettinyt pelonsekaisin tuntein kahta seikkaa:

A) Talvisodassa yksi suurimmista ongelmista (debriefingin mukaan) oli, että päällystöllä ei ollut riittävää kokemusta SA-joukkojen liikuttelusta. Ei ymmärretty esim. realistisia päivämarsseja yms. pientä. Ja kuitenkin ennen talvisotaa harjoiteltiin jopa kokonaisella AK:lla. Suuriko lienee tänä päivänä joukko, jolla harjoitellaan?

B) Reserviä supistetaan jatkuvasti ja toimintoja ulkoistetaan. Varmasti kustannustehokasta yms., mutta entäs huolto? Jos varusmiehistä ei kouluteta pikkuhousunhaistelijoita, kuka ne terävän kärjen pikkuhousut tositilanteessa haistelee? Ison reservin etu on, että jos pisteessä X,Y sijaitseva kamina pitää saada lämpimäksi, otetaan nostoväen II-luokan miehiä ryhmä-pataljoona ja annetaan niille tehtäväksi lämmittää sitä kaminaa, kunnes toisin määrätään. Ketään ei haittaa, että huru-ukot ovat toissijaisessa hommassa, mutta se kuitenkin tulee hoidettua ja jossakin vaiheessa se voi jollekulle olla merkittävä homma. Jos SA-vahvuus on 200.000+, niin onko siinä koko huolto-organisaatio mukana?

Kyllä päivämarssitavoite on edelleen haastava asia. Ihan kouluja käyneetkin komentelijat hahmottavat tavoitteita, jotka osaa sivusta-olantakaa-adjutantti jo päältä sanoa, että vituilleen menee. No kaikki kääntyy kuitenkin hyväksi loppupuhuttelussa: sää petti, ruokailu viivästyi, osallistujilla huono kunto jne. Mutta tavoitteenasettajan mökelyys ei tule esille......

Tai sitten kyse on siitä, että mitataan ja kokeillaan joukkoa? Miksi joka kerta, häh? Vai onko se kuitenkin niin, että tavoitetta ei edes osata asettaa paikoilleen? Ja mitä väliä. Loppupuhuttelu kruunaa paketin.

Olisko nuo ajoneuvo- ja huolto-organisaatio laatikkopelit kuitenkin vain sellaista "nokun on pakko kai jotain vissiin esittää" - touhua? Ja sitten harmaassa vaiheessa raastetaan kaikki vuokraamot tyhjäksi autoista ja kuntien eläinlääkärit menettävät loihakat maasturinsa? Kuljetusyrittäjät aloittavat kumppanuusohjelman mukaiset kuljetukset sota-alueelle vanerikoppisilla kaksi-akselisilla vaunuillaan?

Huolto ja kuljetukset ovat toisaalta sikäli tasapuolinen ongelma, että myös se kamppailun toinen osapuoli kohtaa vähintään samat haasteet. Sitten voidaan pohtia kysymystä, että kumpi osapuoli pärjää paremmin olemattomalla huollolla? Vääntyykö vastustajan sotilaat siltaan, kun jäätelöbaarin asemesta paikalle ei tulekaan kuin kaalitonkka? Tai telttakylä onkin jäänyt "jonnekin" matkalle? Tai haavikot eivät pääsekään sidontapaikkaa pidemmälle? taitai.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Tvälups kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään mystisiä huollon kuormastoja, jotka kuljettavat ryhmän mukaan mahtumatonta materiaalia mukanaan.
Ei ole. Katsokaa organisaatiokäppyröitä ja näette ajoneuvokaluston määrän. Ei ole ylijohdon huoltokolonnia siihen päälle.

Alkaako nyt ongelman laajuus valjeta?

Millaiset lienee huoltorykmenttien SA-vahvuudet?

Ei kai valmiusprikaatin kuskit käy hakemassa itse suoraan ruokatäydennyksensä Saarioisten lastauslavalta? Tai Keskon tukusta
 

akealik

Luutnantti
Hitto mitä ryöpytystä. Ei voi kuin sanoa, että onneksi huollettava sotajoukko pienenee.

Alkuperäiseen aiheeseen en voi kuin sanoa, että oman SA-joukkoni kahteen XA-185:een mahtuu jääkärijoukkue ehkä juuri ja juuri kun pannut ovat lattiasta kattoon täynnä sekä telttakalusto ja TJ-ryhmä katolla. A-tarvikkeille ei taida enää olla tilaa, mutta eihän niitä tarvitse kolmea lippaallista räkäpäitä enempää ollakaan. Laajempiin huoltokuvioihin en kyllä ota mitään kantaa.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
akealik kirjoitti:
Hitto mitä ryöpytystä. Ei voi kuin sanoa, että onneksi huollettava sotajoukko pienenee.

Alkuperäiseen aiheeseen en voi kuin sanoa, että oman SA-joukkoni kahteen XA-185:een mahtuu jääkärijoukkue ehkä juuri ja juuri kun pannut ovat lattiasta kattoon täynnä sekä telttakalusto ja TJ-ryhmä katolla. A-tarvikkeille ei taida enää olla tilaa, mutta eihän niitä tarvitse kolmea lippaallista räkäpäitä enempää ollakaan. Laajempiin huoltokuvioihin en kyllä ota mitään kantaa.

Itse kokeilen muistella kuinkas monta tekaa meidän joukkueella piti olla. Loppusodassa meitä oli joukkueen kirjavahvuudesta noin puolet ja pyöräajoneuvo sekä teka kuljetusvälineenä. Jo silloin oli enemmän kuin ahdasta
 

muhvetti

Kersantti
Loppusotaan lähtiessä kalusto ei piisannut. Osa osallistujista marssitettiin sk:n telille nostetulla roskalavoilla joihin improvisoitiin katteet pressuista. Saipahan kokea miltä tosipaikan tullen tuntuu. Tosin veturina silloin toiminee valmetti.

Huvitti katsella kun pioneerit koittivat ahtaa omat varusteensa ziltonin lavalle. Näytti kuin pojat olisivat pelanneet tetristä. Todella turvallista olla siellä lavalla irrallisten miinalaatikoiden kanssa, kun gona-kuski antaa lavasikaa.

Eihän pasiinkaan mahtunut kuin 1 ryhmä tuliannoksin ja välttämättömän materiaalin kanssa. Muu tavara kulki perässä sitten masilla. Sa-tilanteessa sitten tarvittaisiin joko rasi tai 2 ziliä. Siis per ryhmä.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Muisteloiden kautta alkaa realiteetit valjeta... Hyvä niin!
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Tvälups kirjoitti:
Muisteloiden kautta alkaa realiteetit valjeta... Hyvä niin!

Kyllä sitä viimeistään pohti loppusodassa että kuinka muka koko poppoo olisi kyennyt toimimaan olemassa olevalla kalustolla.

Otto kalustolla olisi suht hankala seurata tekojen perässä
 

ctg

Greatest Leader
Kun saarella kökin koko loppu ajan, niin ei ole harmaintakaan ajatusta siitä, että miten paljon niitä kuorma-autoja on rivissä mutta vihjeiden perusteella luulisin että niin niistä, kuin kunnollisista miehistönkuljetusvaunusta on pulaa ... ihan perkeleellisesti. AMV olisi hyvä mutta ei ole hajuakaan miten ryhmä mahtuu siihen Pasin sijasta ja miten paljon niitä on suunniteltu korvaavan pasi kalustoa. Ehkä homman nimi on niin että kaikesta on pulaa ja mistään ei mitään tiedätä.
 
Top