Jääkäriryhmän taistelutekniikka

Kapiainen

Ylipäällikkö
Hyvää keskustelua tuolla aiemmin, taisi olla joulukuulta.
Heitän tähän yhden huomion niin tästä keskustelusta kuin lukemattomista harjoituksista.
Useimmiten niin keskusteluissa kuin harjoituksissa tehdään esimerkiksi lähipanssarintorjunta-aseilla panssarintuhoamisessa tämän tästä tekoja, joihin kukaan ei ole koskaan pystynyt missään tositilanteessa.

Pointtini on se, että tosiasiassa panssarivaunun tuhoaminen esim. singoin on ihan pirun vaikeata - PALJON P A L J O N vaikeampaa kuin keskusteluissa ja rauhanajan harjoituksissa homma mielletään.
 
@KorpiSISSI mikä toi ohjelma on mitä käytit simuloinneissa?
Simulaatiosoftana on TITAN Vanguard.

Softalla lienee samaa omistaja-/taustakaartia kuin VBS3:lla.
Tämä TITAN toimii hyvin ainakin pienryhmän toteuttamaan simulointiin ja VBS koulutukseen luokkahuoneissa tapahtuvaa joukkueen koulutukseen, johon sitä laajasti käytetäänkin.
Titania on käytetty perusjärjestelmänä, kun on toteutettu asejärjestelmien koulutussimulaattoreita.

Toki Titaniakin voi käyttää FP-moodissa ja se soveltuu luokissa tapahtuvaan laajemmankin joukon harjoitteluun, jopa internetin yli.

LINKKI videoon

Suomessa tämä on vielä vähäisessä käytössä mutta esim. US, UK, DK ja AT ainakin käyttää, kuten luonnollisesti myös Calytrixin kotimaa Austraaliakin.

Se ero näillä VBS:llä ja TITAN:lla on että edellinen on kehitetty pelin pohjalta ja jälkimäinen sotilassimulaatioon.
Titanin suunnittelussa on otettu alusta asti lähtökohdaksi yhteistoiminta eri aselajien kesken ja maailmanlaajuinen toimintaympäristö.
Titanista ei ole peliversiota.

"Titan Vanguard is AVAILABLE NOW for selected military and commercial projects and is already used in several military organizations and simulators, training soldiers daily.
Please get in touch with your detailed requirements. Titan is not currently available to home users or for entertainment purposes.
"

Calytrix (Calytrixillä on laajaatarjontaa koulutukseen myös palvelupuolella)
ja Titanim

EDIT: Tuolla vielä Titan OMINAISUUKSIA
 
Viimeksi muokattu:
Ainakin jälkimmäisen kohdan tästä ohjeesta osaan täyttää suorastaan esimerkillisesti!

"Älä koskaan säästä itseäsi, ja anna joukkojesi nähdä, että et kestä väsymystä ja puutetta."

- kenttämarsalkka Erwin Rommel (s. 22)

:whistle:

Nyt se on sitten julkaistu ja kaikki salaisimmatkin taktiikat siinä samalla.

JÄÄKÄRIJOUKKUEEN-JA RYHMÄN KÄSIKIRJA 2018

http://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258487/JÄÄKÄRIJOUKKUEEN+JA+RYHMÄN+KÄSIK_2018.pdf/0104259e-d7b7-44ae-9aef-24012a14d916
 
Olen yllättynyt uuden käsikirjan aiheuttamasta keskustelusta tai lähinnä sen puutteesta.
Vastahan tuon ehti ladata... pikaselauksella; kuvat on parempia kuin vanhoissa :D, katotaan sitten kun sen on lukenutkin.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Hyvää keskustelua tuolla aiemmin, taisi olla joulukuulta.
Heitän tähän yhden huomion niin tästä keskustelusta kuin lukemattomista harjoituksista.
Useimmiten niin keskusteluissa kuin harjoituksissa tehdään esimerkiksi lähipanssarintorjunta-aseilla panssarintuhoamisessa tämän tästä tekoja, joihin kukaan ei ole koskaan pystynyt missään tositilanteessa.

Pointtini on se, että tosiasiassa panssarivaunun tuhoaminen esim. singoin on ihan pirun vaikeata - PALJON P A L J O N vaikeampaa kuin keskusteluissa ja rauhanajan harjoituksissa homma mielletään.
Pitää varmasti paikkansa. Aikanaan tuhottujen vaunujen lukumäärä oli suoraan verrannollinen mukana olevien kertasinkojen määrään. Koskaan ei harjoiteltu miten menetellään, jos vaunu(t) ei tuhoudu ja alkavat kääntää putkea kohti sinkopartiota. Vara- ja vaihtoasemia toki tiedusteltiin, mutta panssarintorjunnassa niitä ei koskaan käytetty.
Eli skenaario, jossa mukana olevat Apilakset eivät riitäkään joukkuetta uhkaavien taistelupanssarivaunujen tuhoamiseen, kevyistä kertasingoista huolimatta etumaastossa jyrrää Bemareita kohti, ja kun se varamiinoitekin katosi keskityksessä ilmaan just äsken.
Materiaalitäydennys, paljon ja mille tasalle, ennakkoon?
Asemien vaihto?
Miten säilyä hengissä vaihtaessa asemaa (eihän kulkureittien suojaisuutta mietitty koskaan)?

Puhun nyt yli 20 vuotta vanhoista ajoista, mutta lausumastasi päätellen, jotain samaa tehdään väärin nykyäänkin.
Muistuu mieleen, kun RUK-kurssi hyökkäsi Pahkiksen ampumaleirillä. Muistanette moni sen vaunutaulun maastossa, kulkiko se nyt kiskoilla vai nousi pystyyn, sitä en muista enää.
Sen kuitenkin muistan, että harakilla sitä ampunut upsoppilas tähtäsi ja laukaisi kiiressä niiaten siten, että raketti viisti mäntykangasta puolivälissä, otti siitä kimmokkeen ja meni komealla kaarella vaunutaulun yli kadoten puiden siimekseen.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Minua on näissä laskelmissa aina kiinnostanut se, miten monen noista oletetaan osuvan. Onko tämä punaleimatietoa vai voiko sitä avata?
En muista muuttujia tarkalleen. Tarinan taustalla on sotakoulun matematiikan opettaja joka kyllästyi opiskelijoiden ainaiseen valitukseen "miten tämä liittyy mihinkään".
Niinpä hän tästä suivaantuneena laati tehtävän josta kukaan ei voinut sanoa etteikö liittyisi johonkin.
En muista muuttujia, mitä ja millaisia niitä oli. Sen muistan että muuttujat olivat huolella valittu, eivätkä ne olleet päästä keksittyjä.
No, seuraava huuto opiskelijoiden suunnasta olikin sitten "eeeii voi olla, ei varmasti vaadi 12 sinkoa!!!!!" :)

No, vaatii tai ei - se on kuitenkin selvä että vaatii monta, enemmän kuin itse kukin hevin uskomme. Ja toki sekin aina on mahdollista että yksi sinko riittää.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Googgeloin doriassa. :)
PANSSARINTORJUNNAN SIMULOINTIMENETELMIEN TARKASTELU
3.2. Osumatodennäköisyys Panssarintorjunta-aseella ammutun laukauksen osumatodennäköisyys tiettyyn maaliin voidaan laskea asejärjestelmän hajonnan ja systemaattisen virheen perusteella. Systemaattisena virheenä voidaan pitää esimerkiksi aseen kohdistusvirhettä kohdistuksien välisinä aikoina. Hajonnan laskemisessa voidaan huomioida esimerkiksi ruudin ominaisuuksien riippuvuus lämpötilasta, putken lämpötaipuma, sääolojen vaikutus ja ampujan virheet. Toinen tapa määrittää asejärjestelmän osumatodennäköisyys on koeammuntojen 23 suorittaminen, myös hajonta voidaan määrittää koeammunnoissa. Hyvä tapa määrittää panssarintorjunta-aseen osumatodennäköisyys on suorittaa riittävä määrä luotettavia koeammuntoja eri etäisyyksille oikean kokoisiin maaleihin.

3.3. Läpäisytodennäköisyys Läpäisytodennäköisyys riippuu maalin panssaroinnin raaka-aineesta, sen paksuudesta, mahdollisesta lisäpanssaroinnista, syntyvästä iskukulmasta ja panssarintorjunta-aseen läpäisykyvystä. Panssarivaunujen rungossa on pääsääntöisesti erivahvuinen panssarointi edessä, sivuilla ja tornissa. Tässä työssä panssarintorjunta-aseiden maaleina ovat BMP-2-, CV-9030-, T-90- ja LEO 2A4 -panssarivaunut. Läpäisytodennäköisyys voidaan laskea kaavalla 1 2 2 A A P = , jossa A1 = maalin haavoittuva pinta-ala ja A2 = haavoittuvan pinta-alan läpäistävissä oleva pinta-ala. Taulukossa kaksi ja kolme esitettävät läpäisytodennäköisyydet perustuvat NATO:n käyttämään standardoituun rynnäkköpanssarivaunun maalimalliin: etusektorista 2,3 m * 2,0 m = 4,6 m2 (ei huomioida teloja) ja sivulta 4,6 m * 2,0 m = 9,2 m2 . BMP-2:n todelliset pinta-alat ovat etusektorista 4,88 m2 ja sivulta 12,94 m2 [8], CV9030 vastaavat ovat 7,02 m2 ja 17,69 m2 [3]. Suuri ero johtuu CV9030:n selkeästi suuremmasta korkeudesta. Todellisuudessa CV:hen osuminen on näin ollen jonkun verran helpompaa. Tässä tutkimuksessa ei oteta huomioon suuremman koon mahdollista vaikutusta läpäisytodennäköisyyteen taulukon arvoja hyödynnettäessä.. Taulukoissa kaksi ja kolme esitettävät todennäköisyydet taistelupanssarivaunujen osalta perustuvat myös asekehittelyssä standardoituihin taistelupanssarivaunun mittoihin.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74236/Y2557_KankareVT_YEK55.pdf?sequence=1&isAllowed=y
 
En muista muuttujia tarkalleen. Tarinan taustalla on sotakoulun matematiikan opettaja joka kyllästyi opiskelijoiden ainaiseen valitukseen "miten tämä liittyy mihinkään".
Niinpä hän tästä suivaantuneena laati tehtävän josta kukaan ei voinut sanoa etteikö liittyisi johonkin.
En muista muuttujia, mitä ja millaisia niitä oli. Sen muistan että muuttujat olivat huolella valittu, eivätkä ne olleet päästä keksittyjä.
No, seuraava huuto opiskelijoiden suunnasta olikin sitten "eeeii voi olla, ei varmasti vaadi 12 sinkoa!!!!!" :)

No, vaatii tai ei - se on kuitenkin selvä että vaatii monta, enemmän kuin itse kukin hevin uskomme. Ja toki sekin aina on mahdollista että yksi sinko riittää.
Tilastomatematiikka on kyllä parhaimmillaan juuri silloin kun se paljastaa tälläisiä elämän armottomia tosiasioita.

Insinöörinä itseäni tietysti aina kiinnostaa miten näitä lasketaan, esimerkiksi mikä oletetaan tuossa halutuksi tuhoamistodennäköisyydeksi. Siinä on aika iso ero, oletetaanko tuhoamistodennäköisyydeksi vaikka 68% vai 95% saatikka 99,99%. (Nämä muuten on semmoisia juttuja mitä melkein toivon, mitkä on operatiivista suunnittelua tekevillä tiukasti takaraivossa.)

Mutta tuoltahan nuo osumistodennäköisyydetkin miheikki:n linkin sivulta 46 löytyisi. Kiinnostava löytö, pistän talteen jos joskus vaikka intoudun omia simulaatioita rakentelemaan.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Jep, kyllä kylmillä luvuilla sijansa on sodankäynnissä. Saattaa kyllä olla että vähän siellä sun täällä niille viitataan jossakin vaiheessa kintaalla ja päädytään luottamaan ihmeisiin.
Onhan ne ihmeetkin sodankäynnissä aina mahdollisia ja historiakin on niitä täynnä. Tosin sitäkin vääristänee se, että se ihme jää historiaan, ne yritykset jotka päättyivät lukujen osoittamalla tavalla eivät historiaan jää näkyviin.
 
Jep, kyllä kylmillä luvuilla sijansa on sodankäynnissä. Saattaa kyllä olla että vähän siellä sun täällä niille viitataan jossakin vaiheessa kintaalla ja päädytään luottamaan ihmeisiin.
Onhan ne ihmeetkin sodankäynnissä aina mahdollisia ja historiakin on niitä täynnä. Tosin sitäkin vääristänee se, että se ihme jää historiaan, ne yritykset jotka päättyivät lukujen osoittamalla tavalla eivät historiaan jää näkyviin.
Pokerin pelaaminen voisi tän valossa olla sotilaille hyvä harrastus :).
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tilastomatematiikka on kyllä parhaimmillaan juuri silloin kun se paljastaa tälläisiä elämän armottomia tosiasioita.

Insinöörinä itseäni tietysti aina kiinnostaa miten näitä lasketaan, esimerkiksi mikä oletetaan tuossa halutuksi tuhoamistodennäköisyydeksi. Siinä on aika iso ero, oletetaanko tuhoamistodennäköisyydeksi vaikka 68% vai 95% saatikka 99,99%. (Nämä muuten on semmoisia juttuja mitä melkein toivon, mitkä on operatiivista suunnittelua tekevillä tiukasti takaraivossa.)

Mutta tuoltahan nuo osumistodennäköisyydetkin miheikki:n linkin sivulta 46 löytyisi. Kiinnostava löytö, pistän talteen jos joskus vaikka intoudun omia simulaatioita rakentelemaan.
Asiaan hieman liittyen, on tutkittu, että 2 ilmataisteluohjuksen ampuminen suhtkoht samanaikaisesti samaan maaliin lisää osumatodennäköisyyttä huomattavasti enemmän kuin se, että ne ammuttaisiin samaan maaliin erikseen. 2 ohjuksen saapuminen samoihin aikoihin tekee väistötaktiikasta maalille erittäin kimurantin. Asia ei tietysti panssarivaunuilla ole sama, ne eivät paljoa ehdi väistellä, mutta tilastomatemaattisesti mielenkiintoista.
 
Top