Jäänmurtajien hankinnat

Tarkastaja

Tarkastaja

Kersantti
Avasinpa uuden ketjun, kun sopivaa threadia ei löytynyt.

Tähän ketjun alkupäähän olisi kiva, jos asiasta kiinnostuneet heittäisi omaa arviota miten käy USA / Kanada jäänmurtaja tilausten.
Saa sitten saunassa nauraa muutaman vuoden kuluttua, kuinka pöhkö sitä olikaan.
Silti myönnän haaveilleeni, ruotsin rakentavan fregattinsa suomessa jäänmurtajien lisäksi.

T&T Alkuperäinen uutinen

Ruotsi ostaa uuden jäänmurtajan Etelä-Korealta 3,35 miljardilla kruunulla – Pettymys Suomessa on suuri, ja nyt Helsingin telakka taistelee oikeudessa​

Ruotsi on valinnut eteläkorealaisen Hyundai Heavy Industriesin rakentamaan uuden jäänmurtajansa. Alle 12 miljoonan euron hintaero oli ratkaiseva päätöksessä, joka jätti suomalaiset telakat tyhjin käsin. Helsingin telakka ei ole luovuttanut ja yrittää saada päätöstä kumottua oikeudessa.
DNY Finland eli Helsingin telakka oli yksi neljästä telakasta, jotka osallistuivat Ruotsin jäänmurtajahankintaan. DNY Finland on valittanut Ruotsin merenkulkulaitoksen hankintapäätöksestä hallinto-oikeuteen.

Tarjouskilpailu.

DNY Finland eli Helsingin telakka oli yksi neljästä telakasta, jotka osallistuivat Ruotsin jäänmurtajahankintaan. DNY Finland on valittanut Ruotsin merenkulkulaitoksen hankintapäätöksestä hallinto-oikeuteen.

KUVA: Henri Kärkkäinen


Tänään13:57
Päivitettytänään14:57


Ruotsin merenkulkulaitos on valinnut Hyundai Heavy Industriesin rakentamaan Ruotsin uuden jäänmurtajan. Alus rakennetaan Ulsanissa, Etelä-Koreassa.

Tiedot sisältyvät asiakirjoihin, jotka Tekniikka&Talous sai Ruotsin merenkulkulaitokselta tietopyynnön kautta. Hankintapäätös tehtiin 27. kesäkuuta 2025.

Tilaa tästä T&T:n maksuton uutiskirje - Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit sähköpostiisi joka päivä.
  • Läs hela artikeln på finska:
Yli 300 M€ jäänmurtajadiili lipumassa ohi Suomelta: 3,8 % hintaero ratkaisi voiton – Helsingin telakka taistelee oikeudessa
Hyundai Heavy Industries tunnetaan Arctica-raakaöljytankkerin rakentamisesta. Aiemmin Stena Arcticana tunnettu alus oli maailman suurin jääluokan öljytankkeri, kun se laskettiin vesille vuonna 2005.

Ruotsin merenkulkulaitos toteaa, että halvin vertailuhinta oli ratkaiseva. Hyundai Heavy Industries jätti 3,35 miljardin Ruotsin kruunun tarjouksen, mikä vastaa noin 306,7 miljoonaa euroa.

Asiakirjojen mukaan yhden aluksen hinta on 348 miljoonaa dollaria. Vertailuhinta Ruotsin kruunuissa on laskettu sisältäen muun muassa koulutus-, kuljetus- ja niin sanotut fiktiiviset työvoimakustannukset.

Toiseksi sijoittui kanadalaisen Davie Shipbuildingin omistama Helsingin telakka eli DNY Finland . Helsingin telakan vertailuhinta oli 3,48 miljardia kruunua (noin 318,5 miljoonaa euroa).

Käytännössä hankinta ratkesi Hyundain eduksi 11,8 miljoonan euron hintaerolla, mikä vastaa 3,8 prosenttia.

Merenkulkulaitoksen mukaan DNY Finland on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka ei ole vielä antanut päätöstään.

Ruotsin merenkulkulaitos on aiemmin todennut, että viisi vanhaa jäänmurtajaa tulisi vaihtaa. Tähän mennessä vain yhdelle alukselle on myönnetty rahoitusta.

”Davie ei kommentoi asiaa, koska oikeusprosessi on vielä kesken”, Davien suhdetoimintapäällikkö Antti Leino kertoi T&T:lle puhelimitse.

Hyundai Heavy Industries tunnetaan raakaöljytankkeri Arctican rakentamisesta. Alus oli maailman suurin jääluokan öljytankkeri, kun se laskettiin vesille vuonna 2005. Kuvassa alus on Göteborgissa vuonna 2006.

Arktinen.

Hyundai Heavy Industries tunnetaan raakaöljytankkeri Arctican rakentamisesta. Alus oli maailman suurin jääluokan öljytankkeri, kun se laskettiin vesille vuonna 2005. Kuvassa alus on Göteborgissa vuonna 2006.

LÄHDE: Claes Krantz / Wikimedia Commons / CC BY-SA 2.0

Tarjouskilpailuun osallistuneet telakat​

Vertailu osoittaa, että myös suomalainen Rauma Marine Constructions osallistui jäänmurtajasopimuksesta käytyyn taisteluun. Suomen valtio on sen suurin omistaja. Rauman telakan ja Hyundain välinen vertailuhintaero oli 14 prosenttia.

Lisäksi tarjouskilpailuun osallistui norjalainen laivanrakennusyhtiö Vard Group , josta italialainen laivanrakennusjätti Fincantieri omistaa enemmistön . Vard Groupin ja Hyundain välinen vertailuhintaero oli 44 prosenttia.
 
krhmiesmies kirjoitti:
Vaikea uskoa, että 12 miljoonaa olisi ollut ratkaiseva tekijä. Itse Suomen Väyläviraston tilaajana vastaavassa tilanteessa vetäisin surutta länsinaapurin hyväksi, mutta en tiedä estääkö jotkut kilpailusäädökset tuon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siviilipuolella hankintalaki on varsin huumorintajuton. Referenssivaateilla hankinnat yleensä ohjataan halutulle toimittajalle, mutta ne on asetettava jo tarjouspyynnössä.
 
Maksamme NATO jäsenyyden aiemmin saamista... Swenssoni ei ole samassa "korissa" kanssamme.
Se vaan, että milloin tämä menee jakeluun maamme päättäjille....?
 
krhmiesmies kirjoitti:
Vaikea uskoa, että 12 miljoonaa olisi ollut ratkaiseva tekijä. Itse Suomen Väyläviraston tilaajana vastaavassa tilanteessa vetäisin surutta länsinaapurin hyväksi, mutta en tiedä estääkö jotkut kilpailusäädökset tuon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Meillä ei aina vedetä edes kotiinpäin (kts. Helsingin ratikkahankinnat), niin tuskin nyt naapuriin päinkään vedettäisiin.

Eli suomalaisen suunnitelman mukaan tehdään Koreassa. Sehän on hyvä, kun jaetaan osaamista...

Tässä olisi oma valuutta saattanut auttaa, on sen verran pienestä kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
1762961394304.webp
Tässä lisää arctictoday.com artikkelin muodossa. (sen verran iso etten lähde kopioimaan tänne)

https://www.arctictoday.com/will-the-sweden-south-korea-icebreaker-deal-stand-commentary/

ja alkuperäinen lähde: https://substack.com/@peterrybski/posts

Artikkelissa löytyy hyvät tiedot HII:n referenssi alukset ja millä Davie on lähtenyt haastamaan tarjouskilpailun päätöstä. Ilm. T&T on julkaissut vastaavan mutta maksumuurin alla.

1. Rakennetut jäänmurtajat / terminologian muutos jäänmurtajasta alukseksi.
2. Sähköpropulsio
3. Akut
4. Valuuttakurssierot & Euroopan unionin rahoitus


"

Thoughts and Comments​

I acknowledge that I do not have the complete picture. Not all of the documents are public, and I’ve heard that there are 100s of pages more regarding Davie’s appeal that further refine and expand on the arguments presented in the public appeal document.

As for Davie’s challenge, their claims about the A reference and HHI’s tax payments are related to matters of fact that should be easily resolvable. From a technical standpoint, Davie makes a good argument against the acceptance of HHI’s B and C reference vessels, with the argument against the C reference being quite strong (lead-acid batteries are not a novel battery technology). However, the wording of the reference requirements might just be broad enough for Sweden’s Administrative Court to uphold the contract award.

The requirements themselves are another matter. As I stated earlier, they set a very low bar. The purpose of requiring reference projects is to gain confidence that the selected shipyard can build the vessel under contract in the time and cost allocated. HHI has delivered one Polar Class vessel- a PC 6 vessel, not an icebreaker, since 2012. In that time, Helsinki Shipyard has delivered nine icebreakers of Polar Class 4 or higher, three Polar Class cruise ships (2 PC 5, 1 PC 6), and an Arc 7 (PC 3 equivalent) condensate tanker capable of independent operation on the Northern Sea Route. They are all diesel electric, and the cruise ships have a modern battery storage system.

Yet in the end, this counts as much as one PC 6 logistics vessel, an irrelevant diesel-electric reference, and a submarine that uses lead-acid batteries.

And we have yet to discuss delivery times. I’ve heard several different numbers (nothing official), but they were all consistent with one fact: Helsinki Shipyard would deliver first.

With the cost difference being so little and entirely dependent upon a forward exchange rate calculation, it seems logical to me that other factors might tip the balance. But logic doesn’t always carry the day."
 
Alkuperäinen artikkeli

Ydinjäänmurtaja ”Stalingradin” köli laskettu​

Päivää ennen Stalingradin taistelujen aloittamisen vuosipäivää laskettiin Pietarissa Baltian telakalla seitsemännen Projekti 22220:n ydinmurtajan köli.

osk-lk-stalingrad-1.webp

Presidentti Vladimir Putin osallistui etänä kölinlaskuseremoniaan, kertoo venäläinen uutissivusto SeaNews. Alukselle on annettu nimeksi "Stalingrad".

– United Shipbuilding Corporation jatkaa ainutlaatuisen ydinjäänmurtajalaivaston rakentamista. Tänään olemme saavuttaneet ennennäkemättömän virstanpylvään – rakennamme historian suurinta seitsemän jäänmurtajan sarjaa. Pelkästään viimeisen kahden vuoden aikana olemme laskeneet vesille ydinmurtaja”Tšukotkan” ja alkaneet kokoonpanna jäänmurtaja ”Leningradin” runkoa, sanoi United Shipbuilding Corporationin pääjohtaja Andrei Puchkov.
Viimeisen viiden vuoden aikana USC on luovuttanut asiakkaalle neljä ydinvoimalla toimivaa alusta.
– Olemme lyhentäneet ydinjäänmurtajien rakennusaikaa merkittävästi seitsemästä viiteen vuoteen. Olemme saavuttaneet tällaiset luvut edistyneen tuotantojärjestelmän käyttöönotolla ja siirtymällä suurten lohkojen rakennusteknologioihin.

Jäänmurtajalaivastossa 8 ydinjäänmurtajaa

Tähän mennessä Rosatomin jäänmurtajalaivastoon kuuluu 8 ydinjäänmurtajaa, joista Baltian telakalla on rakennettu ”50 Let Pobedy”, ”Yamal” sekä uudemman sukupolven, hankkeen 22220 yleismurtajat ”Arktika”, ”Sibir”, ”Ural” ja ”Yakutia”. Sarjan viides ydinjäänmurtaja ”Tšukotka” valmistuu vuoden 2026 lopulla ja ”Leningrad” vuonna 2028. Lisäksi rakenteilla on Projekti 22770 monitoiminen ydinpalvelualus ”Vladimir Vorobyov”.

Nyt valmistuksen aloitukseen ehtinyt ”Stalingrad” on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2030 lopulla. Silloin pitäisi myös Helsingin telakalla Kanadaan toimitettavan polaarimurtajan valmistua. Alunperin sarjan kahden viimeisen jäänmurtajan nimet olivat ”Kamtšatka” ja ”Sahalin”, mutta presidentin päätöksellä ne on sittemmin vaihdettu. Samalla kun kaksi viimeistä tilattiin Baltian telakalta kahden 120 MW:n ns. ”Leader”-jäänmurtajan tilaukset Zvezdan telakalta kaukoidästä peruttiin ja jo aloitetun ”Rossijan” toimitus lykättiin kauas 2030-luvulle.

Sarjan murtajien uppouma on yli 33,500 tonnia, pituus ylittää 173 m, leveys on 34 m ja syväys yli 15 m. Aluksen akseliteho on 60 MW, avovedessä nopeus 22 solmua ja jäänmurtokyky jopa 3 metriä. Arvioitu käyttöikä on 40 vuotta. Sarjan rakentamisessa käytetään innovatiivisia ratkaisuja, joista erityisesti vaihtuva syväys mahdollistaa tehokkaan operoinnin koillisväylällä sekä Jenisein ja Obinlahden matalissa vesissä. Suomessa 1980-luvulla lopulla rakennetut ”Taymyr” ja ”Vaygach” saavuttavat 2030-luvulle tultaessa käyttöikänsä takarajat.
 

Hurjia nää Kanadalaisten hinnat!​

Esimerkisi tämä jonka runko rakennetaan suomessa n. 2,01 miljardia!!!
Lähde

​

Polar icebreaker projects​

As part of its fleet renewal plan, the Canadian Coast Guard (CCG) is acquiring 2 polar icebreakers through the National Shipbuilding Strategy. To deliver these vessels by the early 2030s, construction work is being done by 2 shipyards: Chantier Davie Canada Inc. and Seaspan’s Vancouver Shipyards.

These polar icebreakers will:

  • be Canada’s most powerful icebreakers and among the most powerful icebreakers in the world
  • enable CCG to operate at higher latitudes for longer periods
  • help the fleet better support Indigenous Peoples and other northerners
  • strengthen Arctic security
  • advance high Arctic science
  • improve responses to maritime emergencies

On this page​

Polar icebreaker being built by Seaspan’s Vancouver Shipyards​

Project at a glance​

Shipyard
Seaspan's Vancouver Shipyards (VSY)

Project statusConstruction phaseNumber of vessels to be built1Expected vessel delivery2032Project budget
$3.15 billion (construction contract)

$1.12 billion (combined total of ancillary, construction engineering and long lead items contracts)
Artist concept of new polar icebreaker being built by Seaspan’s Vancouver Shipyards

Artist concept of the CCGS Imnaryuaq, the new polar icebreaker being built by Seaspan’s Vancouver Shipyards

Current status​

Construction of the CCGS Imnaryuaq, the VSY polar icebreaker, is underway.

Project progress​

  • July 2025: Start of full-rate production of new polar icebreaker
  • April 2025: Seaspan Shipyards cut steel on new polar icebreaker
  • March 2025: Canada awarded contracts to VSY for the construction of 1 polar icebreaker
  • August 2024: Government of Canada and Inuit Tapiriit Kanatami, announced the names of the 2 polar icebreakers
    • CCGS Arpatuuq
    • CCGS Imnaryuaq
  • May 2023: VSY cut steel on a 'prototype block' for the polar icebreaker, marking a critical step in the shipyard's work on the project
  • December 2022: Contracts awarded to VSY for construction engineering and long lead items
  • July 2021: VSY started
    • assessing and optimizing the design
    • planning work
    • preparing for comprehensive construction engineering for the polar icebreaker program

The year ahead​

VSY will continue to advance work on the polar icebreaker.

Polar icebreaker by Chantier Davie Canada Inc.​

Project at a glance​

Shipyard
Chantier Davie Canada Inc. (CDCI)

Project statusConstruction phaseNumber of vessels to be built1Expected vessel delivery2030Project budget
$3.25 billion design and build contract

$14.3 million (ancillary contract)
Artist concept of new polar icebreaker being built by Chantier Davie

Artist concept of the CCGS Arpatuuq, the new polar icebreaker being built by Chantier Davie

Current status​

Construction of the hull is underway at the Canadian-owned Helsinki Shipyard in Finland.

Progress of the project​

  • August 2025: Steel cutting marks start of construction phase for the CCGS Arpatuuq
  • March 2025: Contract awarded to CDCI for the final design and construction of 1 polar icebreaker
  • September 2024: Canada awarded an ancillary contract to CDCI to advance work on a polar-class icebreaker
  • August 2024: Government of Canada and Inuit Tapiriit Kanatami announced the names of the 2 polar icebreakers: CCGS Arpatuuq and CCGS Imnaryuaq

The year ahead​

Hull construction continues at Helsinki Shipyard.
 

Polar Max -jäänmurtajan terästuotanto käynnistyi Porissa​

Kanadan valtion tilaaman raskaan sarjan jäänmurtajan terästuotanto on aloitettu Sata Shipbuildingin telakalla Porin Mäntyluodossa. Alus rakennetaan yhteistyönä Davien omistamilla Helsingin, Porin ja Quebecin telakoilla.

teraslohkojen-tuotannon-aloitus-sata-shipbuildingilla.jpg

Maailman kehittyneimmän jäänmurtajan, Kanadaan rakennettavan Polar Maxin, rakennustyöt etenevät tuotantovaiheeseen aikataulun mukaisesti. Teräslohkojen tuotanto käynnistyi Porin Sata Shipbuildingin telakalla marraskuussa.

Porin telakan modernisoinnin alkuvaiheessa Sata Shibuildgin omistaja, kansainvälinen meriteollisuusyhtiö Davie, on toteuttanut noin kahden miljoonan euron investoinnit telakan infrastruktuuriin ja koneisiin. Sata Shipbuildingille ollaan lisäksi laatimassa laajempaa investointiohjelmaa tukemaan kapasiteetin merkittävää kasvua.

– Terästuotannon käynnistyminen Porissa on merkittävä askel yhden maailman suurimman rakenteilla olevan jäänmurtajan valmistuksessa. Samalla se on konkreettinen esimerkki Sata Shipbuildingin toiminnan tulevaisuudesta ja Davien Suomen toimintojen laajentumista. Tuotannon käynnistyminen ja siihen liittyvät investoinnit palauttavat Porin osaksi suomalaisen laivanrakentamisen ydintä, kertoo Sata Shipbuildingin toimitusjohtaja Niko Suomela.

Terästuotannon aloituksen yhteydessä Sata Shipbuildingillä vieraili torstaina 20.11. myös Kanadan suurlähettiläs Patrick Hébert. Telakkalla valmistuvat 61 –455 tonnin painoiset lohkot tulevat muodostamaan Kanadan raskaan jäänmurtajan rungon. Teräslohkot kuljetetaan meriteitse Helsinkiin, jossa niistä syntyy 138 metrisen jäänmurtajan runko.

– Aikataulun mukaisesti startannut terästuotannon aloitus oli jälleen yksi virstanpylväs meidän kestävässä ja pitkäjänteisessä kasvussamme Suomessa. Olemme rakentamassa toimituskykyä, joka kantaa tämän hankkeen yli myös seuraaviin laivaprojekteihin. Jäänmurtajatilaukset luovat kasvua koko Suomen meriteollisuusklusterille ja mahdollistavat kotimaisen yhteistyön laajenemisen, sanoo Davien Suomen toimitusjohtaja Mika Heiskanen.

Mäntyluodon telakka osana kansainvälistä meriteollisuutta

Kanadalainen Davie Shipbuilding osti Porin Mäntyluodon telakan heinäkuussa 2025 Enersense Internationalilta. Davie on käynnistänyt telakkatoimintojen uudelleenorganisoinnin vaiheittain vuoden 2025 aikana. Helsingin telakka muodostaa yhdessä Sata Shipbuildingin kanssa Davien Suomen toiminnot.

– Avain toiminnan uudistamiseen ovat investointimme ihmisiin, infraan ja jatkuvasti parantuvaan tuotannon laatuun. Suomalaiselle jäänmurtajaosaamiselle on tällä hetkellä suurta kysyntää ympäri maailmaa ja meidän tavoitteenamme on huolehtia, että kotimainen osaaminen on alan huippua, Heiskanen sanoo.

Tällä hetkellä Porissa työskentelee jo yli 100 meriteollisuuden ammattilaista, ja tavoite on kasvattaa henkilöstömäärä 250 työntekijään vuoden 2027 loppuun mennessä. Sata Shipbuildingin tekee aktiivista yhteistyötä Porin kaupungin elinkeinopalveluiden sekä alueen oppilaitosten kanssa. Alku on ollut lupaava ja telakan tässä marraskuussa järjestettyyn rekrytointitilaisuuteen ilmoittautui yli 100 työnhakijaa ja työhakemuksia avoimiin paikkoihin on tullut yli tuhat.

Davie ja ABB ilmoittivat viime viikolla yhteistyöstään Polar Max -projektissa. Kanadan raskaaseen jäänmurtajaan tulee ABB:n Suomessa yhdessä viranomaisten ja Helsingin telakan 1980-luvun lopulla kehittämä Azipod-ruoripotkurijärjestelmä, joka parantaa alusten ohjailtavuutta ja energiatehokkuutta.

Mikä Polar Max?

Helsingin telakan kehittämä edistyksellinen jäänmurtajakonsepti
Kanadan valtiolle rakennettavan Polar Maxin rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 2025.
Laiva rakennettaan yhteistyönä Helsingin Telakan, Porin Sata Shipbuildingin ja Davie Shipbuildingin Quebecin telakoiden kanssa
Jäänmurtaja on 138,5 metriä pitkä ja se on suunniteltu operoimaan arktisissa olosuhteissa vuoden ympäri
Jäänmurtaja viimeistellään Kanadassa ja se luovutetaan Kanadan valtiolle vuonna 2030
 
Ei onnistu Venäjällä jäänmurtajien tekeminen ilman suomalaista tekniikkaa:

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/d782d9ba-0ff9-412e-9c43-7fb09ae36865

Englanninkielinen Moscow Times -lehti kertoi elokuussa, että pakotteet estivät Kuzey Staria rakentamasta aluksia alihankintana ja vaikeuttivat samalla Venäjän pääsyä kriittiseen ulkomaiseen teknologiaan.

Lehti mainitsi erityisesti Suomessa kehitetyt ABB:n Azipod-ruoripotkurit sekä suomalaisen Wärtsilän dieselgeneraattorit, joita alusten rakentamiseen olisi tarvittu. Alukset oli suunnitellut Venäjän Baltsudoproekt-suunnittelutoimisto.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Tarkastaja kirjoitti:

Hurjia nää Kanadalaisten hinnat!​

Esimerkisi tämä jonka runko rakennetaan suomessa n. 2,01 miljardia!!!
Lähde

​

Polar icebreaker projects​

As part of its fleet renewal plan, the Canadian Coast Guard (CCG) is acquiring 2 polar icebreakers through the National Shipbuilding Strategy. To deliver these vessels by the early 2030s, construction work is being done by 2 shipyards: Chantier Davie Canada Inc. and Seaspan’s Vancouver Shipyards.

These polar icebreakers will:

  • be Canada’s most powerful icebreakers and among the most powerful icebreakers in the world
  • enable CCG to operate at higher latitudes for longer periods
  • help the fleet better support Indigenous Peoples and other northerners
  • strengthen Arctic security
  • advance high Arctic science
  • improve responses to maritime emergencies

On this page​

Polar icebreaker being built by Seaspan’s Vancouver Shipyards​

Project at a glance​

Shipyard
Seaspan's Vancouver Shipyards (VSY)

Project statusConstruction phaseNumber of vessels to be built1Expected vessel delivery2032Project budget
$3.15 billion (construction contract)

$1.12 billion (combined total of ancillary, construction engineering and long lead items contracts)
Artist concept of new polar icebreaker being built by Seaspan’s Vancouver Shipyards

Artist concept of the CCGS Imnaryuaq, the new polar icebreaker being built by Seaspan’s Vancouver Shipyards

Current status​

Construction of the CCGS Imnaryuaq, the VSY polar icebreaker, is underway.

Project progress​

  • July 2025: Start of full-rate production of new polar icebreaker
  • April 2025: Seaspan Shipyards cut steel on new polar icebreaker
  • March 2025: Canada awarded contracts to VSY for the construction of 1 polar icebreaker
  • August 2024: Government of Canada and Inuit Tapiriit Kanatami, announced the names of the 2 polar icebreakers
    • CCGS Arpatuuq
    • CCGS Imnaryuaq
  • May 2023: VSY cut steel on a 'prototype block' for the polar icebreaker, marking a critical step in the shipyard's work on the project
  • December 2022: Contracts awarded to VSY for construction engineering and long lead items
  • July 2021: VSY started
    • assessing and optimizing the design
    • planning work
    • preparing for comprehensive construction engineering for the polar icebreaker program

The year ahead​

VSY will continue to advance work on the polar icebreaker.

Polar icebreaker by Chantier Davie Canada Inc.​

Project at a glance​

Shipyard
Chantier Davie Canada Inc. (CDCI)

Project statusConstruction phaseNumber of vessels to be built1Expected vessel delivery2030Project budget
$3.25 billion design and build contract

$14.3 million (ancillary contract)
Artist concept of new polar icebreaker being built by Chantier Davie

Artist concept of the CCGS Arpatuuq, the new polar icebreaker being built by Chantier Davie

Current status​

Construction of the hull is underway at the Canadian-owned Helsinki Shipyard in Finland.

Progress of the project​

  • August 2025: Steel cutting marks start of construction phase for the CCGS Arpatuuq
  • March 2025: Contract awarded to CDCI for the final design and construction of 1 polar icebreaker
  • September 2024: Canada awarded an ancillary contract to CDCI to advance work on a polar-class icebreaker
  • August 2024: Government of Canada and Inuit Tapiriit Kanatami announced the names of the 2 polar icebreakers: CCGS Arpatuuq and CCGS Imnaryuaq

The year ahead​

Hull construction continues at Helsinki Shipyard.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitenkähän käy kaupalle, jos osa kanadaa lähtee omille teille? En ole lukenut asiasta tällä sivustolla, joten en ole tietoinen asioista mitä siellä on tullut esille.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top