Varmaan 1,5m on lähimpänä totuutta, tässä tosin monta muuttujaa. Tankin pistekuorma 3x8m alueella, eli n. 24m2, yhdistelmällä vähintään tuplat, eli 50m2. Telat vs pyörät on tässä irrelevantti, kuten joku mainitsikin, koska pinta on kova ja kantaa kummatkin yhtälaisesti.
Järvien hyödyntäminen puolustuksessa
- Viestiketjun aloittaja Joni P
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- #järvi #sukellusvene
Ja joku Arvo on laskettava sillekin, että ihan kolonnamuodossa peräperää ajaessa tulee uudet tenkkapoot. En tottavie haluaisi olla se panssarikomentaja, joka lukee aamulla tiedustelun raportit jääkentältä, jossa kerrotaan, että joo, puolta metriä on, puolet höttöä ja puolet teräsjäätä, joka paikasta ei voitu kokeilla, kun tsuhna paukutteli toiselta rannalta. Ja onkohan niillä jääpaukkuja tuonnempana, kun on ainakin jotain merkkejä siitä.....
Jäälakeudella panssari on oiva maali. Ei tarvitse olla fakiiri, kun voi arvioida, että pst-ohjusyksiköiden jätkät löisivät ylävitosia, kun näkisivät ensimmäisen kolossin hyppäävän jäälle....tykistön tj:ssa suut vetäytyisivät kureelle ja sanomalaitteisiin alkaisi työntyä valmiiksi mitattuja koordinaatteja.....raskaiden heittimien komppanian kapteeni hioisi rukkasiaan ja miettisi, että miten paljon sitä tänään ammutaankaan....
Raskaiden vaunujen osalta lienee vieläkin validi se -metri teräsjäätä- määritelmä ja sittenkin pitää ajaa aika hitaasti ainakin matalan veden päällä. En nyt heti muista miten usein Saimaalla on metri teräsjäätä, ei ihan joka vuosi.....
Kertaalleen jääräjähteillä rikottu alue ei varmuudella ole sama kuin rikkomaton jää. Pitää olla tuikeat pakkaset, että kertaalleen rikki ammuttu jää palautuu -saumattomaksi-.
Mikään ei estä muuten miinoittamasta sitä jäätikköäkään. Sehän on tavallaan sama kuin hiekka-aavikko. Tarvitaan paljon miinoja....mutta sodassa sitä materiaalia pitää ollakin. Hivelymäärillä materiaalia ei röyheitä sotia käydä.
Jäälakeudella panssari on oiva maali. Ei tarvitse olla fakiiri, kun voi arvioida, että pst-ohjusyksiköiden jätkät löisivät ylävitosia, kun näkisivät ensimmäisen kolossin hyppäävän jäälle....tykistön tj:ssa suut vetäytyisivät kureelle ja sanomalaitteisiin alkaisi työntyä valmiiksi mitattuja koordinaatteja.....raskaiden heittimien komppanian kapteeni hioisi rukkasiaan ja miettisi, että miten paljon sitä tänään ammutaankaan....
Raskaiden vaunujen osalta lienee vieläkin validi se -metri teräsjäätä- määritelmä ja sittenkin pitää ajaa aika hitaasti ainakin matalan veden päällä. En nyt heti muista miten usein Saimaalla on metri teräsjäätä, ei ihan joka vuosi.....
Kertaalleen jääräjähteillä rikottu alue ei varmuudella ole sama kuin rikkomaton jää. Pitää olla tuikeat pakkaset, että kertaalleen rikki ammuttu jää palautuu -saumattomaksi-.
Mikään ei estä muuten miinoittamasta sitä jäätikköäkään. Sehän on tavallaan sama kuin hiekka-aavikko. Tarvitaan paljon miinoja....mutta sodassa sitä materiaalia pitää ollakin. Hivelymäärillä materiaalia ei röyheitä sotia käydä.
Realistisesti jos naapuri yrittäisi telakalustolla järven jään yli, ensiksi sieltä yli tulisi tod.näk. BRMiä höystettynä ehkä IRMllä ja PRPllä. Nämä kaikki painavat alle 20t, jolloin metri jäätä riittää varmasti. Ovat myös uivia, mutta eivät kyllä nouse omin voimin takaisin jäälle jos läpi menevät.
Missä vaiheessa se miinoitus suoritetaan ja kuka ne käy sitten keräämässä pois, vai onko sodan jälkeen sitten järvenpohjat täynnä räjähteitä?
Eiköhän tuo mene kategoriaan ”se on sitten sen hetken ongelma”.
Viime sodissa jäämiinoitteet pyrittiin keräämään pois tai räjäyttämään jos niiden tarve loppui, tosin ne oli yleensä valvottuja kenttiä. Naapuri korkeintaan räjäyttää omansa, jos jaksaa. Eiköhän siellä itärajan järvissä (mullista puhumattakaan) muutama 80v vanha paukku makaa tänäkin päivänä.
Selitystä lyhenteille, jooko?
Kustaanmiekka
Kenraali
Löyty tämmöinen tutkielma googlen ihmeellisestä maailmasta:
Vesistöjen ylityskykyisten taisteluajoneuvojen osuus ulkovaltojen organisaatiossa ja niiden käyttömahdollisuudet oloissamme.
Majuri R Hastio
Pdf:n sivulla 315
Tohtori Palosuo pitää hyvin luotettavana seuraavaa Kanadan järvialueilla saatua kokemusperäistä kaavaa:
P = a h^2
jossa P = ajoneuvon paino kg
h = jään paksuus senttimetreinä
a = laatukerroin, jolle kokemusperäisesti on saatu seuraavat rajat:
a < 4 jää kestää
a = 4--12 epävarma
a = 12-20 sattumanvarainen
a > 20 murtuu heti
Tämän kaavan mukaan tarvittaisiin noin 35 cm:n jää viiden tonnin ajoneuvoille. Kaavan ja oman ohjesääntömme keskiarvo on 30 cm.
Pääpiirtein samaan ovat neuvostoliittolaiset päätyneet.
Edellä mainitut arvot on laskettu makean veden jäätä varten.
Meidän oloissamme riittää, jos näihin lisätään 10 %:n varmuusraja meren jään kantavuutta arvioitaessa.
Vesistöjen ylityskykyisten taisteluajoneuvojen osuus ulkovaltojen organisaatiossa ja niiden käyttömahdollisuudet oloissamme.
Majuri R Hastio
Pdf:n sivulla 315
Tohtori Palosuo pitää hyvin luotettavana seuraavaa Kanadan järvialueilla saatua kokemusperäistä kaavaa:
P = a h^2
jossa P = ajoneuvon paino kg
h = jään paksuus senttimetreinä
a = laatukerroin, jolle kokemusperäisesti on saatu seuraavat rajat:
a < 4 jää kestää
a = 4--12 epävarma
a = 12-20 sattumanvarainen
a > 20 murtuu heti
Tämän kaavan mukaan tarvittaisiin noin 35 cm:n jää viiden tonnin ajoneuvoille. Kaavan ja oman ohjesääntömme keskiarvo on 30 cm.
Pääpiirtein samaan ovat neuvostoliittolaiset päätyneet.
Edellä mainitut arvot on laskettu makean veden jäätä varten.
Meidän oloissamme riittää, jos näihin lisätään 10 %:n varmuusraja meren jään kantavuutta arvioitaessa.
Wagner
Luutnantti
1. Tällä hetkellä venäläisillä on sen verran amfibio- ja ylimenokalustoa, että järvet ovat enemmän esteitä puolustajalle kuin hyökkääjälle.
2. Venäläisillä ei edes ole mitään mieltä hyökätä (aluksi) Järvi-Suomeen, vaan pääkaupunkiseudulle.
3. Vaalimaalta Helsinkiin ainoa vesistöeste on Kymijoki, jonka ylitykseen toki on huolellisesti valmistauduttu etukäteen.
4. Lisäksi invaasioon liittyy maihinnousu esim. Porkkalaan, maahanlaskuja jne.
Eli järvillä ei ole mitään estearvoa.
2. Venäläisillä ei edes ole mitään mieltä hyökätä (aluksi) Järvi-Suomeen, vaan pääkaupunkiseudulle.
3. Vaalimaalta Helsinkiin ainoa vesistöeste on Kymijoki, jonka ylitykseen toki on huolellisesti valmistauduttu etukäteen.
4. Lisäksi invaasioon liittyy maihinnousu esim. Porkkalaan, maahanlaskuja jne.
Eli järvillä ei ole mitään estearvoa.
BRM = tiedustelurynnäkköpanssarivaunu, käytännössä paremmin varusteltu (mm. maavalvontatutka, parempi optiikka) mutta pienempi jv-osasto kuin BMP
IRM = pioneeritiedustelurynnäkkövaunu, miinaharavilla varustettu uiva ja sukeltava vekotin
PRP = tulenjohtorynnäkkövaunu, BMP:n alustalle tehty, uintikykyinen.
Ehkä vähän inhorealistista, mutta totuuden siemenellä.
Kyllä vesistöt aina on haaste, varsinkin hyökkääjälle, koska niiden ylitys vaatii erikoiskalustoa sekä ne luovat luontaisia pullonkauloja joihin voidaan puolustajan suunnasta vaikuttaa epäsuoralla tulella, ilmaiskuilla, jne. Pitää muistaa että amfibiokalusto on vain kärkijoukoilla, taistelua tukeva logistiikka vaatii jonkinmoista siltaa toimiakseen, ellei kyseessä ole joku "Lapin kahluu". Helsingistä Vaalimaalle on noin puoli tusinaa pientä jokea Kymijoen lisäksi, jotka eivät ole kaikkialta ylitettävissä edes uivalla kalustolla (jyrkät reunat), ja vaativat jonkin sortin pioneerioperaation, joka on haastavaa esim. tykistötulen alla. Maihinnousun kannalta Suomen etelärannikko on myös melko haastava, koska vaatii pientä venekalustoa, eikä esim. panssareita kovin moneen rantaan tuoda, koska sopivat loivat hiekkarannat puuttuvat lähes täysin.
Kymijoenkin vihamieliseen ylitykseen ne muutamat joessa olevat järvet ja muut leveämmät kohdat taitavat olla melkein parhaita paikkoja, eli järvillä on väliä.
Eikö tuollaiset asiat oteta huomioon jo ylimenoa valmisteltaessa?
Käytännössä nuo kaikki taitaa mennä BMP alustalla. Eli alle 15t. per ajoneuvo. Olettaisin kuitenkin, että ihan etummaisena menisi jonkinlainen osasto moottorikelkoilla ihan vain kokeilemaan kepillä jäätä, josko aiotussa maihinnousukohdassa on joku väijyssä. Tai mahdollisesti ottamaan jokin muu maastonkohta haltuun, esim. jäämiinojen laukaisupaikka, jos vihollinen arvelee, että kukaan ei hoksaa käyttää epäsuoraa niiden laukaisuun.
Jos tavoite on vallata vastaranta, ei sitä aleta ensiksi moottorikelkoilla kutittelemaan. Jään paksuuden selvittäminen suunnitelluista ylityskohdasta pyrittäisiin tekemään hissunkissun miesvoimin -- erikoisjoukkojen hommia, yleensä päiviä ennen kuin hyökkäävä osasto edes lähtee liikkeelle.
Mainitsemani vaunut on tehty BMP:n alustalle, kyllä.
Jään paksuuden selvittäminen kyllä, mutta siellä saattaa olla maastonkohtia jotka voidaan haluta varmistaa omaan käyttöön tai ihan vain harhautuksena, jotta varsinainen joukko pääsee yli vähäisemmällä huomiolla. Tälläisessä tarkoituksessa vihollinen saattaisi käyttää moottorikelkkoja. Tällä on myös psykologinen vaikutus, vihollinen saa raportteja siitä, että "vihollinen on jo yli" tai "suuri joukko vihollisia ylitti moottorikelkoilla", niin se hämärtää ylemmän portaan tilannekuvaa siitä mitä tapahtuu. Ja "kutittelu" voi olla kuvaava termi koska kelkalla saattaa olla mahdollista vetäytyä paikalta iskun jälkeen.
Ja miten?
Kuvien mukaan
on perus juttuja.
Jota harjoitellaan jokaisessa harjoituksessa,
Tähän kun lisätään kyky vaikutta niin olaan aika syvällä suossa.
Viimeksi muokattu:
Solidsnake
Respected Leader
Vitut ne mitään jyrää, lennättäköön vain noita rotaflaiereita, jyrätään takaisin
kaislajääkäri
Eversti
Ja miten?
Kuvien mukaan
Katso liite: 50729Katso liite: 50730
on perus juttuja.
Jota harjoitellaan jokaisessa harjoituksessa,
Tähän kun lisätään kyky vaikutta niin olaan aika syvällä suossa.
Mahtavaa valaistusta! Pitäisi vielä saada jotenkin puolustusvoimien ammattimiehet lukemaan tuo postaus, muutenhan homma tulee täytenä yllätyksenä...