Et taida saada mistään lisätietoja tähän, koska kyseinen Rautalahden motti on molemmin puolin haluttu unohtaa tai vaieta tapahtumista:
Jos aloitamme venäläisten puolelta niin siellä muistellaan fasistit murskanneen Puna-armeijan voittoja eikä vetäytymisiä tai tappioita. Siitäkin huolimatta, että tämä Rautalahden-Kilpolansaarten operaatio suoritettiin erittäin ammattitaitoisesti. Johdannossa mainittu Petroskoin yliopiston suomea taitava historian proffa Juri Kilinkin on viime aikoina keskittynyt isovenäläiseen narratiiviin. Esim siihen, että Karjalan Tasavallan Stalinin joukkohaudoissa on suomalaisten vv 1941-44 teloittamia. Tosin Staliniakaan unohtamatta.
Meidän puoleltamme taas II AK:n hyökkäys epäonnistui hyvin pahasti. Sotataidossa kun tavoitteena tulee olla vastustajan voimien tuhoaminen eikä pelkkä maa-alueen valtaaminen. Olisi ollut hyvät mahdollisuudet toistaa IV AK:n Porlammin motti edes pienemmässä mittakaavassa. Voimasuhteet olivat meille harvinaisen edulliset: 4 divisioonaa vastaan Nliiton kaksi. Valitettavasti operaation johtoon II AK:n komentajaksi asetettiin kenrl maj Taavetti Laatikainen; olettehan kuulleet hänestä. Tuloksena hölmö hyökkäyssuunnitelma, jonka mukaan painopiste oli keskellä, josta piti kiiruhtaa suoraan Laatokan rantaan ja jakaa näin venäläisten voimat kahtia. Eihän siitä tietenkään mitään tullut, kun veli venäläinen asetti tahän paikkaan vahvimmat voimansa. Tai tuli tietenkin lopulta, kun ensin oli 10 päivää taisteltu. Sinä aikana venäläiset kuljettivat pois yli 20.000 miestä, toistasaataa tykkia sekä neljäsataa autoa. Koko poppoo oli pian taas meitä vastassa ja pois vietyä kalustoa olisimme todella tarvineet v 1944.
Jos vika kappale ei ollut kovin tuttu juttu, niin unohtaminen on onnistunu meidänkin puolellamme.
Miten olikin, juuri lueskelin taas samaa aihetta. Ja juu, kovin paljon uutta en ole löytänyt.
Viimeiset proomut lähtivät 20.8. kohti Valamoa, jonne joukot evakuoitiin välietappiin. Kolme alivahvuista divisioonaa, 168.D, 71.D ja 115.D, 9.000 miestä. Tämä siis Sortavalan suunnasta. Joukot vetäytyivät Laatokan tykkiveneiden tulen turvin, ja juuri tämä kiinnostaa. Minulla on Jane`s teos, jossa esitellään nämä tykkiveneet, mutta osaston koostumus tässä operaatiossa on tosiaan avoin.
Vai olisi sotahistorioitsijoille vielä työkenttää? Vaihtoehtotodellisuudessa proomukuljetukset olisivat olleet herkullisia maaleja ilmavoimillemme, mutta taisi konekaluston määrä olla kinthaalla, ja miten lie yhteistoiminta maavoimien välilä toiminut tukipyynnöissä. Jotain ilmahyökkäyksiä ihan kuin muistaisin suoritetun, mutta ei riittävästi. Kuljetusten estämiseen olisi tarvittu hyppy tulevaisuudesta JU-88 -lauvueen muodossa.
Kartat ovat avoinna edessäni juuri nyt. Miten hyökkäys olisi sitten pitänyt suorittaa, nyt alkoi vielä enemmän kiinnostaa.
Nimittäin Kilpolansaaren kohdalla ihmettelin lukemaani, jossa Er.RajaJP sai vihollisen sivustasta sillanpään Salomäestä 16.8-17.8. Oikeassa todellisuudessa Laatikainen oli ilmoittanut aamulla 17.8. eversti Hersalolle, että rajajääkärit siirretään kaikki armeijakunnan reserviksi Räisälän kaakkoispuolelle. Selitykset eivät auttaneet, ja pataljoona vedettiin 18.8. aamuun mennessä pois sillanpäästä.
Minä jo tein hyökkäyssuunnitelman mielessäni, jossa pataljoona olisi suunnattu hyökkäykseen Salomäen kautta Tenholan ohi, siitä Huiskonniemen yli kahta siltaa myöten, ja raivokas isku III/JR 15:ta pidättelevien vihollisjoukkojen selustaan.
Tuloksena iso motti ja tilanne, jossa kaksi omaa pataljoonaa olisi vapautunut toimintaan.
Siitä komppania varmistukseen Kilpolansaaren sillan suuntaan. Pidetään muistissa, että alueella oli kuitenkin 146.Ps.R. Oletan, että koska raskas kalusto oli käsketty evakuoida ensin, panssarikalusto ja iso osa joukkoja oli jo saaren toisella puolella lastaamassa.
JR 15:n pataljoonan ja rajajääkäreiden osat olisivat tuhonneet motista ulos murtautuneiden raivokkaat hyökkäykset. Arvioin siellä olevan noin 5.000 miestä vähintään.
Ai niin, Salomäen sillanpäätä ensin varmistaisi ja sitten hyökkäisi Päijälän suuntaan III/JR 57, joka epäonnistui ylimenossa 16. päivän vastaisena yönä. Oletan, että näissä taisteluissa olisi kulunut niin kauan, että Kilpolansaareen jääneet olisi ehditty lautata pois.
Häikäilemätön sotasuunnitelmani ei koskaan toteutunut. Kirottua! Mutta kiinnostava skenaario.
Heitänpä kysymyksen, johon toivon ammattimiesten näkemystä.
Tehtävä: miten Te olisitte käyttäneet II AK:ta näissä hyökkäysvaiheen taisteluissa, tehtävänä siis estää mainitut kaksi evakuointia ja tehdä pitävä motti.
@Old Boy ,
@CV9030FIN ,
@Kapiainen
Edit: tietysti kuka tahansa saa osallistua, jos tuntee osaamisensa riittävän
