Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Jatkosotaan liittyvää

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja Vonka, 19.10.2017.

  1. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    19,532
    Tykkäykset:
    33,221
    Pisteet:
    1,286
    Ajattelin väljää topiikkia, jossa olisi sekalaista vuosilta 1941-1944. Ettei jokainen tarina niin kenraalista kuin sotamiehestäkin aina joutuisi uuteen ketjuun.

    Aloitan tällä Lapin Kansan jutulla. Elokuvassa Pelastakaa sotamies Ryan haetaan yhtä veljessarjan jäsentä, kun muut ovat kaatuneet.

    Suomessa tätä tehtiin oikeasti.

    [​IMG]

    https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/s...i-nelja-veljea-menehtyi-reagoitiin-200470449/
     
    Merten sheriffi, John Hilly, YliKoo ja 2 muuta jäsentä tykkää tästä.
  2. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    19,532
    Tykkäykset:
    33,221
    Pisteet:
    1,286
    Vähän räväkkä otsikko, mutta näinkin on tietysti ollut. Se, että jopa minä olen kuullut itse jokaisen tässä jutussa mainitun tarinan aikaisemmin, ei kylläkään kerro puolen miljoonan miehen kenttäarmeijasta ja sen johtajista yhtään mitään.

    Tolkutonta viinankäyttöä riitti, kun Suomi soti: känninen kenraali ei päässyt autosta ulos, pataljoonan komentaja sammui alaisineen – ”Ihme että tällainen porukka onnistui”

    https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005414953.html?share=dca6061f95f4bfef522359274e25fbb6
     
    tulikomento tykkäsi tästä.
  3. Mainos



  4. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    19,532
    Tykkäykset:
    33,221
    Pisteet:
    1,286
    Punapanssareiden paikallisottelu


    Tapio Tiihonen kertoi väitöskirjassaan 15.6. 1944 Vammeljoen itäpuolella käydystä panssaritaistelusta. Koska JR58 otti tuona päivänä Vammeljoen länsipuolella asemat Vammeljärven pohjoispuolella 4./JP6:lta ja eteläpuolella JP1:lta ja koska Sykiälässä kävi yöllä vielä 4./JP6:n partio sekä yöllä alueelta tuli vielä kolme 4./JP6:n haavoittunutta, olen itse aina epäillyt panssaritaistelua. Mutta taistelu onkin käyty etupäässä Mustamäen pohjoispuolella, hiukan etäämpänä Sykiälästä, joten se on mahdollinen.

    Tiihosen tutkima tilanne perustuu neuvostoarkistoihin ja täsmällisemmin 109.Divisioonan sotapäiväkirjaan. Juttu on sotapäiväkirjan mukaan mennyt seuraavasti:

    Jalkaväkirykmentti 456 tiedusteli Mustamäen suuntaan ja keksi, että sitä puolustivat suomalaiset 15. jalkaväkiprikaati ja 10.D:n jäännökset (eivät puolustaneet - se oli tyhjä suomalaisista eikä tuo prikaati edes ollut Kannaksella). 2. Liikkuva ryhmä asetti varmistuksen radan suuntaan, odotti suomalaisten vastahyökkäyksiä eikä lähtenyt pitemmälle avautuneeseen suomalaisrintamaan. Nyt oli alueella paljon joukkoja ja aika monta väliporrasta neuvostojohdon tilanteenlukemiseen.

    Tuli informaatiokatkos: 109.D ja 72.D alkoivat toimia välissään olevaa 286.D:tä vastaan. 286.D siirtyi ympyräpuolustukseen Mustamäen pohjoispuolelle luullessaan, että 72.D vetäytyi Kuuterselässä. 109.D kiersi Mustamäen koillispuolitse ja sitä tukevat panssarirykmentit luoteesta (185.PsR) ja kaakosta 31.KaPsR). 286.D:n vetäytymistiet katkaistiin myös lounaasta (185.PsR).

    1. PsPr:n ja 27. PsR:n vaunut ottivat yhteen 31. KaPsR:n kanssa. Kuusi vaunua tuhoutui. Tappioista tiedetään myös vastarintansa keskeyttäneen 286.D:n osalta (viisi vaunua ja pataljoonan verran jalkaväkeä).

    Näin siis 109.D:n sotapäiväkirja.

    Tässä on kyllä pari mutkaa matkassa. Kerron kohta mitä.
     
    John Hilly ja tulikomento tykkäsivät tästä.
  5. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    19,532
    Tykkäykset:
    33,221
    Pisteet:
    1,286
    Otetaan nimittäin senaikainen tilanne iltayöstä 15.6. ja laitetaan joukkoja, kuten neuvostoliittolaiset sotapäiväkirjat väittävät.

    351. RynTkiR Kuutterselänjärven tienoilla. (72.D)
    31.PsR Sykiälässä.(109.D) Toimivat yhdessä, molempien toimintasuunta Tiihosen mukaan Mustamäen - Sykiälän - Vammeljärven suunta
    185.PsR merkitty lounaaseen (Sykiälä) (109D)
    1222.RynTkiR Sykiälä (lounas) (109.D) Tiihosen mukaan molempien suunta Mustamäki - Sykiälä

    1.PsPr:n pääosa Vammeljoen länsipuolella TstOs Vetren selustassa ilman saattojalkaväkeä.(21.A) Tiihosen mukaan 1.PsPr:n ja 27.PsR:n 26 vaunua ottivat yhteen 31.KaPsR:n kanssa
    2.Liikkuvan ryhmän 27.PsR tappelussa oman 32. PsPr:n kanssa.

    Ja nyt kysymykset, jotka ovat vaivanneet minua kauan:

    Metsiä pitkin jalkaväki voi edetä, mutta Mustamäentie oli ainoa hyökkäysura Sykiälästä. Mitätön hiekkatie. Muuten Mustamäkeen pääsi silloin vain rataa pitkin luoteesta ja kaakosta. 109.D oli se hyökkäävä divisioona, joka loi paineen Sahakylään ja Metsänvartijaan. Käänsikö se todella liikkeen ylös Mustamäkeen?
     
    John Hilly ja tulikomento tykkäsivät tästä.
  6. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    19,532
    Tykkäykset:
    33,221
    Pisteet:
    1,286
    Edelleen Tiihosen analyysiin 109. Divisioonan tietojen pohjalta.

    Tässä ovat kaikki Kuuterselän taisteluun (Kivennapa, Kanneljärvi, Sahakylä) osallistuneet neuvostojoukot:

    21. Armeijan 109. Armeijakunta 72. Divisioona (kenraalimajuri I. Jastrepov), vahvennuksina 185. Kaartinpanssarirykmentti sekä 351.Rynnäkkötykkirykmentti. Ryhmän tehtävänä oli hyökätä Kuuterselän kautta tavoitteenaan Liikola.
    Jalkaväkirykmentti 14
    Jalkaväkirykmentti 133
    Jalkaväkirykmentti 182
    109. Divisioona (kenraalimajuri N. Truskin), vahvennuksina 31. Kaartinpanssarirykmentti sekä 1222. Rynnäkkötykkirykmentti. Tehtävänä oli hyökätä junaradan eteläpuolitse, tavoitteena Sykiälä.
    286. Divisioona (kenraalimajuri M. Grisin). Tehtävänä oli hyökätä Kuuterselänjärven eteläpuolitse, tavoitteena Kanneljärven kirkonkylä, ja 72. Divisioonan Kuuterselkään tekemän hyökkäyksen tukeminen.
    1. Liikkuva ryhmä (eversti A. Kovalevski). Tehtävänä tunkeutua Kuuterselkään tehdystä aukosta suomalaisen Ratsuväkiprikaatin selustaan ja katkaista sen yhteydet pohjoiseen.
    152.Panssariprikaati 26. Kaartinpanssarirykmentti

    72.D:n ja 286.D:n tavoitteena oli Liikola ja edelleen Kivennavan ja Viipurin välinen tie. Niitä ei käännetty mihinkään Mustamäkeen 14.6.-15.6 välisenä yönä. Syyt: 3. Divisioonan puolustus Kuuterselän kyläharjanteella, tukilinjalla ja järvikannaksella sivustassa (viimeiset reservit JR48:n I pataljoon a ja ErP 13). Lisäksi jääkäriprikaatin vastahyökkäys alkoi myöhään illalla 14.6.

    Aamulla 15.9 juuri 72.D:n ja 286.D:n joukkojen voimakas hyökkäys sai päättämään jääkäriprikaatin vetämisestä pois, ja JPr irtautui samanaikaisesti uuden hyökkäyksen kanssa KELLO 13.

    72.D ei ole antanut vahvennuksiaan suuntaan, jossa omat joukot etenevät omaa tavoitettaan kohti selkeästi menestyen. Lisäksi Mustamäentie kohti Sykiälää ja Vammeljokea oli jatkuvan YKSISUUNTAISEN liikkeen alainen, koska siitä oli jo päästy läpi 14.9. kello 18.30 mennessä. Vasta Sykiälästä tiet jakautuivat useampaan suuntaan. Tiihosen väite merkitsisi, että panssareiden liike olisi pysäytetty juuri siinä pisteessä, panssarit ja ajoneuvot peruuteltu ympäri koko matkalla ja lähdetty porskuttamaan jonossa takaisin Mustamäen aseman taakse.
     
  7. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    18,946
    Tykkäykset:
    24,020
    Pisteet:
    1,286
    Ehdin tuntea erään veteraanin, joka siirrettiin -44 kesällä taakse, kun kaksi veljeä oli kaatunut muutaman viikon aikana.
     
    adam7 ja Vonka tykkäsivät tästä.
  8. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    19,532
    Tykkäykset:
    33,221
    Pisteet:
    1,286
    ... ellei...

    Siirretään 1.Liikkuva ryhmä (152.PsPr 26.PsR) 268.D:n toiseen portaaseen Lehtikuusimetsään. Sieltä vapautuu rintamansuuntainen vapaa tie Vammelsuuhun 14.kesäkuuta noin 22.00 URR:n irtauduttua. Olihan 268D kai jo puoliltapäivin 15.kesäkuuta Tst.Os Vetren selustassa Rieskjärven eteläpäässä ja 1.Liikkuva ryhmä Inossa.

    ...mutta...

    Se tie on lopulta sama tie, siis päättyy Raivolasta luoteeseen tultaessa Sahakylään, josta pääsee Mustamäkeen vain Sykiälän kautta!

    Tie Lehtikuusimetsästä kulkee ensin vähän matkaa pohjoiseen Metsänvartijan alueelle, joka on illalla 14.9 109.D:n joukkojen hallussa. Ennen Lepikkölehtoa tie kääntyy mutkitellen koilliseen ja takaisin Vammelsuun suuntaan Raivolan asemalle. Sieltä se tekee lenkin taas koillisen kautta länteen ja päätyy edelleen punajoukkojen hallussa olevan Sahakylän kautta Sykiälään - jos siis Mustamäkeen haluaa tulla.

    Ja taas ollaan samalla kapealla tieuralla (Sykiälä-Mustamäki) tulossa sen maailman divisioonien ja panssarirykmenttien kanssa lounaasta kohti Mustamäkeä, tielle, jota pitkin lounaaseen ovat 14.9 kello 17.30:stä kello 20.00:een mennessä ajaneet 1. Punalippuisen Panssariprikaati vahvistettuna erillisellä panssarivaunurykmentillä ja automaattiasein varustetulla pataljoonalla (jonka jalkamiehistä 250 tosin tuijottaa Sykiälässä ikiajoiksi sammunein silmin kesätaivasta 4./JP6:n konekiväärien tyhjennettyä vaunun kannet lyhyessä viivytyksessä.). Lisäksi ryhmän tulitueksi annettu moottoroitu patteristo seuraa uralla kärkivaunuja, joita alkaa päästä joen toiselle puolelle uhkaamaan RvPr:n mahdollisia vetäytymisalueita.

    Ja tässä on vasta hienosti improvisoidun keihään kärki tulossa Kuuterselästä suuntana lounas.

    Nyt siis teorian mukaan, kilometrejä tämän kärjen takana, Vammeljoen itäpuolella, heidän käyttämällään uralla, pysäytetään Suomeen tuleva liikenne, ajatetaan ja käännellään panssareita tummassa illassa, kiroillaan, tuodaan Sahakylän kautta lisää vaunuja ja joukkoja (jotka tappelevat tai ainakin joiden pitäisi tapella RvPr:n kanssa) ja lähdetään TAKAISIN MUSTAMÄKEEN siinä rännissä tappelemaan alueella varmistustehtävissä liikkuneen ja tiedustelleen 1./JP6:n kanssa joita luullaan vahvaksi suomalaisryhmitykseksi? "Suomalaiset" motitetaan Mustamäkeen, mutta kyseessähän onkin ympyräpuolustuksessa oleva 286.D, joka lopettaa sankarillisen vastarintansa menetettyään seitsemän panssaria, kun ne tappelevat keskenään Mustamäen teidenjakorasiassa ja peltoaukeilla.
     
    Viimeksi muokattu: 20.10.2017
    tulikomento tykkäsi tästä.
  9. tulikomento

    tulikomento Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    27.01.2015
    Viestejä:
    7,830
    Tykkäykset:
    23,578
    Pisteet:
    1,286
    Räväkät otsikot myyvät ja kirja saa mediajulkisuutta. Laaksosen tuotannosta olen lukenut tämän. Todella perinpohjaista de factoa, joskin myös todella puuduttavasti kirjoitetussa muodossa. Johtopäätökset olivat kyllä uskottavia. Marski halusi pitää langat käsissään ja selvästi suosi tiettyjä komentajia. Alaiset sitten kahnasivat toki myös keskenään.

    Mikään kohuotsikoilla reposteleva historioitsija Laaksonen ei mielestäni ole. Tämä on ilmeisen taitava ja osaava alan ammattilainen, joka ei pelkää tarttua aiheisiin jotka varmasti herättävät kohua.

    1.jpg
     
    Fremen ja Vonka tykkäsivät tästä.
  10. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    19,532
    Tykkäykset:
    33,221
    Pisteet:
    1,286
    Lopetan Punapanssareiden paikallisottelun tutkimuksen tähän.

    Jos Mustamäessä olisi 150-250 panssarivaunua taistellut keskenään, se olisi kuulunut myös 1./JP6:n asemiin Kanneljärven eteläpuolella Vammeljoella. Sekä myöskin ilmennyt merkintänä sotapäiväkirjassa.1.Liikkuvan ryhmän ainoa mahdollisuus ehtiä ja edetä 15.kesäkuuta puolillepäivin mennessä Inoseen on reitti Raivola- Lehtikuusimetsä- Vanhasaha- Vammelsuun pysäkki- Ino. Myös 3.Liikkuva ryhmä esiintyy 15.kesäkuuta Koiviston tien suunnassa.2.Liikkuva ryhmä Vammeljärvi- Rieskjärvi kannaksella.

    Ei nyt kuitenkaan peruuteta Tiihosen väitöskirjaa. Sattuuhan sitä.

    Case closed.
     
    Fremen ja tulikomento tykkäsivät tästä.
  11. JR49

    JR49 Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    22.02.2015
    Viestejä:
    5,383
    Tykkäykset:
    12,091
    Pisteet:
    1,286
    Virka-apupyyntö.
    Lueskellut jälleen Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941, Ari Raunio ja Juri Kilin. Pidän laajasta kartta-aineistosta, ja etenkin Kilinin osuudesta, joka kertoo neuvostoliittolaisten tappiot ja joukkojen vahvuudet. Ottivat muuten rajusti osumaa Kannaksella.
    Kiinnostaa yksityiskohtana tämä Sortavalan-Hiiitolan alueelle mottiin jääneiden joukkojen evakuointi. Eli Kilpolansaaren 142.D ja 198.MT.D plus oheisjoukot, sekä Rautalahden suunnan vesiperämotin joukot 168.D, 71.D ja 115.D.

    Onko kenelläkään tarkempaa tietoa evakuoinnit suorittaneen laivasto-osan tarkasta koostumuksesta? Nyt ei ole lähdeteoksia käsillä.
    Alkuvaiheessahan kaksi kolmasosaa evakuointialuksistta suunnattiin Sortavalan Rautalahteen, ja yksi kolmasosa Hiitolan alueen Kilpolansaareen. Perusteluina Sortavalan suunnan suurempi uhanalaisuus. Suomalaiset osuivat Kilpolansaaressa epäreilulla kolmeen proomuun upottaen. Tämä on mainittu, mutta ei enempää.
    Pauttiarallaa yhteensä noin 20.000 miestä vietiin pois näistä kahdesta paikasta, ja kalustoakin pelkästään Kilpolansaaresta 11.839 miestä, 2.731 hevosta, 409 erilaista autoa, 44 traktoria, 118 eri kaliiperista tykkiä ja 849 hevoskärryä. Rautalahdesta vastaavasti noin 9.000 miestä, 1.627 hevosta ja 150 autoa ja traktoria ja 130 tykkiä. Plus haavoittuneita.
     
  12. Old Boy

    Old Boy Eversti

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    1,663
    Tykkäykset:
    2,375
    Pisteet:
    316
    Et taida saada mistään lisätietoja tähän, koska kyseinen Rautalahden motti on molemmin puolin haluttu unohtaa tai vaieta tapahtumista:

    Jos aloitamme venäläisten puolelta niin siellä muistellaan fasistit murskanneen Puna-armeijan voittoja eikä vetäytymisiä tai tappioita. Siitäkin huolimatta, että tämä Rautalahden-Kilpolansaarten operaatio suoritettiin erittäin ammattitaitoisesti. Johdannossa mainittu Petroskoin yliopiston suomea taitava historian proffa Juri Kilinkin on viime aikoina keskittynyt isovenäläiseen narratiiviin. Esim siihen, että Karjalan Tasavallan Stalinin joukkohaudoissa on suomalaisten vv 1941-44 teloittamia. Tosin Staliniakaan unohtamatta.

    Meidän puoleltamme taas II AK:n hyökkäys epäonnistui hyvin pahasti. Sotataidossa kun tavoitteena tulee olla vastustajan voimien tuhoaminen eikä pelkkä maa-alueen valtaaminen. Olisi ollut hyvät mahdollisuudet toistaa IV AK:n Porlammin motti edes pienemmässä mittakaavassa. Voimasuhteet olivat meille harvinaisen edulliset: 4 divisioonaa vastaan Nliiton kaksi. Valitettavasti operaation johtoon II AK:n komentajaksi asetettiin kenrl maj Taavetti Laatikainen; olettehan kuulleet hänestä. Tuloksena hölmö hyökkäyssuunnitelma, jonka mukaan painopiste oli keskellä, josta piti kiiruhtaa suoraan Laatokan rantaan ja jakaa näin venäläisten voimat kahtia. Eihän siitä tietenkään mitään tullut, kun veli venäläinen asetti tahän paikkaan vahvimmat voimansa. Tai tuli tietenkin lopulta, kun ensin oli 10 päivää taisteltu. Sinä aikana venäläiset kuljettivat pois yli 20.000 miestä, toistasaataa tykkia sekä neljäsataa autoa. Koko poppoo oli pian taas meitä vastassa ja pois vietyä kalustoa olisimme todella tarvineet v 1944.

    Jos vika kappale ei ollut kovin tuttu juttu, niin unohtaminen on onnistunu meidänkin puolellamme.
     
    Vonka, Fremen ja JR49 tykkäsivät tästä.
  13. JR49

    JR49 Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    22.02.2015
    Viestejä:
    5,383
    Tykkäykset:
    12,091
    Pisteet:
    1,286
    Miten olikin, juuri lueskelin taas samaa aihetta. Ja juu, kovin paljon uutta en ole löytänyt.
    Viimeiset proomut lähtivät 20.8. kohti Valamoa, jonne joukot evakuoitiin välietappiin. Kolme alivahvuista divisioonaa, 168.D, 71.D ja 115.D, 9.000 miestä. Tämä siis Sortavalan suunnasta. Joukot vetäytyivät Laatokan tykkiveneiden tulen turvin, ja juuri tämä kiinnostaa. Minulla on Jane`s teos, jossa esitellään nämä tykkiveneet, mutta osaston koostumus tässä operaatiossa on tosiaan avoin.

    Vai olisi sotahistorioitsijoille vielä työkenttää? Vaihtoehtotodellisuudessa proomukuljetukset olisivat olleet herkullisia maaleja ilmavoimillemme, mutta taisi konekaluston määrä olla kinthaalla, ja miten lie yhteistoiminta maavoimien välilä toiminut tukipyynnöissä. Jotain ilmahyökkäyksiä ihan kuin muistaisin suoritetun, mutta ei riittävästi. Kuljetusten estämiseen olisi tarvittu hyppy tulevaisuudesta JU-88 -lauvueen muodossa.

    Kartat ovat avoinna edessäni juuri nyt. Miten hyökkäys olisi sitten pitänyt suorittaa, nyt alkoi vielä enemmän kiinnostaa.
    Nimittäin Kilpolansaaren kohdalla ihmettelin lukemaani, jossa Er.RajaJP sai vihollisen sivustasta sillanpään Salomäestä 16.8-17.8. Oikeassa todellisuudessa Laatikainen oli ilmoittanut aamulla 17.8. eversti Hersalolle, että rajajääkärit siirretään kaikki armeijakunnan reserviksi Räisälän kaakkoispuolelle. Selitykset eivät auttaneet, ja pataljoona vedettiin 18.8. aamuun mennessä pois sillanpäästä.

    Minä jo tein hyökkäyssuunnitelman mielessäni, jossa pataljoona olisi suunnattu hyökkäykseen Salomäen kautta Tenholan ohi, siitä Huiskonniemen yli kahta siltaa myöten, ja raivokas isku III/JR 15:ta pidättelevien vihollisjoukkojen selustaan. :) Tuloksena iso motti ja tilanne, jossa kaksi omaa pataljoonaa olisi vapautunut toimintaan.
    Siitä komppania varmistukseen Kilpolansaaren sillan suuntaan. Pidetään muistissa, että alueella oli kuitenkin 146.Ps.R. Oletan, että koska raskas kalusto oli käsketty evakuoida ensin, panssarikalusto ja iso osa joukkoja oli jo saaren toisella puolella lastaamassa.
    JR 15:n pataljoonan ja rajajääkäreiden osat olisivat tuhonneet motista ulos murtautuneiden raivokkaat hyökkäykset. Arvioin siellä olevan noin 5.000 miestä vähintään.
    Ai niin, Salomäen sillanpäätä ensin varmistaisi ja sitten hyökkäisi Päijälän suuntaan III/JR 57, joka epäonnistui ylimenossa 16. päivän vastaisena yönä. Oletan, että näissä taisteluissa olisi kulunut niin kauan, että Kilpolansaareen jääneet olisi ehditty lautata pois.
    Häikäilemätön sotasuunnitelmani ei koskaan toteutunut. Kirottua! Mutta kiinnostava skenaario.

    Heitänpä kysymyksen, johon toivon ammattimiesten näkemystä.
    Tehtävä: miten Te olisitte käyttäneet II AK:ta näissä hyökkäysvaiheen taisteluissa, tehtävänä siis estää mainitut kaksi evakuointia ja tehdä pitävä motti.
    @Old Boy , @CV9030FIN ,@Kapiainen

    Edit: tietysti kuka tahansa saa osallistua, jos tuntee osaamisensa riittävän :rolleyes:
     
    Viimeksi muokattu: 25.10.2017
    Vonka, Juna112Porojetsiin, samovaari ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  14. Mainos



  15. Torni

    Torni Kersantti Lahjoittaja

    Liittynyt:
    01.02.2015
    Viestejä:
    177
    Tykkäykset:
    254
    Pisteet:
    16
    https://www.google.fi/url?sa=t&sour...ZAIYQFggjMAA&usg=AOvVaw1zFBlidtLc9lC3EDMjzDlD

    En keksinyt minne muuallekaan olisin tämän kysymyksen laittanut. Elikkä kyseessä ainut kenraali tason sotavanki mitä suomalaiset sai. Muistelen joskus jostakin kirjasta lukeneeni, että Kirpitsnikov kirjoitti vankeus aikana kirjan/tutkielman talvisodasta neuvosto näkökulmasta? Onko kenelläkään tullut tämä kirja/tutkielma vastaa? Luulisi että säilynyt jossakin arkistojen kätköissä?
     
    Vonka tykkäsi tästä.
  16. CV9030FIN

    CV9030FIN Kenraali

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    2,361
    Tykkäykset:
    5,081
    Pisteet:
    636
    Ei riitä osaaminen pohtia Armeijakunnan operaatioita minun koulutuksellani ja kokemuksellani, mutta eiköhän joku täällä joku ressu siihenkin pysty minua paremmin kun ei ole turhaan rasitteena MPKK:n käyntiä...
     
    Juna112Porojetsiin, Fremen, PSS ja 2 muuta jäsentä tykkää tästä.
  17. Bodyguard

    Bodyguard Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.08.2010
    Viestejä:
    2,271
    Tykkäykset:
    615
    Pisteet:
    636
    Aika vähissä lienevät ne henkilöt tällä foorumilla, jotka oikeasti osaavat analysoida armeijakunnan tekemisiä... On se jo sen verran iso kokonaisuus.
     
  18. Lunni

    Lunni Luutnantti

    Liittynyt:
    22.04.2010
    Viestejä:
    405
    Tykkäykset:
    561
    Pisteet:
    36
    Me ressut olemmekin ammentaneet kokemuksemme sellaisista faktakirjallisuudesta kuten Hassel, jossa opetettiin ettei aito (preussilainen) kenraali ole aito kenraali ennen kuin on tapattanut ensimmäisen divisioonansa. :D
     
    Betoni, samovaari, Rannari ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  19. tulikomento

    tulikomento Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    27.01.2015
    Viestejä:
    7,830
    Tykkäykset:
    23,578
    Pisteet:
    1,286
    Kyllä sen tutkielman pitäisi olla vielä olemassa. Itse en ole sitä nähnyt, mutta erittäin vahva muistikuva on että Lasse Laaksonen olisi käyttänyt sitä lähteenä kirjoittaessaan kirjaansa Eripuraa ja arvovaltaa. Kirja ilmestyi vuosituhannen vaihteen jälkeen, joten kyllä se varmaankin on nähtävillä Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (ent. Sota-arkisto).
     
    Torni tykkäsi tästä.
  20. JR49

    JR49 Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    22.02.2015
    Viestejä:
    5,383
    Tykkäykset:
    12,091
    Pisteet:
    1,286
    Ai tämä nyt oli sellainen aihe, ettei kenelläkään ole näkemystä. .:rolleyes:
     
  21. Old Boy

    Old Boy Eversti

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    1,663
    Tykkäykset:
    2,375
    Pisteet:
    316
    Kysymys on monitahoinen, kuten vaihtoehtohistoria aina. Ja samalla laaditut kehitelmät ovat aina tukevasti ilmassa. Ne eivät perustu mihinkään, koska muuttuvia tekijöitä on liikaa. Miten homma olisi pitänyt hoitaa elokuun puolivälin jälkeen, jotta evakuointi olisi estetty? En kyllä osaa sanoa asiaa CV:tä paremmin. Nyt jälkeenpäin nähdään molempien osapuolten joukot nuolina kartalla mutta ainoastaan samankokoisilla joukoilla sotakouluissa harjoitellut tietää miten vaikeaa puutteellisen tilannekuvan kanssa on tehdä päätöksiä.

    Mutta sen voi sanoa, ettei Göringkään kyennyt estämään sillanpään evakuointia, vaikka hänellä oli Blenheimiä parempia pommikoneita. Homma olisi siis pitänyt hoitaa aikaisemmin eli estää vastustajan pako. Ei sekään helppoa olisi ollut, kun meidän joukkomme liikkuivat ainoastaan jalkamiehen nopeudella lukuunottamatta jäärärijoukkoja sekä vajaan patl vahvuisia Kevyitä osastoja, jotka vielä silloin kuuluivat divisioonan kokoonpanoon. Myös sen voi sanoi, että hyökkäyksen johdossa oli ihan väärä mies. Laatikainen siirtyi onnekseen Talvisodassa I AK:n komentajaksi juuri pahimman kriisin alkaessa ja ilmeisesti säilytty rauhallisuudellaan Päämajan luottamuksen. Ehkä kyse oli myös siitä, että jos ei tee mitään ei tee virheitäkään.
     
  22. JR49

    JR49 Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    22.02.2015
    Viestejä:
    5,383
    Tykkäykset:
    12,091
    Pisteet:
    1,286
    Joo vitun hyvä, jätetään tämä aihe. Palstallahan ei koskaan spekuloida millään mahdottomalla. Tässä varmaan jäi puuttumaan häivehävittäjät. Viitttasit mahdollisuuteen tehdä Porlammin motti Laatokan reunaan, mutta ei sitten. Puhutaan mieluummin maahanmuuttajien asioista, siihenhän tämä foorumi on tähtää. On jo kyllästynyt pitkään, nyt oli viimeinen niitti.
     
    Juna112Porojetsiin ja samovaari tykkäsivät tästä.

Jaa tämä sivu