Jatkosotaan liittyvää

Loppukuusta Imatralla esitelmä Kannaksella kesällä 1944 toimineesta saksalaisesta rynnäkkötykkiprikaatista.


Eilisilta meni sangen mielenkiintoista sotahistorian esitelmää kuunnellessa. Kaksi asiaan syvästi vihkiytynyttä aktivistia piti ns. laakin tarkkuudella läpiviedyn luennon Kannaksella kesällä 1944 suomalaisten tukena toimineen Wehrmachtin Sturmgeschütz-Brigade 303:n vaiheista.
Moni tuntee Lento-osasto Kuhlmeyn vaiheet. Saksalaiset rynnäkkötykkimiehet ovat jääneet historian hämärään. Esitelmän pointti oli, että suotta näiden miesten panosta on vähätelty suomalaisessa historiankirjoituksessa. Suomalaiset eivät oikein ymmärtäneet saksalaisten taktiikkaa eivätkä doktriinia. Ja muutenkin yhteydenpidossa oli kitkaa ja ongelmia.

Kyllä tämä esitelmä kelpaisi vetää vaikka Parolan Panssarimuseossakin vaativalle kuulijakunnalle. Itse tykkäsin kyllä. Kuvituskuvassa muuten saksalaisten rynnäkkötykki Lappeenrannassa kesällä 1944.

1280px-Elements_of_the_Sturmgeschütz-Brigade_303.jpg
 
Eilisilta meni sangen mielenkiintoista sotahistorian esitelmää kuunnellessa. Kaksi asiaan syvästi vihkiytynyttä aktivistia piti ns. laakin tarkkuudella läpiviedyn luennon Kannaksella kesällä 1944 suomalaisten tukena toimineen Wehrmachtin Sturmgeschütz-Brigade 303:n vaiheista.
Moni tuntee Lento-osasto Kuhlmeyn vaiheet. Saksalaiset rynnäkkötykkimiehet ovat jääneet historian hämärään. Esitelmän pointti oli, että suotta näiden miesten panosta on vähätelty suomalaisessa historiankirjoituksessa. Suomalaiset eivät oikein ymmärtäneet saksalaisten taktiikkaa eivätkä doktriinia. Ja muutenkin yhteydenpidossa oli kitkaa ja ongelmia.

Kyllä tämä esitelmä kelpaisi vetää vaikka Parolan Panssarimuseossakin vaativalle kuulijakunnalle. Itse tykkäsin kyllä. Kuvituskuvassa muuten saksalaisten rynnäkkötykki Lappeenrannassa kesällä 1944.

Katso liite: 92407
Suosikkivaununi jostain syystä.
 

Mielenkiintoinen juttu, piti vähän tutkia. Kaivoksen alku on jotain niin suomalaista, voisi olla Kaurismäen seuraava elokuva:

Mätäsvaaran molybdeeniesiintymän löysi Pielisjärveläinen torppari ja kulkukauppias Erik"Erkka" Ikonen, s. 20.11.1847- k.9.11.1921.
Kulkukauppiaanahänet tunnettiin nimellä "Laukku-Erkka". Kiinnostuttuaan malminetsinnästä, muuttui nimitys"Hullu-Erkaksi" ja viimein kun malmiesiintymä löytyi, sai nimen "Kulta-Erkka".


lähde
 
Back
Top