Pihkakoski
Ylipäällikkö
Kyllä tuo sykähdytti ja laittoi ajattelemaan monenlaisia. Tässä samalta päivämäärältä 30.1.1942 otettu kuva, jossa takaa-ajopartio on lähdössä liikkeelle Jelettijärven kylästä (SA-kuva).
Jatkosotaan liittyvää
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Tuo partiomatka toi varmuuden siitä, että partisaanit piilottelivat lähikylien asumuksissa siviilien hoteissa. En tiedä, miten asia ratkaistiin, epäilen, että kriittisimpien kylien siviilit siirrettiin muualle.
Jelettijärven kylä oli saksalaisen 6.SS-Divisioona Nordin vastuualueella, miten lie ratkaisseet asioita, mutta asemasotavaiheen aikana se taisi olla jo Kiestingin rintaman kenttävartiopuolustuksen etulinjaa.
Yleensä Keski-Euroopan sotanäyttämöllä partisaanit toimivat oman maansa sillä alueella, jonka saksalaiset olivat vallanneet. Tämä mahdollisti kätköjen teon ja tukeutumisen siviiliväestöön, jopa piiloutumisen heidän joukkoonsa. Myös toiminta-alue oli aina tuttu.
Suomen rintamalla partisaanit olivat pääsääntöisesti omassa hallussa olevilla tukeutumisalueilla etulinjan läheisyydessä. Vienan Karjalaan jäi ehkä 30 prosenttia alkuperäisasukkaista. Suomalaiset internoivat valtaamiltaan alueilta heistä vain "epäpuhtaat", mutta tajusivatko valistusupseerit kovinkin nopeasti, että myös suomea puhuvia karjalaisia pysyi kuuliaisina neuvostokomennolle? Vihollisalueelta loikki miehitysalueille monenlaista kiihottajaa, ja ainakin pieniä tuhotöitä ja vanginsieppauksia esiintyi.
Muutoinhan partisaanien varsinainen toiminta oli todella pitkän matkan päässä tukialueiltaan, jopa 150 kilometriä.
Suurin osa partisaaneista tuli ainakin aluksi NKVD:n hävityspataljoonista ja sisällissodan veteraaneista. He olivat vanhempaa väkeä, mutta loppuvaiheessa partisaaniosastoihin tuli myös hyvin nuoria kommunistipuolueen jäseniä, NKVD:n virkamiehiä ja komsomolilaisia. Karjalaisia oli sodan alussa 27 prosenttia ja suomalaisia kommunisteja kolme prosenttia. Myös rikosvangit katsottiin hyväksi partisaaniainekseksi
Partisaaneista voi puhua paljonkin, mutta varmaan koskaan ei selviä, oliko vain eversti Willamon kyvyttömyyttä ja tärkeilyä puuttua ratkaisevalla hetkellä partisaanijahtiin. Tarkoitan Seitajärvellä siviileitä murhannutta partisaaniosastoa. Osasto Saun miehiä oli Lattunakoskella tulppaosastona vastaan odottaen Savukoskelta tulevia partisaaneja toista vuorokautta. Alakulppi oli saanut tulikosketuksen partisaaneihin, ja he olivat tulossa suoraan kohti kuolemaansa. Sitten tuli Rovaniemen esikunnan suurelta sotapäälliköltä Oiva Willamolta määräys, että oli lähdettävä pohjoisemmaksi. Parin tunnin kuluttua partisaanit menivät täsmälleen siitä kohtaa Kemijoen yli. Miesten kesken oli silloin puhetta, että joku esikunnasta vuoti tietoja venäläisille.
Sama partisaaniporukka teki sitten aika pian myös Lokan iskun. Ilman Willamon sotkeentumista asioihin osastot Poljarnik ja Bolshevik olisi pyyhitty todennäköisesti kokonaan muonavahvuudesta. Olisivat jääneet kahden motivoituneen ja hommansa osaavan porukan väliin.
Sama partisaaniporukka teki sitten aika pian myös Lokan iskun. Ilman Willamon sotkeentumista asioihin osastot Poljarnik ja Bolshevik olisi pyyhitty todennäköisesti kokonaan muonavahvuudesta. Olisivat jääneet kahden motivoituneen ja hommansa osaavan porukan väliin.
Wagner
Luutnantti
En tiedä käsitystäsi "maltillisesta", mutta tuossa on kertaluokkavirhe yläkanttiin.
Talvisodassa ammuttiin noin 3kk aikana 2700 laukausta per kp. (26 per päivä)
Suurhyökkäyksen aikana 1944 ammuttiin 600 laukausta samalla ajanjaksolla (kp määrä oli noin 13 kertaistunut).
Mielenkiintoinen fakta 1944 luvussa: krh ammuskulutus per ase oli lähes sama kuin kp:llä, tykillä jopa 70% suurempi. Eli hyökkäykset torjuttiin suurimmaksi osaksi epäsuoralla tulella.
(Lähde: AMPUMATARVIKKEET SOTIEN 1939-1945 AIKANA SUOMESSA)
vz
Kapteeni
Kaikkihan on tietysti suhteellista. Talvisodan päivä kulutuksella laskettuna se olisi sitten 26x4000= 104 000 kpl kulutettua patruunaa päivässä.