BlackFox
Ylipäällikkö
M18 - kehittyvä johtamisjärjestelmä
Viestijoukkojen tehtävänä on mahdollistaa tilannekuvan kokoaminen ja eteenpäin välittäminen. Maavoimien taistelutavan muuttuminen on näkynyt myös viestijoukoissa. Maavoimien taistelutapa 2015:n tehokas toteutus edellyttää hyvää tilannekuvaa aina partiotasolta komentoketjun ylimmälle tasolle saakka. Taistelutavan vaatimusten ja saatujen kokemusten pohjalta kehitetään uutta M18-johtamisjärjestelmää. Järjestelmä on ollut koekäytössä Kainuun prikaatissa ja sitä on tarkoitus jalkauttaa lähivuosina kaikkiin joukkoihin.
Mikä M18-johtamisjärjestelmä?
M18-johtamisjärjestelmä mahdollistaa taisteluosaston suunnittelun ja päätöksenteon tuen sekä toimeenpanon johtamisen. Yllä olevassa kuvassa on esitetty yksi näkökulma käsitteeseen M18-johtamisjärjestelmä. Tiedonsiirtoverkko liittää taisteluosaston joukot toisiinsa joko radioiden tai kuitu- ja kuparikaapeleiden välityksellä. Esikunta- ja viestikomppania liittää taisteluosaston ja aselajien johtamispaikat tiedonsiirtoverkkoon. Patteristo ja komppaniat vastaavat omien patterien/ joukkueiden liittämisestä patteriston/komppanian tiedonsiirtoverkkoon. Loppukäyttäjät liittyvät puhe-, tilannekuva- ja sanomapalveluihin joko johtamispaikoilta tai liikkuvina tilaajina radion ja päätelaitteen (PC) avulla viestiasemien tukiasemaradioiden kautta.
Paljon eroja aiempiin johtamisjärjestelmiin
M18-johtamisjärjestelmä eroaa monin tavoin aiemmista johtamisjärjestelmistä. Järjestelmäosaamista tarvitaan yli perinteisten aselajirajojen, sillä järjestelmätaso on laskenut pataljoonasta komppaniatasolle.
- Kaikilla aselajeilla on käytössä perinteisesti ainoastaan viestiaselajilla käytössä olleita laitteistoja. Tämä edellyttää huomattavaa johtamisjärjestelmäosaamista kaikissa aselajeissa, kertoo Pohjois-Suomen viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Juha Peltomäki M18-järjestelmää koekäyttävästä Kainuun prikaatista.
M18-johtamisjärjestelmän suorituskyky ja tuotettavat palvelut perustuvat yhä enemmän ohjelmistoihin. Järjestelmässä on kymmeniä ohjelmistoja, joiden avulla tuotetaan tarvittavat tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalvelut. M18-johtamisjärjestelmässä korostuu erityisesti konfiguraationhallinta (esim. sovellusten versiot ja laitekokoonpanot) ja ohjelmistopohjaisen suorituskyvyn ylläpito. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat haittaohjelmatunnisteet.
IP-tekniikka (Internet Protocol) mahdollistaa reitittävän tiedonsiirtoverkon muodostamisen kenttäolosuhteisiin. IP-pohjaisen järjestelmän tiedonsiirtoverkon ytimen muodostavat taktinen reititin sekä ohjelmistopohjaiset radioyksiköt.
- M18-johtamisjärjestelmä perustuu tiedon tuottamiseen ja tuotetun tiedon jakamiseen tarvitsijoille. Tiedon jakamisen osalta törmätään aina operaatioturvallisuuteen liittyviin asioihin - kuka saa tietää ja mitä? Operaatioturvallisuus korostuu tiedon hallinnassa, kiteyttää everstiluutnantti Peltomäki.
Tavallinen metsämaisema Rovajärvellä vai taisteluosaston komentopaikka?
M18-johtamisjärjestelmä toiminut hyvin Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa
Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa Kainuun prikaatin Pohjois-Suomen viestipataljoona tuottaa M18-johtamisjärjestelmän avulla johtamisjärjestelmäpalveluja Kainuun prikaatin joukoista muodostetuille taisteluosastoesikunnalle ja alajohtoportaille. Käytännössä viestipataljoona rakentaa ja valvoo useita kilometrejä pitkien viestiyhteyksien toimintaa. Koekäytössä olevaan M18-johtamisjärjestelmään on oltu tyytyväisiä. Muun muassa tilannemuutokset joukkojen toiminnasta välittyvät nopeammin ja joukkojen tilannekuvan ja tilannekuvan ymmärryksen kehittymiselle järjestelmä luo paremmat edellytykset.
Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa taisteluosaston komentopaikalla johtamisajoneuvo Bravon sisältä löytyy kokelas Juuso Hattunen Kainuun prikaatista. Hän toimii hallintajoukkueen ensimmäisen hallintaryhmän vanhempana päivystäjänä. Hallintajoukkueen tehtävänä on valvoa ja johtaa taisteluosaston taistelujohtojärjestelmän runkoverkon muutokset.
- Kun saimme tässä harjoituksessa ensimmäinen tehtävämme, järjestelmä oli toimintakuntoinen neljässä tunnissa. Kiirettä on välillä ollut, sillä taistelujen edetessä olemme kerran vuorokaudessa siirtyneet uuteen paikkaan. Jos on kiinnostunut johtamisjärjestelmähommista, niin tässä hommassa tarvitaan laajojen kokonaisuuksien hallintakykyä ja nopeaa omaksumiskykyä. Pitää ymmärtää koko taisteluosaston toimintaa ja sitä kuinka eri joukkojen toiminta liittyy toisiinsa, kiteyttää kokelas Hattunen ja vastaa päivystäjän puhelimeen. Seuraava tehtävä odottaa Rovajärven lumisissa maastoissa.
Rovajärven metsiin viritettyjen naamioverkkojen alle kätkeytyvät muun muassa M18-johtamisjärjestelmän käyttäjät Kainuun prikaatin Pohjois-Suomen viestipataljoonasta.
Viestijoukkojen tehtävänä on mahdollistaa tilannekuvan kokoaminen ja eteenpäin välittäminen. Maavoimien taistelutavan muuttuminen on näkynyt myös viestijoukoissa. Maavoimien taistelutapa 2015:n tehokas toteutus edellyttää hyvää tilannekuvaa aina partiotasolta komentoketjun ylimmälle tasolle saakka. Taistelutavan vaatimusten ja saatujen kokemusten pohjalta kehitetään uutta M18-johtamisjärjestelmää. Järjestelmä on ollut koekäytössä Kainuun prikaatissa ja sitä on tarkoitus jalkauttaa lähivuosina kaikkiin joukkoihin.
Mikä M18-johtamisjärjestelmä?
M18-johtamisjärjestelmä mahdollistaa taisteluosaston suunnittelun ja päätöksenteon tuen sekä toimeenpanon johtamisen. Yllä olevassa kuvassa on esitetty yksi näkökulma käsitteeseen M18-johtamisjärjestelmä. Tiedonsiirtoverkko liittää taisteluosaston joukot toisiinsa joko radioiden tai kuitu- ja kuparikaapeleiden välityksellä. Esikunta- ja viestikomppania liittää taisteluosaston ja aselajien johtamispaikat tiedonsiirtoverkkoon. Patteristo ja komppaniat vastaavat omien patterien/ joukkueiden liittämisestä patteriston/komppanian tiedonsiirtoverkkoon. Loppukäyttäjät liittyvät puhe-, tilannekuva- ja sanomapalveluihin joko johtamispaikoilta tai liikkuvina tilaajina radion ja päätelaitteen (PC) avulla viestiasemien tukiasemaradioiden kautta.
Paljon eroja aiempiin johtamisjärjestelmiin
M18-johtamisjärjestelmä eroaa monin tavoin aiemmista johtamisjärjestelmistä. Järjestelmäosaamista tarvitaan yli perinteisten aselajirajojen, sillä järjestelmätaso on laskenut pataljoonasta komppaniatasolle.
- Kaikilla aselajeilla on käytössä perinteisesti ainoastaan viestiaselajilla käytössä olleita laitteistoja. Tämä edellyttää huomattavaa johtamisjärjestelmäosaamista kaikissa aselajeissa, kertoo Pohjois-Suomen viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Juha Peltomäki M18-järjestelmää koekäyttävästä Kainuun prikaatista.
M18-johtamisjärjestelmän suorituskyky ja tuotettavat palvelut perustuvat yhä enemmän ohjelmistoihin. Järjestelmässä on kymmeniä ohjelmistoja, joiden avulla tuotetaan tarvittavat tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalvelut. M18-johtamisjärjestelmässä korostuu erityisesti konfiguraationhallinta (esim. sovellusten versiot ja laitekokoonpanot) ja ohjelmistopohjaisen suorituskyvyn ylläpito. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat haittaohjelmatunnisteet.
IP-tekniikka (Internet Protocol) mahdollistaa reitittävän tiedonsiirtoverkon muodostamisen kenttäolosuhteisiin. IP-pohjaisen järjestelmän tiedonsiirtoverkon ytimen muodostavat taktinen reititin sekä ohjelmistopohjaiset radioyksiköt.
- M18-johtamisjärjestelmä perustuu tiedon tuottamiseen ja tuotetun tiedon jakamiseen tarvitsijoille. Tiedon jakamisen osalta törmätään aina operaatioturvallisuuteen liittyviin asioihin - kuka saa tietää ja mitä? Operaatioturvallisuus korostuu tiedon hallinnassa, kiteyttää everstiluutnantti Peltomäki.
Tavallinen metsämaisema Rovajärvellä vai taisteluosaston komentopaikka?
M18-johtamisjärjestelmä toiminut hyvin Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa
Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa Kainuun prikaatin Pohjois-Suomen viestipataljoona tuottaa M18-johtamisjärjestelmän avulla johtamisjärjestelmäpalveluja Kainuun prikaatin joukoista muodostetuille taisteluosastoesikunnalle ja alajohtoportaille. Käytännössä viestipataljoona rakentaa ja valvoo useita kilometrejä pitkien viestiyhteyksien toimintaa. Koekäytössä olevaan M18-johtamisjärjestelmään on oltu tyytyväisiä. Muun muassa tilannemuutokset joukkojen toiminnasta välittyvät nopeammin ja joukkojen tilannekuvan ja tilannekuvan ymmärryksen kehittymiselle järjestelmä luo paremmat edellytykset.
Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa taisteluosaston komentopaikalla johtamisajoneuvo Bravon sisältä löytyy kokelas Juuso Hattunen Kainuun prikaatista. Hän toimii hallintajoukkueen ensimmäisen hallintaryhmän vanhempana päivystäjänä. Hallintajoukkueen tehtävänä on valvoa ja johtaa taisteluosaston taistelujohtojärjestelmän runkoverkon muutokset.
- Kun saimme tässä harjoituksessa ensimmäinen tehtävämme, järjestelmä oli toimintakuntoinen neljässä tunnissa. Kiirettä on välillä ollut, sillä taistelujen edetessä olemme kerran vuorokaudessa siirtyneet uuteen paikkaan. Jos on kiinnostunut johtamisjärjestelmähommista, niin tässä hommassa tarvitaan laajojen kokonaisuuksien hallintakykyä ja nopeaa omaksumiskykyä. Pitää ymmärtää koko taisteluosaston toimintaa ja sitä kuinka eri joukkojen toiminta liittyy toisiinsa, kiteyttää kokelas Hattunen ja vastaa päivystäjän puhelimeen. Seuraava tehtävä odottaa Rovajärven lumisissa maastoissa.
Rovajärven metsiin viritettyjen naamioverkkojen alle kätkeytyvät muun muassa M18-johtamisjärjestelmän käyttäjät Kainuun prikaatin Pohjois-Suomen viestipataljoonasta.