Jos ilmavoimat tuhoutuisivat vuonna 2016

Rannari

Greatest Leader
Totta. Olen aina sanonut että ilmatorjunta on paljon kustannustehokkaampaa. Viimeisen 50 vuoden aikana ilma-alivoimaisen pudottamista hävittäjistä on 98 % pudotettu ilmatorjunnalla.

Pudotusmäärät ovat toisaalta tuoreemmissa sodissa olleet hyvinkin vaatimattomia. Ilmatorjunnan varassa elänyt osapuoli on myös hävinnyt pystyyn jokaisen kamppailun.
 

Benelli

Respected Leader
Ja kuinka useasti lopputulos on ollut tämän ilma-alivoimaisen kannalta suotuisa? Eli kuinka monesti voidaan sanoa ilmatorjunnan onnistuneen tehtäväsään?
Yom Kippur sodassa esimerkiksi Egyptiläisten ilmatorjunta onnistui oikein hyvin tehtävässään. Ilmatorjuntaa suojaavat osastot eivät vain pärjänneet.
 

FinnNSF

Eversti
Pudotusmäärät ovat toisaalta tuoreemmissa sodissa olleet hyvinkin vaatimattomia. Ilmatorjunnan varassa elänyt osapuoli on myös hävinnyt pystyyn jokaisen kamppailun.

Toisaalta se osapuoli on myös aina ollut heikohkoilla leluilla varustettu kehitysmaa ja vastapuolena supervalta, joten esimerkki ei sinänsä ole kovin todistusvoimainen skenaarioon missä kehittynyt länsimaa panostaa kehittyneeseen ITan ilmavoimien sijaan.

Rankasti yleistävä aloitus voisi olla tarkastella mitä yksi vihollisen pudotus keskimäärin maksaa. Ohjuksen hinta olkoon a, hävittäjän b. Ohjus pudottaa vihollisen todennäköisyydellä x joka on pienempi kuin yksi. Hävittäjä pudottaa todennäköisesti y (toivottavasti suurempi kuin yksi!) vihollista ennenkuin tuhoutuu itse.

Jos a/x on pienempi kuin b/y niin ohjus on kustannustehokkaampi.
 

Rannari

Greatest Leader
Toisaalta se osapuoli on myös aina ollut heikohkoilla leluilla varustettu kehitysmaa ja vastapuolena supervalta, joten esimerkki ei sinänsä ole kovin todistusvoimainen skenaarioon missä kehittynyt länsimaa panostaa kehittyneeseen ITan ilmavoimien sijaan.

Totta tuokin. Halusinkin nostaa esiin sen asian ettei näyttöä ilmatorjunnan suorituskyvystä Suomen kaltaisessa tilanteessa ole vaikka 98 prosenttia kuulostaa jäätävän tehokkaalle. Ei ole kyllä näyttöä myöskään hävittäjätorjunnan tehokkuudesta.
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
Oletuksena siis, että ilmavoimista oli korvaamatonta hyötyä ja satamäärin Venäläisiä koneita tuli tonttiin ja koko Venäjän Suomen puoleinen raja on kärsinyt mittavia tuhoja ja laajat alueet ovat ilman sähköä, siltoja jne.. edelleen. Eli koetaan mielekkääksi hankkia uusia hävittäjiä tuhoutuneiden tilalle.

Sanoisin, että maailmasta löytyy kyllä käytettyjä Hornetteja heti 12 kpl, elinkaaren lopussa olevista koneista halutaan mieluusti eroon. Samoja hornetteja siksi, että niihin on varaosat, mekaanikot, lentäjät jne.. Lisäksi ostetaan käytettyjä Gripen C/D koneita n. 18 kpl, esim. Etelä-Afrikalla on niitä pitkäaikais-varastoituna ja Ruotsilta liikenisi myös, näin päästäisiin käsiksi Meteor-ohjuksiin ja alettaisiin valmistautua suurempaan Gripen E hankintaan 20-luvun taitteessa.
 

Raveni

Respected Leader
Koneita löytyy mutta löytyykö osaavia pilotteja? Monessa laskelmassa ei huomioida sitä että pilotti maksaa myös. Koulutus kestää vuosia ja maksaa hunajaa. Jos pilotti menetetään niin uutta ei "osteta" vaan se täytyy kouluttaa. Raskas UAV voi olla kallis mutta jos se tippuu niin ei muuta kuin pakasta uusi, "lentäjä" on valmiina. Jos hävittäjä tiputetaan ja pilotti menee mukana niin ei auta vaikka olisi rahaa ostaa uusi, lentäjä uupuu ja kone seisoo kentällä. Lenjän arvoa on vaikea määritellä mutta sille tulisi jonkin arvo määritellä jotta vertailut olisivat mielekkäitä.
 
Viimeksi muokattu:

Merten sheriffi

Greatest Leader
Ja uusia lentäjiä sitten myös pikapikaa kirjekurssilla.
Tuskin jokainen on onnistunut leijailemaan rintaman tälle puolen tai tulleen evakuoiduksi erikoisjoukkojen toimesta rajan takaa. Saati sitten ylipäänsä
selvinneen osumasta hengissä.
 

Raveni

Respected Leader
Ja uusia lentäjiä sitten myös pikapikaa kirjekurssilla.
Tuskin jokainen on onnistunut leijailemaan rintaman tälle puolen tai tulleen evakuoiduksi erikoisjoukkojen toimesta rajan takaa. Saati sitten ylipäänsä
selvinneen osumasta hengissä.
Mitä olen juttua kuullut niin heitto istuimen käyttökin invalidisoi ihan kiitettävästi eli vaikka sitä ehtisi käyttää niin lentäjä voi "pelastuessaankin" olla pitkällä jos ei lopullisella sairaslomalla.
 

SJ

Supreme Leader
Yom Kippur sodassa esimerkiksi Egyptiläisten ilmatorjunta onnistui oikein hyvin tehtävässään. Ilmatorjuntaa suojaavat osastot eivät vain pärjänneet.

Vietnamin sodassa IT hoiti mielestäni myöskin melkoisen hyvin, kuten myös Serbien IT hoiti homman ihan kiitettävästi. Vastassa vaan oli jenkit ja jenkeillä on sitten resurssit sen mukaiset, että tuloksia tutkiessa ei ole juuri pointtia tutkia sitä, että mitä jenkeille tehtiin, vaan mitä jenkit eivät tehneet.
 

RPG83

Soome Majori
Mitä olen juttua kuullut niin heitto istuimen käyttökin invalidisoi ihan kiitettävästi eli vaikka sitä ehtisi käyttää niin lentäjä voi "pelastuessaankin" olla pitkällä jos ei lopullisella sairaslomalla.

Tästä asiasta keskusteltiin jossakin hiljattain, en nyt muista missä. Joka tapauksessa ongelma on nähtävästi merkittävämpi vanhemmissa istuimissa ja paljon pienempi uusissa istuimissa. Siteeraan taas tuntematonta vanhaa Tekniikan Maailman numeroa, jonka mukaan
HN-430:n lentäjä palasi viikoissa takaisin Hornetin puikkoihin.

Löysin aiheesta tällaisen tutkimuksen, jossa selkärankaydinvammoja raportoitiin 29,4 prosentilla selviytyneistä :

Survivability and injuries from use of rocket-assisted ejection seats: analysis of 232 cases.
Lewis ME1.
Author information
Abstract

INTRODUCTION:
Ejection injury has been documented with respect to non-rocket-assisted seats, but there is little information on injuries associated with rocket-assisted seats. This study analyses the survivability of military accidents and the injuries associated with rocket-assisted ejection.

METHODS:
A total of 232 Royal Air Force accident reports were accessed and aircrews' injuries were related to the aircraft parameters of ejection, aircrew anthropometry, and the ejection seat and parachute dynamics. Ejection sequences were simulated using a computerized modeling tool to provide information relating to the dynamic response index, acceleration of the ejection seats, and performance of the parachutes.

RESULTS:
Ejection survival was 89.2% overall, 95.7% for within envelope ejections and 23.8% for out of envelope ejections. There were 29.4% of aircrew who sustained spinal fractures. Another 14.2% of aircrew sustained a head injury and the incidence of head injury in Tornado ejectees was higher than the other aircraft types. Compared with 5.8% of ejectees from aircraft with an arm restraint system, 11.2% of aircrew sustained upper limb flail injuries from ejecting from aircraft without an arm restraint system. Arm flail injuries occurred at a higher aircraft speed at ejection compared with ejections where no arm flail injuries were sustained. There was also 18% of aircrew who sustained lower limb parachute landing injuries.

DISCUSSION:
Information from this study has lead to a redesign of the Tornado ejection seat headbox, an improvement in the Tornado ejection catapult dynamics, an upgrade of escape system parachutes, and provided evidence that future aircraft should be fitted with an arm restraint system.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16964743
 

RPG83

Soome Majori
Miksi ja miten koneet tuhoutuisivat lienee merkityksetön aloittajan pointin kannalata.
RPG83 ilmaeisesti halusi pohtia mitä kannattaisi hankkia tilalle nyt.

Kyllä, Kimmo on oikeassa. Kirjoittamalla lentonäytöksestä halusin poissulkea keskustelusta maavoimien ja ilmatorjunnan hankinnat, en niinkään tarkoittanut taistelun tapahtumista vain ilmassa. Ihmeellisesti tällä foorumilla takerrutaan aina lillukan varsiin...

Ensisijaisesti Hornetteja sanon minä, perustelu. Olemassa olevan järjestelmän uusiminen on kallista ja aikaa vievää.
Jos ei haluta pitää lentotoimintaa nollissa, pitäisi saada jotain nopeasti ilmaan. Vain Hornet on sellainen.
Super Hornet on jo täysin eri kone, eli se ei tuo nimestään huolimatta mitään hyötyä tässä asiassa.
Samalla periaatteella Hawk, olisi helpoin vaihtoehto.

Tämä on validia tekstiä, johon en voi olla yhtymättä. Ainakin suurelta osin, Wikipediassa kun kerrotaan näin:

The next generation Hawks (120, 127 and 128) feature a new wing, forward and centre fuselage, fin and tailplane.[25] The aircraft have only 10% commonality with the existing first generation aircraft. The new variants also have four times the fatigue life of the original aircraft.

Mistä sitten saataisiin Hornetteja ja Hawkeja, sitä en osaa sanoa.
Mikä olisi sitten sopiva korvaaja on kysymys johon en maalikkona löydä helposti faktaa, joten vastaus olisi pelkää mutua.

Itse fantasioin Malesian Horneteista, koska niissä lienee paljon tunteja jäljellä ja määrä riittänee juuri ja juuri ilmavalvontaan. Yhdysvaltojen suunnalla AMARG ja amerikkalainen lentokoneteollisuus saattaisivat kyetä kokoamaan muutamia kymmeniä koneita, mutta siihen menisi varmaankin helposti vuosi tai kaksi. Myisikö laivasto tai merijalkaväki sitten käytössä olevia koneita sodasta kärsineelle Suomelle? Voisin kuvitella, että suurempi intressi olisi aseistaa meitä konfliktin ollessa päällä kuin sen jälkeen, jolloin välitöntä tarvetta aseavulle länsimaisten arvojen puolustamiseksi ei ole. Eli hyvin kiikun kaakun mentäisiin, arvioin.

Hawkeista en tiedä - mistä niitä hankittaisiin? Hawkejakin Malesiasta? Vähän epäilen, ettei maa nyt koko ilmavoimiaan meille myy, vaikka kuinka rahaa tarjoaisimme. Sitä paitsi Malesialla on vain kuusi kaksipaikkaista Mk 108 Hawkia. Malesian ilmavoimien ainoat harjoituskoneet ne eivät kylläkään ole. Pelkäänpä vain, että Malesia tarvitsee Hawkejaan ihan itse, jotta pilotit saadaan konvertoitua yksipaikkaiseen Mk 208 Hawkiin. Korea on poistanut 1990-luvun alussa hankkimansa Hawkit (Mk 67) vuonna 2014, mutta niille saattaa löytyä ostaja jostakin muualta ennen vuotta 2016. Zimbabwen ja Kenian käytöstä poistamat koneet ovat ikivanhoja - jos niitä nyt ei ole keritty romuttamaan. Huonosta rahoitustilanteesta kärsivä Etelä-Afrikka(, tai sen ilmavoimat,) kyllä omistaa 24 kpl Mk 120 Hawkeja - huom. 10 % yhtenäisyys -, mahtaisiko tänne irrota n. puolet?

Hyvä diilihän se varmasti olisi, jos saisimme Malesiasta sekä kahdeksan Hornetia että kuusi Hawkia. Valitettavasti Hawkit voivat olla sellaista materiaalia, etteivät ne irtoa oikein millään järkevällä hinnalla.

Toki on mahdollista hoitaa asia toisinkin. Jos olisimme Natossa, voisimme pyytää tilapäistä apua liittolaisiltamme mallia Balttian ilmavalvonta.
Tuolloin Ilmavoimat voisi keskittää tarmonsa uuden kaluston hankintaan.

Tämä on hyvä huomio, jota en ole tullut ajatelleeksi. Toisaalta minun on pakko kysyä, että olisiko siinä järkeä? Asettaisiko Nato merkittävästi isomman mission valvomaan Suomen ilmatilaa kuin Baltian? Vai saisimmeko mekin neljä konetta ja kireämmässä tilanteessa ehkä 12? Tosin mehän emme ole nähneet konfliktia Baltiassa: kuka tietää, jos menestyksekkään sodan jälkeen Nato-liittolaiset pyörittäisivät alueella usean kymmenen hävittäjän rotaatioita?

Jos kuitenkin puhumme parvesta koneita, näen asian niin, että jo Malesian Hornetit riittäisivät tuollaiseen käyttöön hyvin n. 15-20 lentäjällä. Jos lentäjän työaika kuukaudessa on 150 tuntia, ja tunteja kuukaudessa on 720, niin jokaisella kellonlyömällä ilmavoimien tukikohdassa voisi olla runsas kolme lentäjää. Käytännössä asia menisi niin, että lentäjiä olisi paikalla vain kaksi, ja tuo laskennallinen kolmas lentäjä olisi töissä vain virastotyöaikana, jolloin harjoiteltaisiin. Toisin sanottuna jokaisen lentäjän työaika jakautuisi tyyliin kaksi kolmasosaa päivystystehtäviin ja yksi kolmasosa harjoitteluun. Harjoittelu tapahtuisi luonnollisesti useamman lentäjän työvuorot yhteen sovittaen, jotta harjoituslennot muutenkin kuin yksittäisellä koneella ovat mahdollisia. Ymmärsiköhän kukaan tästä sepustuksesta mitään?
 

hessukessu

Kenraali
Offtopic: Miksei kukaan ole kehittänyt älykästä heittoistuinta? Eli semmoista, joka toimisi järkevimmällä mahdollisella tavalla tilanteesta riippuen? Vai onko näin jo nykyäänkin? Eli esimerkiksi:
1) Jos kone lentää jossain 1000+m korkeudessa hissukseen, heittäisi kuomun ja pilotin "hitaasti" ulos koneesta, jolloin selkävammat olisivat pienemmät.
2) Jos kone lentää aivan matalalla ja etenkin jos korkeus putoaa koko ajan, heittäisi kuomun ja pilotin "nopsaan" ulos koneesta, jotta varmasti ehtii poistumaan ennen koneen osumista maahan.
3) Jos kone kieppuu ympäriinsä, laukaisisi heittoistuimen vasta sillä hetkellä, kun ohjaamo on ylöspäin/pilotti lentäisi ylöspäin koneesta.
4) Jos lentäjä ei reagoi mihinkään mitään ja kone syöksyy alaspäin kohti maata, stabilisoisi koneen ja/tai heittäisi pilotin pihalle koneesta rauhallisesti ja automaattisesti.
5) Jos kone on kurssilla, josta se ei voi oikaista itseään ennen kuin osuu maahan, heittoistuin heittäisi pilotin automaattisesti pihalle koneesta (juujuu, tietenkin jos vaikka laskutelineet ovat ulkona niin silloin näin ei tapahtuisi, jottei pilotti lennä ulos laskeutumisen yhteydessä jne.).
6) Fail-to-safe, eli jos jokin em. sensoreista ei toimi oikein, heittoistuin toimisi "tyhmässä tilassa".
7) Edellä mainitut ominaisuudet voisi kytkeä päälle ja pois riippuen tilanteesta, esim. rauhantilassa kaikki turvasysteemit voisivat olla päällä ja sotatilanteessa niitä voisi kytkeä pois päältä jotta matalalla kikkailu ja akrobatiatemput ja vaurioituneenakin lentäminen ehkä onnistuisi paremmin.

Käsittääkseni suurinosa onnettomuuksista, joissa pilotti kuolee, ovat sellaisia, että niissä kuolema olisi voitu välttää jos heittoistuinta olisi käytetty ajoissa. Pilotit eivät kuitenkaan osaa itse arvioida luotettavasti, koska heittoistuinta kannattaisi käyttää ja pysyvät koneessa vielä silloinkin kun siinä pysymisessä ei ole selviämisen mahdollisuuksia.
 

Raveni

Respected Leader
Tästä asiasta keskusteltiin jossakin hiljattain, en nyt muista missä. Joka tapauksessa ongelma on nähtävästi merkittävämpi vanhemmissa istuimissa ja paljon pienempi uusissa istuimissa. Siteeraan taas tuntematonta vanhaa Tekniikan Maailman numeroa, jonka mukaan
HN-430:n lentäjä palasi viikoissa takaisin Hornetin puikkoihin.

Löysin aiheesta tällaisen tutkimuksen, jossa selkärankaydinvammoja raportoitiin 29,4 prosentilla selviytyneistä :



http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16964743
Kaipa tuo on aika yksilöllistä ja olosuhteista riippuvaista... Voimat on aika kovia kun istuimenkanssa lähdetään ja siinä on omat riskinsä ottaa osumaa jo ohjaamossa.
 

SJ

Supreme Leader
Offtopic: Miksei kukaan ole kehittänyt älykästä heittoistuinta? Eli semmoista, joka toimisi järkevimmällä mahdollisella tavalla tilanteesta riippuen? Vai onko näin jo nykyäänkin? Eli esimerkiksi:
1) Jos kone lentää jossain 1000+m korkeudessa hissukseen, heittäisi kuomun ja pilotin "hitaasti" ulos koneesta, jolloin selkävammat olisivat pienemmät.
2) Jos kone lentää aivan matalalla ja etenkin jos korkeus putoaa koko ajan, heittäisi kuomun ja pilotin "nopsaan" ulos koneesta, jotta varmasti ehtii poistumaan ennen koneen osumista maahan.
3) Jos kone kieppuu ympäriinsä, laukaisisi heittoistuimen vasta sillä hetkellä, kun ohjaamo on ylöspäin/pilotti lentäisi ylöspäin koneesta.
4) Jos lentäjä ei reagoi mihinkään mitään ja kone syöksyy alaspäin kohti maata, stabilisoisi koneen ja/tai heittäisi pilotin pihalle koneesta rauhallisesti ja automaattisesti.
5) Jos kone on kurssilla, josta se ei voi oikaista itseään ennen kuin osuu maahan, heittoistuin heittäisi pilotin automaattisesti pihalle koneesta (juujuu, tietenkin jos vaikka laskutelineet ovat ulkona niin silloin näin ei tapahtuisi, jottei pilotti lennä ulos laskeutumisen yhteydessä jne.).
6) Fail-to-safe, eli jos jokin em. sensoreista ei toimi oikein, heittoistuin toimisi "tyhmässä tilassa".
7) Edellä mainitut ominaisuudet voisi kytkeä päälle ja pois riippuen tilanteesta, esim. rauhantilassa kaikki turvasysteemit voisivat olla päällä ja sotatilanteessa niitä voisi kytkeä pois päältä jotta matalalla kikkailu ja akrobatiatemput ja vaurioituneenakin lentäminen ehkä onnistuisi paremmin.

Käsittääkseni suurinosa onnettomuuksista, joissa pilotti kuolee, ovat sellaisia, että niissä kuolema olisi voitu välttää jos heittoistuinta olisi käytetty ajoissa. Pilotit eivät kuitenkaan osaa itse arvioida luotettavasti, koska heittoistuinta kannattaisi käyttää ja pysyvät koneessa vielä silloinkin kun siinä pysymisessä ei ole selviämisen mahdollisuuksia.

No, ainakin pitäisi ratkaista sellainen ongelma, että miten saadaan pilotti hyppyasentoon sinne istuimelle. Eli ainakin pitää saada jalat yhteen, kädet laukaisukahvoille ja pää niskatukea vasten. Olisiko vielä joitakin muita liikkeitä, esim. jännitetään lihaksia kestämään sen tällin, jotta tulee hieman vähemmän vahinkoa (ehkä ei, koska voimat ovat aika kovat, joten valmiiksi jännitetty lihas saattaisi revähtää). Mutta tuo hyppyasento on aika tärkeä, muuten raajoja lähtee ohjaamon reunojen ansiosta ja jos pää roikkuu miten sattuu, niin niskat menee poikki vielä suuremmalla varmuudella.
 

Sarek1

Ylipäällikkö
No, ainakin pitäisi ratkaista sellainen ongelma, että miten saadaan pilotti hyppyasentoon sinne istuimelle. Eli ainakin pitää saada jalat yhteen, kädet laukaisukahvoille ja pää niskatukea vasten. Olisiko vielä joitakin muita liikkeitä, esim. jännitetään lihaksia kestämään sen tällin, jotta tulee hieman vähemmän vahinkoa (ehkä ei, koska voimat ovat aika kovat, joten valmiiksi jännitetty lihas saattaisi revähtää). Mutta tuo hyppyasento on aika tärkeä, muuten raajoja lähtee ohjaamon reunojen ansiosta ja jos pää roikkuu miten sattuu, niin niskat menee poikki vielä suuremmalla varmuudella.

Propeli alkoi taas lakissa pyöriä...
Voisiko oikeaan laukaisuasentoon saattamiseen käyttää turvatyyny-tyyppistä ratkaisua, joka siirtäisi kehon osat oikeaan olotilaan ja suojaisi pilottia laukaisun alkuvaiheessa? Kapalossa se vauvakin tuntee olonsa turvalliseksi. Turvatyynyt eivät kaiketi olisi älyttömän raskas lisämassa heittoistuimeen.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Heittoistuin ja koko prosessi on todella monimutkainen insinööri-härpäke. Ohessa pari linkkiä.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288620750395.html
http://yle.fi/uutiset/heittoistuin_on_lentajan_henkivakuutus_-_grafiikka/6590306

Idea kuitenkin on, että kun lentäjä vetää jalkojen välistä, alkaa tapahtua. Räjähdyspanokset, paineet, vivut ja kiristykset toimivat tarkasti perättäisessä järjestyksessä. Heittoistuimen takaosa ja alaosa ovat käytännössä täynnä räjähdyspanoksia ja putkia.

@hessukessu - hyvä kysymys. Luulen, että ainakin ulosheittovoimassa on kaksi haastetta: 1) Lentäjä pitää joka tapauksessa heittää ulos niin vauhdikkaasti, ettei ennätä osua peräsimiin. Käytännössä, kun kiihdytysmatkaa ylöspäin on metrin - pari, niin kiihtyvyys on melkoista. 2) Tuo vaatisi, että räjähdyspanoksia ja putkia olisi kaksi eri settiä "mieto" ja "vahva". Paino, tila ja toteutuksen luotettavuus voisivat koitua ongelmiksi.

Tuossa yksi kuva:

 

RPG83

Soome Majori
No, ainakin pitäisi ratkaista sellainen ongelma, että miten saadaan pilotti hyppyasentoon sinne istuimelle. Eli ainakin pitää saada jalat yhteen, kädet laukaisukahvoille ja pää niskatukea vasten. Olisiko vielä joitakin muita liikkeitä, esim. jännitetään lihaksia kestämään sen tällin, jotta tulee hieman vähemmän vahinkoa (ehkä ei, koska voimat ovat aika kovat, joten valmiiksi jännitetty lihas saattaisi revähtää). Mutta tuo hyppyasento on aika tärkeä, muuten raajoja lähtee ohjaamon reunojen ansiosta ja jos pää roikkuu miten sattuu, niin niskat menee poikki vielä suuremmalla varmuudella.

Minun käsittääkseni jalat kyllä vetäytyvät automaattisesti istuinta vasten kahvasta vedettäessä. (Kts. alla kuvassa siniset "leg restraints")



Ilmeisesti käsillekin olisi mahdollista saada/kehittää vastaava järjestelmä, kun yllä linkkaamassani tutkimuksessa todetaan "future aircraft should be fitted with an arm restraint system".
 

Slammer

Kenraali
Penkit ovat jo nykyisellään melko fiksuja ja käsittääkseni vammat aiheutuvat yleensä jostain muusta kuin penkin antamasta täräyksestä. Onnistunut normaali hyppy ei siis pitäisi olla mahdottoman rankka kokemus.
Modernit heittoistuimet kykenevät myös toimimaan ylösalaisin muutamien kymmenien metrien korkeudessa, joten on fiksumpaa ampua ukko ulos heti eikä jäädä odottelemaan ehtiikö kone oikaista itsensä ennen maahan osumista.
Autonomisesti toimiva heittoistuin kuulostaisi puolestaan aika riskialttiilta. Olisi ikävää jos penkki laukeaa esim. sensorivian takia.

Näkisin, että tällä hetkellä keskeisin kysymys on miten lentäjä saadaan ehjänä ulos suurissa nopeuksissa. Nykyisin hypyt johtavat yleensä vakaviin vammoihin.
 

Slammer

Kenraali
Sen verran opin uutta, että F-35B:ssä on järjestelmä joka heittää kuskin pihalle jos paska osuu tuulettimeen leijunnassa ja vekotin kippaa ympäri.
 
Top