Miksi ja miten koneet tuhoutuisivat lienee merkityksetön aloittajan pointin kannalata.
RPG83 ilmaeisesti halusi pohtia mitä kannattaisi hankkia tilalle nyt.
Kyllä, Kimmo on oikeassa. Kirjoittamalla lentonäytöksestä halusin poissulkea keskustelusta maavoimien ja ilmatorjunnan hankinnat, en niinkään tarkoittanut taistelun tapahtumista vain ilmassa.
Ihmeellisesti tällä foorumilla takerrutaan aina lillukan varsiin...
Ensisijaisesti Hornetteja sanon minä, perustelu. Olemassa olevan järjestelmän uusiminen on kallista ja aikaa vievää.
Jos ei haluta pitää lentotoimintaa nollissa, pitäisi saada jotain nopeasti ilmaan. Vain Hornet on sellainen.
Super Hornet on jo täysin eri kone, eli se ei tuo nimestään huolimatta mitään hyötyä tässä asiassa.
Samalla periaatteella Hawk, olisi helpoin vaihtoehto.
Tämä on validia tekstiä, johon en voi olla yhtymättä. Ainakin suurelta osin,
Wikipediassa kun kerrotaan näin:
The
next generation Hawks (120, 127 and 128) feature a new wing, forward and centre fuselage, fin and tailplane.
[25] The aircraft have
only 10% commonality with the existing first generation aircraft. The new variants also have four times the fatigue life of the original aircraft.
Mistä sitten saataisiin Hornetteja ja Hawkeja, sitä en osaa sanoa.
Mikä olisi sitten sopiva korvaaja on kysymys johon en maalikkona löydä helposti faktaa, joten vastaus olisi pelkää mutua.
Itse fantasioin Malesian Horneteista, koska niissä lienee paljon tunteja jäljellä ja määrä riittänee juuri ja juuri ilmavalvontaan. Yhdysvaltojen suunnalla AMARG ja amerikkalainen lentokoneteollisuus saattaisivat kyetä kokoamaan muutamia kymmeniä koneita, mutta siihen menisi varmaankin helposti vuosi tai kaksi. Myisikö laivasto tai merijalkaväki sitten käytössä olevia koneita sodasta kärsineelle Suomelle? Voisin kuvitella, että suurempi intressi olisi aseistaa meitä konfliktin ollessa päällä kuin sen jälkeen, jolloin välitöntä tarvetta aseavulle länsimaisten arvojen puolustamiseksi ei ole. Eli hyvin kiikun kaakun mentäisiin, arvioin.
Hawkeista en tiedä - mistä niitä hankittaisiin? Hawkejakin Malesiasta? Vähän epäilen, ettei maa nyt koko ilmavoimiaan meille myy, vaikka kuinka rahaa tarjoaisimme. Sitä paitsi Malesialla on vain kuusi kaksipaikkaista Mk 108 Hawkia. Malesian ilmavoimien ainoat harjoituskoneet ne eivät kylläkään ole. Pelkäänpä vain, että Malesia tarvitsee Hawkejaan ihan itse, jotta pilotit saadaan konvertoitua yksipaikkaiseen Mk 208 Hawkiin. Korea on poistanut 1990-luvun alussa hankkimansa Hawkit (Mk 67) vuonna 2014, mutta niille saattaa löytyä ostaja jostakin muualta ennen vuotta 2016. Zimbabwen ja Kenian käytöstä poistamat koneet ovat ikivanhoja - jos niitä nyt ei ole keritty romuttamaan. Huonosta rahoitustilanteesta kärsivä Etelä-Afrikka(, tai sen ilmavoimat,) kyllä omistaa 24 kpl Mk 120 Hawkeja - huom. 10 % yhtenäisyys -, mahtaisiko tänne irrota n. puolet?
Hyvä diilihän se varmasti olisi, jos saisimme Malesiasta sekä kahdeksan Hornetia että kuusi Hawkia. Valitettavasti Hawkit voivat olla sellaista materiaalia, etteivät ne irtoa oikein millään järkevällä hinnalla.
Toki on mahdollista hoitaa asia toisinkin. Jos olisimme Natossa, voisimme pyytää tilapäistä apua liittolaisiltamme mallia Balttian ilmavalvonta.
Tuolloin Ilmavoimat voisi keskittää tarmonsa uuden kaluston hankintaan.
Tämä on hyvä huomio, jota en ole tullut ajatelleeksi. Toisaalta minun on pakko kysyä, että olisiko siinä järkeä? Asettaisiko Nato merkittävästi isomman mission valvomaan Suomen ilmatilaa kuin Baltian? Vai saisimmeko mekin neljä konetta ja kireämmässä tilanteessa ehkä 12? Tosin mehän emme ole nähneet konfliktia Baltiassa: kuka tietää, jos menestyksekkään sodan jälkeen Nato-liittolaiset pyörittäisivät alueella usean kymmenen hävittäjän rotaatioita?
Jos kuitenkin puhumme parvesta koneita, näen asian niin, että jo Malesian Hornetit riittäisivät tuollaiseen käyttöön hyvin n. 15-20 lentäjällä. Jos lentäjän työaika kuukaudessa on 150 tuntia, ja tunteja kuukaudessa on 720, niin jokaisella kellonlyömällä ilmavoimien tukikohdassa voisi olla runsas kolme lentäjää. Käytännössä asia menisi niin, että lentäjiä olisi paikalla vain kaksi, ja tuo laskennallinen kolmas lentäjä olisi töissä vain virastotyöaikana, jolloin harjoiteltaisiin. Toisin sanottuna jokaisen lentäjän työaika jakautuisi tyyliin kaksi kolmasosaa päivystystehtäviin ja yksi kolmasosa harjoitteluun. Harjoittelu tapahtuisi luonnollisesti useamman lentäjän työvuorot yhteen sovittaen, jotta harjoituslennot muutenkin kuin yksittäisellä koneella ovat mahdollisia.
Ymmärsiköhän kukaan tästä sepustuksesta mitään?