Jussi Niinistö - Rynnäkkökiväärejä ei ole massahävitetty
- Viestiketjun aloittaja Platypi
- Aloitus PVM
Pitää nostaa hattua tuoreen puolustusministerin touhukkuudelle, mutta meikäläistä meinaa vähän hymyilyttää.
Miettikää nyt, kun pääesikunnassa on laadittu tilannekatsausta ja suunniteltu perehdyttämisjaksoa uudelle puolustusministerille. Teemoina ovat olleet esim. Venäjän viimeaikaiset toimet, tuleva hävittäjähankinta, maavoimien nopean valmiuden kyky etc. Sitten niinistö saapastelee paikalle ja tuskin on ensimmäisiä tervehdyksiä ehditty vaihtaa, kun Niinistö jo virkkoo. "No niin, missäs ne rynkyt on varastoituna? Minä lähden nyt henkilökohtaisesti laskemaan ne!"
Miettikää nyt, kun pääesikunnassa on laadittu tilannekatsausta ja suunniteltu perehdyttämisjaksoa uudelle puolustusministerille. Teemoina ovat olleet esim. Venäjän viimeaikaiset toimet, tuleva hävittäjähankinta, maavoimien nopean valmiuden kyky etc. Sitten niinistö saapastelee paikalle ja tuskin on ensimmäisiä tervehdyksiä ehditty vaihtaa, kun Niinistö jo virkkoo. "No niin, missäs ne rynkyt on varastoituna? Minä lähden nyt henkilökohtaisesti laskemaan ne!"
Pitää nostaa hattua tuoreen puolustusministerin touhukkuudelle, mutta meikäläistä meinaa vähän hymyilyttää.
Miettikää nyt, kun pääesikunnassa on laadittu tilannekatsausta ja suunniteltu perehdyttämisjaksoa uudelle puolustusministerille. Teemoina ovat olleet esim. Venäjän viimeaikaiset toimet, tuleva hävittäjähankinta, maavoimien nopean valmiuden kyky etc. Sitten niinistö saapastelee paikalle ja tuskin on ensimmäisiä tervehdyksiä ehditty vaihtaa, kun Niinistö jo virkkoo. "No niin, missäs ne rynkyt on varastoituna? Minä lähden nyt henkilökohtaisesti laskemaan ne!"
Se rynkky nyt on kuitenkin SE väline johon moni reserviläinän assosiutuu itsensä, "jos ei sitäkään ole jakaa niin minäkin joudan luiskaan". Niinistö nyt haluaa olla enemmän esillä kuin "NATO-päätös ei kuulu kansalle"-Haglund. Samalla asialla kummatkin mutta eri tavoilla.
Juu, tottakai näin. Lievä populistinen ote tässä nimenomaan onkin aistittavissa ministeripestin aloituksessa.
Vähän kuin uusi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä olisi julistanut että "hänen henkilökohtaisten ponnistelujensa ansiosta salaa valmisteltu hanke suomalaisten heteromiesten makkaransyönnin kieltämisestä on lopetettu".
Pitää nostaa hattua tuoreen puolustusministerin touhukkuudelle, mutta meikäläistä meinaa vähän hymyilyttää.
Miettikää nyt, kun pääesikunnassa on laadittu tilannekatsausta ja suunniteltu perehdyttämisjaksoa uudelle puolustusministerille. Teemoina ovat olleet esim. Venäjän viimeaikaiset toimet, tuleva hävittäjähankinta, maavoimien nopean valmiuden kyky etc. Sitten niinistö saapastelee paikalle ja tuskin on ensimmäisiä tervehdyksiä ehditty vaihtaa, kun Niinistö jo virkkoo. "No niin, missäs ne rynkyt on varastoituna? Minä lähden nyt henkilökohtaisesti laskemaan ne!"
Mietimpähän vain sitä, että mikä on toimittelijan osuus tuossa jutussa? Ei ole vaikea juttu kirjoittaa ja varmasti saa huomiota.
Toisaalta, pidän ihan hyvänä sitä, että joku edes pitää kansan ajantasalla varustuksen tilasta.
Kyse ihan humanistimiehen omista ansioista: http://jussiniinisto.fi/index.php/2015/07/rynnakkokivaareja-ei-ole-massahavitetty/
Joo, onhan se ihan hyvä näinkin, vaikka vähän hymyilyttääkin. Eri ministerit pitävät huolta asioista, kukin omalla tyylillään.
Kyse ihan humanistimiehen omista ansioista: http://jussiniinisto.fi/index.php/2015/07/rynnakkokivaareja-ei-ole-massahavitetty/
Joo, onhan se ihan hyvä näinkin, vaikka vähän hymyilyttääkin. Eri ministerit pitävät huolta asioista, kukin omalla tyylillään.
Niin, mitenkäs olisi sen kysymyslistan lähettämisen kanssa? Kun kerran kallekin suostui vastailemaan kysymyksiin, niin jussikin saattaisi suostua?
@TomTom @moderaattorit
Vonka
Supreme Leader
Tässä koulutushaaramerkki-ehdotus...
Tämä Maakuntajoukkojen koulutushaaramerkkisi on kyllä yliveto. Minunkin ryppyiset kulmakarvani vapautuivat sen kohdalla. Olet palstan Kari Suomalainen.
Vonka
Supreme Leader
Heitän arvauksen.
Vielä 1990-luvulla romutettiin jopa 1. maailmansodan aikaista kalustoa (esimerkiksi 76mm kanuunat vuosisadan alusta). Tykistö oli muutama kymmenen vuotta sitten lisäksi täysin auto- tai hevosvetoista, telatykkejä ei ollut lainkaan.
Jos oma tykistö kykenee tulitoimintaan ainoastaan saadessaan olla rauhassa vihollisen ilmavoimilta (omaamatta kuitenkaan riittävää ilmatorjuntakykyä) tai kykenemättä tarpeeksi ripeään poistumiseen vastatykistöiskun alta (hitaat auto- ja hevosvetoiset tykit), puhumattakaan siitä, että kykenisi itse vastaavaan toimintaan vihollisen tykistöä vastaan (jälkeenjäänyt kantama), ollaan vaikeuksissa.
Haglund viimeisenä temppunaan kertoi, että tykistö "vanhenee massamaisesti" ja aloitti selvityksen itseliikkuvan tykkikaluston hankkimisesta. Pyritään nykyaikaiseen liikkumiskykyiseen järjestelmään. Tykistön pääkalusto vaihdettaisiin itseliikkuviin 155-millisiin. Toivottavasti Jussi Niinistölle tämä ei ole liian korkealentoista puuhaa, ettei kaikki aika mene kiinanrynkkyjen rasvailuun.
Sarek1
Ylipäällikkö
OT:
Heh. Maakuntajoukkojen olemassaolo herättää näköjään tässäkin ketjussa suuria tunteita. Jos et ole ollut mukana "paistamassa makkaraa", olet jäänyt paljosta paitsi. Asia voi korjautua ajan ja iän karttumisen myötä mikäli olet vielä nuori leijona, mutta aikanaan viimeisen käyttöpäivän jälkeen kannattaa jo alkaa perustaa kavereiden kanssa omatoimisia rollaattorivastarintasoluja tuulettimen pysähtymisen varalle. Henkisesti ei kuitenkaan saa antaa koskaan periksi.
Tapasin kerran iäkkään puolalaisen lastensuojelulaitoksen johtajan. Isänmaallisuuskasvatus oli varmaan ko. puljussa aivan toisessa aurinkokunnassa kuin meillä missään. Keskusteluissa minullekin kävi kristallinkirkkaaksi, että vastarintaa tehdään kaikissa tilanteissa eikä tappiomielialaa tunneta. Taistelua ei lopeteta ennenkuin ven... anteeksi, vihollinen miehittäjä on nujerrettu ja ajettu pois. Hinnalla millä hyvänsä. Olen tavannut kotimaassakin isänmaallisia henkilöitä mutta ero on ollut samaa luokkaa kuin lehmän henkäyksen ja tsunamin välillä. Ko. henkilössä oli peräänantamatonta tahtoa jota meiltä spagetti- ja seteliselkärankaisilta nykyään puuttuu. Liike lähtee lantiosta mutta tunne sielun syövereistä.
Asiasta:
Hyvä jos ampumakuntoisia aseita ei tuhota, ne ovat varavakuutuksena hypoteettisen tilanteen varalta. AK-47 on vielä pitkään käyttökelpoinen hengen lähdettämistyökalu kunhan vain on kuteja. Olisi kätevää (myös asekätkennän kannalta) jos noita voisi säilöä eräänlaisiin säilykepurkkeihin vähän niin kuin purkitettu kinkku. Öljyssä pysyisivät pitkiä aikoja kunnossa ja "sardiinipurkki" ei olisi ehkä kovin kranttu lämpötilan vaihteluille. Halutessa voisi pinnnoittaa pakkauksen vaikka kierrätysmuovilla.
Heh. Maakuntajoukkojen olemassaolo herättää näköjään tässäkin ketjussa suuria tunteita. Jos et ole ollut mukana "paistamassa makkaraa", olet jäänyt paljosta paitsi. Asia voi korjautua ajan ja iän karttumisen myötä mikäli olet vielä nuori leijona, mutta aikanaan viimeisen käyttöpäivän jälkeen kannattaa jo alkaa perustaa kavereiden kanssa omatoimisia rollaattorivastarintasoluja tuulettimen pysähtymisen varalle. Henkisesti ei kuitenkaan saa antaa koskaan periksi.
Tapasin kerran iäkkään puolalaisen lastensuojelulaitoksen johtajan. Isänmaallisuuskasvatus oli varmaan ko. puljussa aivan toisessa aurinkokunnassa kuin meillä missään. Keskusteluissa minullekin kävi kristallinkirkkaaksi, että vastarintaa tehdään kaikissa tilanteissa eikä tappiomielialaa tunneta. Taistelua ei lopeteta ennenkuin ven... anteeksi, vihollinen miehittäjä on nujerrettu ja ajettu pois. Hinnalla millä hyvänsä. Olen tavannut kotimaassakin isänmaallisia henkilöitä mutta ero on ollut samaa luokkaa kuin lehmän henkäyksen ja tsunamin välillä. Ko. henkilössä oli peräänantamatonta tahtoa jota meiltä spagetti- ja seteliselkärankaisilta nykyään puuttuu. Liike lähtee lantiosta mutta tunne sielun syövereistä.
Asiasta:
Hyvä jos ampumakuntoisia aseita ei tuhota, ne ovat varavakuutuksena hypoteettisen tilanteen varalta. AK-47 on vielä pitkään käyttökelpoinen hengen lähdettämistyökalu kunhan vain on kuteja. Olisi kätevää (myös asekätkennän kannalta) jos noita voisi säilöä eräänlaisiin säilykepurkkeihin vähän niin kuin purkitettu kinkku. Öljyssä pysyisivät pitkiä aikoja kunnossa ja "sardiinipurkki" ei olisi ehkä kovin kranttu lämpötilan vaihteluille. Halutessa voisi pinnnoittaa pakkauksen vaikka kierrätysmuovilla.
Laamanator
Eversti
Perusnyrkkisääntönä sotakalusto voi vanheta teknisesti tai operatiivisesti.
A) Ase tai varuste on operatiivisesti vanhentunut kun sillä ei enää pärjää nykyajan taistelukentällä vastustajan vastaavan tyyppistä, mutta suorituskyvyltään parempaa kalustoa vastaan. Sotatekniikassa suorituskykyjen kehitys on jatkuvaa kilpajuoksua.
B) Ase tai varuste on teknisesti vanhentunut kun se ei enää toimi niin kuin pitäisi, siihen ei ole saatavilla enää varaosia ja se muuttuu teknisesti käyttäjälleen vaaralliseksi.
C) Tämän lisäksi ase tai varuste voi olla myös vanhentunut sekä operatiivisesti, että teknisesti. Tällöin ne eivät toimi enää suunnitellulla tavalla eivätkä tarjoa riittävää suorituskykyä. Tällaista kalustoa löytyy runsaasti muun muassa museoista ja useamman vuosisadan ajalta.
D) Aseen tai varusteen järjestelmän osa voi samanaikaisesti vanhentua operatiivisesti ja osa teknisesti. Näin on käynyt esimerkiksi panssarintorjuntatykille 75PSTK40, joka on sinänsä vielä tykkinä teknisesti toimiva, vaikka operatiivisessa käytössä sen alkuperäisessä tehtävässä jo auttamatta mennyttä aikaa. Asejärjestelmälle voisi olla mahdollista keksiä yhä edelleen vielä uusia tehtäviä, joissa operatiivista paloaikaa vielä riittäisi. Sen ampumatarvikkeet ovat kuitenkin jo teknisesti vanhentuneita. Mikäli niitä olisi vielä olemassa, niin ne eivät enää toimisi tarkoitetulla tavalla, eivät olisi varastointiturvallisia ja olisivat lisäksi vielä käyttäjälleenkin vaarallisia - sotakoneen tarkoitus kun on olla käyttäjälleen turvallinen, mutta viholliselle tuhoisa! Operatiivista vanhenemista näiden osalta on se, ettei 75PSTK40:n laukausten läpäisykyky riittäisi pst-roolissa enää kuin korkeintaan kevyesti panssaroitua kalustoa (esim. BMP2, BMD ja BTR) vastaan.
Massavanheneminen tarkoittaa sitä kun suuri määrä hallussa olevaa kalustoa tai sen osia vanhenee teknisesti tai operatiivisesti. Ehkä sotahistorian suurimpia massavanhenemisia tapahtui silloin kun ruuti ja musketit yleistyivät operatiivisessa käytössä. Suuri määrä haarniskoja, rintapanssareita, keihäitä ja jousipyssyjä vanheni operatiivisesti käsiin.
Jos toisinaan ihmetyttää, miksi suomalainen isänmaallisuus eri ilmentymineen on niin vaisua, niin kannattaa huomioida, että suomalaiset on sodanjälkeisinä vuosikymmeninä kasvatettu isänmaallisuuteen, jonka reunaehdot ovat tarkasti YYA-Suomen aikana ja sen mukaiseksi määritellyt. Samanlainen puolalaisen esimerkkihenkilön ilmentämä "henkeen ja vereen" tyyppinen isänmaallisuus on Suomessa tarkan määrätietoisesti tukahdutettu "kiihkoiluna" ja "fasistisena äärioikeistolaisuutena", minkä lisäksi se on onnistuttu brändäämään sillä tavalla, että se herättää suurissa kansanjoukoissa lähinnä negatiivisia mielikuvia, mikä on ollut tarkoituskin. Sen tavoite on ei-toivotun kansallistunteen tukahduttaminen ja kansansuosion kiistäminen. Suomalainen isänmaallisuus on lähestulkoon kuohittu!
Nykyaikana tarkoilla reunahdoilla rajatun isänmaallisuuden rippeet kanavoidaan enää vain sovinnaisen ja laimean maamme laulun laulamiseen, tuntemattoman sotilaan katsomisen, jääkiekkoon, formuloihin, puhtaan luonnon arvostamiseen, saunomiseen sekä linnanjuhliin ja ylioppilaiden soihtukulkueeseen itsenäisyyspäivänä. Lammasmaisen säyseää ja kansan henkisellä tasolla eunukkimaisen harmitonta.
Poissa ovat vielä 30-luvun lopulla vaikuttaneet isänmaalliset järjestöt, heimoaatteet, kansallismielinen kirjallisuus sekä hehkuvamieliset laulut ja runous. Niitä ei ole laulettu eikä lausuttu enää vuoden 1944 häpeärauhan jälkeen, josta lähtien niistä tehtiin "sopimattomia" ja tuomittavia.
A) Ase tai varuste on operatiivisesti vanhentunut kun sillä ei enää pärjää nykyajan taistelukentällä vastustajan vastaavan tyyppistä, mutta suorituskyvyltään parempaa kalustoa vastaan. Sotatekniikassa suorituskykyjen kehitys on jatkuvaa kilpajuoksua.
B) Ase tai varuste on teknisesti vanhentunut kun se ei enää toimi niin kuin pitäisi, siihen ei ole saatavilla enää varaosia ja se muuttuu teknisesti käyttäjälleen vaaralliseksi.
C) Tämän lisäksi ase tai varuste voi olla myös vanhentunut sekä operatiivisesti, että teknisesti. Tällöin ne eivät toimi enää suunnitellulla tavalla eivätkä tarjoa riittävää suorituskykyä. Tällaista kalustoa löytyy runsaasti muun muassa museoista ja useamman vuosisadan ajalta.
D) Aseen tai varusteen järjestelmän osa voi samanaikaisesti vanhentua operatiivisesti ja osa teknisesti. Näin on käynyt esimerkiksi panssarintorjuntatykille 75PSTK40, joka on sinänsä vielä tykkinä teknisesti toimiva, vaikka operatiivisessa käytössä sen alkuperäisessä tehtävässä jo auttamatta mennyttä aikaa. Asejärjestelmälle voisi olla mahdollista keksiä yhä edelleen vielä uusia tehtäviä, joissa operatiivista paloaikaa vielä riittäisi. Sen ampumatarvikkeet ovat kuitenkin jo teknisesti vanhentuneita. Mikäli niitä olisi vielä olemassa, niin ne eivät enää toimisi tarkoitetulla tavalla, eivät olisi varastointiturvallisia ja olisivat lisäksi vielä käyttäjälleenkin vaarallisia - sotakoneen tarkoitus kun on olla käyttäjälleen turvallinen, mutta viholliselle tuhoisa! Operatiivista vanhenemista näiden osalta on se, ettei 75PSTK40:n laukausten läpäisykyky riittäisi pst-roolissa enää kuin korkeintaan kevyesti panssaroitua kalustoa (esim. BMP2, BMD ja BTR) vastaan.
Massavanheneminen tarkoittaa sitä kun suuri määrä hallussa olevaa kalustoa tai sen osia vanhenee teknisesti tai operatiivisesti. Ehkä sotahistorian suurimpia massavanhenemisia tapahtui silloin kun ruuti ja musketit yleistyivät operatiivisessa käytössä. Suuri määrä haarniskoja, rintapanssareita, keihäitä ja jousipyssyjä vanheni operatiivisesti käsiin.
Jos toisinaan ihmetyttää, miksi suomalainen isänmaallisuus eri ilmentymineen on niin vaisua, niin kannattaa huomioida, että suomalaiset on sodanjälkeisinä vuosikymmeninä kasvatettu isänmaallisuuteen, jonka reunaehdot ovat tarkasti YYA-Suomen aikana ja sen mukaiseksi määritellyt. Samanlainen puolalaisen esimerkkihenkilön ilmentämä "henkeen ja vereen" tyyppinen isänmaallisuus on Suomessa tarkan määrätietoisesti tukahdutettu "kiihkoiluna" ja "fasistisena äärioikeistolaisuutena", minkä lisäksi se on onnistuttu brändäämään sillä tavalla, että se herättää suurissa kansanjoukoissa lähinnä negatiivisia mielikuvia, mikä on ollut tarkoituskin. Sen tavoite on ei-toivotun kansallistunteen tukahduttaminen ja kansansuosion kiistäminen. Suomalainen isänmaallisuus on lähestulkoon kuohittu!
Nykyaikana tarkoilla reunahdoilla rajatun isänmaallisuuden rippeet kanavoidaan enää vain sovinnaisen ja laimean maamme laulun laulamiseen, tuntemattoman sotilaan katsomisen, jääkiekkoon, formuloihin, puhtaan luonnon arvostamiseen, saunomiseen sekä linnanjuhliin ja ylioppilaiden soihtukulkueeseen itsenäisyyspäivänä. Lammasmaisen säyseää ja kansan henkisellä tasolla eunukkimaisen harmitonta.
Poissa ovat vielä 30-luvun lopulla vaikuttaneet isänmaalliset järjestöt, heimoaatteet, kansallismielinen kirjallisuus sekä hehkuvamieliset laulut ja runous. Niitä ei ole laulettu eikä lausuttu enää vuoden 1944 häpeärauhan jälkeen, josta lähtien niistä tehtiin "sopimattomia" ja tuomittavia.
Sarek1
Ylipäällikkö
OT:
Täydennän vielä tuota kirjoittamaani puolalaisjuttua sen verran, että henkilö ei ilmaissut asioita lainkaan pullistelumentaliteetilla vaan hänestä huokui syvää peräänantamatonta varmuutta asiasta ja sen oikeutuksesta. Epäselväksi ei jäänyt myöskään halveksunta kansakuntaa kaltoin kohdelleisiin tahoihin. Historiallisena viitekehyksenä oli Puolan kotiarmeijan eli Armia Krajowan kunnia. Kotiarmeijaa ei sodan aikana koskaan täysin nujerrettu vaikka maata riepoteltiin ja käveltiin muuten pitkin poikin yli. Erityistä haipakkaa sai itäinen sodan voittajavaltio, joka petti ja alkoi vainota AK:n väkeä sodan päätyttyä (AK oli uskollinen maanpaossa olleelle hallitukselle mikä ei ollut neukkujen mieleen). Elähdyttävä persoona jonka tapaaminen vahvisti tietyllä tapaa myös omaa uskoa Isänmaan puolustamiseen vihamielisiltä miehittäjiltä. Matkailu avartaa.
Asiaa:
Rynkyt eli AK-47 -pohjaiset aseet ovat vastarintatoiminnassa käyttökelpoisia työkaluja senkin jälkeen kun PV vaihtaa uuteen kalustoon. Tätä toimintaa silmällä pitäen olen nostellut tuota tincan -massatallettamisasiaa aina silloin tällöin esille. Pitkän päälle Datsun, sanottiin aikanaan automainoksessa.
Täydennän vielä tuota kirjoittamaani puolalaisjuttua sen verran, että henkilö ei ilmaissut asioita lainkaan pullistelumentaliteetilla vaan hänestä huokui syvää peräänantamatonta varmuutta asiasta ja sen oikeutuksesta. Epäselväksi ei jäänyt myöskään halveksunta kansakuntaa kaltoin kohdelleisiin tahoihin. Historiallisena viitekehyksenä oli Puolan kotiarmeijan eli Armia Krajowan kunnia. Kotiarmeijaa ei sodan aikana koskaan täysin nujerrettu vaikka maata riepoteltiin ja käveltiin muuten pitkin poikin yli. Erityistä haipakkaa sai itäinen sodan voittajavaltio, joka petti ja alkoi vainota AK:n väkeä sodan päätyttyä (AK oli uskollinen maanpaossa olleelle hallitukselle mikä ei ollut neukkujen mieleen). Elähdyttävä persoona jonka tapaaminen vahvisti tietyllä tapaa myös omaa uskoa Isänmaan puolustamiseen vihamielisiltä miehittäjiltä. Matkailu avartaa.
Asiaa:
Rynkyt eli AK-47 -pohjaiset aseet ovat vastarintatoiminnassa käyttökelpoisia työkaluja senkin jälkeen kun PV vaihtaa uuteen kalustoon. Tätä toimintaa silmällä pitäen olen nostellut tuota tincan -massatallettamisasiaa aina silloin tällöin esille. Pitkän päälle Datsun, sanottiin aikanaan automainoksessa.
JR49
Respected Leader
Honcho
SMLNKO M/83
Kiitos, maanpuolustustyötä se kai maanpuolustajien hauskuttaminenkin vaihtelevalla menestyksellä
Jotenkin ei vaan jaksa käsitellä vakaviakaan aiheita ilman pinnan alla orastavaa huumorin kukkasta. Ei ehkä niin yleinen luonteenpiirre taloushallintopiireissä, mutta jollakin sitä vajavaista substanssiosaamista pitää korvata...
Torni
Kapteeni
Viimeksi kun olin kertaamassa tuli "pieni" sanaharkka apukouluttajan kanssa mikä kuuluu joukkoon minkä nimeä en halua mainita. Puhuttiin nenä äänellä aika kovaa, mikä ei ole koskaan korrektia keneltäkään.
Kritisoin perustason viestikalustoa ja yleensäkin koko kyseisen asian "unohtamista". Kuulemma vaatia voi vaikka huopakumisaappaita. Olin kumminkin sitä mieltä, että pystyn annetun tehtävän täyttämään vaikka ei olisi kuin joka kolmannella miehellä rynkky. Myydään se 2/3 pimeillä markkinoilla pois ja ostetaan kirjepaperia.
Kritisoin perustason viestikalustoa ja yleensäkin koko kyseisen asian "unohtamista". Kuulemma vaatia voi vaikka huopakumisaappaita. Olin kumminkin sitä mieltä, että pystyn annetun tehtävän täyttämään vaikka ei olisi kuin joka kolmannella miehellä rynkky. Myydään se 2/3 pimeillä markkinoilla pois ja ostetaan kirjepaperia.
Samses
Ylipäällikkö
Tein ulkoistamista koskevasta keskustelusta oman ketjun Yleisen keskustelun alle ja siirsin tukun viestejä sinne.
Linkki: http://www.maanpuolustus.net/threads/puolustusvoimien-ja-muun-valtionhallinnon-ulkoistukset.4556
Linkki: http://www.maanpuolustus.net/threads/puolustusvoimien-ja-muun-valtionhallinnon-ulkoistukset.4556
Miettikää nyt, kun pääesikunnassa on laadittu tilannekatsausta ja suunniteltu perehdyttämisjaksoa uudelle puolustusministerille. Teemoina ovat olleet esim. Venäjän viimeaikaiset toimet, tuleva hävittäjähankinta, maavoimien nopean valmiuden kyky etc. Sitten niinistö saapastelee paikalle ja tuskin on ensimmäisiä tervehdyksiä ehditty vaihtaa, kun Niinistö jo virkkoo. "No niin, missäs ne rynkyt on varastoituna? Minä lähden nyt henkilökohtaisesti laskemaan ne!"
Noinhan sitä pitäisi toimia astuttaessa epämääräiseksi osoittautuneen organisaation johtoon. Viimeiset 25 vuotta ovat olleet käsittämätöntä sählinkiä kalustopolitiikan puolella ja tämän päälle on tullut myllerrys varuskuntien ja varikoiden osalta. Niinistön asemassa olisin ensimmäiseksi tutustunut tilanteeseen kiertämällä muutaman kuukauden varuskuntia ja varikoita.
Olen samaa mieltä, että henkilöstöjohtamismielessä on hyvä, että ministeri näkyy eri paikoissa. Ja varmasti ministeri kiertääkin alkuvaiheessa aktiivisesti paikkoja ja ottaa omakohtaista tuntumaa asioihin.
Mutta rynkkyjen osalta, minä olisin silti vain todennut Lindbergille, että saisinko täsmällisen listauksen rynkkytilanteesta. Kyllä alaisiin pitää sen verran luottaa. (toivotaan, että näin Niinistö oikeasti tekikin) Jossain yhteydessä olisi voinut myös jotain varastoa itsekin lisäksi vilkaista (säilytysolosuhteet ja kunto).
Onkohan ministerillä edes oikeutta saada noin tarkkoja tietoja?