Jyrin kodinturvajoukot

baikal

Supreme Leader
Jos ajatellaan pv:n tarpeita ja miten vapaaehtoistyö parhaiten antaisi paukkua niihin? Pv:n tulisi rönkäistä ilmoille: minkälaatuinen toiminta palvelee parhaiten pv:n tarpeita??????? Ja sitten pitäisi katsoa, pystyykö/haluaako/kykeneekö/viitsiikö/alentuuko kenttä tuottamaan asioita, joita pv tarvii?

Missä kohtaa pv:lla on ekologinen lokeronsa vapaaehtoistoiminnalle, minkä tarpeen vapaaehtoistoiminta täyttäisi?


Minusta nimi on ihan se ja sama, onpa vaikka HEPEP-JOUKOT, aivan hailee....laatikkoleikkejä ja organisaatioita on pelattu jo 20 vuotta. Pannaanko taas koko orkesteri uusiksi?
 

OldSkool

Kapteeni
Hallitusohjelma 2011

OldSkool kirjoitti:
Toinen paikka katsoa kielikuvia tulee olemaan hallitusohjelma, jonka pohjalta merkittävät muutokset laeissa ja asetuksissa jne tullevat tapahtumaan. Se on dokumentti jonka lukemisen soisin melkein kansalaisvelvollisuudeksi (vai meneekö liikaa kekkoslovakiaksi?)

En yritä olle pikkunäppärä tai jakomielitautinen, kun kommentoin omaa kirjoitustani. Mutta kun kerran tämä hallitusohjelma on nyt julki, niin kaikki sitä tutkimaan ...

http://yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/hallitusohjelma_2011.pdf

Sivulta 22 alkaa Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Suomen tulee jatkossakin huolehtia omasta uskottavasta puolustuksestaan ja osallistua kehittyvään eurooppalaiseen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lähtökohtana on, että koko maata puolustetaan ja puolustusjärjestelmän perustana säilyy yleinen asevelvollisuus.

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa uudet turvallisuushaasteet, kuten ilmastonmuutos, hallitsemattomat muuttoliikkeet, köyhyys ja eriarvoisuus, epidemiat, kansainvälinen rikollisuus, joukkotuhoaseiden leviäminen, terrorismi ja tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset, vaativat laajan turvallisuuskäsityksen mukaista johdonmukaista varautumista.

Osallistuminen kriisinhallintatehtäviin tukee turvallisuuden ja vakauden palauttamista kriisitilanteissa, vahvistaa omaa puolustuskykyämme ja lisää maamme painoarvoa kansainvälisessä politiikassa.

Suomi toimii aktiivisesti pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämiseksi. Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisella yhteistyöllä tavoitellaan toimintojen kustannustehokkuutta ja voimavarojen varmistamista.
Turvallisuuspoliittista yhteistyötä jatketaan pohjoismaisen solidaarisuusjulistuksen pohjalta.

Suomi toimii aktiivisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja siihen sisältyvän yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseksi Lissabonin sopimuksen antamien mahdollisuuksien mukaisesti. Tulevaisuuden verkottuneessa puolustuksessa osaamista ja suorituskykyjä hyödynnetään vastavuoroisesti yhteistyössä EU-kumppanien ja pohjoismaisten kumppanien kanssa.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta. Suomi toimii Euroopan unionin ja Naton yhteistyön kehittämiseksi ja ottaa huomioon Naton merkityksen eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan keskeisenä foorumina.

Suomi voi osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan kriisinhallintalain mukaisesti. Hallitus edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kehitysyhteistyö, humanitäärinen apu, diplomatia sekä sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta toimivat saumattomasti yhdessä.

Vuoden 2011 loppuun mennessä arvioidaan Suomen sotilaallisen osallistumisen jatkoa Afganistanissa huomioiden ISAF-operaation kokonaisuus, osallistuvien kumppanien suunnitelmat ja vastuunsiirron eteneminen sekä Suomen kriisinhallintavoimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen. Suomen osallistumisen painopiste siirtyy asteittain kehitysyhteistyöhön, siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen.

Suomi painottaa myös naisten osallistumista kriisinhallintaan ja rauhanrakennukseen. Suomi pyrkii edistämään vahvasti YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti naisten ja tyttöjen asemaa aseellisissa konflikteissa ja selkkauksissa. Suomi panostaa voimakkaasti siviilikriisinhallintaan, ja Suomen siviilikriisinhallintastrategia päivitetään.

Tietoverkkojen toimintavarmuus on välttämätöntä modernin tietoyhteiskunnan toiminnalle. Hallitus laatii kansallista tietoverkkoturvallisuutta koskevan kyberstrategian ja osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on, että Suomi on yksi johtavista maista kyberturvallisuuden
kehittämisessä.

Suomi toimii aktiivisesti ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien kansainvälisten prosessien edistämiseksi ja niiden toimeenpanon tukemiseksi. Hallitus työskentelee kansainvälisen asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi. Suomi korostaa EU:n yhteisiä aseviennin käytännesääntöjä.
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta arvioi Suomen kantaa rypäleasesopimukseen vuosittain.

Hallitus kehittää Suomen panostusta kansainväliseen rauhanvälitystoimintaan ja kriisien ennaltaehkäisyyn. Laaditaan rauhanvälityksen toimintaohjelma Suomen osaamisen ja osallistumisen vahvistamiseksi ottaen huomioon mahdollisuudet voimavarojen joustavaan käyttöön vakauttamisrahaston perustamisen kautta. Suomi laatii hauraiden valtioiden tukemisen strategian.

Hallitus käynnistää puolustusvoimien laajan uudistamisen. Se valmistellaan parlamentaarisella pohjalla. Uudistaminen käsitellään osana eduskunnalle annettavaa laaja-alaiseen turvallisuuskäsitteeseen perustuvaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa vaalikauden alussa. Uudistuksen tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen.

Puolustusvoimauudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Uudistuksen lähtökohtana ovat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Puolustusvoimien säästöohjelman toteuttaminen edellyttää sopeutustoimien aloittamista välittömästi vaalikauden alussa.

Yleistä asevelvollisuutta kehitetään Siilasmaan raporttiin tukeutuen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolia tarkastellaan osana puolustusvoimauudistusta. Ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Puolustusvoimauudistus toteutetaan noudattaen hyvää ja vastuullista henkilöstöpolitiikkaa.

Hallitus tukee puolustus-, ilmailu- ja turvallisuusteollisuuden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä teollisuuden vientiedellytyksiä huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden säilyttämiseksi. Puolustusmateriaalihankinnat turvataan pitkäjänteisen ohjelmoinnin puitteissa.

Sotilaskäskyasioiden käsittely otetaan esille puolustusvoimauudistusta käsittelevän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä.
 

veffeade

Eversti
RE: Hallitusohjelma 2011

OldSkool kirjoitti:
OldSkool kirjoitti:
Toinen paikka katsoa kielikuvia tulee olemaan hallitusohjelma, jonka pohjalta merkittävät muutokset laeissa ja asetuksissa jne tullevat tapahtumaan. Se on dokumentti jonka lukemisen soisin melkein kansalaisvelvollisuudeksi (vai meneekö liikaa kekkoslovakiaksi?)

En yritä olle pikkunäppärä tai jakomielitautinen, kun kommentoin omaa kirjoitustani. Mutta kun kerran tämä hallitusohjelma on nyt julki, niin kaikki sitä tutkimaan ...

http://yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/hallitusohjelma_2011.pdf

Sivulta 22 alkaa Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Suomen tulee jatkossakin huolehtia omasta uskottavasta puolustuksestaan ja osallistua kehittyvään eurooppalaiseen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lähtökohtana on, että koko maata puolustetaan ja puolustusjärjestelmän perustana säilyy yleinen asevelvollisuus.

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa uudet turvallisuushaasteet, kuten ilmastonmuutos, hallitsemattomat muuttoliikkeet, köyhyys ja eriarvoisuus, epidemiat, kansainvälinen rikollisuus, joukkotuhoaseiden leviäminen, terrorismi ja tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset, vaativat laajan turvallisuuskäsityksen mukaista johdonmukaista varautumista.

Osallistuminen kriisinhallintatehtäviin tukee turvallisuuden ja vakauden palauttamista kriisitilanteissa, vahvistaa omaa puolustuskykyämme ja lisää maamme painoarvoa kansainvälisessä politiikassa.

Suomi toimii aktiivisesti pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämiseksi. Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisella yhteistyöllä tavoitellaan toimintojen kustannustehokkuutta ja voimavarojen varmistamista.
Turvallisuuspoliittista yhteistyötä jatketaan pohjoismaisen solidaarisuusjulistuksen pohjalta.

Suomi toimii aktiivisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja siihen sisältyvän yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseksi Lissabonin sopimuksen antamien mahdollisuuksien mukaisesti. Tulevaisuuden verkottuneessa puolustuksessa osaamista ja suorituskykyjä hyödynnetään vastavuoroisesti yhteistyössä EU-kumppanien ja pohjoismaisten kumppanien kanssa.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta. Suomi toimii Euroopan unionin ja Naton yhteistyön kehittämiseksi ja ottaa huomioon Naton merkityksen eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan keskeisenä foorumina.

Suomi voi osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan kriisinhallintalain mukaisesti. Hallitus edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kehitysyhteistyö, humanitäärinen apu, diplomatia sekä sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta toimivat saumattomasti yhdessä.

Vuoden 2011 loppuun mennessä arvioidaan Suomen sotilaallisen osallistumisen jatkoa Afganistanissa huomioiden ISAF-operaation kokonaisuus, osallistuvien kumppanien suunnitelmat ja vastuunsiirron eteneminen sekä Suomen kriisinhallintavoimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen. Suomen osallistumisen painopiste siirtyy asteittain kehitysyhteistyöhön, siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen.

Suomi painottaa myös naisten osallistumista kriisinhallintaan ja rauhanrakennukseen. Suomi pyrkii edistämään vahvasti YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti naisten ja tyttöjen asemaa aseellisissa konflikteissa ja selkkauksissa. Suomi panostaa voimakkaasti siviilikriisinhallintaan, ja Suomen siviilikriisinhallintastrategia päivitetään.

Tietoverkkojen toimintavarmuus on välttämätöntä modernin tietoyhteiskunnan toiminnalle. Hallitus laatii kansallista tietoverkkoturvallisuutta koskevan kyberstrategian ja osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on, että Suomi on yksi johtavista maista kyberturvallisuuden
kehittämisessä.

Suomi toimii aktiivisesti ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien kansainvälisten prosessien edistämiseksi ja niiden toimeenpanon tukemiseksi. Hallitus työskentelee kansainvälisen asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi. Suomi korostaa EU:n yhteisiä aseviennin käytännesääntöjä.
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta arvioi Suomen kantaa rypäleasesopimukseen vuosittain.

Hallitus kehittää Suomen panostusta kansainväliseen rauhanvälitystoimintaan ja kriisien ennaltaehkäisyyn. Laaditaan rauhanvälityksen toimintaohjelma Suomen osaamisen ja osallistumisen vahvistamiseksi ottaen huomioon mahdollisuudet voimavarojen joustavaan käyttöön vakauttamisrahaston perustamisen kautta. Suomi laatii hauraiden valtioiden tukemisen strategian.

Hallitus käynnistää puolustusvoimien laajan uudistamisen. Se valmistellaan parlamentaarisella pohjalla. Uudistaminen käsitellään osana eduskunnalle annettavaa laaja-alaiseen turvallisuuskäsitteeseen perustuvaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa vaalikauden alussa. Uudistuksen tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen.

Puolustusvoimauudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Uudistuksen lähtökohtana ovat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Puolustusvoimien säästöohjelman toteuttaminen edellyttää sopeutustoimien aloittamista välittömästi vaalikauden alussa.

Yleistä asevelvollisuutta kehitetään Siilasmaan raporttiin tukeutuen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolia tarkastellaan osana puolustusvoimauudistusta. Ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Puolustusvoimauudistus toteutetaan noudattaen hyvää ja vastuullista henkilöstöpolitiikkaa.

Hallitus tukee puolustus-, ilmailu- ja turvallisuusteollisuuden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä teollisuuden vientiedellytyksiä huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden säilyttämiseksi. Puolustusmateriaalihankinnat turvataan pitkäjänteisen ohjelmoinnin puitteissa.

Sotilaskäskyasioiden käsittely otetaan esille puolustusvoimauudistusta käsittelevän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä.

Nayttaisi silta etta nyt olisi poliittista valmiutta vahentaa pysyvasti PV:n vakinaisen henkilokunnan maaraa. Nuin varmaan tullaan tekemaan eihan muuten "pysyvia saastoja" saada aikaiseksi. Vahinko sinallaan :(
 

adam7

Respected Leader
RE: Hallitusohjelma 2011

veffeade kirjoitti:
Nayttaisi silta etta nyt olisi poliittista valmiutta vahentaa pysyvasti PV:n vakinaisen henkilokunnan maaraa. Nuin varmaan tullaan tekemaan eihan muuten "pysyvia saastoja" saada aikaiseksi. Vahinko sinallaan :(

tarkoittanee myös kiinteistökuluja, eli varuskuntia.

jos sodanajan joukkojen ja koulutettavien joukkojen määrä vähenee, miksei vakinainen henkilökunta vähenisi?
 

baikal

Supreme Leader
Jeps. Liirumlaarumit voitaneen nyt jo panna pakettiin ja katsoa eteenpäin. Kävi kuin kävi, tuleva tilanne on vähintään haastava. Saa nähdä, millainen TAHTOTILA pv:ssa reality vallitsee suhteessa reserviin? Millä keinoin pv tulee haastamaan reservin talkoisiin? Ja miten me, kenttä, vastaamme haasteeseen?

Erilaisiin reserviläisjärjestöihin kuuluu vissiin satatuhatta jäsentä. Jos tuosta potista neljännes aktivoituu muuhunkin kuin jäsenmaksun suorittamiseen niin moni aukko paikkaantuu.

PITÄKÄÄ POJAT VAARIN JA HUOLTA paikallisyhdistyksistänne!!!!! Muistakaa tämä, sanokaa sanoneen. Olkaa aktiivisia ja toimikaa.
 

Kapiainen

Respected Leader
RE: Hallitusohjelma 2011

adam7 kirjoitti:
jos sodanajan joukkojen ja koulutettavien joukkojen määrä vähenee, miksei vakinainen henkilökunta vähenisi?
Siksi, että ammattisotilaita voidaan silloin sijoittaa entistä enemmän aiempaa "alempiin" tehtäviin.
On varmaa, että ammattisotilaiden määrä ei tule vähenemään lähellekään samassa suhteessa sijoitettavan reservin kanssa.
 

vehamala

Kenraali
Mod
Kapiainen kirjoitti:
adam7 kirjoitti:
jos sodanajan joukkojen ja koulutettavien joukkojen määrä vähenee, miksei vakinainen henkilökunta vähenisi?
Siksi, että ammattisotilaita voidaan silloin sijoittaa entistä enemmän aiempaa "alempiin" tehtäviin.
On varmaa, että ammattisotilaiden määrä ei tule vähenemään lähellekään samassa suhteessa sijoitettavan reservin kanssa.

Tästä on helppo olla samaa mieltä ! Juurikin näin kehitys menee.....
 

baikal

Supreme Leader
Saadun tiedon mukaan Puolustusvoimat ei halua perustaa kodinturvajoukkoja. Syyksi ilmoitetaan, ettei oikein sovi ohjelmaan, koska aiotaan ahtaa pv melko ahtaasta taloudellisesta raamista läpi.

Kutakuinkin käy kuin ennustinkin. Pv haluaa pitää tiukasti omissa näpeissään SA:n toiminnot ja ohjelmistot. Ymmärrän sen oikein hyvin.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
vehamala kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
adam7 kirjoitti:
jos sodanajan joukkojen ja koulutettavien joukkojen määrä vähenee, miksei vakinainen henkilökunta vähenisi?
Siksi, että ammattisotilaita voidaan silloin sijoittaa entistä enemmän aiempaa "alempiin" tehtäviin.
On varmaa, että ammattisotilaiden määrä ei tule vähenemään lähellekään samassa suhteessa sijoitettavan reservin kanssa.

Tästä on helppo olla samaa mieltä ! Juurikin näin kehitys menee.....

Jospa operaatiossa onpi ketunhäntä kainalossa, vaihdetaan "kallis" opistoupseeri halpaan ammatti-aliupseeriin. Yhden veteraanin hinnalla kun saa kaksi halpaa untuvikkoa.

Suosittelenkin opistoupseereita hakeutumaan nopeasti työttömyys-kassan jäseniksi!
 
Top