Jyrin kodinturvajoukot

[KIM]

Jaksa kaikkeen ottaa kantaa, mutta tähän kuitenkin. Mielestäni +30 vuotiaiden reserviläisten koulutuksessa ei tarvi enää ottaa huomioon kansallista vaihtokelpoisuutta mihin tahansa muuhun joukkoon. Musta tuntuu, että on ihan se ja sama vaikka tuollainen 30+ porukka toimis ihan omalla tavallaan. Intissä on kuitenkin opittu yhtenäinen tapa toimia joka kyllä äkkiä palautuu mieleen, jos sattuisi joutumaan operatiiviseen joukkoon. Sitä siirtoa ei kyllä tapahtu, ei rauhan eikä sodan aikana ihan helpolla. Joku huru-ukkojen paikallispuolustusjoukko taistelee suunnilleen viimeiseen mieheen, eikä siitä enää riitä miehiä muille joukoille jaettavaksi. Täten voisi olla järkevää panostaa porukan osaamiseen, yhteistoimintaan ja motivaatioon piittaamatta jostain ylpalvoista tai muista haitoista.

 

[noska]

en ole havainnut että eri asoita tehdään eri tavoin eri joukoissa.
tätä perustelen eri reservin tehtävissä harjoituksia kokeneena vuosikymmenien kokemuksella. nämä kaikki pv:n reservin harjoituksissa.

missään (en aikanaan taistelujoukoissa enkä nykyisessä tehtävässä) en ole kokenut että ylempää tulee stavkamaisia jäykkiä tehtäviä.

Siis koska sinä et ole kokenut ja havainnut, niin sellaista ei voi olla olemassa?
Oikein valtavalla kokemuksellakin vuosikymmenien aikana pv:n reservin harjoituksissa kommentoit. Taitaa olla ihan mahdoton määrä noita harjoituksia takana.

joukkona kuitenkin tehtävät suoritetaan, mutta parhaimman länsimaisen perinteen (suomalaisen, jonkin verran saksalaisen) mukaan tehtävät annetan tavoitteina, ei orjallisina sätkimisinä. johtajan on luvallista kuulla alijohtajiakin, riippumatta kuuluuko henkilökuntaan vai ei. lopullisen päätöksen tehtävästä tekee kuitenkin suorittava johtaja.

Tämä on toki tavoite mutta valitettavasti se ei tosellakaan toteudu likimainkaan aina.

toki, jos mennään ihan ryhmän tasolle, siellä on vähemmän tilaa soveltamiselle.

ja juuri ryhmän tasolla tapahtuva näkyy ensimmäisenä niille joita pitäisi rekrytoida lisää ja nimenomaan siellä pitäisi johtajan kyetä joustamiseen ja hyödyntämään ryhmän piileviä voimavaroja.

mulla tulee se käsitys että arvon herra toimitusjohtaja on hankkinut hieman osaamista siviilissä, joka ei aivan korreloi aikanaan saadun sotilasarvon kanssa, ja kun olet ollut eri zydeemeissä, sua v*tuttaa, että tyhmemmät ja sähläävät ovat organisaatiossa päättämässä.

Loistava ihmistuntemuksesi petti jälleen kerran. Ensinnäkään en ole siviilissä toimitusjohtaja enkä mikään muukaan johtaja ja toisekseen en ole tavannut vielä ketään joka olisi vänrikkiä korkeammalla sotilasarvolla kotiutunut varusmiespalveluksesta ja aikanaan saadut sotilasarvot eivät ratkaise yleensäkään mitään vaan nykyiset.
Siinä olet kyllä oikeassa että mua v*tuttaa kun tyhmät sähläävät ja päättävät organisaatiossa nimeltä Suomen Eduskunta.

kun Kapiainen kirjoitti että homma toimii tehtävän, ei sotilasarvon määräämässa järjestyksessä, voin vahvistaa tuon. eräässä harjoituksesa katselin kun päällikkö oli yliluti, varapäällikkö majuri ja seuraava kapu. kaikki reserviläisiä ja reservin arvoja.

Ei tuossa ole mitään uutta. Noin on toimittu jo aikoja. Olen itsekin todistanut moista. Mutta sinä et ymmärtänyt mitä tarkoitin. Myös tehtävänmukainen määräysvalta tulee annetun tittelin eli tehtävänimikkeen mukaan. Kun määräysvalta perustuu titteliin -oli se sitten sotilasarvo tai hilavitkuttimen heilunnasta vastaava johtaja- niin ongelma on edelleen olemassa. Vasta kun tehtävään on asetettu varmasti pätevä (mieluiten joukon pätevin) osaaja ja kun hän osaa vielä delegoi spesifioidut tehtävät juuri kyseisen osa-alueen erikoisosaajalle, päästään huipputuloksiin.

voin myös kertoa että tässä pv:n alaisessa systeemissä olen nähnyt että sähläystaso tehtävässä (inkompetenssi) saa aikaan siirtymisen varalisään tai jopa sijoittamattomaan reserviin.

Tuo koskee vain sitäpientä osaa ko systeemistä johon sinulla on ollut kosketuspintaa. Ilmeisesti olet oikein herra reservinupseeri ja mahdottoman tärkeässä tehtävässä, jonka uskot hallitsevasi täydellisesti ja kuitenkin sinulta on reaaliteti täysin kateissa muunlaisissa tehtävissä toimivien upseerien, aliuoseerien ja miehistön osalta.

se ei kuitenkaan toimi niin, että komppapääll juoksee kyselemässä tai hakee kaikki miehet kuultavaksi. hän keskustelee niiden kanssa jotka ovat saatavilla, ja ensisijaiseti j-johtajien ja vastaavien kanssa.

Olenko minä sen niin väittänyt tapahtuvan. Maailma ei ole pelkästään musta tai valkoinen. Välissä on lukuisia harmaansävyjä. Diskuteeraaminen, ryhmätyöskentely, neuvottelu jne ovat vain välineitä muiden joukossa. Ei itse tarkoitus. Hyvä johtaja osaa käyttää näitä välineitä harkiten ja oikeassa tilanteessa.

kun toimii taistelutehtävässä parinsadan miehen kanssa, äärimmäisessä stressissä ei toimita ensin hakien parhaita kykyjä joka hommaan, vaan ensin toimitaan annettujen resurssien kanssa. kun joko koulutuksessa tai toiminnassa havaitaan, että organisaation toimintakyvyn kannalta pitää vaihtaa jonkun tehtävää. se tehdään. se on päällikön oikeus.

Ei tarkoitus olekaan enää taistelutilanteessa niitä parhaita kykyjä etsiä kuin korkeintaan poikkeuksellisessa tilanteessa ja silloinkin vain annetuista heti käsillä olevista resursseista. Sitä varten on tarkoitus harjoitella ja etsiä niitä piileviä kykyjä etukäteen ja juuri tähän riittäisi kodinturvalla (tms) organisaatiolla huomattavasti enemmän aikaa kuin satunnaisesti kertautettavalla yksiköllä. Johtajan pitää tuntea alaisensa ja hyödyntää sitä tuntemustaan siten että käyttää alaistensa voimia ja taitoja mahdollisimman tehokkaasti. Kyse ei ole siitä että joku siirretään kokonaan toiseen tehtävään vaan siitä että tilapäisesti käytetään johonkin spesifioituun toimintaan eri henkilöä.

ja lopulta aiheesen; kaikki siviilijohtaminen ei sovellu taistelujohtamiseen, vaikka jo aikanaan ilman managementkäsikirjoja on nimenomaan suomalaisissa joukoissa kuultu alaisia.

aivan kuten kaikki sotilasjohtaminen ei sovellu siviilijohtamiseen vaikka ainakin RUK:n johtamiskoulutsta sellaisena mielllään mainostetaankin. Eikä kaikki taistelujohtamisen keinotkaan sovellu jokaiseen taisteluun ja tilanteeseen ja jokaiselle joukolle. Ja kun muistetaan että puhuttaessa vapaaehtoisista rauhan aikana puhutaan nimenomaan siviileistä .

se ei kuitenkaan tarkoita että mahdollisissa kodinturvajoukoissa pidettäisiin huutoäänestyksiä punakaartin menetelmien mukaisesti. muista että yksi syy punakaartien huonoon menestykseen 1918 oli, että miehistö päätti itse, erilaisia arvioita kuin päälliköt, ja mm. hävisivät pidettävistä paikoista. ei jäykkä systeemi kiinnostanut .

En ole ollut huutoäänestyksiä ehdottamassakaan. Joukossa on joka tasolla sitä varten johtaja, että hän kuuntelee alaisiaan ja päättää mitä tehdään ja kuka tekee. Yksinkertaisimmillaan jopa niin että ryhmänjohtaja antaessaan taisteluparille tehtävän hän samalla määrää kumpi toimii vanhimpana.
Ns. Chinese Parliament on paljon taistelujoukoissa käytetty toimintamuoto eikä se tarkoita mitään huutoäänestystä. Ja sekin voidaan hoitaa portaittain. Kompaanianpäälikön ei ole pakko kutsua koko komppaniaa koolle vaan ainoastaan ne joita hän tarvitsee tai joilta hän uskoo/tietää saavansa hyödyllisimmät näkökannat. Sotilasjohtaminen on ainaista tasapainoilua hosumisen ja liian pitkän pohdiskelun välillä. Tasapainon löytämiseen näiden välillä auttaa harjoittelu, jonka aikana johtaja tutustuu alaisiinsa ja selvittää heidän osaamisalueensa ja -tasonsa. Hyvän johjtajan ominaisuuksiin kuuluu kyky tunnistaa omat puutteensa ja myöntää ettei hänen yksikkönsä vastaa organisaation koko kuvaa. Muualla voidaan asiat tehdä toisin ja jopa paremmin tai sitten huonommin.

 

[noska]

On 100% varmaa, että kun sotilas on oppinut toimimaan jossakin Suomen Puolustusvoimien joukko-osastossa, hän pystyy hyvin helposti toimimaan missä tahansa muussakin joukko-osastossa tai sen yksikössä vaivatta. Toimintatavat ja "pelisäännöt" ovat samat koko armeijassa. Sitä ei pysty uskottavasti kiistämään kukaan, eikä mitenkään.

Ensinnäkään mikään sotaväkeen lliittyvä ei ole 100% varmaa paitsi se että jokainen kuolee joskus. Tottakai kaikki toimivat samojen ohjesääntöjen eli samojen pelisääntöjen mukaan. Kaikkien jokko-osastojen kouluttajat ovat opiskelleet samassa paikassa. Mutta kysymys onkin siitä kuinka niitä pelisääntöjä tulkitaan. Esimerkiksi asutuskeskustaistelua koulutetaan eri tavoin eri paikoissa. Siirtyminen osastosta toiseen ei estä toimimista joukon osana jopa suhteellsien helposti, mutta likikään täyttä tehokkuutta on turha odottaa ja todellisessa taistelutilanteessa saattavat poikkeavat toimintatavat ja -mallit aiheuttaa jopa vaartilanteita / turhia tappioita. SIksi lähes jokainen reserviläisten koutlutustilaisuus nykyään tuntuukin alkavan sanonnalla "tämä ei ole ainoa toimintamalli mutta nyt me opettelemme tämän..."
Samoin raivaajapioneerien toimintatavoisas ja jopa kalustossa on valtavia eroja jo maavoimien yksiköitten kesken saati sitten kun otetaan ilmavoimat mukaan.
Kuljetuskalustoon liittyvien toimintatapojen erilaisuudesta on varmasti turha edes aloittaa.
Huollon ja varastojen järjestelyt vaihtelevat valtavasti varuskunnast toiseen.
Kun reserviläisyksikkö varustetaan joka kerta uudestaan harjoituksen alkaessa (ja puretaan lopussa) kertautuu näiden kahden viimeisen osa-alueen erilaisuudet juuri reserviläisten osalta ja erityisesti varustamisesta vastaavan reserviläisen osalta. On turha väittää, että esimerkiksi Kauhavalla toimimaan tottuneet reserviläiset kykenevät helposti ja vaivatta hoitamaan varustamisen Vekaranjärvellä. Kaikkien sotilaiden tehtävä kun ei ole toimia jalkaväkitaistelijana.

Kohdasta 3. sen verran, että et ilmeisesti ymmärtänyt oikein sitä, mitä tarkoittaa kun esimies-alainen suhde määräytyy tehtävän, ei sotilasarvon perusteella?! Sehän tarkoittaa juuri sitä, että tilanteeseen nähden sopivin henkilö johtaa. Tämä on malli, jota on käytetty armeijassa jo sota-aikana ja sittemmin yhä enemmän ja enemmän. Ei se ole mikään uusi juttu armeijassa.

Ymmärsin juuri oikein ja kuten jo edellisessä viestissä maintisin niin on aivan sama tuoko määrävän aseman sotilasarvo, tehtävänimike vai joku muu titteli, kyse on kuitenkin tittelin antamasta auktoriteetista ja jo johtajakoulutuksen alkutaipaleilla puolustusvoimissa opitaan että titeliin perustuva auktoriteetti on heikko sellainen. Se että tehtävään on nimetty on pätevä henkilö ei tuota tosiasiaa muuta koska hänellä auktoriteetti pohjautuu pätevyyteen ei tittelliin.

 

[adam7]

Siis koska sinä et ole kokenut ja havainnut, niin sellaista ei voi olla olemassa?
Oikein valtavalla kokemuksellakin vuosikymmenien aikana pv:n reservin harjoituksissa kommentoit. Taitaa olla ihan mahdoton määrä noita harjoituksia takana.

pöh. älä sorru tuollaiseen demagogiaan.

voit kertoa hieman kokemustasoa ja missä/missä tehtävissä on mennyt niin persiillen että homma on noin katkeraa.

käsitin että puhuit noista maakuntakomppanioista. niistä mulla ei oo kokemusta, koska en koskaan ilmoittaudu vapaaehtoiseksi, enkä ole kiinnostunut kavereiden hankkimisesta jossain järjestössä . jos kysytään järkevään tehtävään, olen kyllä vastannut kyllä.

muuten periaatteeni on groucho marxin: en ikinä liittyisi sellaiseen yhdistykseen joka hyväksyisi minut jäsenekseen.

Tämä on toki tavoite mutta valitettavasti se ei tosellakaan toteudu likimainkaan aina.

esimerkkejä eikä yleistä, jos näin esität

ja juuri ryhmän tasolla tapahtuva näkyy ensimmäisenä niille joita pitäisi rekrytoida lisää ja nimenomaan siellä pitäisi johtajan kyetä joustamiseen ja hyödyntämään ryhmän piileviä voimavaroja.

puhunet taas näistä vapaa-ajan jutskista. niistä en tiedä. tiedän vaan että pv:n harjoituksissa en ole -88 jälkeen nähnyt henkilökunnan ongelma-asennetta. silloinkin se oli joukkoharjoituksessa komppanian pääkouluttaja joka oli eläkkeelle lähtevä majuri. jopa silloin oli hlökohtainen kouluttjaja,muistaakseni kapteenikurssilla oleva hlökunnan ylil ihan eri asenteella.

kerro mulle ihan aikuisten oikeeksi missä tilanteessa ja ja mikä korpeaa?

miksi susta noissa vapaa-ajan jutskissa r-johtaja ei skulaa?

Loistava ihmistuntemuksesi petti jälleen kerran. Ensinnäkään en ole siviilissä toimitusjohtaja enkä mikään muukaan johtaja

olen sitten käsittänyt väärin tai lukenu väärän postin

ja toisekseen en ole tavannut vielä ketään joka olisi vänrikkiä korkeammalla sotilasarvolla kotiutunut varusmiespalveluksesta ja aikanaan saadut sotilasarvot eivät ratkaise yleensäkään mitään vaan nykyiset.

pointsu?

nykyisessä arvossa on ihan tarpeeksi

Siinä olet kyllä oikeassa että mua v*tuttaa kun tyhmät sähläävät ja päättävät organisaatiossa nimeltä Suomen Eduskunta.

ja miten se liittyy mahdollisiin kodinturvajoukkoihin tai nykyisiin maakuntakomppanioihin?

minullakaan ei ole kovin hyvää kuvaa peruskansanedustajasta, mutta meidän systeemi on kuitenkin parempi kuin keskimäärin. pitäskö olla vahva Johtaja?

Ei tuossa ole mitään uutta. Noin on toimittu jo aikoja. Olen itsekin todistanut moista. Mutta sinä et ymmärtänyt mitä tarkoitin. Myös tehtävänmukainen määräysvalta tulee annetun tittelin eli tehtävänimikkeen mukaan. Kun määräysvalta perustuu titteliin -oli se sitten sotilasarvo tai hilavitkuttimen heilunnasta vastaava johtaja- niin ongelma on edelleen olemassa. Vasta kun tehtävään on asetettu varmasti pätevä (mieluiten joukon pätevin) osaaja ja kun hän osaa vielä delegoi spesifioidut tehtävät juuri kyseisen osa-alueen erikoisosaajalle, päästään huipputuloksiin.

back to the real world

ja miten ja missä ja koska valitset tuon "varmasti pätevimmän" ja miten hän delegoi "juuri kyseisen osa-alueen erikoisosaajalle"?

joka systeemi on puutteellinen, mutta meillä on kuitenkin kulttuuri joka pyrkii parantamaan suorituksia/toimintaa. olemassa olevista rakenteista me joudutaan rakentamaan eteenpäin.

Tuo koskee vain sitäpientä osaa ko systeemistä johon sinulla on ollut kosketuspintaa.

juu, en ole ollut kaikkialla. jotain pintaa tässä kuitenkin on .

Ilmeisesti olet oikein herra reservinupseeri

juu, mutta ei mua ole herroiteltu pv:n res harjoituksissa

ja mahdottoman tärkeässä tehtävässä,

joka tehtävä on tärkeä

jonka uskot hallitsevasi täydellisesti

en usko, paljon on opittavaa

ja kuitenkin sinulta on reaaliteti täysin kateissa muunlaisissa tehtävissä toimivien upseerien, aliuoseerien ja miehistön osalta.

kiitos vaan. jos on pitkän ajan kuluessa toiminut eri tehtävissä eri organisaatioissa , se varmaan aiheuttaa että "reaaliteti" on täysin kateissa

sori, ei saa kiusata

Olenko minä sen niin väittänyt tapahtuvan. Maailma ei ole pelkästään musta tai valkoinen. Välissä on lukuisia harmaansävyjä. Diskuteeraaminen, ryhmätyöskentely, neuvottelu jne ovat vain välineitä muiden joukossa. Ei itse tarkoitus. Hyvä johtaja osaa käyttää näitä välineitä harkiten ja oikeassa tilanteessa.

olen aivan samaa mieltä

Ei tarkoitus olekaan enää taistelutilanteessa niitä parhaita kykyjä etsiä kuin korkeintaan poikkeuksellisessa tilanteessa ja silloinkin vain annetuista heti käsillä olevista resursseista. Sitä varten on tarkoitus harjoitella ja etsiä niitä piileviä kykyjä etukäteen ja juuri tähän riittäisi kodinturvalla (tms) organisaatiolla huomattavasti enemmän aikaa kuin satunnaisesti kertautettavalla yksiköllä. Johtajan pitää tuntea alaisensa ja hyödyntää sitä tuntemustaan siten että käyttää alaistensa voimia ja taitoja mahdollisimman tehokkaasti. Kyse ei ole siitä että joku siirretään kokonaan toiseen tehtävään vaan siitä että tilapäisesti käytetään johonkin spesifioituun toimintaan eri henkilöä.

tämä olisi ideaalista. ei mulla tuollaista ole vastaan. tosin kyllä jonkun joutuu joskus siirtämään, valitettavasti

aivan kuten kaikki sotilasjohtaminen ei sovellu siviilijohtamiseen vaikka ainakin RUK:n johtamiskoulutsta sellaisena mielllään mainostetaankin. Eikä kaikki taistelujohtamisen keinotkaan sovellu jokaiseen taisteluun ja tilanteeseen ja jokaiselle joukolle. Ja kun muistetaan että puhuttaessa vapaaehtoisista rauhan aikana puhutaan nimenomaan siviileistä .

olipa konkreettista. tuosta yleisluontoisesta ei voi olla eri mieltä. kerro kuitenkin mikä sua noissa vapaa-ajan jutuissa hiertää? poistutetaanko teitä?

En ole ollut huutoäänestyksiä ehdottamassakaan. Joukossa on joka tasolla sitä varten johtaja, että hän kuuntelee alaisiaan ja päättää mitä tehdään ja kuka tekee. Yksinkertaisimmillaan jopa niin että ryhmänjohtaja antaessaan taisteluparille tehtävän hän samalla määrää kumpi toimii vanhimpana.
Ns. Chinese Parliament on paljon taistelujoukoissa käytetty toimintamuoto eikä se tarkoita mitään huutoäänestystä. Ja sekin voidaan hoitaa portaittain. Kompaanianpäälikön ei ole pakko kutsua koko komppaniaa koolle vaan ainoastaan ne joita hän tarvitsee tai joilta hän uskoo/tietää saavansa hyödyllisimmät näkökannat. Sotilasjohtaminen on ainaista tasapainoilua hosumisen ja liian pitkän pohdiskelun välillä. Tasapainon löytämiseen näiden välillä auttaa harjoittelu, jonka aikana johtaja tutustuu alaisiinsa ja selvittää heidän osaamisalueensa ja -tasonsa. Hyvän johjtajan ominaisuuksiin kuuluu kyky tunnistaa omat puutteensa ja myöntää ettei hänen yksikkönsä vastaa organisaation koko kuvaa. Muualla voidaan asiat tehdä toisin ja jopa paremmin tai sitten huonommin.

juu, jos on mahdollista. pointsu? yleistä höpinää joka ei nyt avaa pointsua.

lisäksi "Chinese parliament" ei ole tuttu käsitteenä. ei myöskään löydy ekoilla googlamisilla.

minähän tässä olin sitä mieltä että suomalaisessa sotilaskulttuurissa ollaan myös kuultu alaisia. jääkärit saivat tuon ehkä hieman sivuun, mutta massa-armeijassa toimittiin kuten elämässä yleensä. management by perkele ei ole hyvä tyyli.

Kun reserviläisyksikkö varustetaan joka kerta uudestaan harjoituksen alkaessa (ja puretaan lopussa) kertautuu näiden kahden viimeisen osa-alueen erilaisuudet juuri reserviläisten osalta ja erityisesti varustamisesta vastaavan reserviläisen osalta. On turha väittää, että esimerkiksi Kauhavalla toimimaan tottuneet reserviläiset kykenevät helposti ja vaivatta hoitamaan varustamisen Vekaranjärvellä. Kaikkien sotilaiden tehtävä kun ei ole toimia jalkaväkitaistelijana.

?

kun siirrytään tuohon organisaatioon, onkin homma aika sopeutettua. mulle on taas epäselvää sivaltaako sun sanan säilä pv:n harjoituksiin vai maakuntakomppanioidan harjoituksiin sinänsä samat periaattet on tietenkin olemassa ja kunkin varustamistouhun johtaja vastaa omasta toiminnastaa, mutta en usko että mitään ylittämätöntä on olemassa. juu, ja olen tuotakin nähnyt sekä itse perustaen oman joukon ja myöhemmin avustettuna jne. ja siitä vieläkin toisesta näkökulmasta

Ymmärsin juuri oikein ja kuten jo edellisessä viestissä maintisin niin on aivan sama tuoko määrävän aseman sotilasarvo, tehtävänimike vai joku muu titteli, kyse on kuitenkin tittelin antamasta auktoriteetista ja jo johtajakoulutuksen alkutaipaleilla puolustusvoimissa opitaan että titeliin perustuva auktoriteetti on heikko sellainen. Se että tehtävään on nimetty on pätevä henkilö ei tuota tosiasiaa muuta koska hänellä auktoriteetti pohjautuu pätevyyteen ei tittelliin.

joo.. kielletään tehtävänimikkeet niin ihmeesti tehostuu toiminta :huh:

nyt pitäis sitten ihan oikeesti kertoa tämä salaisuus, joka saa oikeat miehet oikeisiin tehtäviin ilman titteleitä tai tehtävänimikkeitä. sana on vapaa

 

[baikal]

Yksi konsti pistää oikeat miehet oikeaan paikkaan on yhdessä tekemiseen perustuva kaverien tunteminen. Jos Adam7 arvelee, että kolmen vuorokauden kertausharjoitus 15 vuoden välein tuottaa tämän tiedon johtajille niin hyvinpä on pv:lla homma hallussa, ei siinä mitään. Vai arveleeko adam, että tämän maan kaikki viisaus ja tieto, ymmärrys ja järki on ohjautunut pv:n haltuun?

Kodinturvayksiköiden voima, jos sellaista on, ollee juuri siinä, että vuosien mittaan oikeille henkilöille voidaan lastata oikeat tehtävät. Jos sitä vertaa joukkotuotettuun yksikköön, joka tuotetaan vuonna 2010 ja se kertautetaan vuonna 2016, kokonaista kuusi päivää tai jotain, niin oletko sitä mieltä, että tämä yksikkö on ottanut täydessä mitassaan käyttöön hlöstönsä voimavarat? Vai otetaanko ne käyttöön harmaassa vaiheessa? Vai tarvitseeko niitä ottaa käyttöön ollenkaan, riittääkö se, että kunhan ressu on vain tullut rivin täytteeksi ja on lavalla hiljaa?

Minusta voisi olla ihan paikallaan ymmärtää se tosiasia, johon ollaan selvästi menossa: entistä paljon pienempi lkm sotilaita saa kantaakseen taistelukentän taakan, eli vaatimukset tulevat kasvamaan selvästi per yksilö. Silloin on ihan pakko löytää uudella tavalla tekijöiden yksilölliset voimavarat ja osaamiset käyttöön. Ei riitä se, että sotilas on tullut rivin täytteeksi. Tätä ei näköjään ajatella juuri lainkaan, eikä siinä mitään: wanhoilla mennään----->pöpelikköön.

Kun tuo entistä harvempi-entistä enemmän on muuttunut arkipäiväksi on taatusti pakko päivittää johtamista, koulutusta, varustusta yms. ja huom. nimenomaan asennetta aina ylimmästä kultafassusta alimpaan kurajääkäriin. Ei voida enää käytellä massoja ja rivin täytteitä, on pantava kehiin ajattelevia, motivoituneita ja koulutettuja sotilaita...nykyiseen nähden todella vähän.

Miten nykyinen systeemi sopii tuohon teemaan? En väitä omaavani viisasten kiveä, mutta kehitettävää kyllä löytyy. Joskin olen optimistinen tämän suhteen. Miksi? Koska pv:n henkilökunta on kuitenkin ihan miehekästä väkeä, joka pyrkii tekemään hommat paikalleen. Minä paskakintaalla viittaan poliitikkokenraalien lausumiin: tosiasia on, että työ ja kehittäminen tehdään muilla tasoilla.

Eli vähänkään pidemmällä aikajänteellä näkisin hyvänä, että tuo entistä harvempi-entistä enemmän- käsitys alettaisiin viedä toimintaan. Siihen tullaan törmäämään ihan armotta ennen pitkää ja pitääkö sitä odotellessa vain uskollisesti puuhastella rivien täyttö-ohjelmien kanssa vai alkaa sorklata toisenlaista tapaa kehiin?

Jos pystymme kehittämään menetelmiä ja oppeja, joiden avulla harveneva sotakarja muuttuu yksilöiksi, joiden osaaminen otetaan aidosti käyttöön, niin meillä on mielestäni vahvat eväät mennä eteenpäin. Kaikkien maiden armeijoissa on materiaalipuutteita ja kitkaa, sähläystä ja ähinää, katson kuitenkin asiaa niin, että toimimalla oikein meillä on käytössämme osaavaa ja motivoitunutta väkeä kyllin sotahommiinkin, ja silloin nämä muut puutteet on aina kestettävissä.

 

[Museo]

Yksi konsti pistää oikeat miehet oikeaan paikkaan on yhdessä tekemiseen perustuva kaverien tunteminen. Jos Adam7 arvelee, että kolmen vuorokauden kertausharjoitus 15 vuoden välein tuottaa tämän tiedon johtajille niin hyvinpä on pv:lla homma hallussa, ei siinä mitään. Vai arveleeko adam, että tämän maan kaikki viisaus ja tieto, ymmärrys ja järki on ohjautunut pv:n haltuun?

Kodinturvayksiköiden voima, jos sellaista on, ollee juuri siinä, että vuosien mittaan oikeille henkilöille voidaan lastata oikeat tehtävät. Jos sitä vertaa joukkotuotettuun yksikköön, joka tuotetaan vuonna 2010 ja se kertautetaan vuonna 2016, kokonaista kuusi päivää tai jotain, niin oletko sitä mieltä, että tämä yksikkö on ottanut täydessä mitassaan käyttöön hlöstönsä voimavarat? Vai otetaanko ne käyttöön harmaassa vaiheessa? Vai tarvitseeko niitä ottaa käyttöön ollenkaan, riittääkö se, että kunhan ressu on vain tullut rivin täytteeksi ja on lavalla hiljaa?

Minusta voisi olla ihan paikallaan ymmärtää se tosiasia, johon ollaan selvästi menossa: entistä paljon pienempi lkm sotilaita saa kantaakseen taistelukentän taakan, eli vaatimukset tulevat kasvamaan selvästi per yksilö. Silloin on ihan pakko löytää uudella tavalla tekijöiden yksilölliset voimavarat ja osaamiset käyttöön. Ei riitä se, että sotilas on tullut rivin täytteeksi. Tätä ei näköjään ajatella juuri lainkaan, eikä siinä mitään: wanhoilla mennään----->pöpelikköön.

Kun tuo entistä harvempi-entistä enemmän on muuttunut arkipäiväksi on taatusti pakko päivittää johtamista, koulutusta, varustusta yms. ja huom. nimenomaan asennetta aina ylimmästä kultafassusta alimpaan kurajääkäriin. Ei voida enää käytellä massoja ja rivin täytteitä, on pantava kehiin ajattelevia, motivoituneita ja koulutettuja sotilaita...nykyiseen nähden todella vähän.

Miten nykyinen systeemi sopii tuohon teemaan? En väitä omaavani viisasten kiveä, mutta kehitettävää kyllä löytyy. Joskin olen optimistinen tämän suhteen. Miksi? Koska pv:n henkilökunta on kuitenkin ihan miehekästä väkeä, joka pyrkii tekemään hommat paikalleen. Minä paskakintaalla viittaan poliitikkokenraalien lausumiin: tosiasia on, että työ ja kehittäminen tehdään muilla tasoilla.

Eli vähänkään pidemmällä aikajänteellä näkisin hyvänä, että tuo entistä harvempi-entistä enemmän- käsitys alettaisiin viedä toimintaan. Siihen tullaan törmäämään ihan armotta ennen pitkää ja pitääkö sitä odotellessa vain uskollisesti puuhastella rivien täyttö-ohjelmien kanssa vai alkaa sorklata toisenlaista tapaa kehiin?

Jos pystymme kehittämään menetelmiä ja oppeja, joiden avulla harveneva sotakarja muuttuu yksilöiksi, joiden osaaminen otetaan aidosti käyttöön, niin meillä on mielestäni vahvat eväät mennä eteenpäin. Kaikkien maiden armeijoissa on materiaalipuutteita ja kitkaa, sähläystä ja ähinää, katson kuitenkin asiaa niin, että toimimalla oikein meillä on käytössämme osaavaa ja motivoitunutta väkeä kyllin sotahommiinkin, ja silloin nämä muut puutteet on aina kestettävissä.

:a-smiley:

Nyt puki Baikal ajatukseni niin hyvin sanoiksi ettei tuohon ole paljon lisättävää. Jatkossa ei vain voi olla niin että Jakke Jääkärin sotilasuran kliimaksi koetaan kun hän pääsee kasarmin porteista vapauteen palveltuaan sen puoli vuotta. Tämän jälkeen käydään ehkä seuraavalla vuosikymmenellä viikko kertaamassa jonkun rikki ammutun reserviläispumpun kanssa ja se oli sitten siinä se ikävä velvollisuus.

Jatkossa rivissä on niin vähän miehiä ettei tuo ole missään nimessä se oikea tie. Ei, kyllä lähtökohta pitää olla että ihan jokaisen sodan ajan sijoituksen omaavan reserviläisen sotilastaitojen kehittämistä jatketaan nousujohteisesti vielä reserviläisuralla. Enkä oikein näe miten tuo tapahtuisi jos niitä sotilastaitoja ei kehitetä yksilölähtöisesti ja jatkuvasti sen Jakke Jääkärin tuntevalta esimieheltä rakentavaa palautetta saaden.

 

[Mosuri]

Yksi konsti pistää oikeat miehet oikeaan paikkaan on yhdessä tekemiseen perustuva kaverien tunteminen. Jos Adam7 arvelee, että kolmen vuorokauden kertausharjoitus 15 vuoden välein tuottaa tämän tiedon johtajille niin hyvinpä on pv:lla homma hallussa, ei siinä mitään. Vai arveleeko adam, että tämän maan kaikki viisaus ja tieto, ymmärrys ja järki on ohjautunut pv:n haltuun?

Kodinturvayksiköiden voima, jos sellaista on, ollee juuri siinä, että vuosien mittaan oikeille henkilöille voidaan lastata oikeat tehtävät. Jos sitä vertaa joukkotuotettuun yksikköön, joka tuotetaan vuonna 2010 ja se kertautetaan vuonna 2016, kokonaista kuusi päivää tai jotain, niin oletko sitä mieltä, että tämä yksikkö on ottanut täydessä mitassaan käyttöön hlöstönsä voimavarat? Vai otetaanko ne käyttöön harmaassa vaiheessa? Vai tarvitseeko niitä ottaa käyttöön ollenkaan, riittääkö se, että kunhan ressu on vain tullut rivin täytteeksi ja on lavalla hiljaa?

Minusta voisi olla ihan paikallaan ymmärtää se tosiasia, johon ollaan selvästi menossa: entistä paljon pienempi lkm sotilaita saa kantaakseen taistelukentän taakan, eli vaatimukset tulevat kasvamaan selvästi per yksilö. Silloin on ihan pakko löytää uudella tavalla tekijöiden yksilölliset voimavarat ja osaamiset käyttöön. Ei riitä se, että sotilas on tullut rivin täytteeksi. Tätä ei näköjään ajatella juuri lainkaan, eikä siinä mitään: wanhoilla mennään----->pöpelikköön.

Kun tuo entistä harvempi-entistä enemmän on muuttunut arkipäiväksi on taatusti pakko päivittää johtamista, koulutusta, varustusta yms. ja huom. nimenomaan asennetta aina ylimmästä kultafassusta alimpaan kurajääkäriin. Ei voida enää käytellä massoja ja rivin täytteitä, on pantava kehiin ajattelevia, motivoituneita ja koulutettuja sotilaita...nykyiseen nähden todella vähän.

Miten nykyinen systeemi sopii tuohon teemaan? En väitä omaavani viisasten kiveä, mutta kehitettävää kyllä löytyy. Joskin olen optimistinen tämän suhteen. Miksi? Koska pv:n henkilökunta on kuitenkin ihan miehekästä väkeä, joka pyrkii tekemään hommat paikalleen. Minä paskakintaalla viittaan poliitikkokenraalien lausumiin: tosiasia on, että työ ja kehittäminen tehdään muilla tasoilla.

Eli vähänkään pidemmällä aikajänteellä näkisin hyvänä, että tuo entistä harvempi-entistä enemmän- käsitys alettaisiin viedä toimintaan. Siihen tullaan törmäämään ihan armotta ennen pitkää ja pitääkö sitä odotellessa vain uskollisesti puuhastella rivien täyttö-ohjelmien kanssa vai alkaa sorklata toisenlaista tapaa kehiin?

Jos pystymme kehittämään menetelmiä ja oppeja, joiden avulla harveneva sotakarja muuttuu yksilöiksi, joiden osaaminen otetaan aidosti käyttöön, niin meillä on mielestäni vahvat eväät mennä eteenpäin. Kaikkien maiden armeijoissa on materiaalipuutteita ja kitkaa, sähläystä ja ähinää, katson kuitenkin asiaa niin, että toimimalla oikein meillä on käytössämme osaavaa ja motivoitunutta väkeä kyllin sotahommiinkin, ja silloin nämä muut puutteet on aina kestettävissä.

Baikal päästelee taas totuuden sanoja. Puolustusvoimissa ajatellaan vähän turhan paljon sillä menttaliteetilla, että "kaikki tekee tai kukaan ei tee". Puolustusvoimat on lyömässä kirvestään kiveen tällä "koko kansan armeija" konseptillaan. Suomessa on 50 000- 100 000 maanpuolustuksesta kiinnostunutta ihmistä. Puolustusvoimien kannattaisi katsoa, että noista ihmistä saataisiin maksimaalinen hyöty ulosmitattua. Nyt on lähdetty sille itsetuntovammaisen tielle miettimään "mitähän tuokin minusta ajattelee."

Sellaista päivää, ei tule, että jostain kotiutuneesta jääkärikomppaniasta 80 % osallistuisi vapaaehtoisten rientoihin. Ei vaikka se olisi ilmainen olut/viina tarjoilu maanpuolustusmajalla. Sen sijaan tuostakin porukasta löytyy montaa upseeria, aliupseeria ja miestä jotka ovat valmiita kehittämään taitojaan. Ei vapaapalokunnatkaan toimi sillä periaatteella, että haetaan pelkästään ihmisten hyväksyntää ja huolehditaan siitä että toimintaan osallistuneet ole asiasta liian kiinnostuneita. Jos VPK:ssa ei olisi muuta kuin alkusammutusta ja perusensiapua (tärkeitä nekin) vuodesta toiseen niin kuinka moni mahtaisi olla toiminassa mukana? Kyllä väestöstä löytyy runsaasti niitäkin jotka pitää VPK:ta naurettavana haahuiluna ja aikuisten partiona. Epäilen vähän, että toiminnassa mukana oleville tuollaiset mielipiteet on kuitenkin yksi vitun maku. Ei ruotsissa, norjassa tai tanskassa kaikki hyväksy kodinturvaa yms. järjestelyjä mutta ketä se haittaa? Vapaissa moniarvoisissa yhteiskunnissa on aina ihmisiä jotka ei hyväksy sitä tai tätä. Ihmiset harvemmin kuitenkaan viitsii tehdä asioille mitään jos minkäänlaista konkreettista haittaa ei ilmene.

 

[Museo]

Puolustusvoimissa ajatellaan vähän turhan paljon sillä menttaliteetilla, että "kaikki tekee tai kukaan ei tee". Puolustusvoimat on lyömässä kirvestään kiveen tällä "koko kansan armeija" konseptillaan.

Pahoin pelkään että on käymässä kuten nimimerkki Mosuri sanoi. Totta kai noihin Jyrin kodinturvajoukkoihin sisältyy myös sinänsä kielteisiä piirteitä. Ne nyt vaan ovat se hinta mikä pitää maksaa jotta ylipäätään saadaan jotain uutta kehitettyä. Jos näin ei toimita lopulta kaikki vanha on stenattu mutta mitään uutta ei ole saatu valmiiksi. Siinä jää sitten pelkkä kikkeli käteen. Kyllä Jyri tietää...

Nyt turpa kiinni siellä takarivissä, keräätte rohkeutenne ja teette mitä sanon tai käsken teloittaa tämän koiranpennun!

 

[noska]

nyt pitäis sitten ihan oikeesti kertoa tämä salaisuus, joka saa oikeat miehet oikeisiin tehtäviin ilman titteleitä tai tehtävänimikkeitä. sana on vapaa

Koska olet jo niin pahasti hakoteillä, käsität väärin asioita ja termistön tuntemus on sulla heikoilla sekä teet omia oletuksiasi ja niiden pohjalta käsittelet asioita, niin näen täysin hedelmättömäksi ja liian suuritöiseksi alkaa selittää asioita sinulle juurta jaksain.
Sanottakoon nyt vaikka niin että kannattaisi ihan alkuun tosiaan tutustua kaikkiin osa-alueisiin joita keskustelu koskee eikä yleistää niitä oman tehtävän pieniä piirejä koskemaan kaikkia.
Koska ei kuitenkaan Suomen puolustusvoimien tai yleensäkään tämän tasavallaksi kutsutun maapläntin puollusteluasioita päätetä tai kehitetä oikeasti yhdelläkään julkisella nettifoorumilla voinemme todeta päässeemme jälleen kerran keskustelussa vaiheeseen jossa se ei kehitä enää yhtään mitään.

 

[AKE-ukki]

Lainaus
Koska ei kuitenkaan Suomen puolustusvoimien tai yleensäkään tämän tasavallaksi kutsutun maapläntin puollusteluasioita päätetä tai kehitetä oikeasti yhdelläkään julkisella nettifoorumilla voinemme todeta päässeemme jälleen kerran keskustelussa vaiheeseen jossa se ei kehitä enää yhtään mitään.

Älähän aliarvioi nettikeskustelun voimaa, isoveli valvoo ja kuuntelee!!

AKE-ukki tietää mistä puhuu!!

 

[noska]

Lainaus
Koska ei kuitenkaan Suomen puolustusvoimien tai yleensäkään tämän tasavallaksi kutsutun maapläntin puollusteluasioita päätetä tai kehitetä oikeasti yhdelläkään julkisella nettifoorumilla voinemme todeta päässeemme jälleen kerran keskustelussa vaiheeseen jossa se ei kehitä enää yhtään mitään.

Älähän aliarvioi nettikeskustelun voimaa, isoveli valvoo ja kuuntelee!!

AKE-ukki tietää mistä puhuu!!

No sovitaan sitten niin ettei se kuitenkaan kehitä enää kumpaakaan keskustelijaa.

 

[Kapiainen]

Mutta kysymys onkin siitä kuinka niitä pelisääntöjä tulkitaan. Esimerkiksi asutuskeskustaistelua koulutetaan eri tavoin eri paikoissa.

Nyt en taas enää tiedä mitä sanoa?!?!?!?!
Totta hitossa eroja on eri joukko-osastojen välillä, jopa saman joukko-osaston eri yksiköiden välillä on eroja, jopa saman yksikön eri joukkueiden välillä on eroja..JOS niitä eroja lähdetään etsimään tuolla tarkkuudella!
Saman yksikön eri joukkueiden välillä voi olla eroja vaikkapa aseenkäsittelyn yksityiskohdissa..100% varmuudella samassa asiassa on eroja saman joukko-osaston eri yksiköiden välillä. Yhtä varmasti saman suuruusluokan eroja on siinä ,miten opetetaan asutuskeskustaistelua eri paikoissa, todennäköisesti vielä suurempia eroja on eri paikkojen välillä siinä, miten tuhotaan panssarivaunuja pelloille tai miten tapetaan vihollisia konekiväärillä metsässä!
Miten tästäkään asiasta voi keskustella siten, että keskustelu johtaisi yhtään mihinkään kun keskustelijoiden perspektiivi aiheeseen on näin erilainen?! Ei mitenkään.

 

[adam7]

Yksi konsti pistää oikeat miehet oikeaan paikkaan on yhdessä tekemiseen perustuva kaverien tunteminen. Jos Adam7 arvelee, että kolmen vuorokauden kertausharjoitus 15 vuoden välein tuottaa tämän tiedon johtajille niin hyvinpä on pv:lla homma hallussa, ei siinä mitään. Vai arveleeko adam, että tämän maan kaikki viisaus ja tieto, ymmärrys ja järki on ohjautunut pv:n haltuun?

jos jättäisit tuollaisen junttiretoriikan väliin.

kärjistys on tietenkin yksi retoriikan perustyökaluja, mutta sitä on parempi käyttää kun ilmaistaan yksinkertaisia ajatuksia suurelle massalle. yksinkertaisen ajatusten ilmaiseminen minulle ei toimi.

---------------

mitä enemmän yksittäisiä osallistujia tunnetaan sn parempi.

olen opponoinut erään postaajan esityksiä että sotilasarvo tai tehtävänimike ovat turhia ja jollain uudella automaagisella keinolla saadaan parhaat miehet oikeaan tehtävään, joka ymmärtääkseni postaajalla lähti vielä siitä, että peruskolutuksella (varusmieskoulutus + ressuharjoitukset) ei ole mitään väliä.

Olen edelleen esittänyt, että jos kodinturvajoukkoja rakennetaan, ne ovat elimiellisesti pv:n osia eivätkä mitään yksityismiliisejä.

ei minulla ole mitään sitä vastaan että jengi harjoittelee vapaa-aikanaan, kunhan homma ei mene mihinkään kaveriporukan yhdistyskehuksi/kiusaamiseksi, joka on pahin skenario

Kodinturvayksiköiden voima, jos sellaista on, ollee juuri siinä, että vuosien mittaan oikeille henkilöille voidaan lastata oikeat tehtävät. Jos sitä vertaa joukkotuotettuun yksikköön, joka tuotetaan vuonna 2010 ja se kertautetaan vuonna 2016, kokonaista kuusi päivää tai jotain, niin oletko sitä mieltä, että tämä yksikkö on ottanut täydessä mitassaan käyttöön hlöstönsä voimavarat? Vai otetaanko ne käyttöön harmaassa vaiheessa? Vai tarvitseeko niitä ottaa käyttöön ollenkaan, riittääkö se, että kunhan ressu on vain tullut rivin täytteeksi ja on lavalla hiljaa?

jos kodinturvajoukoista puhutaan, ovat nämä vapaaehtoisjoukkoja, ja en usko että kukaan esittää että sellaista porukkaa pitäii pomputtaa. meillä ei ole varaa siihen, ettei joka mies ajattele täyttäessään tehtäviään.

ongelmana on vain, mistä saat systeemin niin puoleensavetäväksi etteivät ainoastaan intiaanipäälliköt sulkapuuhkineen ja intiaanialipäälliköt innostu vaan ihan tavalliset intiaanit osallistuvat?

Minusta voisi olla ihan paikallaan ymmärtää se tosiasia, johon ollaan selvästi menossa: entistä paljon pienempi lkm sotilaita saa kantaakseen taistelukentän taakan, eli vaatimukset tulevat kasvamaan selvästi per yksilö. Silloin on ihan pakko löytää uudella tavalla tekijöiden yksilölliset voimavarat ja osaamiset käyttöön. Ei riitä se, että sotilas on tullut rivin täytteeksi. Tätä ei näköjään ajatella juuri lainkaan, eikä siinä mitään: wanhoilla mennään----->pöpelikköön.

en tiedä mikä tämä yltiöpessimismi on. itse olen kokenut, että kyllä se tavallinen rivintäyttäjä täyttää tehtävänsä, silloin kun kokee sen mielekkääksi. ei välttämättä aina ne kovimmat ja innokkaimmat vapaaehtoiset pärjää silloin kun homma menee vähän vaikeemmaksi.

Itse olen käsittänyt että tuo resrvin pienentäminen päosin tarkoittaa ettei roikuteta yhtä kauan sijoitettuna. tuo tuorein puheloisen repliikki on tosin tulkittu myös siten että mentäisiin valikoivampaan palvelukseen. saas nähdä.

Kun tuo entistä harvempi-entistä enemmän on muuttunut arkipäiväksi on taatusti pakko päivittää johtamista, koulutusta, varustusta yms. ja huom. nimenomaan asennetta aina ylimmästä kultafassusta alimpaan kurajääkäriin. Ei voida enää käytellä massoja ja rivin täytteitä, on pantava kehiin ajattelevia, motivoituneita ja koulutettuja sotilaita...nykyiseen nähden todella vähän.

en ole ikinä ymmärtänyt että meillä olisi massoja, vaan joka jäbä on tärkeä. ehkä meillä on eri kokemukset tai eri suhtautumiset.

Miten nykyinen systeemi sopii tuohon teemaan? En väitä omaavani viisasten kiveä, mutta kehitettävää kyllä löytyy. Joskin olen optimistinen tämän suhteen. Miksi? Koska pv:n henkilökunta on kuitenkin ihan miehekästä väkeä, joka pyrkii tekemään hommat paikalleen. Minä paskakintaalla viittaan poliitikkokenraalien lausumiin: tosiasia on, että työ ja kehittäminen tehdään muilla tasoilla.

kuitenkin tuonne "poliitikkokenraaleihin" valikoituu kyvykkäin väki.

Eli vähänkään pidemmällä aikajänteellä näkisin hyvänä, että tuo entistä harvempi-entistä enemmän- käsitys alettaisiin viedä toimintaan. Siihen tullaan törmäämään ihan armotta ennen pitkää ja pitääkö sitä odotellessa vain uskollisesti puuhastella rivien täyttö-ohjelmien kanssa vai alkaa sorklata toisenlaista tapaa kehiin?

nyt oon pihalla. selvennä hieman

Jos pystymme kehittämään menetelmiä ja oppeja, joiden avulla harveneva sotakarja muuttuu yksilöiksi, joiden osaaminen otetaan aidosti käyttöön, niin meillä on mielestäni vahvat eväät mennä eteenpäin.

tästä olen taas sitä mieltä, että "sotakarjaa" ei meillä ole olemassa. en sellaista ole havainnut. olen havainnut kundeja jotka haluavat suuremmalla tai ok motivaatilolla täyttää tehtävänsä, kunhan joku motivaatio annetaan.

Kaikkien maiden armeijoissa on materiaalipuutteita ja kitkaa, sähläystä ja ähinää, katson kuitenkin asiaa niin, että toimimalla oikein meillä on käytössämme osaavaa ja motivoitunutta väkeä kyllin sotahommiinkin, ja silloin nämä muut puutteet on aina kestettävissä.

olen aivan samaa mieltä

Nyt puki Baikal ajatukseni niin hyvin sanoiksi ettei tuohon ole paljon lisättävää. Jatkossa ei vain voi olla niin että Jakke Jääkärin sotilasuran kliimaksi koetaan kun hän pääsee kasarmin porteista vapauteen palveltuaan sen puoli vuotta. Tämän jälkeen käydään ehkä seuraavalla vuosikymmenellä viikko kertaamassa jonkun rikki ammutun reserviläispumpun kanssa ja se oli sitten siinä se ikävä velvollisuus.

kattelin tossa just keväällä kun noin vajaa 3v. sitten ulos päässeet kundit (ja muutama daami) tuli kertaamaan. eivät ramboilleet ja joukko kuului periaattessa alueellisiin, mutta varustus oli aivan eri planeetalta kuin mun aikana taistelujoukoissa. lisäksi erotuksen oli, että kun oli tuotettu joukko, eikä sotilaspiirin palapeli, kundit pääosin tunsivat toisenssa, joka antoi ihan eri koheesion.

en näe mitään syytä tuollaiseen pessimismiin.

pessimismissähän on yksi hyvä puoli.... ei juuri pety

Jatkossa rivissä on niin vähän miehiä ettei tuo ole missään nimessä se oikea tie. Ei, kyllä lähtökohta pitää olla että ihan jokaisen sodan ajan sijoituksen omaavan reserviläisen sotilastaitojen kehittämistä jatketaan nousujohteisesti vielä reserviläisuralla. Enkä oikein näe miten tuo tapahtuisi jos niitä sotilastaitoja ei kehitetä yksilölähtöisesti ja jatkuvasti sen Jakke Jääkärin tuntevalta esimieheltä rakentavaa palautetta saaden.

mikä ero tässä on siinä onko paljon vai vähän miehiä sijoituksissa?

Baikal päästelee taas totuuden sanoja. Puolustusvoimissa ajatellaan vähän turhan paljon sillä menttaliteetilla, että "kaikki tekee tai kukaan ei tee". Puolustusvoimat on lyömässä kirvestään kiveen tällä "koko kansan armeija" konseptillaan.

en ole pv:n leivissä eikä kaverikaan ole. kuitenkin olen eri mieltä väitteestäsi.

PV:ssä on käsitykseni mukaan tasapainoilu menossa yleisen ja hyödyllisen materiaalin osalta. vaikea sanoa että "et kelpaa", kun kundi haluisi ttulla, mutta eri syistä ei ole edellytyksiä. eihän meidän veromarkkoja pitäisi heittä turhhin koulutuksiin. toisaalta sitten, jos on ihan selvää, ettei tarvi mennä, jollei halua, rekrytoinnin ongelmat sekä määrän että laadun osalta nousevat esiin.

vaikea paikka.

Suomessa on 50 000- 100 000 maanpuolustuksesta kiinnostunutta ihmistä. Puolustusvoimien kannattaisi katsoa, että noista ihmistä saataisiin maksimaalinen hyöty ulosmitattua. Nyt on lähdetty sille itsetuntovammaisen tielle miettimään "mitähän tuokin minusta ajattelee."

? määrä ?

tielle?

Sellaista päivää, ei tule, että jostain kotiutuneesta jääkärikomppaniasta 80 % osallistuisi vapaaehtoisten rientoihin. Ei vaikka se olisi ilmainen olut/viina tarjoilu maanpuolustusmajalla. Sen sijaan tuostakin porukasta löytyy montaa upseeria, aliupseeria ja miestä jotka ovat valmiita kehittämään taitojaan.

aivan. ei ne intiaanit noin suuresti osallistu. kodinturvajoukot taas eivät ole taistelujoukkoja jos vain au:t ja ups osallistuvat.

Ei vapaapalokunnatkaan toimi sillä periaatteella, että haetaan pelkästään ihmisten hyväksyntää ja huolehditaan siitä että toimintaan osallistuneet ole asiasta liian kiinnostuneita. Jos VPK:ssa ei olisi muuta kuin alkusammutusta ja perusensiapua (tärkeitä nekin) vuodesta toiseen niin kuinka moni mahtaisi olla toiminassa mukana? Kyllä väestöstä löytyy runsaasti niitäkin jotka pitää VPK:ta naurettavana haahuiluna ja aikuisten partiona. Epäilen vähän, että toiminnassa mukana oleville tuollaiset mielipiteet on kuitenkin yksi vitun maku. Ei ruotsissa, norjassa tai tanskassa kaikki hyväksy kodinturvaa yms. järjestelyjä mutta ketä se haittaa? Vapaissa moniarvoisissa yhteiskunnissa on aina ihmisiä jotka ei hyväksy sitä tai tätä. Ihmiset harvemmin kuitenkaan viitsii tehdä asioille mitään jos minkäänlaista konkreettista haittaa ei ilmene.

toi hyväksyntähän ei ole ongelma vaan intiaanien puuttuminen. päälliköitä kyllä riittää. eli miten sinne saadaan enemmän miehistöä kuin nykyisiin innokkaiden klubeihin?

 

[Mosuri]

No olipa harvinaisen väsynyttä juttua. No ei kai ne laskuvarjojääkäritkään ole mikään taisteluporukka kun se miehistö puuttuu? Välillä tuntuu, että eletään jossain Preussissa vuonna 1902 kun ihmisillä ei ole muuta tekemistä kuin miettiä aliupseeriuttaan tms. kunnon kansalaisen standardeja. Toki missään nimessä ei kannata päivittää itseään 2000-luvulle? Toki täytyy muistaa, että pääasia ei ole se mitä tehdään vaan minkä taustan itse kukin omaa.

Toki olen ehkä aina ollut siinä (väärässä) uskossa, että komppania upseerit ja varsinkin aliupseerit ovat jonkinlaisia esitaistelijoita? Ilmeisesti aika on sitten ajanut tuollaisten vanhentuneiden käsitysten ohi. Ehkä aliupseerikoulutuksenkin sisältöä tulisi muuttaa? Missä viipyvät power point esitykset ja vaikka CV:den tehtailu?

Aikoinaan tuli luettua Gruppa Finlandia kirjasta erään terävän suomalais upseerin havainto neuvostoliittolaisen upseerin lausunnosta. Tuo sovieetti kun oli loihenut lausumaan, että "taistelupioneeri on tehokkain sotilas". Suomalaisella välähti välittömästi, että miksi kaikkia miehiä ei kouluteta taistelupioneereiksi? Niin miksi ei?

Toki suomessakin on vihdoinkin havaittu tämä koulutuksen jalostava vaikutus. Esimerkiksi ItO 2005 patteri on "hieman" aliupseeri voittoinen. Toki johtajia ei niin paljon tarvita mutta menettelyllä voidaan varmistaa henkilöstön korkea laatu. Suomeksi sanottuna mies saa muutaman viikon johtamisoppia ja toimii miehistötehtävässä. Toki mieleen nousee muutamia kysymyksiä? Pitäisikö miehistökoulutusta ja hyvin suoritettua miehistöpalvelua arvostaa enemmän vai jatkuuko kehitys muissakin yksiköissä? Onko puolustusvoimat oman propagandansa uhri? Vielä 20-luvulla moni suojeluskuntalainen luopui aliupseerin arvosta sen tuomien velvoitteiden takia? No ilmeisesti tämä "johtamishulluus" pitää sitten pitää voimissaan vaikka se näivettäisi monta muuta toimintoa ml. vapaaehtoistouhut.

"Alikersantti ei päässyt ulos kun kukaan ei avannut ovea..."

Ilmeisesti yhteiskunnasta sitten pitää löytyä yksi laitos jossa sitä "piällysmiesten" määrää lisätään. Siviilissähän ne kympit ja femmat alkoi vähentyä jo 20 vuotta sitten ja ihmiset valvovat yhä enemmän omia sekä vertaistensa suorituksia. Kokonaiset tehdassalit, marketit yms. laitokset pyörivät yhden työnjohtajan tai vuoropäällikön voimin. Onko tehokkuus laskenut vai noussut menneistä päivistä? Tehtävätaktiikka ja delegointi näyttää toimivan melko hyvin jos sille vain annetaan mahdollisuus- toisaalta yritysten täytyy tehdä rahaa ja menneen maailman dinosaurukset kaatuvat alka aikayksikön. Sellainen ravintola jossa täytyy pitää esimies valvomassa muutamaa kokkia etteivät nämä juo konjakkeja ja ruuanlaittoon varattuja viinejä kaatuisi nykyään alta aikayksikön palkkakuluihin - vielä 70-luvulla tuokin oli arkea.

 

[baikal]

Vai junttiretoriikkaa? Noh, tuo kokonaisten kirjoitusten viipalointi lienee sitten intelligentsian paras kukkanen?

Poliitikkokenraaleihin voi valikoitua kyvykkäin väki, mutta poliitikkokenraali on POLIITIKKO ensin ja sitten kenraali, ymmärrätkö eron, adam 7?

Ihan suotta adam taivastelet erilaisesta suhtautumisesta tai kokemuksista tai yrität kehittää perustelua, kuinka olet törmännyt VAIN motivoituneeseen väkeen tehtävissäsi. Joko et lue muiden kirjoituksia tai et edes halua ymmärtää mitä kirjoitetaan.

Toisaalta viimeisessä lauseessasi peräänkuulutat inkkareita mukaan toimintaan. Ja sitä on yritetty sulle miehissä selittää, että toimintatavat eivät voi olla samoja kuin pv:n toimiessa sen asevoiman kovimman ytimen kanssa. Aikuiseksi kasvanut inkkari ei lähde mukaan rientoihin, siis vapaaehtoisesti, jossa hänelle tarjotaan roolia "lavalla ollaan hiljaa". Mikä tässä on niin vaikea käsittää? Aikuiselle miehelle tämä rooli ei ole soiva, siis jos hän oikeasti on miehinen mies eikä mikään mielipiteetön ja harmaanaamainen ulpukka.

Jos taas on niin, että tässä nimenomaisessa toiminnassa ei ole muuta mahdollisuutta kuin, että inkkari on "lavalla hiljaa" niin ei kannata pidätellä hengitystä toimijoita odotellessa. Ja sitten nämä harrastuspiirit kyllä "säilyvät" nykyisenlaisina. Mutta kuiten olen sanonut, voi olla, että mikään keino ei tuo inkkarilaumoja mukaan.

 

[adam7]

Vai junttiretoriikkaa? Noh, tuo kokonaisten kirjoitusten viipalointi lienee sitten intelligentsian paras kukkanen?

junttiretoriikkaa on kirjoitusten kärjistäminen ja leimaaminen. leimaamista on esim. kun esität "intelligentsian paras kukkanen", jolla leimaat minut "intelligentsiaksi" ja sen jälkeen viittaat siihen että kirjoitukset ovat romua, ts. "paras kukkanen" ironisesti.

jollei yksittäisiä väittämiä osaa vastata tai jollei niihin saa vastata, ovat asiat huonolla tolalla.

ps. pitäisköö sulla olla rinnakkaispersoona eli rinnakkaisnikki? jos osallistut keskusteluun modena, jää epäseöväksi osallstutko moden ominaisuudessa vai privaatissa ominaisuudessa.

Poliitikkokenraaleihin voi valikoitua kyvykkäin väki, mutta poliitikkokenraali on POLIITIKKO ensin ja sitten kenraali, ymmärrätkö eron, adam 7?

en ymmärrä tuota haukkumasanana jos sitä haluat esittää. jos on pv:n ykkösjoukkuetta, pitää rauhan aikana osata hanskata sidosryhmäsuhteet. toivottavasti samat herrat osaavat siinä huonommassa vaihtoehdossa hanskata myös sen varsinaisen tehtävänsä.

en oikein usko että varsinaisen kenraalikuntaan pitäisi päästä, jollei ymmärrä yhteiskuntaa kokonaisena systeeminä.

mikä sinua korpeaa?

Ihan suotta adam taivastelet erilaisesta suhtautumisesta tai kokemuksista tai yrität kehittää perustelua, kuinka olet törmännyt VAIN motivoituneeseen väkeen tehtävissäsi. Joko et lue muiden kirjoituksia tai et edes halua ymmärtää mitä kirjoitetaan.

en todellakaan ole tuota väittänyt. näkökulmastani tuo juuri on sitä junttiretoriikkaa. panet sanoja minun tekstiini joita en ole kirjoittanut.

totesin että tavalliset kaverit täyttävät tehtävänsä kun ovat motivoituneita. olen nähnyt vaikka kuinka paljon tilanteita, joissa ei ole osattu motivoida näitä tavallisia inkkareita tai edes johtajia, joko konkreettisesti koulutustilanteessa (naamakkain) tai rakentamalla harjoituksen siten ettei se motivoi. mielestäni kuitenkin tuossa jossakin 90-luvun vaihteen jälkeen pv:n upseeristossa oli uusi henki joka näkyi ressujen kohtelussa. jos olette kokenut muuta, valitan. tuosta ja siitä miksi täällä kovasti haukutaan pv:n systeemiä kuulen mielelläni.

joku kirjoitti ylpalvosta. ne on meny ja tullu mun ressuaikana ja onneksi niillä ei ole ressuaikana juurikaan ollu merkitystä. en tiedä miten ylpalvo liittyisi ressujen harjoituksiin tai vielä vähemmän kodinturvajoukkojen toimintaan.

Toisaalta viimeisessä lauseessasi peräänkuulutat inkkareita mukaan toimintaan. Ja sitä on yritetty sulle miehissä selittää, että toimintatavat eivät voi olla samoja kuin pv:n toimiessa sen asevoiman kovimman ytimen kanssa.

Aikuiseksi kasvanut inkkari ei lähde mukaan rientoihin, siis vapaaehtoisesti, jossa hänelle tarjotaan roolia "lavalla ollaan hiljaa". Mikä tässä on niin vaikea käsittää? Aikuiselle miehelle tämä rooli ei ole soiva, siis jos hän oikeasti on miehinen mies eikä mikään mielipiteetön ja harmaanaamainen ulpukka.

minä tässä olen koittanut selittää että ressujen harjoituksissa itse olen nähnyt ihan eri toimintaa. ihan joukkoharjoitustasolla. niin kauan kun kouluttajat eivät yritä ottaa joukkoa haltunsa, vaan kouluttavat, (eli neuvovat, yleensä vasta silloin kun homma on menossa ihan persiilleen) johtajaa, yleensä jj:ia ja k-päälikköä ja erikoiskoulutuksessa, eli esim asekoulutuksessa, homma menee hyvin. tosin en ole ollut ikäni vuoksi joukkoharjoituksissa johonkin aikaan, joten ihan tuoreita havaintoja ei johtajana toimimisesta siinä organisaatiossa ei ole.

onko teidän viestinne siis, että pv:n harjoituksissa ressuja kohdeltaisiin tänä päivänä varusmiesten tavoin?

Jos taas on niin, että tässä nimenomaisessa toiminnassa ei ole muuta mahdollisuutta kuin, että inkkari on "lavalla hiljaa" niin ei kannata pidätellä hengitystä toimijoita odotellessa. Ja sitten nämä harrastuspiirit kyllä "säilyvät" nykyisenlaisina. Mutta kuiten olen sanonut, voi olla, että mikään keino ei tuo inkkarilaumoja mukaan.

miksi ei saataisi? ketä ne siellä ruotsissa kodinturvajoukkojen inkkaripostit täyttää.

tosin olen kyllä ruotsalaista http://forum.soldf.com/ foorumia seuratessa ymmärtänyt että sielläkin inkkareiden mukaansaamisessa on haasteita.

ymmärrä nyt, että en suhtaudu negatiivisesti kodinturvajoukkojen persustamiseen. en myöskään esitä että niissä pitäisi olla joku ylpalvo:n mukainen käyttäytyminen ja pv:n kundit rumbaamassa, vaan olen esittänyt, että ne eivät voi olla mitään erillisiä miliisijoukkoja joissa joku kaverimafia päättä ketkä soveltuvat mihinkä hommaan. edelleen, ei joukko vapaasti voi "keksiä" toimintatapoja, vaan niiden on perustuttava siihen doktriiniin joka meillä on pv:ssä kehitetty. parhaan miehen asettamista oikeaan tehtävään en mitenkään vastusta.

edelleen, toisin kuin jotkut, pidän toiminnan kytkemistä pv:iin edellytyksenä että saadaan inkkarit mukaan. tällä hetkellä inkkarit kokevat vapaaehtoisen ressutoiminnan, sori vaan, sotahullujen ja tärkeilijöiden touhuna. no pun intended.

jos homma on kytketty pv:n toimintaan, saa se ihan eri aseman.

yksittäistapauksena voin kertoa että mulla yksi kaveri tuskailee aina tietyn promillemäärän jälkeen, että miksi meni saunamajuriksi varusmiesaikana. tälle joku nykyinen ressutoiminta on liian korkean kynnyksen takana, muttajos toiminta olisi virallisempaa, uskoisin että kaveri olisi siihen mennyt.

 

[baikal]

Osallistun vain ja ainoastaan privaatisti, en modena. Toki mode-persoona laahaa siinä mukana, ei siitä mihin pääse.

Vilpittömästi pyydän anteeksi, jos sait sen kuvan, että pidän kirjoituksiasi romuina: ei pidä paikkaansa, päinvastoin. Junttiretoriikka-viittaus vaati lievää vastavetoa.

Minulla ei ole mitään epäilyksiä etteikö pv osaa hoitaa postiaan mitä tulee sotaväen kouluttamiseen ja sen käyttämiseen. Se, mitä olen näköjään huonolla menestyksellä yrittänyt tuoda esille on, että VAPAAEHTOISTOIMINTAAN ei MIELESTÄNI voida siirtää samoja menettelytapoja kuin mitä toimittaessa ns. kovan ytimen kanssa. Eli on erotettava kaksi kenttää: on ns. kova ydin ja sitten VAPAAEHTOISTOIMINTA. Siinä olen samaa mieltä 100-prosenttisesti, että tämän vapaaehtoiskentän tuottama arvo on saatava silti palvelemaan pv:n etua ja oltava tämän ohjauksessa.

 

[JOKO]

Kertokaas mulle, että mitä mosurit sitten haluaisivat tehdä vapaaehtoisten harjoitusten muodossa? Mikä normaalissa jalkaväkitaistelijan roolissa on vialla?

 

[Kapiainen]

tämän vapaaehtoiskentän tuottama arvo on saatava silti palvelemaan pv:n etua ja oltava tämän ohjauksessa.

Olen varmaan tyhmä kun en minäkään ymmärrä asiaa mitenkään muuten?
Jos sotilaallinen maanpuolustusharrastus ei tähtää siihen, että kyseinen harrastus tehostaa osallistujien valmiuksia toimia Puolustusvoimissa kriisiaikana niin ei se kyllä sitten ole sotilaallista maanpuolustusharrastustakaan...se on vain harrastus ilman etuliitteitä.
Puolustusvoimat vastaa Suomessa sotilaallisesta maanpuolustuksesta. On oikein hyvä ja suotavaa, että reserviläiset harrastavat noissa tehtävissä tarvittavien taitojen kehittämistä vapaaehtoisesti, mutta on aivan olennaista että harrastustoiminnalla on selkeät liittymäpinnat Puolustusvoimiin ja sen toimintaan..jos ei ole, niin sitten se harrastustoimintakin on jotakin muuta kuin maanpuolustusharrastusta. Silloin pitäisi puhua aikuisten sota- ja armeijaleikeistä.. tai jostakin sellaisesta..ja se on täysin eri asia kuin maanpuolustusosaamisen kehittämiseen tähtäävä harrastus.
Melomalla ei tulla hyväksi juoksijaksi ja päinvastoin - pätee myös tässä asiassa.

 

[Museo]

Minulla ei ole mitään epäilyksiä etteikö pv osaa hoitaa postiaan mitä tulee sotaväen kouluttamiseen ja sen käyttämiseen. Se, mitä olen näköjään huonolla menestyksellä yrittänyt tuoda esille on, että VAPAAEHTOISTOIMINTAAN ei MIELESTÄNI voida siirtää samoja menettelytapoja kuin mitä toimittaessa ns. kovan ytimen kanssa. Eli on erotettava kaksi kenttää: on ns. kova ydin ja sitten VAPAAEHTOISTOIMINTA. Siinä olen samaa mieltä 100-prosenttisesti, että tämän vapaaehtoiskentän tuottama arvo on saatava silti palvelemaan pv:n etua ja oltava tämän ohjauksessa.

Baikal tarkoittaa nähdäkseni tässä nyt sellaista johtamisparadoksia missä kaksi tavallaan ristiriitaista asiaa pitäisi sovittaa yhteen. Toisaalta kaikkia sotilaita pitäisi kohdella ensisijaisesti sotilaina ja toimintatapojen olla yhtenäisiä jotta saataisiin jotain aikaan. Toisaalta taas vapaaehtoiseen toimintaan osallistuva noin yleisesti ottaen olettaa vapaaehtoisuuden huomioivaa johtamista ja kohtelua yksilönä jonka toiminnalla on erityistä merkitystä. Se miten tuo toteutetaan on sitten kokonaan toinen kysymys.

Olipa taas tosi hämärästi ilmaistu. Ymmärrättekö mitä yritin sanoa?