Varmaankin ihan perus tekniikan ymmärtämiseen. Noin se yksinkertaistettuna menee.
Kännykät paikalliskomppaniassa
- Viestiketjun aloittaja Raivaaja
- Aloitus PVM
Varmaankin ihan perus tekniikan ymmärtämiseen. Noin se yksinkertaistettuna menee.
Ymmärtääkseni solunvalinta perustuu kentänvoimakkuus ja laatu-parametreihin. Eri verkkokerrosten välillä on myös parametrisointia.
Kyllä se menee ihan, että jos päätelaite (puhelin) ei saa heti yhteyttä, se yrittää muihin kaukausempiin tukiasemiin, ja jos ei saa, se yrittää uudelleen, useammin ja kovemmalla teholla. Kunnes virran säästö (jos on päällä) astuu kehiin.
Nomuttaaivan.
Älä veliseni vielä vaivu epätoivoon, kyllä niitä kaapeleita on vedetty vähän muuallekkin kuin asutuskeskuksiin... kaipa nekin piuhat on joku maksanut...
Sitä minä tarkoitankin juuri.
Jos puhutaan nykyisistä puhelimista, niin...
Operaattori parametrisoi oman näkemyksensä mukaan eri verkkokerrosten välisen parametrisoinnin. Yleisesti IDLE tilassa halutaan puhelimet korkeammalle taajuuskaistalle, joka on käytössä( syy:kapasiteetti).
Valinta perustuu kentänvoimakkuuteen ja laatu parametreihin.
Esim. 4G:ssä oletus on 2600MHz (2100/1800/800). Mikäli 4G:n ylin kaista on ruuhkainen puhelimen pyytäessä resursseja(esim. data), 4G:ssä on älyä ohjata puhelin seuraavalle kaistalle, jossa on kapasiteettia tarjolla.
Mikäli alemmiltakaan ei löydy kapasiteettia, verkko ilmoittaa puhelimelle, että hold on eli äläs yritä nyt kokoaikaa, kun ei ole tilaa. Tämä siis datan osalta.
4G:ssä ei kulje puhe ellei VOLTE ole käytössä.
Normi puhelussa puhelin ohjataan 4G-verkosta suoraan 3G-verkkoon(tai jopa 2G:hen), jossa verkkokerrosten välillä voi olla parametrisointia eli ohjataan esim. 2100MHz tai sitten suoraan 900MHz kaistalle. Tässäkin valinta pohjautuu operaattorin parametrisointiin ja puhelimen ilmoittamiin kentänvoimakkuus ja laatu parametreihin.
3G ja 4G:ssä tehonsäätö on hyvin nopeaa ja puhelin ei "huuda täysillä", koska se tukkisi tukiaseman vastaanottimet..
Puhelin ilmoittaa verkolle pyydetyin väliajoin, että on tavoitettavissa ja mikäli liikkuu liikennealueiden yli, niin siinä vaiheessa myös päivitetään uusi liikennealue järjestelmään.
Ihan tekniikkaan ja tieteeseen. Mitäs luulet että kännykkäsi tekee kun ei saa yhteyttä tukiasemaan? Nostaa lähetystehoa ja huutelee kovempaa. Joss saa yhteyden, toimii koko tehollaan kun on yhteyksissä. Ja tarkkaile kännykän tiedonsiirron lukuja, niin näet että älykänny on kutakuinkin koko ajan lähettämässä ja vastaanottamassa dataa. Kun se tapahtuu täydellä lähetysteholla, virtaa kuluu.
Juu. niinhän ne ovat suunitelleet, mutta kun tuhannet kännyt ovat alueella joka pystyy antamaan palvelua sadoille, kaikki ei mene kuten Strömsössä.
No kerro miten toimii ko.tilanteessa, oletuksena älypuhelin?
Käytös idle tilassa, datan siirrossa ja puhelussa?
Ei tasan varmasti toimi näin.
Siis jos kenttä on heikko, lähettää minimitehoillaan?
Mistä tekniikasta puhut?
GSM:ssä tämä oli mahdollista.
Uudemmissa tehonsäätö toimii aivan eritavalla.
Melko skutsissa saa tämä yleisökeskittymä olla, missä tilanne olisi edes mahdollinen ja yleensä operaattorit ovat reagoineet tilanteeseen ennalta tuomalla tilapäistä palvelua alueelle.
Palaan astialle. Pahoittelen, en ehdi lukemaan ketjua uudelleen läpi, joten asiaan on ehkä otettu kantaa.
Kännykkä soveltuu lähinnä SANLAn korvaajaksi, eli tarvitsee käytännössä viestimiehen sitä käyttämään ja päivystämään. Taistelunjohtaminen ei kirjoitetuin viestein onnistu, jos alusta ei tarjoa mahdollisuutta viestien lausumiseen ja saneluun.
Erilaisia radio-ohjelmiahan älyluureihin on olemassa, mutta SA-kalustoksi näistä ei ole, niin kauan kuin siviililuurien akunkesto, handsfreet ja kenttäkelpoisuus muutenkin on mitä on, puhumattakaan sähkönjakelu- ja televerkon luotettavuudesta poikkeusoloissa.
Tilannekuvan ja datan (kuvat, ääni, video, filut) jakamiseen toki soveltuvat, niin kauan kuin virtaa ja verkkoa on käytössä.
Käytännössä asian kanssa eletään nyt alkuhämäriä. Uusimpien käytössä olevien ja käyttöönotettavien viestijärjestelmien kohdalla on myös lähdetty siitä honkkarista ostetusta mokkulasta ja epäkäytännöllisistä purkkapatenteista, jolla idean toteuttamiskelpoisuutta on kokeiltu ja sen jälkeen edetty puolustusteollisuuden kanssa softan ja raudan kehitysprojekteihin.
Kännykkä soveltuu lähinnä SANLAn korvaajaksi, eli tarvitsee käytännössä viestimiehen sitä käyttämään ja päivystämään. Taistelunjohtaminen ei kirjoitetuin viestein onnistu, jos alusta ei tarjoa mahdollisuutta viestien lausumiseen ja saneluun.
Erilaisia radio-ohjelmiahan älyluureihin on olemassa, mutta SA-kalustoksi näistä ei ole, niin kauan kuin siviililuurien akunkesto, handsfreet ja kenttäkelpoisuus muutenkin on mitä on, puhumattakaan sähkönjakelu- ja televerkon luotettavuudesta poikkeusoloissa.
Tilannekuvan ja datan (kuvat, ääni, video, filut) jakamiseen toki soveltuvat, niin kauan kuin virtaa ja verkkoa on käytössä.
Käytännössä asian kanssa eletään nyt alkuhämäriä. Uusimpien käytössä olevien ja käyttöönotettavien viestijärjestelmien kohdalla on myös lähdetty siitä honkkarista ostetusta mokkulasta ja epäkäytännöllisistä purkkapatenteista, jolla idean toteuttamiskelpoisuutta on kokeiltu ja sen jälkeen edetty puolustusteollisuuden kanssa softan ja raudan kehitysprojekteihin.
ATAKin uusin siviiliversio julkaistu.
www.civtak.org
T.REX Armsin Isaac johdattelee aiheeseen.
CivTAK 4.0.7 Has Been Released
CivTAK 4.0.7 has been released. This is the enterprise-quality, “F-35 of Geospatial Collaboration” official, plugin-capable release of CivTAK. You can get it here. Its the most capable …
www.civtak.org
T.REX Armsin Isaac johdattelee aiheeseen.
