EU:n puolustusyhteistyö syvenee vauhdilla – näitä kolmea vaihtoehtoa Kataisen johdolla kaavaillaan
EU-komissio kirjoittaa paraikaa linjauksiaan jäsenmaiden puolustusyhteistyön tiivistämiseksi. EU:n komissio esittelee jo kesäkuun alussa todennäköisesti kolme vaihtoehtoa, joilla jäsenmaat voisivat yhteistyössä edetä.
EU-komissio kaavailee vauhdilla EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä.
Jo kahden ja puolen kuukauden kuluttua EU-komission on määrä julkistaa työpaperi, joka esittelee vaihtoehtoiset mallit 27 jäsenmaan puolustusyhteistyön tiivistämiseksi.
Työpaperissa kartoitetaan muun muassa alueet, joissa yhteiset hankinnat jäsenmaiden kesken toisivat säästöjä ja joissa yhteisiä toimintakykyjä voitaisiin alkaa kehittää.
Valmistelua EU:ssa johtaa komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen yhdessä ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin kanssa.
Työn tavoitteena on löytää yhteistyömalli, joka vahvistaa yksittäisten jäsenien turvallisuutta ja puolustusta.
Vauhtia EU:n jäsenmaiden puolustusyhteistyölle antavat lukuisat uudet uhkakuvat: isoimpina niistä Venäjä, terrorismi, maahanmuutto ja hybridisota, mutta myös Yhdysvaltain presidentinvaihdoksen mahdolliset seuraukset Nato-yhteistyölle.
Niin ikään kilpailu niukkenevista resursseista ja ilmastomuutos ovat yksittäisille jäsenmaille haasteellisia kohteita. Suojautuminen uhkilta käy myös entistä kalliimmaksi.
EU-komissio julkistaa hahmotelmansa tiivistyväksi puolustusyhteistyöksi kesäkuun 7. päivänä. Jäsenmaiden kesken kaavailuja arvioidaan heti perään Prahassa, 9. päivä kesäkuuta.
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esittelee oman linjavetonsa syyskuussa.
Työpaperiin on EU-lähteiden mukaan kaavailtu kolmea erilaista skenaariota, joilla puolustusyhteistyötä tiivistettäisiin vuoteen 2025 mennessä.
Ensimmäinen vaihtoehto on edetä nykymallilla. Jo sovittujenkin suunnitelmien toteutus merkitsisi isoja muutoksia.
Toinen skenaario on edetä kohti puolustusunionia, mutta kuitenkin jäsenmaiden kesken eri tahdissa. Oletus siis on, että kaikki 27 jäsenmaata eivät lähde heti mukaan hankkeeseen.
Yhteistyö voisi alkuun tiivistyä esimerkiksi satelliittien, lennokkien ja ilmatankkauskoneiden hankinnoissa. Niin ikään mukaan lähtijät voisivat kehittää yhteisiä toimintakykyjä vaikkapa kyberpuolustuksessa tai tarvittaessa yhteisen avun vastaanotossa.
EU-lähteet korostavat, että EU:n tavoitteena ei ole tarkoitus korvata Natoa eikä Naton puolustusvelvoitteita liittoutuman jäsenille.
Kolmas vaihtoehto olisi EU:n puolustusunioni. Siinäkään vaihtoehdossa ei haluta rakentaa toista Natoa, vaan Natoa täydentävä järjestely. Se saattaisi kuitenkin sisältää Naton kaltaisen puolustusvelvoitteen jäsenmaiden kesken.
Täydellisen puolustusunionin edellytys olisi käytännössä myös yhteinen EU:n ulkopolitiikka.