Kahta poliisia ammuttu Porvoossa

EDIT: Sana "kosto" on muutenkin vähän yksioikoinen. Rangaistusten yksi päämäärä on toimia myös ennaltaehkäisevänä pelotteena.
Tuota on paljon tutkittu ja rangaistusten ankaruudella ei ole juurikaan merkitystä ennaltaestävyyden kannalta. Keskiverto rikolliset taitaa olla sen verran syrjäytynyttä sakkia, etteivät lueskele pykäliä ennen rikokseen ryhtymistä. Talousrikokset poikkeuksena tuosta.

Paljon enemmän merkitystä on kiinnijäämisen todennäköisyydellä. Tarkemmin vielä niin, että oletetulla kiinnijäämisellä. On myös tutkittu, että ihmiset pitävät kiinnijäämisen todennäköisyyttä paljon suurempana kuin se oikeasti on.
 
Tuota on paljon tutkittu ja rangaistusten ankaruudella ei ole juurikaan merkitystä ennaltaestävyyden kannalta

Eihän edes kuolemantuomion käyttö takaa sitä, että ao. valtio olisi rauhallinen kuin luostari. Maailma on pullollaan valtioita, joissa aika pienistäkin asioista lentää vuosikausiksi linnaan, jotka yleensä eivät ole edes mitään neljän tähden motelleja vaan arki on ylen karua. Silti vaan yritteliäitä ihmisiä on tungokseen asti tulossa sisään....

Kiinnijäämisriskin maksimointi on kaiketi paras yleisestävä tosiasia. Mitä varmemmin tiedät jääväsi kiinni, sitä enemmän tuo tieto estää.
 
Vankilan pääasiallinen tarkoitus onkin erityisestävä. Estää ko. henkilö tekemästä rikoksia sillä, että hänet on suljettu vankilaan. Rangaistusuhalla on pienempi yleisestävä vaikutus kuin kiinnijäämistodennäköisyydellä, mutta se on silti olemassa. Jos kiinnijäämisriski olisi aina 100 % mutta sanktiota ei olisi, ei kiinnijäämisriskilläkään olisi merkitystä. Asiat kulkevat yhdessä.

Ulkomaalainen rikoksentekijä pääsääntöisesti siirretään kotimaahansa istumaan tuomiotaan, erityisesti EU:n sisällä jonka pituuden kyllä määrää Suomessa annettu tuomio, mutta ehdonalaissäännöksissä noudatetaan kotimaan lakia. Siksi esmes virolaisvangit vastustavat viimeiseen asti siirtoaan Viroon, missä automaattista ehdonalaista ei ole. Ruotsissakin se on 2/3 tuomion pituudesta, siinä missä Suomessa 1/2. Granholmit todennäköisesti siirretään Ruotsin vankiloihin, sillä toisella on vain Ruotsin ja toisella sekä Suomen että Ruotsin kansalaisuus. Vastaavasti Steen Christensen siirrettiin Tanskaan vankilaan 90-luvulla jne. Tietysti lyhyttä tuomiota istuvien vankien kohdalla näin ei yleensä viitsitä toimia, sillä vankeusaika ehtii helposti tulla suoritetuksi sinä aikana, kun siirtoa valmistellaan ja mahdollinen valitus käsitellään.

Suomessakin on mahdollista tuomion yhteydessä määrätä rangaistus suoritettavaksi kokonaan, ns. päivästä päivään. Tällöin siitä on istuttava 5/6.

Kaikesta tästä voidaan helposti päästä lopputulokseen, että oikeustaiteellisen pääsykokeessa tulisi olla edes lyhyen matematiikan vähimmäispistemäärä. Esimerkiksi, "osoita, että 1/1 =1".
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
@Samovarius Onkin muuten mielenkiintoista että Janne Raninen siirrettiin Ruotsista Suomeen suorittamaan tuomionsa loppuun, kun teki sen ekan murhansa Ruotsissa. Vaikka mies oli syntynyt ja kasvanut Tukholmalaisessa lähiössä. Miksi näin?
 
@Samovarius Onkin muuten mielenkiintoista että Janne Raninen siirrettiin Ruotsista Suomeen suorittamaan tuomionsa loppuun, kun teki sen ekan murhansa Ruotsissa. Vaikka mies oli syntynyt ja kasvanut Tukholmalaisessa lähiössä. Miksi näin?

Jaa-a, sitä multa on turha kysyä. Olen ymmärtänyt, että näissä asioissa vaakakupissa painavat ensisijaisesti kansalaisuus ja vakiintuneet perhesuhteet, syntymäpaikalla tuskin on merkitystä sinänsä. On outoa, että sellainen tieto painetaa esmes varusmieskorttiin, vaikkei se vaikuta henkilön asuinpaikkaan tai kansalaisuuteen kuin poikkeustapauksissa. Varsinaista lähdettä mulla ei ole antaa, käsitykseni on syntynyt lukemalla vuosien varrella oikeustoimittajien artikkeleita ja juristien kolumneja ja mielipidekirjoituksia. Tuo tieto voisi löytyä jostain alan lehdestä eli käytännössä Alibista, mulla on hyvin harvoin mielenkiintoa selvittää yksittäisen rikostapauksen detaljeja.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Jaa-a, sitä multa on turha kysyä. Olen ymmärtänyt, että näissä asioissa vaakakupissa painavat ensisijaisesti kansalaisuus ja vakiintuneet perhesuhteet, syntymäpaikalla tuskin on merkitystä sinänsä. On outoa, että sellainen tieto painetaa esmes varusmieskorttiin, vaikkei se vaikuta henkilön asuinpaikkaan tai kansalaisuuteen kuin poikkeustapauksissa.
Eiköhän se syntymäkunta ole varusmieskortissa kaatuneiden evakuointikeskusta varten. On vaihtoehto jos vaikka asuinkunta on vihollisen miehittämä. Ja saattaahan tuolta syntymäkunnasta joku sukuhautakin löytyä.
 
Vähän vanhentunut ja irrelevantti ajatus, kun mullakin syrjäsessä Kajaanissa oli parikin komppaniatoveria, joiden synnyinkunta oli Tukholma.
 
Tuota on paljon tutkittu ja rangaistusten ankaruudella ei ole juurikaan merkitystä ennaltaestävyyden kannalta. Keskiverto rikolliset taitaa olla sen verran syrjäytynyttä sakkia, etteivät lueskele pykäliä ennen rikokseen ryhtymistä. Talousrikokset poikkeuksena tuosta.


Paljon enemmän merkitystä on kiinnijäämisen todennäköisyydellä. Tarkemmin vielä niin, että oletetulla kiinnijäämisellä. On myös tutkittu, että ihmiset pitävät kiinnijäämisen todennäköisyyttä paljon suurempana kuin se oikeasti on.
Nyt taisit kyllä tehdä melkoisen ajatusloikan. Rangaistuksen ankaruuden hienosäädöllä ei välttämättä ole järisyttävää merkitystä, mutta aivan varmasti ankaruudella on. Ja tästä on meillä Suomessakin ihan konkreettista empiiristä tietoa esim. sen osalta, että mitä myymälävarkauksille tapahtuikaan sen jälkeen, kun niistä koituvista sakoista ei voinut enää joutua vankilaan?

YLE:n uutisesta muutamien vuosien takaa:
Mahdollisuus muuntovankeuteen poistettiin poliisin kirjoittamista sakoista vuonna 2008. Tämän jälkeen näpistely ja varkaudet lisääntyivät kaupoissa.

Ja et kai nyt ihan oikeasti luule, ettei ihmisillä olisi jonkinlainen yleiskäsitys siitä, että jonkinlaista (mahdollisesti kovaakin) rangaistusta on tiedossa, jos lähtee vaikkapa pahoinpitelemään, raiskaamaan tai tappamaan? Että tämä tieto pitäisi erikseen lukea lakipykälistä?

Ajatuksesi on siinäkin mielessä ristiriitainen, että kiinnijäämistähän pelätään nimenomaan siksi, että kiinnijääminen johtaa rangaistuksen konkretisoitumiseen. Pelkkä kiinnijääminen itsessään ei tunnu missään, jos sen jälkeen tietää pääsevänsä kuin koira veräjästä.
 
Nyt taisit kyllä tehdä melkoisen ajatusloikan. Rangaistuksen ankaruuden hienosäädöllä ei välttämättä ole järisyttävää merkitystä, mutta aivan varmasti ankaruudella on. Ja tästä on meillä Suomessakin ihan konkreettista empiiristä tietoa esim. sen osalta, että mitä myymälävarkauksille tapahtuikaan sen jälkeen, kun niistä koituvista sakoista ei voinut enää joutua vankilaan?
Kova on sinunkin ajatusloikka kun kaivat esiin tilanteen, jossa vankeuteen johtavasta teko(sarjasta) tehtiinkin täysin rangaistukseton.

Sitähän sakot tuon rikosluokan tekijöille tuppaavat olemaan. Ei ole tuloja, ei omaisuutta ja luottotiedotkin menneet jo vuosikymmen sitten. Pelkkä sakko on yhtä kuin ei mitään. Juuri niin siinä sitten kävi eli rangaistusuhka poistui käytännössä kokonaan.
 
Kova on sinunkin ajatusloikka kun kaivat esiin tilanteen, jossa vankeuteen johtavasta teko(sarjasta) tehtiinkin täysin rangaistukseton.

Sitähän sakot tuon rikosluokan tekijöille tuppaavat olemaan. Ei ole tuloja, ei omaisuutta ja luottotiedotkin menneet jo vuosikymmen sitten. Pelkkä sakko on yhtä kuin ei mitään. Juuri niin siinä sitten kävi eli rangaistusuhka poistui käytännössä kokonaan.
Eli oletko saanut päätettyä, onko mielestäsi rangaistuksen ankaruus pelote vai ei? Tuossakin taas päädyit lopputulokseen, että liian lepsu rangaistus on yhtä kuin ei mitään eikä toimi pelotteena?
 
Eli oletko saanut päätettyä, onko mielestäsi rangaistuksen ankaruus pelote vai ei? Tuossakin taas päädyit lopputulokseen, että liian lepsu rangaistus on yhtä kuin ei mitään eikä toimi pelotteena?
No mitäpä olet juuri lukenut? Ei vaikuta rikollisuuteen saako teosta 4 kk vaiko 6 kk vankeutta tai 12 vuotta vaiko 14 vuotta kiinteätä.

Totta hitossa se vaikuttaa, jos tuon sijasta rangaistus muutetaan sakoiksi, joita ei oikeasti tarvitse maksaa. Ei kukaan ole väittänyt, etteikö niin kävisi.
 
Back
Top