Kaikki työ on arvokasta - varsinkin Suomessa

Minuteman

Eversti
Työn, työnteon ja toimeentulon sekä kaiken siihen liittyvän ympärillä käytävää keskustelua - joka tuppaa usein muuttumaan huutamiseksi - on turhauttavaa seurata. Välillä ilmoille lauotut mielipiteet ovat sitä luokkaa että laukojan oikeustoimikelpoisuutta on pakko ainakin hetken verran epäillä, useimmiten kumminkin kysessä on välistävetäjä jonka suu jauhaa sen aatetta jonka leipää syö ja ajatukset saavat tukensa todellisuudesta irtaantuneesta ideologisesta pilvestä.

Miten tämä asia sitten liittyy maanpuolustukseen? Liittyypä hyvinkin useammallakin tavalla: Maanpuolustuksen kivijalkoina ovat aina ja kaikkialla sekä taloudellisen pohjan vakaus että kansan yhtenäisyys. Kansan kiihottaminen toisiaan vastaan, luokkasodan julistaminen tai työttömien/duunareiden/työnantajien/rikkaiden demonisoiminen ja niemäminen syypääksi omaan huonoon oloon ei edistä taloutta, yhtenäisyyttä eikä tätä kautta maanpuolustusta.

Olen oman elantonikin puolesta joutunut pohtimaan ja laskemaan työn hintaa. Suurin osa ihisistä kun ei tunnu ymmärtävän koko työn konseptia kun mukaan otetaan työn tuottama lisäarvo ja sen rahallinen suuruus. Enemmistö mieltää vain oman nettopalkkansa ja sen kautta saamansa ostovoiman - joka on aina liian pieni.

Jotta pääsette jyvälle siitä mitä ajan takaa, loin kuvitteellisen duunarin joka on noin kolmekymppinen, hänellä on kaksi alaikäistä lasta, kuuluu kirkkoon ja työttömyyskassaan.
 
Arska

Ikä: 32 vuotta, naimisissa 2 alaikäistä lasta.

Asuu Vantaalla, kuuluu kirkkoon ja työttömyyskassaan.

Ammatti: Autonkuljettaja/varastomies

Palkka 14€/tunti, noin 2400€/kk, 31,5k€/vuosi


Kuinka verottaja Arskan näkee:

Ansiotulot ja ennakonpidätykset

Päätoimen palkat ja luontoisedut, Koko vuoden bruttotulo 31500,00

Ansiotuloista tehtävät vähennykset

Valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

Tulonhankkimisvähennys 620,00
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut 200,00
Työeläkemaksut 1795,50
Työttömyysvakuutusmaksut 204,75
Päivärahamaksu 245,70

Vain kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

Ansiotulovähennys kunnallisverotuksessa 2819,40

Verosta tehtävät vähennykset

Työtulovähennys 1025,00
Lapsivähennys 100,00

Yleisradioveron perusteena olevat tulot
Yleisradioveron perusteena oleva tulo 30680,00

Verojen laskennassa käytetyt tuloveroprosentit

Verotuskunta Vantaa

Kunnan tuloveroprosentti 19,00
Seurakunnan tuloveroprosentti 1,00
Sairaanhoitomaksuprosentti 1,32
Päivärahamaksuprosentti 0,78
Yleisradioveron prosentti 0,68

Laskelma veroista ja maksuista
Koko vuoden verot ja maksut yhteensä 5919,20
Loppuvuoden verontarve yhteensä 5919,20
Tulevat tulot yhteensä 31500,00

Lasketut veroprosentit

Perusprosentti 19,0
Lisäprosentti 39,5


Työnantaja puolestaan näkee asian näin:

Arskan kustannukset vuoden aikana:

Työntekijän bruttopalkka

Tuntipalkka yhteensä: 28896,00 €
Vuosilomakorvaus: 2600,64 €
Bruttopalkka yhteensä: 31496,64 €

Työnantajan kulut

Sairausvakuutusmaksu: 655,13 €
Työeläkemaksu, työnantajan osuus: 5984,36 €
Tapaturmavakuutusmaksu: 283,47 €
Työttömyysvakuutusmaksu: 251,97 €
Ryhmähenkivakuutus: 21,10 €
Sivukulut yhteensä:7196,04 €

Työnantajan kustannukset yhteensä: 38692,68 €

Työntekijän palkasta pidätettävät kulut

Työeläkemaksu, työntekijän osuus: 1795,31 €
Työttömyysvakuutusmaksu, työntekijän osuus: 204,73 €
Työntekijän veronpidätys: 5984,36 €
Työntekijälle maksettava summa: 23512,24 €


Ja miten Arska näkee tämän:

Bruttopalkka 2,406.97 €
Työntekijän pidätykset - 610.17 €
Nettopalkka, maksetaan tilillesi 1,796.80 €


Noista näkökulmista keskustelun kannalta merkittävimmät ovat nämä:

Arskan vuodessa käteensä saama rahasumma: 25 580€
Työnantajan Arskasta vuodessa maksama rahasumma: 38693 €
Näiden kahden summan välinen erotus: 13 133€
 
Nyt tullaan siihen lisäarvo-osaan.

Voidakseen maksaa Arskan palkan, Arskan työnantajan on pystyttävä myymään Arskan työpanos eteenpäin vajaalla 40 kiloeurolla vuoden aikana päästäkseen Arskan suhteen omilleen. Huomioon on tietenkin otettava sekin että Arska tuottaa työnantajalleen lisäarvoa ainoastaan ollessaan töissä, ja kun huomioidaan lakisääteiset lomat, pyhät sekä sairaspoissaolot, voidaan arvioida että Arska tuottaa työnantajalle hyötyä kymmenen kuukautta vuodessa. Palkka taas juoksee koko ajan.

Työnantajalla on todennäköisesti kuluja joita syntyy Arskan työllistämisestä. Työtilat ja -välineet, hallinto ja myös pikkuinen liikevoitto. Näiden jälkeen Arskan työn pitäisi tuottaa lisäarvoa vähintään 60-70 KEUR jotta homma, eli Arskan työllistäminen olisi millään tavalla järkevää.

Tässä vaiheessa jokainen voi tykönään pohtia miten realistisia ovat usein esitetyt vaatimukset siitä että työttömät, pakolaiset ja muut "pummit" tulisi pistää risusavottaan, ojaa kaivamaan tai putsaamaan vessoja - mielellään omalla hammasharjallaan.

Suomalaisen työllisyyskeskustelun idioottimaisimpia piirteitä ovat kuvitelmat niinsanottujen saavutettujen etujen pyhyydestä. Toinen idioottimaisuus on merkittävien kustannnuserien piilottaminen niinsanotusti työnantajan maksettavaksi. Työnantajan näkökulmasta katsottuna ei ole yhtään mitään eroa duunarille maksettavan palkan tai verottajalle menevän rahan välillä, ne ovat kaikki kassasta poispäin virtaavia Euroja.

Traagista on että jurvalainen sorvari kuvittelee kilpailevansa leivästä ranualaisen sorvarin kanssa kun todellisuudessa molemmat kisaavat maailman kaikkien sorvaustaitoisten ihmisten kanssa. Ja näitä on paljon.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Mielestäni ensimmäinen asia olisi että ryhtyisimme kaikki puhumaan asioista samoilla nimillä. Suuri askel olisi jo se, että palkkalaskelmaan printattaisiin työn todellinen hinta eli se raha jonka työnantaja duunarinsa panoksesta maksaa. Seuraava askel olisi jos jokainen tykönään miettisi rehellisesti, olenko tuon summan arvoinen. Kolmas iso juttu olisi se että ihmiset ryhtyisivät ihan itse nostamaan oman panoksensa arvoa.

Juttu on nääs niin että ei ole työtekijöitä ja työnantajia.

On työn myyjiä ja työn ostajia.

Ongelmia syntyy kun myytävä tavara ei ole pyydetyn hinnan arvoinen tai jos ostajalla ei ole varaa ostaa välttämätöntäkään.
 
Ongelmia syntyy, kun myytävä tavara tai tuote ei ole pyydetyn hinnan arvoinen. Tässähän se juuri vitsi piilee. Peltisankolla ei ole globaalisti kysyntää, vaikka se tehtäisiin orjatyövoimalla, eikös vaan.

Kun minimipalkat ovat liian suuria maksettavaksi, kannattaa katsoa peiliin ja tutqailla myös omaa liiketoimintaa kriittisesti. Puulusikoita vuoleva prolekaarti tekee väärää työtä.....Suomessa. Se saadaan kannattamaan Kiinassa, kun pannaan vangit sitä tekemään.

Työn hinnasta kävin mielenkiintoisen keskustelun erään yrittäjän kanssa. Hän meuhkasi kuinka helvetin kallista on työllistää ja kuinka suomalaisen työn hinta on itsestään perkeleestä. Hankin varmasti yhden lisävihamiehen, kun esitin, että olen samaa mieltä, mielestäni hänen yrityksensä veloittama 55 e tunnilta on sikamaista. Ja kun esitin, että onhan aika helvettiä, kun valtio(kela) paiskoo lähetteitä ja maksusitoumuksia ihmisille, jotka tulevat veronmaksajain kustannuksella paijattaviksi.

Tässä tulemme lempiaiheeseeni. Valtion pitäisi määrätietoisesti ja askel askeleelta purkaa erilaisia systeemejä, joihin suolletaan verorahaa surutta. Moni elinkeinoala toimii pääosin siten, että se saa käytännössä 70 prosenttia tuloistaan tuottamalla palveluja kelasitoumuksilla. Ja pääosin tuottavat palveluja, joiden tosioleva arvo on korkeintaan tutqittua asiaa. Jos joku haluaa niksauttaa perslihansa jossain fysiossa, niin maksakoon sen itse. Jos tarvii siihen taksikyytiä, maksaa itse. Jos tarvitsee lääkkeitä, maksaa itse. Keiden taskuun valuu tosiasiassa esim. asumistuet? Oikein. Nostetaan keinotekoisesti henkilön ostovoimaa, johon markkina reagoi nostamalla asuntojen hintoja.

Näitä esimerkkejä linnunpoikayhteiskunnastamme löytyy niin paljon, että ei sitä todeksi usko, ennenkuin asiaa alkaa märehtiä. Valtion ei pidä puuttua markkinoihin.

Miten liittyy vitjan aloitukseen? Jepjep, nimenomaan valtion toiminta märättää markkinat....ja myös työmarkkinat. Käsittääkseni Suomi on siinä vedenjakajalla, jossa joudutaan melkoiseen souvviin. Joudumme purkamaan hirmuisen määrän asioita ja valtion on nussittava uusiksi roolinsa. No, poliittisella päätöksenteolla tähän ei päästä. Mutta kyllä IMF ja muut ulkopuoliset tekijät sitten aikanaan ohjaavat laivaa uudelle kurssille.
 
Erinomaisen ansiokas aloitus. Ja mitä sivukuluihin tulee niin ne voivat olla paljon isompiakin kuin mitä tuolla toisessa viestissä esitetään. Palkasta voi teollisuuden puolella mennä yli 60% erilaisia lisäkuluja. Silloin 32k€ palkan jälkeen ollaankin jo 55k€ työnantajakustannuksissa. Aika kallista kun muistetaan se nettopalkka 23k€. Ja saikut ynnämuut satunnaiset tietysti vielä päälle. Onneksi teollisuustyöntekijät sairastavat ihan olennaisesti vähemmän kuin viranhaltijat. Jonkun naisvaltaisen viraston saikkutahdilla tekisi moni pk-yrittäjä samoin tein konkurssin.

"Minä olen eläkkeeni tienannut" on järjestelmämme suurin harha josta pitäisi hankkiutua pikaisesti eroon. Suuret ikäluokat ovat rakentaneet ylikalliin eläkejärjestelmän ja jättäneet sen lastensa sekä lastenlastensa maksettavaksi. Kun lapset nyt keräävät sen päälle vielä messevän valtionvelan niin ei ole lapsenlapsilla aikuisena herkkua. Veroja maksetaan mutta palveluja ei saada. Ja eläkemaksut paisuvat mutta eläkkeelle ei pääse kuin 70+ iässä.

Nythän ratkaisu on onneksi löytynyt ja hallintoa halpuutetaan rakentamalla siihen kokonaan uusia kerroksia joiden takia jouduttaneen pitämään myös uusia vaaleja.
 
Hyvä avaus ja yhteenveto "Minuteman" - Kiitos!

Tuossa on perusasiat joita yrittäjät joutuvat kohtaamaan palkatessaan henkilöstöä..Itse lisäisin siihen vielä työntekijän koulutuksen joka saattaa joillain aloilla olla huomattavan suuri kuluerä, kun tarvitaan erilaiset luvat ja lisenssit. Lisäksi huomioisin monet sosiaaliturvaan liittyvät asiat, pekkaset, sairaudet, mahdolliset sairauseläkejärjestelyt, perhevapaat, henkilökohtaiset poissaolot yms.. joiden osalle voidaan tarvita myös varamiesjärjestelyitä. Eikä kustannukset jää vielä näihinkään..fiksu työnantaja järjestää kaikenlaisia työviihtyvyyttä ja motivointia lisääviä asioita työntekijöilleen jne.

Veikkaisin että "Arskan" vuosikustannus työnantajalle pyörii luokassa 50.000 €/vuosi.. Kertoo vain siitä että minkälaisen vastuun työnantaja ottaa jokaista työntekijää palkatessaan...ottaa kantaakseen myös riskin jos sattuu epäonnistuminen rekrytoinnissa tai tekee väärän arvion liiketoiminnan kehittymisestä, mahdollista ulkoisista tekijöistä jne. Nämäkin asiat joudutaan hinnoittelemaan ja mitoittamaan liiketoiminnassa.

Silloin kun yrityksen liiketoiminta on vakiintunutta ja terveellä pohjalla, hyvät ja osaavat työntekijät ovat yritykselle erittäin tärkeä tuotantotekijä. Osittain juuri heidän työllään yrittäjä ja yritys vaurastuvat. Toki yrityksellä on muitakin tuotantotekijöitä ja kustannuksia. Laskelma kuitenkin kertoo siitä kuinka paljon työntekijän tulee työpanoksellaan hyödyttää yritystä jotta hän ns. tienaa palkkansa..

Työllistymiseen on mahdollista löytää myös keveämpiä malleja. Löytyy nimittäin paljon sellaisia palvelutarpeita joihin mielellään ostaisi palvelut suoraan tekijältä joka laskuttaisi kokonaissumman työstään. Maksaisi siitä verot ja oman sosiaaliturvansa. Tällä tavalla työllistymisen kynnys madaltuu huomattavasti, ilman että tekijä joutuisi tinkimään omasta osuudestaan. Tällaisiin palveluihin tulisi vain kehittää asiallisia toimintamalleja ja hyödyntää niitä.
 
Minä en usko, että Suomen tulevaisuus on Arskoissa. Sen sijaan tämä maa kyllä pärjää, jos luottaa suurimpaan voimavaraansa nimittäin koulutettuihin ja motivoituneisiin työntekijöihin.

Sen sijaan Suomessa on hyvin lyönyt läpi uusliberalistinen talousmalli, jossa yritysten kaikki saavutukset ovat yhden visionäärisen johtajan varassa.
Tästä on seurauksena se, että johtajien palkkamallit haetaan Yhdysvalloista ja työntekijöiden ("arskojen", "työmuurahaisten", "paskojen", "lattiaväen" yms.) Kiinasta.

Kovasti haikaillaan sitä, että yksittäinen työntekijä ottaisi yrittäjävastuuta. Ihan kiva juttu - mutta se ei vaan kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Ensinnäkin tuotannon tehostamiseen tai asiakkaiden hankkimiseen syyllistyvä henkilö astuu insinöörien, markkinoinnin ja omien esimiestensä varpaille. Kiitokseksi tulee ehkä jonkun pomon sanallinen kiitos - hyvin todennäköistä on, että kyseinen esimies vain varastaa idean ja myy sen eteenpäin omanaan. Vahingosta viisastunut työntekijä laittaa seuraavaksi ideansa sähköpostilla suoraan johtoportaan tietoon. Lopputulos on tuolloin aivan erilainen, idean isä kutsutaan konttorille ja hänelle tarjotaan kahvit. Firman lehteen tehdään hänestä juttu. Palkkioksi tulee pullakahvit, hedelmäkori tai ehkä viikko firman lomaosakkeessa (tietenkin vuosilomalla). Sen jälkeen odottaakin arki jolloin hän saa vastaansa vittuuntuneen lähiesimiehen (markkinoinnin, osastoinsinöörin tms.) ja työkaverit jotka ihmettelevät miksi vitussa menit sanomaan jotain tuollaista ääneen ja nyt kaikki muuttuu. Onneksi olkoon nyt olet kaikkien vihollinen - vaihda firmaa tai vielä parempi valtiolle tai kunnan hommiin jossa omaan palkkaan on mahdollista vaikuttaa työsuorituksilla.

Yrittämisen henkihän ei tarkoita Suomessa koskaan sitä, että rahaa firmalle hankkiva työntekijä palkittaisiin. Minulle käy vallan mainiosti, että palkkaani pienennetään lama-aikana, jos saan osan yrityksen voitosta nousukaudella.

Sen sijaan yleistymässä on malli jossa työntekijä myy yhdelle yritykselle työpanostaan yrittäjäriskillä, henkilökohtainen omaisuus vakuutena ja ilman vaurastumisen mahdollisuutta.
 
"Minä olen eläkkeeni tienannut" on järjestelmämme suurin harha josta pitäisi hankkiutua pikaisesti eroon. Suuret ikäluokat ovat rakentaneet ylikalliin eläkejärjestelmän ja jättäneet sen lastensa sekä lastenlastensa maksettavaksi. Kun lapset nyt keräävät sen päälle vielä messevän valtionvelan niin ei ole lapsenlapsilla aikuisena herkkua. Veroja maksetaan mutta palveluja ei saada. Ja eläkemaksut paisuvat mutta eläkkeelle ei pääse kuin 70+ iässä..

Tässä olen osittain samaa mieltä. Meidän tulisi siirtyä eläkejärjestelmään jossa jokainen voi itse "säästää" työuransa aikana vanhuudenturvaansa. Muutos tällaiseen järjestelmän tulisi kuitenkin tapahtua pitkän siirtymäkauden myötä..
Esimerkki: Tulevaisuuden eläke koostuisi sekä työntekijän ja työnantajan tilittämästä pakollisesti osuudesta sekä työntekijän itse maksamasta säästöosuudesta.

Sinällään mikään ei estä tälläkään hetkellä säästämästä ja sijoittamasta työuran aikana kertyvää omaisuutta vanhuuden varalle. Varsin moni on näin tehnyt..itsekin olen säästänyt jonkun roposen ja maapalan. Itse säästämällä pystyy valitsemaan ja hallinnoimaan mitä ja mihin sijoituksensa laittaa. Vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon. Lähtökohtana tulisi kuitenkin olla jonkinlainen peruseläke joka kertyy työuran aikana. Se voisi olla kaikille samansuuruinen perustaso.

Näin tulevat sukupolvet jäisivät pois vastuusta maksaa työelämästä eläkkeelle jääneille heidän vanhuuden turvaansa. Tai edes osaa siitä kuten nykyisellään tapahtuu.. Siirtymäaika uuteen järjestelmään voisi olla vaikkapa 20-40 vuotta.

Olen samaa mieltä myös tuosta valtion velasta. Suomen tulisi ehdottomasti lopettaa velan vaarassa eläminen. Olemme jo nyt suhteellisesti eräs maailman korkeimmin verotetuista yhteiskunnista. Nykyisellä vauhdilla ajaudumme tulevaisuudessa tilanteeseen jossa verotuksella kerättävä tuotto kuluu suurimmalta osin velkojen hoitoon. Samalla kun joudumme varojen puutteessa ajamaan alas sosiaaliturvamme, terveydenhoitoamme, koulutustamme, turvallisuutemme jne.

Tällaiseen tilanteeseen tulemme päätymään jo siksikin ettei hallituksemme halunnutkaan kehittää suomalaista Sotea asiantuntijoiden haluamalle kestävälle mallille. Päinvastoin, pääministeri uhkasi erolla jollei suomalaisten verorahoja sijoiteta tulevaisuudessa Kepu:n poliittisen päätösvallan säilyttämiseen.
 
Traagista on että jurvalainen sorvari kuvittelee kilpailevansa leivästä ranualaisen sorvarin kanssa kun todellisuudessa molemmat kisaavat maailman kaikkien sorvaustaitoisten ihmisten kanssa. Ja näitä on paljon.

Juu niin on. Moni näistä maailman sorvaustaitoisista tekee työtä ilman vakuutuksia, ilman lomia, asuen aaltopeltimajassa jossa ei ole kunnon peseytymismahdollisuuksia jne. Ainoa keino jolla jurvalaisesta sorvarista saadaan hinnan puolesta kilpailukykyinen on jättää pois lomat, vakuutukset, muuttaa huomattavasti halvempaan asuntoon jne...

Mahtaako mennä läpi? Vielä olennaisempi kysymys: Pitäisikö sen edes mennä läpi?

Yksi työvoimakeskustelun suurimpia harhaluuloja on että työ on Suomessa erityisen kallista. Tässä sitten usein kaivetaan esiin käppyrä työn tuottavuuden romahduksesta noin vuonna 2010 ja Nalle Wahlroos tai joku syyttää työntekijöitä liiasta ahneudesta vuoden 2007 palkkaratkaisuissa (!!!).

Todellisuudessa suomalaisen työn tuottavuus ei ole romahtanut mihinkään. Keskiarvotuottavuutta kuvaavassa käyrässä näkyy 'romahdus' koska Suomesta katosi Nokia-klusterin myötä valtavasti erittäin tuottavia työpaikkoja. Pate Putkimiehen tai Sari Sairaanhoitajan tuottavuus ei ole tuossa ajassa huonontunut ollenkaan.
 
Ongelmia syntyy, kun myytävä tavara tai tuote ei ole pyydetyn hinnan arvoinen. Tässähän se juuri vitsi piilee. Peltisankolla ei ole globaalisti kysyntää, vaikka se tehtäisiin orjatyövoimalla, eikös vaan.

Juuri näin. Ja peltisankon tilalla voi olla mitä vaan, esimerkiksi matkapuhelin.

Minimipalkkakaan ei ole mikään ongelma jos sillä palkalla voi teettää työtä jonka tuotos voidaan myydä kannattavasti eteenpäin. Maailmalta voi ostaa käsipareja tekemään niinsanotusti tyhmää työtä meikäläisittäin käsittämättömän halvalla. Meidän ei kannata lähteä kisaamaan halpatyötä vastaan halpatyön ehdoilla, meidän pitää tunnistaa omat omituisuutemme ja kääntää ne kilpailueduiksi. Ja niitä kyllä on, ne pitää vain tunistaa.

Olin kerran mukana kun italialaisporukka oli tutustumassa erään suomalaisyrityksen jakeluvarastoon. Heille oli täysin käsittämätöntä että Suomessa asiakkaan jakeluautokuski sai käydä hakemassa haluamaansa aikaan - vaikka keskellä yötä - hakemassa tilauksensa ilman mitään valvontaa myyjän varastosta. Tämä ihan vain yhtenä esimerkkinä asioista joita me pidämme itsestäänselvyyksinä mutta jotka ulkopuolisen silmin ovat kultaakin arvokkaampia.

Meillä on maailman mittakaavassa poikkeuksellisen hyvin koulutettu porukka jolla on keskimäärin erinomainen työmoraali, oma-aloitteisuutta ja hyvin laaja-alainen kokoelma osaamista ja taitoja. Haaste olisi keksiä työtä jossa kaikki ihmisten taidot ja osaaminen saataisiin valjastettua arvon tuottamiseen.
 
Juu niin on. Moni näistä maailman sorvaustaitoisista tekee työtä ilman vakuutuksia, ilman lomia, asuen aaltopeltimajassa jossa ei ole kunnon peseytymismahdollisuuksia jne. Ainoa keino jolla jurvalaisesta sorvarista saadaan hinnan puolesta kilpailukykyinen on jättää pois lomat, vakuutukset, muuttaa huomattavasti halvempaan asuntoon jne...

Mahtaako mennä läpi? Vielä olennaisempi kysymys: Pitäisikö sen edes mennä läpi?

Yksi työvoimakeskustelun suurimpia harhaluuloja on että työ on Suomessa erityisen kallista. Tässä sitten usein kaivetaan esiin käppyrä työn tuottavuuden romahduksesta noin vuonna 2010 ja Nalle Wahlroos tai joku syyttää työntekijöitä liiasta ahneudesta vuoden 2007 palkkaratkaisuissa (!!!).

Todellisuudessa suomalaisen työn tuottavuus ei ole romahtanut mihinkään. Keskiarvotuottavuutta kuvaavassa käyrässä näkyy 'romahdus' koska Suomesta katosi Nokia-klusterin myötä valtavasti erittäin tuottavia työpaikkoja. Pate Putkimiehen tai Sari Sairaanhoitajan tuottavuus ei ole tuossa ajassa huonontunut ollenkaan.

Sen jurvalaisen sorvarin pitää opetella tekemään sorvillaan jotain semmoista mitä 90% maailman sorvaustaitoisista ei osaa tehdä. Tämän osaamisen varassa jurvalaisella sorvarilla on varaa lomiin, vakuutuksiin, uudehkoon tsekkiläiseen henkilöautoon, Pattayan reissuun...

Ei ole olemassa mitään luovuttamattomia saavutettuja etuja, ei mitään synnynnäisiä oikeuksia, ei hyvää elämää joka lankeaa ihmiselle luonnostaan yhteiskunnan toimittamana ja takaamana. Ne "saavutetut edutkin" pitää ansaita joka päivä uudestaan ja uudestaan kovalla työllä.

Ei työ Suomessa ole kallista, jos se on työn teettäjän mielestä kallista niin sitten teettäjä teettää vääriä töitä. Kun työ tuottaa riittävästi lisäarvoa niin kaikki ovat tyytyväisiä, sekä työn tekijä että teettäjä.
 
Juu niin on. Moni näistä maailman sorvaustaitoisista tekee työtä ilman vakuutuksia, ilman lomia, asuen aaltopeltimajassa jossa ei ole kunnon peseytymismahdollisuuksia jne. Ainoa keino jolla jurvalaisesta sorvarista saadaan hinnan puolesta kilpailukykyinen on jättää pois lomat, vakuutukset, muuttaa huomattavasti halvempaan asuntoon jne...

Mahtaako mennä läpi? Vielä olennaisempi kysymys: Pitäisikö sen edes mennä läpi?

Yksi työvoimakeskustelun suurimpia harhaluuloja on että työ on Suomessa erityisen kallista. Tässä sitten usein kaivetaan esiin käppyrä työn tuottavuuden romahduksesta noin vuonna 2010 ja Nalle Wahlroos tai joku syyttää työntekijöitä liiasta ahneudesta vuoden 2007 palkkaratkaisuissa (!!!).

Todellisuudessa suomalaisen työn tuottavuus ei ole romahtanut mihinkään. Keskiarvotuottavuutta kuvaavassa käyrässä näkyy 'romahdus' koska Suomesta katosi Nokia-klusterin myötä valtavasti erittäin tuottavia työpaikkoja. Pate Putkimiehen tai Sari Sairaanhoitajan tuottavuus ei ole tuossa ajassa huonontunut ollenkaan.

Vale-Emävale-Tilasto
 
Sen jurvalaisen sorvarin pitää opetella tekemään sorvillaan jotain semmoista mitä 90% maailman sorvaustaitoisista ei osaa tehdä. Tämän osaamisen varassa jurvalaisella sorvarilla on varaa lomiin, vakuutuksiin, uudehkoon tsekkiläiseen henkilöautoon, Pattayan reissuun...

Ei. Ratkaisu ei ole se että sorvarit ja sairaanhoitajat rupeavat pyytämään pienempää palkkaa. Sillä tiellä ei ole päätepistettä, sillä aina löytyy joku halvempi. Ratkaisu on se että tänne luodaan uudestaan niitä korkean tuottavuuden työpaikkoja joiden tuotolla voidaan maksaa sorvareille ja sairaanhoitajillekin kelpo palkkaa.

Ei ole olemassa mitään luovuttamattomia saavutettuja etuja, ei mitään synnynnäisiä oikeuksia, ei hyvää elämää joka lankeaa ihmiselle luonnostaan yhteiskunnan toimittamana ja takaamana.

Jos ei ole, niin sitten yhteiskunta on epäonnistunut. Minkä takia meillä ylipäätään on mitään yhteiskuntaa? Vihje: se ei ole sitä varten että joku abstrakti BKT- tai tuottavuustilasto saadaan näyttämään mahdollisimman hyvältä.

On muuten todella koomista saarnata työntekijäportaalle "saavutetuista eduista tinkimisestä" kun samaan aikaan on nähtävissä ettei ylin johtoporras itse suostu tinkimään eduistaan tai suostu järjestelyihin joissa epäonnistuminen olisi mahdollista.
 
Jos ei ole, niin sitten yhteiskunta on epäonnistunut. Minkä takia meillä ylipäätään on mitään yhteiskuntaa? Vihje: se ei ole sitä varten että joku abstrakti BKT- tai tuottavuustilasto saadaan näyttämään mahdollisimman hyvältä.

Ne saavutetut edut, kuten kaikki muutkin "oikeudet" - ihmisoikeudetkin - ovat vain ihmisten välisiä sopimuksia. Ne eivät ole mitään luonnonlakeja. Yhteiskunta on ihan jotain muuta kuin palkalliset sairaspoissaolot tai lomaltapaluurahat. Jos yhteiskunnan kokonaisedun kannalta katsotaan olevan hyväksi että pekkaspäivät poistetaan, krapulasta johtuvat rokulipäivät lusmutaan omalla kustannuksella tai että jos duunari vaivautuu palaamaan loman jälkeen työhonsä maksettava erityiskorvaus deleoidaan niin näin tehdään riippumatta siitä vaikka paskalle, krapulahielle ja vanhalle viinalle haiseva sakilaisporukka kävisi torilla uhoamassa vallankumousta.

Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon koska ne eivät pystyneet sopeutumaan muuttuvaan maailmaan.
 
Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon koska ne eivät pystyneet sopeutumaan muuttuvaan maailmaan.

Miten nää parhaat lausauhdukset sattuu tulemaan aina pe/la iltoina?



Erinomainen avaus, mutta ikävä kyllä näissä keskusteluissa tulee aina ne samat ongelmat vastaan. Jokainen ajaa omaa etuaan ja näkee tilanteen vain omalta kantiltaan, pyrkien tuomaan omaa totuuttaan esille. Ei ole mitään merkitystä mihin lokeroon itse kuuluu. Lähelle ratkaisua pääsee kun pystyy hahmottamaan kokonaisuuden ja ottamaan kaikki sen osa-alueet huomioon. Siinä kokonaisuudessa työnteolla, yrittäjyydellä tai vaikka taloudella on vain pieni osa.
 
Sivuhuomautus: Kaikki eivät ehkä tiedä että pekkaspäivät tulivat ainakin metallin sopimukseen palkankorotuksen korvikkeeksi siis lisää vapaata ei korotusta. Lomaltapaluuraha on myös sovittu siten että sen kertainen palkankorotus kerätään maksettavaksi
loman jälkeen etteivät työläiset jää Ruotsiin lomareisulla. Nämä ovat olleet työnantajille silloin mieluisimmat vaihtoehdot kuin normaali palkankorotus, ehkä ei olisi työntekijöiden pitänyt suostua eivät olisi nyt piikkinä lihassa.
 
Sivuhuomautus: Kaikki eivät ehkä tiedä että pekkaspäivät tulivat ainakin metallin sopimukseen palkankorotuksen korvikkeeksi siis lisää vapaata ei korotusta. Lomaltapaluuraha on myös sovittu siten että sen kertainen palkankorotus kerätään maksettavaksi
loman jälkeen etteivät työläiset jää Ruotsiin lomareisulla. Nämä ovat olleet työnantajille silloin mieluisimmat vaihtoehdot kuin normaali palkankorotus, ehkä ei olisi työntekijöiden pitänyt suostua eivät olisi nyt piikkinä lihassa.

Ja pekkaspäivät ovat työajan lyhennystä kohdistettuna muita aloja pidempää päivää tekeville. Kohtuullista siis olisi että jos pekkaset poistetaan muutamilta niin kaikilla muilla päivittäistä työaikaa pidennetään se 24 min vai mitä se nyt laskennallisesti onkaan. Näin kokonaisuus olisi tasapuolinen. Epäilen että tätä asiaa ei keskimäärin ymmärretä siellä missä pekkasia ei ole vaan kateus edellä kauhistellaan muiden ylimääräisiksi kuviteltuja vapaita.
 
krapulasta johtuvat rokulipäivät lusmutaan omalla kustannuksella.

Näinhän se nykyäänkin on. Krapula ei ole asiallinen peruste olla pois töistä eikä etenkään palkalliselle vapaalle.

Ja onhan tuo palkaton karenssipäivä joillain aloilla jo nykyään käytössä joillain aloilla. Olen ihmetellyt lausuntoja siitä että jollain toisella alalla ne olisivatkin perustuslain vastaisia :confused:
 
Olen ollut työelämässä jo melkoisen kauan ja aika monellakin alallakin. Tuntuu siltä että vähintään 2/3 maanantain poissaoloista johtuu jonkinasteisesta krapulasta joten tuo karenssipäivä on hyvä idea. Toisaalta porukka saattaa tulla aika huonotuulisena tai jopa vielä pienessä maistissa töihin ja siitähän ei yleensä mitään hyvää seuraa. Pekkaset pois, ei voida asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan noin löyhin ja jo antiikkisin syin.
 
Back
Top