Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä

Korsumajuri kirjoitti:
Jarppi kirjoitti:
Tosin Suomi hoiti turvallisuusvajeensa yli 40 vuotta varsin menestyksellisesti ilman EU:ta. Venäjän uhka oli lähinnä yksi mielikuvituskortti saada äänestäjiä EU:n taakse.

Varsin menestyksellisesti? Vain siinä mielessä kuin jalan ja käden amputoimaan pakotettu voi kertoa menestyneensä henkensä pelastamisessa.

Menetettiin:
  • 97 000 kansalaista kuolleina, n. 200 000 haavoittuneina
  • toiseksi suurin kaupunki
  • 11% pinta-alasta, pääsy Jäämerelle ja Euroopan suurimmalle järvelle
  • 450 000 kansalaisen koti ja omaisuus
  • Enson sellutehtaat (ei pikkujuttu)
  • massiiviset sotakorvaukset
  • Porkkalaan puna-armeijan tukikohta
  • itsenäisyys osittain: yksikään vapaa maa ei allekirjoita omasta halustaan YYA-sopimuksen kaltaista paperia kommunistidiktatuurin kanssa
  • vapaus päättää täysin itsenäisesti armeijan koosta ja aseistuksesta (Pariisin rauhansopimus)
jne. jne.

Olisi voinut mennä huonommin, mutta myös paremmin. Venäjän uhka ei ole mielikuvituksen tuotetta, siksi puolustusvoimat.

Menetyksien listan voi vielä lisätä ulko- ja sisäpoliittisen toimintavapauden menetyksen vuosikymmeniksi. Tottakai tosin myös EU-jäsenyys rajoittaa näitä jossain määrin, mutta saamme me sentään nykyään ainakin itse päättää, mitkä puolueet ovat hallituksessa, sitä eivät päätä ns. yleiset syyt (lue itänaapuri).
 
Korsumajuri kirjoitti:
Varsin menestyksellisesti? Vain siinä mielessä kuin jalan ja käden amputoimaan pakotettu voi kertoa menestyneensä henkensä pelastamisessa.
Vedäppäs hetki henkeä ja lue viestini uudestaan. Kyllä minä pidän Suomen valtiojohdon saavustusta Suomen turvallisuuspolitiikan hoitamisesta toisen maailmansodan jälkeen menestyksekkäänä. En näe, että tuolla tiellä olisi tapahtunut muutosta, vaikka emme olisi Unioniin liittyneetkään.
Toisen maailmansodan aikaisista menetyksistä on tarpeetonta luennoida tässä yhteydessä. Jos uusi maailmanpalo syttyisi, niin se koskettaisi Suomea riippumatta siitä olemmeko EU:ssa vai emme.
Ja kyllä minä noista toisen maailmansodan menetyksistä aika ison siivuin laittaisin nykyisen EU-jäsenvaltio Saksan piikkiin. Kuten nykyäänkin, niin myös toisen maailmansodan aattona saksalaisille ns. oma alue oli liian pieni leikkikenttä. Eivätkä nuo vaikuta pysyvän kurissa vieläkään. Kylmä sota opetti sen, että vain miehitys pitää saksalaiset kurissa ja herran nuhteessa.

yksikään vapaa maa ei allekirjoita omasta halustaan YYA-sopimuksen kaltaista paperia kommunistidiktatuurin kanssa
Mikä sitten on vapaa maa. Virohan tuon teki ennen toista maailmansotaa. Minä en tältä istumalta keksi, mikä YYA-sopimuksessa oli Suomelle haitallista ja millaisia kuluja se aiheutti suomalaisille. Käsittääkseni YYA-aika oli Suomelle vaurastumisen aikaa, jolloin luotiin myös hyvinvointivaltio etc. etc.
 
baikal kirjoitti:
Jarppi kirjoitti:
Korsumajuri kirjoitti:
Yksi syy poliitikkojen halulle liittää Suomi EU:hun oli turvallisuusvaje Venäjän suhteen.
Tosin Suomi hoiti turvallisuusvajeensa yli 40 vuotta varsin menestyksellisesti ilman EU:ta. Venäjän uhka oli lähinnä yksi mielikuvituskortti saada äänestäjiä EU:n taakse.

Kyllä Venäjän uhkaa tuolloin pyöriteltiin oikein kunnolla näkyvillä, V. Zhirinovski oli jatkuvaa kauraa IL, IS ja HS - lukemistojen kansissa ja sisäsyötteissä. Toki syystäkin, mutta kyllä suomipropaganda oli hävytöntä tuolloin.

Suomen EU-jäsenyyttä haettaessa Venäjä oli epävakaa valtio, jossa oli vallankaappauksia, panssarit ajelivat pitkin Moskovan katuja, eikä se edes jäänyt pelkkään huviajeluun.

YYA-ajan kasvateille niiden kuvien näkeminen uutisista oli tietysti uutta ja ehkä pelottavaakin. Olisi pitänyt vaan esittää dokumentteja punaposkisesta viljapelloilla pyyteettömästi ahkeroivista neuvostoihmisistä ja SNTL:n avaruusohjelman menestyksestä. Boriksen kiivetessä panssarien päälle, olisi Yleisradion pitänyt lähettää vain Joutsenlampi-balettia..

Totuuden esittämisen jotkut sitten luulivat olevan propagandaa. :a-lipsrsealed: Niin se vaan vuosikymmenten propaganda voi sumentaa arvostelukyvyn ja yht'äkkiä päättynyttä oikeaa propagandaa erehdyttiin pitämään todellisuutena.
 
Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä
Aloitteen päiväys 01.01.2013 Aloitteen muoto Lakiehdotus
Oikeusministeriön asianumero OM 19/52/2012

Aloitteen sisältö
Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys.

Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot
Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien vastattavaksi seuraava kysymys: "Tuleeko Suomen erota Euroopan unionin jäsenyydestä?" Äänestäjän tulee vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai "EI".

Perustelut
Suomen asema Euroopan unionin jäsenenä on aivan toinen kuin Suomen valtiojohdon taholta luvattiin v. 1994 ennen neuvoa-antavaa kansanäänestystä Euroopan unioniin liittymisestä. Suomi on mm. luopunut omasta rahastaan ilman, että kansalaiset ovat voineet asiaan vaikuttaa kansanäänestyksessä. Lisäksi EU:sta on Lissabonin sopimuksella tullut oikeushenkilö, joka voi solmia kansainvälisiä sopimuksia jäsenvaltioiden puolesta.

Vuoden 1976 jälkeen syntyneet kansalaiset eivät ole voineet kertoa kantaansa EU-jäsenyyteen minkäänlaisessa kansanäänestyksessä. Heilläkin on kuitenkin oikeus vaikuttaa tulevaisuuteensa. Ns. edustuksellinen demokratia ei riitä kansalaisten tahdon toteuttamiseen. Tästä kertoo mm. laskeva äänestysaktiivisuus.

Euroopan unionin liittovaltiokehitys etenee nopeasti. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus ottaa osaa keskusteluun maamme tulevaisuudesta ja valtiollisesta asemasta. Kansanäänestyksen järjestäminen mahdollistaa laajan kansalaiskeskustelun.

Suomen perustuslain ydin on maamme ”täysivaltaisuus”, siis valtiollinen itsenäisyys ja ”valtiovallan”, siis ylimmän vallan kuuluminen maassamme Suomen kansalle. On vähintään kyseenalaista toteutuuko perustuslain ydin Suomen ollessa Euroopan unionin jäsen. Kansanäänestyksen järjestäminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden ottaa kantaa tähän laillisuuden ja demokratian toteutumisen kannalta keskeiseen kysymyksenasetteluun

Mikäli eduskunta ennen ehdotetun lain säätämistä hyväksyy lain, joka mahdollistaa sitovan kansanäänestyksen järjestämisen, on sellainen järjestettävä myös Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä.

Kansanäänestys voidaan järjestää tulevien eduskuntavaalien yhteydessä, kuitenkin viimeistään v. 2015.

Aloitteen taloudellinen tuki
Ei ole
Kannatusilmoitusten keräystavat
Kansalaisaloite.fi
Paperikeräys

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 2 225 kpl
 
Back
Top