Kartta näyttä mitä tapahtu jos ydinpommi osuu

[juhapar]

Kenen etu olisi ollut saada Suomi mukaan sotaan?

 

[vm78]

Molempien etu oli estää Suomen joutuminen sotaan vihollisen hyödykkeenä.

 

[Second]

Muistakaamme vanhojen ja viisaiden valtionpäämiesten toteamus: "puolueettomuus antaa mahdollisuuden valita puolensa". Taisi olla Paasikivi.

 

[OldSkool]

niin, suomihan oli oikein kivassa asemassa.

sekä NL että USA ydinpommeja oli varattu tänne

Se on juuri sitä piinkovan puolueettomuuden sekä "uskottavan itsenäisen puolustuksen" ihanuutta: otetaan turpaan kriisin kaikilta osapuolilta sen sijaan että nahinoitaisiin vain yhden kanssa.

Ikävä totuus taitaa olla juuri tämä. Nordbergin em. kirjan mukaan

Ruotsi ja Nato eivät luottaneet Suomen puolustuskykyyn. 1970-luvun lopulla arvioitiin että Neuvostoliitto läpäisee Suomen 48 tunnissa. 1990-luvulla arvio sentään nousi 72 tuntiin. Arvioiden mukaan NL:n suunnitelmissa oli hyökätä Suomen läpi Pohjois-Norjaan ja jäättömiin satamiin.

Arvioitiin että Neuvostoliiton 14. Armeija hyökkäisi Kittilä – Kilpisjärvi - Tromssa ja 24. Armeija hyökkäisi Rovaniemi – Kiiruna - Narvik. ”viimeistään sodan puhjetessa, mahdollisesti ennenkin”

Neuvostoliitto tavoittelisi vähintäänkin eteentyönnettyjä asemia: ilmavalvontaa, ilmavoimaa, ilmatorjuntaa Suomen alueelle.

Neuvostoliiton uskottiin hajauttavan ilmavoimansa liittolaisten lentokentille suojaan ydiniskulta (myös Suomeen ?). Siksi Suomen lentokentät kuuluivat Yhdysvaltojen taktisten ydiniskujen maaleihin. Pommitushyökkäys alkaisi reaktiona huomiolle että uhkaamassa on suurehko neuvostoblokin hyökkäys Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia vastaan

Lisukkeena tuon ajan tapahtumiin vielä se, että kirjan mukaan Norjan sotilastiedustelupalvelun tiedot vuodettiin julkisuuteen tarkoituksella? ... jotta yleinen mielipide ... ??? ... 1948 Norja liittyi Natoon

Näin sitä mediapeliä on osattu pyörittää ennenkin.

 

[juhapar]

Molempien etu oli estää Suomen joutuminen sotaan vihollisen hyödykkeenä.

Kenen etu olisi ollut saada suomalaisetkin vastaansa?

 

[adam7]

Molempien etu oli estää Suomen joutuminen sotaan vihollisen hyödykkeenä.

Kenen etu olisi ollut saada suomalaisetkin vastaansa?

Lännessä ajatus oli juuri kuten on kommnetoitu, että Suomi ei pystyisi pitämään neuvostoliittoa poissa. Siksi suunnata maaleja tänne.

Idässä taas oli ajatuksena että Suomi olisi pannut kampoihin kun annetaan veljellistä apua. Siksi suunnata maaleja tänne.

Suomi ei sinänsä kiinnostanut kumpaakaan itsenäisenä maalina, vaan isomman konfliktin pohjoisen alueen pelikenttänä. Se pelikenttä ei olisi poistunut vaikka sen asukkaat ilmaisisivat että eivät halua olla pelissä mukana.

 

[Hejsan]

Tämä että USA olisi ampunut ohjuksia suomeen , liity ko se Noottikriisin?

Ja miksi lappia varustetiin? (oliko sielä ennen vaan rajavartiosto) onko se myös noottikriisi?

 

[OldSkool]

Kenen etu olisi ollut saada suomalaisetkin vastaansa?

Lännessä ajatus oli juuri kuten on kommnetoitu, että Suomi ei pystyisi pitämään neuvostoliittoa poissa. Siksi suunnata maaleja tänne.

Idässä taas oli ajatuksena että Suomi olisi pannut kampoihin kun annetaan veljellistä apua. Siksi suunnata maaleja tänne.

Suomi ei sinänsä kiinnostanut kumpaakaan itsenäisenä maalina, vaan isomman konfliktin pohjoisen alueen pelikenttänä. Se pelikenttä ei olisi poistunut vaikka sen asukkaat ilmaisisivat että eivät halua olla pelissä mukana.

Juuri näin. Ei tuolloisessa tilanteessa olisi Suomelta paljon edes kyselty.
Meidän on nyt 2000-luvulla ehkä pikkuisen vaikea asettua 50- ja 60-luvun (miksei vielä 70- ja 80-luvunkin) sotilaspoliittiseen ajatusmaailmaan. Ohessa vielä tähän yksi lainaus Nordbergin erinomaisesta kirjasta. Tää korutont on kertomaa.

NL:n Länsi-Eurooppaan laatiman suunnitelman mukaan länteen hyökättäisiin 60 divisioonan voimin kuudessa pääsuunnassa. Suunnitelma oli voimassa ainakin vielä 1989. Tavoitteena Ranskan rannikko ja Englannin kanaali 2-4 viikossa, eli 50 km/vrk

Ensiaallossa 28-75 ydiniskua, seuraavassa 34-100 ydiniskua. Esim. Kööpenhaminan olisi vallannut kahden spetsnaz-pataljoonan maihinnousu (Tanskan kodinturvajoukkojen taisteluasuissa). Muu Tanskan valtaus oli uskottu DDR:n kansanarmeijalle (NVA). Saaret haltuun kuudessa päivässä . Satamat Varsovan liiton käytössä kymmenentenä päivänä. Ydinaseet Neuvostoliiton käytössä, jopa 200 kt pommit.

"Waffenbrudersshaft" -karttaharjoitus 1980.
320 ydiniskua taistelujen alkuvaiheessa. Paikalliset tappiot kummallakin puolella arvioitiin 30-40 prosentiksi. Puolueettomaan Itävaltaan 12 ydinasetta, joista Wieniin kaksi (a 500 kt).

 

[ironside]

Muistakaamme vanhojen ja viisaiden valtionpäämiesten toteamus: "puolueettomuus antaa mahdollisuuden valita puolensa". Taisi olla Paasikivi.

YYA-sopimus vaan ei mahdollistanut tuota. Toiselta "Korkealta Sopimusosapuolelta" kun kiellettiin liittymiset toista osapuolta vastustaviin liittolaisuussuhteisiin. Eli Venäjän kanssa sitä oltiin liitossa, vaikka miten kiemurreltaisiin.

 

[vm78]

Ja miksi lappia varustetiin? (oliko sielä ennen vaan rajavartiosto) onko se myös noottikriisi?

Lappi taidettiin nähdä jonkinlaisena sotilaallisena tyhjiönä NATOn ja Varsovan Liiton kartoilla: NL pelkäsi NATOn käyttävän aluetta ilmahyökkäysreittinä ja NATO pelkäsi Neuvostoliiton sivustakoukkausta Norjan joukkojen selustaan.

Tämä pakotti Suomea panostamaan Lapin puolustukseen huomattavasti: 70-luvulla perustettiin Lapin Lennosto Drakeneineen, Lapin IT-rykmentti sekä Jääkäriprikaati Sodankylään.

NATOn ydinpommimaalitus taas liittyy ihan yleisesti siihen, ettei Neuvostoliiton haluttu saavan Suomesta tukikohtia tai kauttakulkureittejä mahdollisen sodan sattuessa.

Oi kuinka ihanaa olla kahden tulen välissä :angel:

 

[Hejsan]

vm78

Kiitos vastauksesta.