Kasvava venäläisvähemmistö – turvallisuuspoliittinen ansa vai miinanraivaaja?

Samalla tavalla kuin Rus ollaan muutettu Suomessa omaksi sanakseen, niin mitä pahaa dragon on maassamme tehnyt että sen nimi on pitänyt muuttaa?

DKCkVra.png

(ei nimi miestä pahenna jollei mies nimeä)
 
Kaiketi ymmärrät ryssän ja venäläisen tarkoittavan eri asioita, oi sinä Xi Jinpingin lakeija?
Venäläisvähemmistömme tuskin välittää tälläisistä selityksistä. Siistitäämpä suu ja jatketaan paremmilla sanavalinnoilla. Kannattaa pitää mielessä, että ryssittely ei mitenkään eroa neekerittelystä. Haluammeko venäläisvähemmistömme kotoutuvan ja omaksuvan suomalaisvenäläisen identiteetin vai emme?

Xi Jinpingin lakeijaksi syyttäminen on heikko trollausyritys. Tällä foorumilla minä olen pitänyt eniten meteliä Kiinan ongelmista.
 
Ehkä sopii tännekin ja on linjassa presidentti Niinistön mielipiteen mukaisena. Asia saattaa keskusteluttaa nyt parin vuoden tauon jälkeen tässä ketjussa kun maailman tilanne on hieman muuttunut.

Ja meille kaikille valistuneille maanpuolustajille tiedoksi... Jos joku henkilö puhuu Venäjää, hän ei ole aina Putlerin ryssäkätyri!
 
Venäläisväestö Suomessa? Kyllä täällä putinisteja on, mutta itse tunnen vain väkeä, jotka ovat tehneet jopa vapaaehtoistyötä Ukrainan hyväksi. Enkä ole muutenkaan niitä, jotka ensimmäisenä lähtevät siihen muotiin, että "koko kansa on syyllinen". Sitähän Kreml propagandassaan juuri ajaa läpi ukrainalaisista kollektiivisesti: syyllisiä, natseja, ei mikään valtio... Ja jälki tunnetaan! Ilja Ehrenburg vol 2.

Nykyisin muuten on vaikea sanoa, kun kuulee slaavikieltä, kuka siinä kulkee. Ukrainalaisia on tullut niin paljon. Suurin osa on ukrainankielisiä, mutta on venäjänkielisiäkin.
 
Tämä ei nyt varsinaisesti kuulu tähän, mutta sanan "ryssä" historia, tai etymologia, on varsin mielenkiintoinen. Joidenkin tutkimustulosten mukaan sana juontuu muinaisista viikinkeistä, joiden johtaja oli muuan Rurik, kotoisin Roslagenista, Ruotsista. Tuosta sitten johtuisi sanat "rus" eli ryssä, ja myös "Ruotsi" meikäläisille. Tuo viikinki Rurik perusti jonkinlaisen kaupungin nykyisen Novgorodin paikkeille, ja sitähän puutin pitää pyhänä paikkana, Kiovan ohella (jonka senkin taisivat viikinkit perustaa). Eli ryssä ja ryssänmaa ovat Ruotsin luomia!
 
Tuo viikinki Rurik perusti jonkinlaisen kaupungin nykyisen Novgorodin paikkeille, ja sitähän puutin pitää pyhänä paikkana, Kiovan ohella (jonka senkin taisivat viikinkit perustaa).
Tarkemmin karjalaisten ja varjagien asuttamaa Laatokanlinnaa hallinnut varjagi Rurik kutsuttiin hallitsemaan Novgorodia (ja Rurikin veljet Valkeajärveä ja Irboskaa), koska Novgorodin hallitseman alueen suomensukuiset, balttilaiset ja slaavit eivät päässeet sopuun siitä, mille väestöryhmälle kuuluu valta, joten varjagihallitsija koettiin kompromissiksi. Rurikin veljien kuoltua hän sai heidänkin hallitsemansa alueet, ja lopulta nousi myös Kiovan hallitsijaksi, josta syntyi itäslaavien muinainen valtakunta eli Kiovan Rus. Tuo Rus tulee tosiaan siitä, että suomalaiset kutsuivat varjageita ruotseiksi (mahdollisesti tuosta Roslagen-nimestä peräisin oleva nimitys), ja näistä Novgorodia ja Kiovaa hallinneista viikinkisotureista sitten tulee niin tuon muinaisvaltakunnan nimi, kuten myös Valko-Venäjän Belarus-nimen Rus ja Venäjän Rossija -nimet. Se, miksi Moskovan Venäjä alkoi kutsua itseään Rossijaksi ja Iivana Julma itseään Venäjän (Rossija) tsaariksi (tsar on Caesarista peräisin oleva väännös), johtui siitä, että sen suuriruhtinaat aina Iivana Julmaan saakka polveutuivat ainakin väitetysti suoraa mieslinjaa Rurikista, ja he esittivät sillä ikään kuin Moskovan Venäjän olevan Kiovan Rusin ja Novgorodin jatkumoa; siihen saakkahan Moskovan hallitsijan nimitys oli vain Moskovan suuriruhtinas.

Toki teknisesti ottaen varsinaista Novgorodia (Uusilinna) ei ollut vielä silloin olemassa nykymuodossaan, vaan alkuperäinen Olhavanjoen niskalle perustettu kaupunki, johon Rurik sitten linnoituksensa rakensi, ja kaupunki sai nimekseen Holmgård, jota suomalaiset kutsuivat Rurikinlinnaksi. Novgorod oli sitten pari kilometriä alajuoksulle vuosisatoja myöhemmin rakennettu, uusi ja suurempi linnoituskaupunki, kirjaimellisesti Uusilinna.

Iivana Julma kuitenkin viimeistään lopetti Novgorodin hieman pohjoismaisemman hallintokulttuurin teloitettuaan Novgorodin koko ylimystön juuri tästä syystä. Tosin jo aiemmin Aleksanteri Nevski oli alistanut Novgorodin Kultaisen Ordan vasalliksi, jolloin hallintokulttuurissa oli sielläkin jo aiemmin siirrytty kohti itäisempää tapaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkemmin karjalaisten ja varjagien asuttamaa Laatokanlinnaa hallinnut varjagi Rurik kutsuttiin hallitsemaan Novgorodia (ja Rurikin veljet Valkeajärveä ja Irboskaa), koska Novgorodin hallitseman alueen suomensukuiset, balttilaiset ja slaavit eivät päässeet sopuun siitä, mille väestöryhmälle kuuluu valta, joten varjagihallitsija koettiin kompromissiksi. Rurikin veljien kuoltua hän sai heidänkin hallitsemansa alueet, ja lopulta nousi myös Kiovan hallitsijaksi, josta syntyi itäslaavien muinainen valtakunta eli Kiovan Rus. Tuo Rus tulee tosiaan siitä, että suomalaiset kutsuivat varjageita ruotseiksi (mahdollisesti tuosta Roslagen-nimestä peräisin oleva nimitys), ja näistä Novgorodia ja Kiovaa hallinneista viikinkisotureista sitten tulee niin tuon muinaisvaltakunnan nimi, kuten myös Valko-Venäjän Belarus-nimen Rus ja Venäjän Rossija -nimet. Se, miksi Moskovan Venäjä alkoi kutsua itseään Rossijaksi ja Iivana Julma itseään Venäjän (Rossija) tsaariksi (tsar on Caesarista peräisin oleva väännös), johtui siitä, että sen suuriruhtinaat aina Iivana Julmaan saakka polveutuivat ainakin väitetysti suoraa mieslinjaa Rurikista, ja he esittivät sillä ikään kuin Moskovan Venäjän olevan Kiovan Rusin ja Novgorodin jatkumoa; siihen saakkahan Moskovan hallitsijan nimitys oli vain Moskovan suuriruhtinas.

Toki teknisesti ottaen varsinaista Novgorodia (Uusilinna) ei ollut vielä silloin olemassa nykymuodossaan, vaan alkuperäinen Olhavanjoen niskalle perustettu kaupunki, johon Rurik sitten linnoituksensa rakensi, ja kaupunki sai nimekseen Holmgård, jota suomalaiset kutsuivat Rurikinlinnaksi. Novgorod oli sitten pari kilometriä alajuoksulle vuosisatoja myöhemmin rakennettu, uusi ja suurempi linnoituskaupunki, kirjaimellisesti Uusilinna.

Iivana Julma kuitenkin viimeistään lopetti Novgorodin hieman pohjoismaisemman hallintokulttuurin teloitettuaan Novgorodin koko ylimystön juuri tästä syystä. Tosin jo aiemmin Aleksanteri Nevski oli alistanut Novgorodin Kultaisen Ordan vasalliksi, jolloin hallintokulttuurissa oli sielläkin jo aiemmin siirrytty kohti itäisempää tapaa.
Rurik oli todennäköisesti suomenheimoinen geeniperimänsä puolesta, tuohon aikaan sveat ja göötit eivät olleet levinneet vielä niin pitkälle.
Muistelen hänen äitinsä olleen paikallisen heimon prinsessoja, tiedä sitten mistä heimosta mutta Rurik osasi paikallista kieltä kaiketi. Epäilisin Rurikin isän olleen vaikutusvaltainen kauppias idän jokireiteillä... :unsure:

Roslagen tuli käyttöön vasta 1400-luvulla. ( The name was first mentioned in the year 1493 as "Rodzlagen".[1] Before that the area was known as Roden.)
 
Näistä ryssänkielijutuista tulikin mieleen, että tein kesällä sellaisen havainnon, että Joensuun Prismassa on jossain välissä ryssänkieliset opasteet kadonneet. Ennen katosta roikkuvissa opasteissa oli mielestäni tekstit vennääksikin, nykyisissä kylteissä ei enää ole vaan pelkästään suomeksi. En osaa kyllä sanoa, oliko muutos tapahtunut sodan alettua vai jo sitä ennen. Onko jossain vaiheessa ollut joku remontti, minkä yhteydessä vaihdettu tms.
 
Näin.
Venäjänkieliset uutiset kerran päivässä ovat ok, mutta muuta ei. Julkisessa tilassa ei pitäisi olla mitään muita venäjänkielisiä kylttejä kuin ehkä ne vessojen ohjekyltit "älä mene kyykkyyn vessanpöntön reunusten päälle" jne.

Näistä ryssänkielijutuista tulikin mieleen, että tein kesällä sellaisen havainnon, että Joensuun Prismassa on jossain välissä ryssänkieliset opasteet kadonneet. Ennen katosta roikkuvissa opasteissa oli mielestäni tekstit vennääksikin, nykyisissä kylteissä ei enää ole vaan pelkästään suomeksi. En osaa kyllä sanoa, oliko muutos tapahtunut sodan alettua vai jo sitä ennen. Onko jossain vaiheessa ollut joku remontti, minkä yhteydessä vaihdettu tms.
Etelä-Karjalassa ainakin on ilmiö, että paikalliset karttavat venäläisiä houkuttelemaan pyrkiviä paikkoja, ja osa paikoista (kahviloista, leipomoista ja kaupoista) aktiivisesti pyrkii välttämään venäläistä asiakaskuntaa, koska se karkottaa suomalaisia.
 
Näin.
Venäjänkieliset uutiset kerran päivässä ovat ok, mutta muuta ei. Julkisessa tilassa ei pitäisi olla mitään muita venäjänkielisiä kylttejä kuin ehkä ne vessojen ohjekyltit "älä mene kyykkyyn vessanpöntön reunusten päälle" jne.


Etelä-Karjalassa ainakin on ilmiö, että paikalliset karttavat venäläisiä houkuttelemaan pyrkiviä paikkoja, ja osa paikoista (kahviloista, leipomoista ja kaupoista) aktiivisesti pyrkii välttämään venäläistä asiakaskuntaa, koska se karkottaa suomalaisia.
Olin alkukesällä Hesassa käymässä ja eräänä iltana päätin käväistä jossain eteensattuvassa pubissa ottamassa oluen.
Löysin pienen paikan, ja itselleni istuinpaikan nurkkapöydästä.Olutta särpiessä ja kuunnellessa puheensorinaa...järkytyksekseni huomasin olevani ainoa Suomalainen ryssien keskellä, jokaikinen oli ryssä. Trupaduurin alkaessa soittaa kitaraa ja laulaa ryssän kielellä, otin ritolat. Hyi saatana.
 
Olin alkukesällä Hesassa käymässä ja eräänä iltana päätin käväistä jossain eteensattuvassa pubissa ottamassa oluen.
Löysin pienen paikan, ja itselleni istuinpaikan nurkkapöydästä.Olutta särpiessä ja kuunnellessa puheensorinaa...järkytyksekseni huomasin olevani ainoa Suomalainen ryssien keskellä, jokaikinen oli ryssä. Trupaduurin alkaessa soittaa kitaraa ja laulaa ryssän kielellä, otin ritolat. Hyi saatana.
Stadissa olen ikäni asunut. Nykyään harvakseltaan tulee kapakoissa käytyä. Laitatko baarin nimen esiin, osaa sitten tuon huomioon ottaa. Kuka tarpeelliseksi kokee.
 
Ainakin osalla lähipiiristä-, työkuvioista. Tuntuu omaan pirtaan hieman erikoinen asennoituminen olevan. Venäjänkieliseen vähemmistöön, tai ylipäätään venäläisiin Suomessa. Vahvasti säälin tms. tunteen kautta, ymmärtävä. Sympatiseeraava.

"Emmehän me voi tietää, että juurikin Pjotr - tuo sympaattinen kanankasvattaja sekä trubaduuri vailla vertaa, olisi Äiti-Venäjä aatteelle altis".

Ikäänkuin tässä olisi valintaa olemassa siinä lajissa, että jokainen yksilö tulisi takuuvarmasti kaikkine ei-ääneenlausuttuine piirteineenkin. Ehdottoman varmasti ns. syyttömyysolettaman kautta yksilöinä huomioiduksi.
Kaikki saisivat ansionsa mukaan, eikä yksikään syytön joutuisi kärsimään. Maailmassa ei enää olisi valhetta ja sana olisi sana. Niinpä niin...

Luonnollinen tila tässä, mielestäni on ehdoton ja ulotettavissa laajalle. Lähtien maaomistusten purkamisista.
 
Stadissa olen ikäni asunut. Nykyään harvakseltaan tulee kapakoissa käytyä. Laitatko baarin nimen esiin, osaa sitten tuon huomioon ottaa. Kuka tarpeelliseksi kokee.
Hyvä kysymys, en millään muista nimeä. Se oli muistaakseni Punavuoren alueella tai läheisyydessä, pieni, korkeintaan 40-50 istuinpaikkaa, katutasossa, ilmeisesti jokin karaoke-baari. Ei ollu baarinpitäjäkään tiskin takana kanta-Suomalaisia. Sinä iltana tuli ryssä kitaran kanssa laulamaan ryssänkielisiä joikuja...
 
Zakirov jakaa Suomessa asuvat venäläiset kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä elää henkisesti sataprosenttisesti venäläisyyttä. Siihen kuuluvat katsovat useasti vain venäläistä televisiota ja Venäjän uutisia. Propaganda vaikuttaa heihin useasti täysillä.

Toinen ryhmä ovat ne, jotka seuraavat tarkasti entisen kotimaansa tapahtumia ja jotka ovat hyvin kriittisiä ja jopa ironisia Venäjän propagandan suhteen. Venäjän propagandan vaikutus heihin on yleensä nolla.

– Nämä kaksi ryhmää ovat melko vakaita mieltymyksissään ja valinnoissaan, eikä vastapropaganda tai propaganda vakuuta heitä, Zakirov sanoo.

– Kolmas ryhmä ovat ne, joilla ei ole aktiivista asemaa. He voivat, usein satunnaisesti, katsoa tai lukea uutisia sekä sieltä että täältä. He saattavat uskoa kuulemaansa, tai he eivät usko sitä tai yksinkertaisesti unohtavat sen. Propagandan vaikutus heihin on luultavasti 50/50.


 
Back
Top