"Ryssälä".Kaikki muut puhuu Rus tai sen eri muodoista, tai kansasta russians. Oikeastaan me ollaan poikkeus muuhun maailmaan nähden, kun puhutaan Venäjästä/Venäläisistä, eikä Ryssistä tai jollain muulla Rus tyylisellä sanalla.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
"Ryssälä".Kaikki muut puhuu Rus tai sen eri muodoista, tai kansasta russians. Oikeastaan me ollaan poikkeus muuhun maailmaan nähden, kun puhutaan Venäjästä/Venäläisistä, eikä Ryssistä tai jollain muulla Rus tyylisellä sanalla.
Ryssänmaa."Ryssälä".
Venäläisvähemmistömme tuskin välittää tälläisistä selityksistä. Siistitäämpä suu ja jatketaan paremmilla sanavalinnoilla. Kannattaa pitää mielessä, että ryssittely ei mitenkään eroa neekerittelystä. Haluammeko venäläisvähemmistömme kotoutuvan ja omaksuvan suomalaisvenäläisen identiteetin vai emme?Kaiketi ymmärrät ryssän ja venäläisen tarkoittavan eri asioita, oi sinä Xi Jinpingin lakeija?
Ja meille kaikille valistuneille maanpuolustajille tiedoksi... Jos joku henkilö puhuu Venäjää, hän ei ole aina Putlerin ryssäkätyri!
Laitetaas tähän.
Kuulemma venäläisperhe tullu laittomasti Suomeen Italiasta, mutta sitä ei olla karkottamassa
Tarkemmin karjalaisten ja varjagien asuttamaa Laatokanlinnaa hallinnut varjagi Rurik kutsuttiin hallitsemaan Novgorodia (ja Rurikin veljet Valkeajärveä ja Irboskaa), koska Novgorodin hallitseman alueen suomensukuiset, balttilaiset ja slaavit eivät päässeet sopuun siitä, mille väestöryhmälle kuuluu valta, joten varjagihallitsija koettiin kompromissiksi. Rurikin veljien kuoltua hän sai heidänkin hallitsemansa alueet, ja lopulta nousi myös Kiovan hallitsijaksi, josta syntyi itäslaavien muinainen valtakunta eli Kiovan Rus. Tuo Rus tulee tosiaan siitä, että suomalaiset kutsuivat varjageita ruotseiksi (mahdollisesti tuosta Roslagen-nimestä peräisin oleva nimitys), ja näistä Novgorodia ja Kiovaa hallinneista viikinkisotureista sitten tulee niin tuon muinaisvaltakunnan nimi, kuten myös Valko-Venäjän Belarus-nimen Rus ja Venäjän Rossija -nimet. Se, miksi Moskovan Venäjä alkoi kutsua itseään Rossijaksi ja Iivana Julma itseään Venäjän (Rossija) tsaariksi (tsar on Caesarista peräisin oleva väännös), johtui siitä, että sen suuriruhtinaat aina Iivana Julmaan saakka polveutuivat ainakin väitetysti suoraa mieslinjaa Rurikista, ja he esittivät sillä ikään kuin Moskovan Venäjän olevan Kiovan Rusin ja Novgorodin jatkumoa; siihen saakkahan Moskovan hallitsijan nimitys oli vain Moskovan suuriruhtinas.Tuo viikinki Rurik perusti jonkinlaisen kaupungin nykyisen Novgorodin paikkeille, ja sitähän puutin pitää pyhänä paikkana, Kiovan ohella (jonka senkin taisivat viikinkit perustaa).
Rurik oli todennäköisesti suomenheimoinen geeniperimänsä puolesta, tuohon aikaan sveat ja göötit eivät olleet levinneet vielä niin pitkälle.Tarkemmin karjalaisten ja varjagien asuttamaa Laatokanlinnaa hallinnut varjagi Rurik kutsuttiin hallitsemaan Novgorodia (ja Rurikin veljet Valkeajärveä ja Irboskaa), koska Novgorodin hallitseman alueen suomensukuiset, balttilaiset ja slaavit eivät päässeet sopuun siitä, mille väestöryhmälle kuuluu valta, joten varjagihallitsija koettiin kompromissiksi. Rurikin veljien kuoltua hän sai heidänkin hallitsemansa alueet, ja lopulta nousi myös Kiovan hallitsijaksi, josta syntyi itäslaavien muinainen valtakunta eli Kiovan Rus. Tuo Rus tulee tosiaan siitä, että suomalaiset kutsuivat varjageita ruotseiksi (mahdollisesti tuosta Roslagen-nimestä peräisin oleva nimitys), ja näistä Novgorodia ja Kiovaa hallinneista viikinkisotureista sitten tulee niin tuon muinaisvaltakunnan nimi, kuten myös Valko-Venäjän Belarus-nimen Rus ja Venäjän Rossija -nimet. Se, miksi Moskovan Venäjä alkoi kutsua itseään Rossijaksi ja Iivana Julma itseään Venäjän (Rossija) tsaariksi (tsar on Caesarista peräisin oleva väännös), johtui siitä, että sen suuriruhtinaat aina Iivana Julmaan saakka polveutuivat ainakin väitetysti suoraa mieslinjaa Rurikista, ja he esittivät sillä ikään kuin Moskovan Venäjän olevan Kiovan Rusin ja Novgorodin jatkumoa; siihen saakkahan Moskovan hallitsijan nimitys oli vain Moskovan suuriruhtinas.
Toki teknisesti ottaen varsinaista Novgorodia (Uusilinna) ei ollut vielä silloin olemassa nykymuodossaan, vaan alkuperäinen Olhavanjoen niskalle perustettu kaupunki, johon Rurik sitten linnoituksensa rakensi, ja kaupunki sai nimekseen Holmgård, jota suomalaiset kutsuivat Rurikinlinnaksi. Novgorod oli sitten pari kilometriä alajuoksulle vuosisatoja myöhemmin rakennettu, uusi ja suurempi linnoituskaupunki, kirjaimellisesti Uusilinna.
Iivana Julma kuitenkin viimeistään lopetti Novgorodin hieman pohjoismaisemman hallintokulttuurin teloitettuaan Novgorodin koko ylimystön juuri tästä syystä. Tosin jo aiemmin Aleksanteri Nevski oli alistanut Novgorodin Kultaisen Ordan vasalliksi, jolloin hallintokulttuurissa oli sielläkin jo aiemmin siirrytty kohti itäisempää tapaa.
Näin.Keskustelua venäjän kielestä Suomessa
Etelä-Karjalassa ainakin on ilmiö, että paikalliset karttavat venäläisiä houkuttelemaan pyrkiviä paikkoja, ja osa paikoista (kahviloista, leipomoista ja kaupoista) aktiivisesti pyrkii välttämään venäläistä asiakaskuntaa, koska se karkottaa suomalaisia.Näistä ryssänkielijutuista tulikin mieleen, että tein kesällä sellaisen havainnon, että Joensuun Prismassa on jossain välissä ryssänkieliset opasteet kadonneet. Ennen katosta roikkuvissa opasteissa oli mielestäni tekstit vennääksikin, nykyisissä kylteissä ei enää ole vaan pelkästään suomeksi. En osaa kyllä sanoa, oliko muutos tapahtunut sodan alettua vai jo sitä ennen. Onko jossain vaiheessa ollut joku remontti, minkä yhteydessä vaihdettu tms.
Olin alkukesällä Hesassa käymässä ja eräänä iltana päätin käväistä jossain eteensattuvassa pubissa ottamassa oluen.Näin.
Venäjänkieliset uutiset kerran päivässä ovat ok, mutta muuta ei. Julkisessa tilassa ei pitäisi olla mitään muita venäjänkielisiä kylttejä kuin ehkä ne vessojen ohjekyltit "älä mene kyykkyyn vessanpöntön reunusten päälle" jne.
Etelä-Karjalassa ainakin on ilmiö, että paikalliset karttavat venäläisiä houkuttelemaan pyrkiviä paikkoja, ja osa paikoista (kahviloista, leipomoista ja kaupoista) aktiivisesti pyrkii välttämään venäläistä asiakaskuntaa, koska se karkottaa suomalaisia.
Stadissa olen ikäni asunut. Nykyään harvakseltaan tulee kapakoissa käytyä. Laitatko baarin nimen esiin, osaa sitten tuon huomioon ottaa. Kuka tarpeelliseksi kokee.Olin alkukesällä Hesassa käymässä ja eräänä iltana päätin käväistä jossain eteensattuvassa pubissa ottamassa oluen.
Löysin pienen paikan, ja itselleni istuinpaikan nurkkapöydästä.Olutta särpiessä ja kuunnellessa puheensorinaa...järkytyksekseni huomasin olevani ainoa Suomalainen ryssien keskellä, jokaikinen oli ryssä. Trupaduurin alkaessa soittaa kitaraa ja laulaa ryssän kielellä, otin ritolat. Hyi saatana.
Hyvä kysymys, en millään muista nimeä. Se oli muistaakseni Punavuoren alueella tai läheisyydessä, pieni, korkeintaan 40-50 istuinpaikkaa, katutasossa, ilmeisesti jokin karaoke-baari. Ei ollu baarinpitäjäkään tiskin takana kanta-Suomalaisia. Sinä iltana tuli ryssä kitaran kanssa laulamaan ryssänkielisiä joikuja...Stadissa olen ikäni asunut. Nykyään harvakseltaan tulee kapakoissa käytyä. Laitatko baarin nimen esiin, osaa sitten tuon huomioon ottaa. Kuka tarpeelliseksi kokee.