Kaukopartioiden toiminta

baikal

Supreme Leader
Välirauhan 1940-1941 partiot kulkivat siviileissä. Jatkosodan aikana normisotilaskamppeet. Myös partiohaalareita käytettiin. Nämä päällä kyettiin ajoittain soluttautumaan esim. siviilien sekaan jututtamaan paikallista väestöä.

Minkähän verran näissä tilanteissa käytettiin mm. heimolaisia, joita partioissa aika usein oli? Mikspä ei näiden vaatetusta olisi sorvattu sopivaksi tai ainakin epäselväksi. Kun kertailee partioiden kokoonpanoja, niin melko usein näyttäisi mukana olleen neuvostokansalaisia mm. inkeriläisiä jne. ja jo ennen sotaa Suomeen loikanneita tulevia kaukopartiomiehiä.
 

tulikomento

Greatest Leader
Minkähän verran näissä tilanteissa käytettiin mm. heimolaisia, joita partioissa aika usein oli? Mikspä ei näiden vaatetusta olisi sorvattu sopivaksi tai ainakin epäselväksi. Kun kertailee partioiden kokoonpanoja, niin melko usein näyttäisi mukana olleen neuvostokansalaisia mm. inkeriläisiä jne. ja jo ennen sotaa Suomeen loikanneita tulevia kaukopartiomiehiä.

Kirjallisuudesta löytyy kyllä kuvauksia siitä mitenkä venäjää osaava kaukopartiomies käy tarinoittamassa siviiliväestöä. Äidinkielenään venäjää puhuivat ainakin inkeriläiset Antti Vorho ja Mikko Pöllä.
 

rty19

Ylipäällikkö
En tiedä mistä päivämäärästä alkaen tiedusteluretket lasketaan kaukopartioiksi, mutta Kohti Itää -kirjan perusteella tiedusteluretket kannakselle ja Pietariinkin asti alkoivat jo 1. maailmansodan jälkeen. Rauhan aikana varmasti siviilit päällä.
 

baikal

Supreme Leader
En tiedä mistä päivämäärästä alkaen tiedusteluretket lasketaan kaukopartioiksi, mutta Kohti Itää -kirjan perusteella tiedusteluretket kannakselle ja Pietariinkin asti alkoivat jo 1. maailmansodan jälkeen. Rauhan aikana varmasti siviilit päällä.

Eikös jossain ihan tietokirjaksi sanottavassa kerrota, että vasta kolkytäluvulla rajan valvonta tiivistyi niin paljon, että toiminta alkoi vaikeutua? Ketkä ja kutka tässä toimessa mukana olivat, siitä ei taida edes tietoa paljon löytyä. Tarkoitan siis aikaa, jolloin rajankäynti oli -helppoa-. Veikkaan, että asiamiehiä oli kysta kyllin rajan takana ja rajankävijät olivat pääasiassa alueet tuntevia -siviilejä-. Ei haukkunut hauva perään, jos siviili upposi idän hämärään.....ehkä tavoitteet olivat isompiakin kuin pintatiedustelu, tiedä häntä.

Oletan, että Leningrad, Petroskoi ja siitä pohjoiseenkin oli kiintoisaa tiedusteltavaa. Toisaalta kolkytäluvun tiivistynyt raja aiheutti ehkä yllätyksiä tultaessa Talvisotaan Laatokalta pohjoiseen alueella, onhan siitäkin mainintoja.

Oliko esim. kommunistien piirissä suomalaisviranomaisen soluttamia heppuja, jotka käydessään toisella puolen hankkivat tietoja? Kommunisteillahan oli etappinsa ja rajankäyntiä harjoitettiin ainakin Laatokalta pohjoiseen kuin myös Kannaksella. Kesäaikaan itse kehnokaan ei voinut sitä estää absoluuttisesti.

Oma lukunsa taisi olla tämä entisten venäläisten organisaatio, jonka pääpaikka oli ehkä Pariisi. Suomalainen tiedustelu oli perillä näiden toimista ja soluttaminen itään oli tasaista. Ehkä näiltäkin saatiin tietoa, joskin suomalaiset eivät tainneet luottaa näihin kovin paljon. Eikä ollut aihettakaan, paljastuihan tämä organisaatio Tsekan soluttamaksi sitten myöhemmin.
 

rty19

Ylipäällikkö
Eikös jossain ihan tietokirjaksi sanottavassa kerrota, että vasta kolkytäluvulla rajan valvonta tiivistyi niin paljon, että toiminta alkoi vaikeutua? Ketkä ja kutka tässä toimessa mukana olivat, siitä ei taida edes tietoa paljon löytyä. Tarkoitan siis aikaa, jolloin rajankäynti oli -helppoa-. Veikkaan, että asiamiehiä oli kysta kyllin rajan takana ja rajankävijät olivat pääasiassa alueet tuntevia -siviilejä-. Ei haukkunut hauva perään, jos siviili upposi idän hämärään.....ehkä tavoitteet olivat isompiakin kuin pintatiedustelu, tiedä häntä.
Tuo kirja sisältää tietoa siitä ketä oli mukana, miten retkiä tehtiin jne. Aluksi oli helpompaa, mutta NL:n kehittyessä 30-luvulla alkoi olla jo vaikeaa ja monia rajan taakse lähetettyjä jäi palaamatta. Siihen aikaan suuri osa vakoojista teloitettiin. Kirjastosta varmaan löytyy. Suurin osa sivuista on tietysti sodan ajan retkistä.

Kirjan perusteella alkaa helposti miettimään minkälainen vakoilu/tiedustelurumba pyörii tälläkin hetkellä eri maissa kun rajan yli pääsee paljon helpommin.
 
Viimeksi muokattu:

mienkoiv

Luutnantti
Kirjallisuudesta löytyy kyllä kuvauksia siitä mitenkä venäjää osaava kaukopartiomies käy tarinoittamassa siviiliväestöä. Äidinkielenään venäjää puhuivat ainakin inkeriläiset Antti Vorho ja Mikko Pöllä.

Vorho ja/tai Pöllä useamman kerran pelastivat partion esim. pellonylityksessä esim. raivaustöissä olleet punasotilaat olivat huudelleet partiolle tyyliin "Mitä miehiä?". Vastauksen kun saivat venäjäksi palasivat vesurin varteen.
 

J0h1F

Ylipäällikkö
Eikös jossain ihan tietokirjaksi sanottavassa kerrota, että vasta kolkytäluvulla rajan valvonta tiivistyi niin paljon, että toiminta alkoi vaikeutua? Ketkä ja kutka tässä toimessa mukana olivat, siitä ei taida edes tietoa paljon löytyä. Tarkoitan siis aikaa, jolloin rajankäynti oli -helppoa-. Veikkaan, että asiamiehiä oli kysta kyllin rajan takana ja rajankävijät olivat pääasiassa alueet tuntevia -siviilejä-. Ei haukkunut hauva perään, jos siviili upposi idän hämärään.....ehkä tavoitteet olivat isompiakin kuin pintatiedustelu, tiedä häntä.

Oletan, että Leningrad, Petroskoi ja siitä pohjoiseenkin oli kiintoisaa tiedusteltavaa. Toisaalta kolkytäluvun tiivistynyt raja aiheutti ehkä yllätyksiä tultaessa Talvisotaan Laatokalta pohjoiseen alueella, onhan siitäkin mainintoja.

Oliko esim. kommunistien piirissä suomalaisviranomaisen soluttamia heppuja, jotka käydessään toisella puolen hankkivat tietoja? Kommunisteillahan oli etappinsa ja rajankäyntiä harjoitettiin ainakin Laatokalta pohjoiseen kuin myös Kannaksella. Kesäaikaan itse kehnokaan ei voinut sitä estää absoluuttisesti.
Varmasti oli asiamiehiä, ongelmana vain oli se, että meikäläisten "retkikunnat" ja itäkarjalaisten ja inkeriläisten omat vapauspyrkimykset olivat pakottaneet itäkarjalaiset ja pohjoisinkeriläiset tunnustamaan väriä, ja suomalaisten puolelle asettuneet jäivät sitten bolsevikkivallan vakiintuessa silmätikuiksi, suomenmielisyys riitti "kansanvihollisen" statukseen. Peitetoiminta olisi ollut paljon helpompaa, jos niitä Suomelle lojaalimpia ei olisi tällä tavoin 1918-1922 paljastettu ja tehty epäilyksenalaisiksi.

Minunkin isoisoisääni yritti EK värvätä vakoojaksi hänen paettuaan Suomeen, mutta tämä olisi ollut mahdotonta, kun mies oli jo Tsekan jahtaama "kulakki ja kansanvihollinen", kuten neukkujen asiakirjoissa häntä luonnehdittiin.
 

Recce08

Korpraali
Kirjallisuudesta löytyy kyllä kuvauksia siitä mitenkä venäjää osaava kaukopartiomies käy tarinoittamassa siviiliväestöä. Äidinkielenään venäjää puhuivat ainakin inkeriläiset Antti Vorho ja Mikko Pöllä.
Pariin otteeseen liian hövelö kanssakäyminen johti myös ikävämpiin episodeihin. Taisi olla jatkosodan alun kaukopartioita kun huolto ei onnistunut ja nälkä kasvoi, niin ravintoa mentiin kysymään jonkin kylän siviileiltä. Ne saattoi joskus väittää että kylässä ei ole vihollista, ohjata partion suoraan vihollisen syliin tai kertoa myöhemmin viholliselle partiosta. Jokunen ukko kaatuikin sen seurauksena.
 

Leaderdog

Kaukopartio
Kertauksena kuuntelin Operaatio Hokki vaiheita YLE Areenasta Kalle Haataisen ohjelmassa Mikko Porvalin tiivistämänä.

 

johan6

Eversti
Kirjallisuudesta löytyy kyllä kuvauksia siitä mitenkä venäjää osaava kaukopartiomies käy tarinoittamassa siviiliväestöä. Äidinkielenään venäjää puhuivat ainakin inkeriläiset Antti Vorho ja Mikko Pöllä.
Kuten myös Eugen Wist.. Nän oli täysin natiivi venäläinen, Pietarista bolsevikkeja karkuun lähteneen kulta-/hopeasepän poika. Ymmärtääkseni hänet haudattiin viime vuoden lopulla kotimaan multiin.

Ruumis jäi kaatumisen jälkeen tunnistamattomana Noskuanjärven pieneen käräjäsaareen. Hän oli mukana useilla partioretkillä...ikävä kyllä, juuri sananmukaisesti, se viimeinen reissu koitui kohtaloksi aivan loppumetreillä. Kepeitä multia sankarivainajalle..muisto elää.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007776675.html
 

tulikomento

Greatest Leader
Kuten myös Eugen Wist.. Nän oli täysin natiivi venäläinen, Pietarista bolsevikkeja karkuun lähteneen kulta-/hopeasepän poika. Ymmärtääkseni hänet haudattiin viime vuoden lopulla kotimaan multiin.

Ruumis jäi kaatumisen jälkeen tunnistamattomana Noskuanjärven pieneen käräjäsaareen. Hän oli mukana useilla partioretkillä...ikävä kyllä, juuri sananmukaisesti, se viimeinen reissu koitui kohtaloksi aivan loppumetreillä. Kepeitä multia sankarivainajalle..muisto elää.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007776675.html

Mikko Niskasen elokuvassa Hopeaa rajan takaa Wistin hahmo muutamaan otteeseen pelasti partion hyvällä kielitaidollaan.
 

Leaderdog

Kaukopartio
Liittyy vahvasti kaukopartioon, kuuntele jakso kolme.

 

Recce08

Korpraali
Onko kellään tietoa partioretkiin liittyvistä kartoista? Muistelisin että ainakin jostain kirjoista löytyisi partioiden reittejä ja yksityiskohtaisempiakin piirustuksia tapahtumista.

Mulla on tapana kirjoja kuunnellessa vähän kartalta seurata että missä mennään, mutta karttoja itse reiteistä olisi siisti nähdä. Esim. miten Osasto Hartikainen on tarkalleen samoillut sen jumalattoman 500km.
 
Top